Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden polttoaineiden kestävyyskriteereistä annetun lain ja päästökauppalain 34 §:n muuttamisesta
Lähteen asiasanat: polttoaineet, vähähiilisyys, sertifiointi, vaatimustenmukaisuus, päästökauppa, uusiutuvat energialähteet, maakaasu, vety, ilmastopolitiikka, EU-direktiivit, EU-asetukset, vihreä siirtymä, Euroopan unioni, Energiavirasto
Asialle ei ole vielä lyhyttä selitettä. Lue alkuperäinen teksti
Käsittely
- Eduskuntakäsittelyn vireilletulo16.4.2026Valtioneuvosto antoi hallituksen esityksen.
- Ilmoitettu täysistunnossa17.4.2026Hallituksen esityksen antamisesta ilmoitettiin täysistunnossa.
- Käsittely valiokunnassa21.4.2026 · TalousvaliokuntaEnnakkokäsittely
- Käsittely valiokunnassa21.4.2026 · TalousvaliokuntaValiokunta hyväksyi asiantuntijasuunnitelman.
- Lähetekeskustelu22.4.2026Asia lähetettiin talousvaliokuntaan.
- Lähetekeskustelu22.4.2026Täysistunnon pöytäkirjan asiakohta
- Vireilletulo valiokunnassa24.4.2026 · TalousvaliokuntaAsia on saapunut talousvaliokuntaan mietinnön antamista varten.
- Käsittely valiokunnassa24.4.2026 · TalousvaliokuntaValiokunta hyväksyi ennakkokäsittelyssä suoritetut toimenpiteet.
- Käsittely valiokunnassa5.5.2026 · Talousvaliokunta
- Käsittely valiokunnassa7.5.2026 · TalousvaliokuntaValiokunta lopetti asiantuntijakuulemisen.
- Käsittely valiokunnassa7.5.2026 · TalousvaliokuntaValiokunta kävi valmistavan keskustelun.
- Käsittely valiokunnassa19.5.2026 · TalousvaliokuntaSihteeri esitteli mietintöluonnoksen.
- Käsittely valiokunnassa19.5.2026 · TalousvaliokuntaValiokunta kävi yleiskeskustelun.
- Käsittely valiokunnassa19.5.2026 · TalousvaliokuntaYksityiskohtaisessa käsittelyssä valiokunta hyväksyi mietintöluonnoksen sellaisenaan.
- Käsittely valiokunnassa19.5.2026 · TalousvaliokuntaAsian käsittely valiokunnassa on päättynyt.
- Valiokunnan mietintö tai lausunto19.5.2026 · TalousvaliokuntaValiokunnan mietintö valmistui.
- Mietinnön pöydällepano20.5.2026Mietintö pantiin pöydälle 21.5.2026 pidettävään täysistuntoon.
- Mietinnön pöydällepano20.5.2026Täysistunnon pöytäkirjan asiakohta
- Ensimmäinen käsittely21.5.2026Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 62/2026 vp sisältyvien 1.-2. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena.Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.
- Ensimmäinen käsittely21.5.2026Täysistunnon pöytäkirjan asiakohta
- Toinen käsittely26.5.2026Eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyt, hallituksen esitykseen HE 62/2026 vp sisältyvät 1.-2. lakiehdotuksen. Lakiehdotusten toinen käsittely päättyi. Asian käsittely päättyi.
- Toinen käsittely26.5.2026Täysistunnon pöytäkirjan asiakohta
- Eduskunnan vastaus ja kirjelmä2.6.2026Eduskunnan vastaus.
- Eduskunnan vastauksen tai kirjelmän toimittaminen3.6.2026Eduskunnan vastauksen toimittaminen
Aikajana näyttää vain varmennetut tapahtumat. Voimaantuloa ei päätellä eduskunnan äänestyksistä.
Äänestykset (0)
Asiassa ei ole julkaistuja äänestyksiä.
Puheenvuorot
Kiitos, arvoisa puhemies! Käsittelemme tänään tärkeää esitystä, joka koskee polttoaineiden kestävyyskriteereitä ja erityisesti vähähiilisten polttoaineiden asemaa tulevaisuuden energiajärjestelmässä. Kyse ei ole vain ilmastopolitiikasta, vaan osallisina tässä ovat myös Suomen huoltovarmuus, teollisuuden kilpailukyky sekä energiansaannin varmuus. Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä päästökauppalakia muutettaisiin siten, että muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden ja vähähiilisten polttoaineiden nollapäästöisyyden osoittamista koskevat vaatimukset lisättäisiin lakiin. Samalla kansallista järjestelmää laajennettaisiin siten, että sillä olisi mahdollisuutta osoittaa myös vähähiilisten polttoaineiden vaatimustenmukaisuus. Tämä on tärkeää ei pelkästään ilmaston kannalta vaan myös siksi, että markkinat toimivat vain, jos luottamus toimii. Kannatan esitystä. — Kiitos, arvoisa puhemies.
Arvoisa puhemies! Käsittelemme tänään tärkeää esitystä, joka koskee polttoaineiden kestävyyskriteereitä ja erityisesti vähähiilisten polttoaineiden asemaa tulevaisuuden energiajärjestelmässä. Kyse ei ole vain ilmastopolitiikasta, vaan osallisena tässä on myös Suomen huoltovarmuus, teollisuuden kilpailukyky sekä energiansaannin varmuus. Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä päästökauppalakia muutettaisiin siten, että muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden ja vähähiilisten polttoaineiden nollapäästöisyyden osoittamista koskevat vaatimukset lisättäisiin lakiin. Samalla kansallista järjestelmää laajennettaisiin siten, että sillä olisi mahdollista osoittaa myös vähähiilisten polttoaineiden vaatimustenmukaisuus. Tämä on tärkeää, ei pelkästään ilmaston kannalta vaan myös siksi, että markkinat toimivat vain, jos luottamus toimii. Arvoisa puhemies! Haluan korostaa erityisesti huoltovarmuuden roolia. Muutettaessa kestävyyskriteeristöjen määräytymistä on aivan oikein, että esityksessä täydennetään samalla Huoltovarmuuskeskuksen mahdollisuutta jatkossa osoittaa uusiutuvien polttoaineiden lisäksi hankkimiensa vähähiilisten polttoaineiden kestävyys lain mukaisesti. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Suomi pystyy jatkossakin rakentamaan varautumistaan kotimaisiin ja luotettavasti todennettuihin energialähteisiin. Kun energiajärjestelmä monipuolistuu biopolttoaineisiin, synteettisiin polttoaineisiin ja vetyyn, myös huoltovarmuuden on seurattava mukana. Siksi Suomen etu tässä esityksessä on selvä. Tämä esitys tukee monipuolista energiapohjaa, toimivia markkinoita sekä kotimaista tuotantokykyä. Arvoisa puhemies! Suomen vahvuus on ollut kyky yhdistää ilmastotavoitteet ja huoltovarmuus. Tämä esitys jatkaa samalla linjalla. Se ei rakenna vain kestävää sääntelyä, vaan se rakentaa luottamusta siihen, että energiamurros voidaan tehdä turvallisesti, hallitusti ja suomalaisen yhteiskunnan kannalta kestävästi. — Kiitos, arvoisa puhemies.
Kiitos, arvoisa puhemies! Summa summarum: Kun tässä keskusta luettelee, miksi bensan hinta on kallis ja miksi ammattidiesel ei edisty, niin teillä on ollut neljä vuotta aikaa ja oli aiemminkin asioita viedä eteenpäin. Tässä tämä hallitus on jo kahdesti laskenut ajoneuvoveroa, ja lisäksi jakeluvelvoitteen nousu-uraa on pienennetty siitä, mitä te olitte hyväksyneet. Lisäksi te vastustitte tällä kaudella ajoneuvoveron alentamista, elikkä kyllä ihmetyttää tämä porina täällä nyt tällä hetkellä. Toivotaan, että meidän esitykset menevät parempaan suuntaan kuin mitä edellisen hallituksen kohdalla. — Kiitos.
Rouva puhemies! Aloitetaan ensinnäkin ammattidieselistä. Kyllä, viime hallituskaudella tätä asiaa selvitettiin. Siitä tehtiin ihan jopa lakiesitys, jonka oli tarkoitus lähteä lausunnoille. Siis valmistelu oli jo näin pitkällä ja olemassa oleva lakiesitys olisi ollut teille tarjottimella valmiina, mutta jostain kumman syystä sitä haluttiin vielä edelleen selvittää. Silloinen valtiovarainministeri Annika Saarikko teki tämän työn. [Jari Ronkaisen välihuuto] Varmasti tällä on työllistävä vaikutus, että virkamiehet edelleen tekevät uudelta pohjalta tämän ammattidieselesityksen, mutta valmiit pohjat olivat jo edelliseltä hallitukselta. Sitä kummastella sopii, miksi tämän ammattidieselin osalta menee näin kauan, kun olemassa oleva tilanne jo vaatii ja jopa huutaa tuolta kuljetusalan yrittäjien suunnalta, että tuokaa se ammattidiesel mahdollisimman nopeasti lainsäädäntöön. Meillä oli jo valmis lakiesitys, mutta en tiedä, mistä se johtuu, että kyseinen laki ei ole vielä eduskunnan käsittelyssä. Ja mitä lehtitietoihin on uskominen, niin verottaja vielä sanoo, että kun ei ole järjestelmiä ja niitten tekeminen kestää vuosia, niin vasta vuonna 2028 olisi mahdollista saada tämä ammattidiesel. Se on auttamatta myöhässä, auttamatta myöhässä, kun jo tämänhetkinen tilanne vaatii sen nyt. Toivoisin nopeita toimenpiteitä tämän ammattidieselin osalta. Sitten tähän ilmastovouhotuskäyrään, kuten edustaja Ronkainen totesi. Se oli hyvä termi tälle jakeluvelvoitteen taulukolle. Te olette tehneet oikeita toimenpiteitä, että te olette hillinneet tätä jakeluvelvoitetta prosenttiyksiköitten osalta vaalikauden aikana, mutta karu totuus vain on, että se ilmastovuohotuskäyrä napsahtaa sille samalle tasolle, minkä edellinenkin hallitus asetti, elikkä vuonna 2028 se on 31 prosenttiyksikköä. Se on 12 prosenttiyksikköä nousua tästä hetkestä parin vuoden aikana. Se on aikamoinen nousu. En osaa sanoa, kuinka monta kymmentä senttiä se sitten siellä pumppuhinnalla tulee näyttelemään, mutta ei se kymmeneen senttiin valitettavasti jää. Sitten tähän hallituksen reagointiin: Kyllähän tällä hetkellä nämä polttoaineitten hinnat ovat niin kovat, että nyt jos ei sieltä kehysriihestä tule toimenpiteitä siihen, että polttoaineen hintaa saadaan alemmalle tasolle, niin se on tietynlainen katastrofi, koska moni suomalainen on jo nyt niin tiukassa taloudellisessa tilanteessa. Moni tarvitsee autoa työssäkäyntiin, harrastuksiin, jopa kaupassa käyntiin. Jos se polttoaineen hinta pysyy tällä tasolla ja mitään toimenpiteitä ei löydy, niin aika tiukka tulee tilanne olemaan monessa suomalaisessa kotitaloudessa. Sitten mitä tulee siihen päästökauppaan, minkä te menitte hyväksymään: Te olisitte aivan hyvin voineet sitä siirtää useammalla vuodella eteenpäin ja katsoa, mitä muu Eurooppa tekee, mutta tässäkin asiassa maan hallitus perussuomalaisten toimesta oli mallioppilas Euroopan unionissa ja ensimmäisten joukossa menitte tekemään sen, että vuonna 28 astutaan liikenteenkin osalta päästökaupan piiriin. Aivan hyvin olisi pystytty tätäkin asiaa siirtämään pitemmälle tulevaisuuteen. [Rami Lehtisen välihuuto]
Arvoisa rouva puhemies! Täytyy ihan alkuun kiittää edustaja Lylyä siitä realismista, kun mietitään, miten maailmanmarkkinoilla eri tilanteet vaikuttavat siihen polttoaineen maailmanmarkkinahintaan. Juuri niin kuin edustaja Lyly sanoi, me emme sille voi käytännössä mitään täällä, jos isot pojat päättävät pistää rymyämään. Mitä tulee sitten tähän keskusteluun siitä, että jakeluvelvoite nousee tämän hallituskauden loppupuolella ja ennen kaikkea tämän hallituskauden jälkeen, niin se on sitten taas seuraavan hallituksen pohdittava paikka, minkälaista käyrää sinne muodostetaan. Meidän tehtävämme on ollut siirtää sitä tavoitetta lähemmäs EU-tavoitetta näitten päästöjen ja muidenkin suhteen, ja me olemme oman tehtävämme tehneet tämän hallituskauden osalta siinä, että leikkasimme teidän käyränne mukaisen nousun pois, jotta polttoaineen hinta ei nousisi vielä tästä nykyisestä entisestään ylemmäs. Niin kuin sanottua, jos se olisi päälle kolme euroa, niin se olisi tässä tilanteessa aika paljon kohtuuttomampi hinta kuin tämä nykyinen hinta. Vastaavasti siihen vaikuttaa se, mitä te teitte viime kaudella. Kun me ollaan jo nykyisellään pidetty hyvin alhaalla se jakeluvelvoite, niin ei siellä ole sitä leikkaamisvaraa läheskään niin paljon kuin jos se olisi vaikkapa nyt 40. Nyt kun se on alle 20, niin totta kai jokainen ymmärtää, että se, mitä on leikkaamisvaraa sieltä pois, on huomattavasti pienempi. Vaikka se otettaisiin kokonaan pois, niin sen vaikutus on huomattavasti pienempi litrahintaan, jos laskee sentteinä. Mitä tulee päästökauppaan, sanoitte, että me otettiin päästökauppa käyttöön. Voisitteko kertoa, keskustan edustajat, että jos päästökauppaan ei oltaisi menty, mitä se tarkoittaisi vaikkapa maatalousyrittäjille? Kaksinkertaisia polttoainejärjestelmiä, kirjanpitoa, hallinnollisia tehtäviä ja lopputulos rahallisesti täysin sama. Sitäkö te haluatte? Olisiko se keskustan vaihtoehto? Haluaisin kuulla aidosti. No, biokaasusta haluan vielä todeta myöskin, että siitä olen täsmälleen samaa mieltä, että Suomen tulevaisuuden kannalta, jos me halutaan olla riippumattomia muista, biokaasu olisi se ainut oikea tapa se tehdä. Mutta se vaatii laajaa jakeluverkkoa, ja sekään ei voi olla niin, että valtio lähtee sen jakeluverkon rakentamaan, vaan sen pitää olla markkinaehtoista toimintaa. Mutta biomassaa meillä olisi tuottaa suunnilleen koko tarvitsemamme liikenteen polttoainemäärä, jos me niin haluttaisiin tehdä. Ammattidieselin suhteen, kuten sanoitte, se oli teillä tavoitteena ja meillä tavoitteena. Teillä se ei tainnut hirveästi edetä eteenpäin. Meillä on vielä hetki aikaa, että odotellaan lopputulosta ja katsotaan, miten meidän käy, mutta ollaan vasta sitten sen suhteen viisaampia. Mitä vielä tulee tiestön rahoitukseen, niin oletteko siis aidosti sitä mieltä, että tämä hallitus ei ole laittanut teiden korjaamiseen rahaa tai että se on laittanut sitä vähemmän kuin te? Haluaisin kyllä tästäkin kuulla teidän mielipiteenne, kun tästä ikään kuin tulee sellainen mielikuva, että me oltaisiin vähemmän laitettu rahaa tiestöön kuin teidän aikana. — Kiitos.
Kunnioitettu rouva puhemies! Kyllä, te olette tehneet sen toimenpiteen, että laskitte polttoaineen verotusta, siis arvonlisäverollisesta hinnasta, 4,4 senttiä bensiinin osalta ja 4,9 senttiä dieselin litrahinnasta. Se on se teidän veronalennus, ja se on pois veronkannosta valtion kassaan, näillä senttimäärillä se on noin 170 miljoonaa pois verotuloja. Samaan aikaan perussuomalaiset etsivät säästöjä perusväylänpidosta. Elikkä tämäkin 170 miljoonaa euroa olisi pitänyt kohdistaa sinne perusväylänpitoon olemassa olevan korjausvelan kattamiseksi, mutta nyt näyttääkin siltä, että sinne on tulossa sitten säästötoimenpiteitä. No, en tiedä, onko tämä kehysriihiasia ja tuleeko näitä sitten esille, kun 400 miljoonan euron lisäsäästöjä haetaan. Mutta se täytyy muistaa, että tämä 4,4 senttiä hinnassa bensapumpulla sen bensiinin osalta tai 4,9 senttiä dieselin osalta ei näy millään tavalla kuluttajalle, koska polttoaineen hinta on noussut entisestään. On hienoa kuulla nyt, että kaikki me nyt se allekirjoitetaan, että nämä maailman tilanteet vaikuttavat sinne maailmanmarkkinahintaan, mutta viime vaalikaudella se ei tuntunut vaikuttavan, kun perussuomalaiset toivat omissa puheenvuoroissaan esille sitä, että ei maailmanmarkkinahinnalla ole mitään merkitystä siinä, että polttoaineen hinta lähti nousuun vuonna 2022. — Älkää huoliko, nämä ovat kaikki eduskunnan pöytäkirjoissa. Ne löytyvät videopätkinä joka suunnalta, kuinka te olette tätä asiaa tuoneet esille, että maailmanmarkkina ei vaikuta. — Se ei vaikuttanut näköjään viime vaalikaudella, mutta tällä vaalikaudella se sitten vaikuttaa, kun Hormuzinsalmi on kiinni. Viime vaalikaudella se ei vaikuttanut, kun Ukrainan sota syttyi helmikuussa 2022 [Jari Ronkainen: Oliko Hormuzinsalmi kiinni?] ja polttoaineen hinta kävi piikkinä jopa 2,6 eurossa per litra, jopa 2,7:ssä. Se oli hetkittäinen — se pitää tarkistaa, kuinka monta viikkoa tämä kova hinta jatkui. Mutta tällä hetkellä meillä ovat olleet jo kuukauden ajan kovat hinnat polttoainepumpuilla, varsinkin tuolla harvaan asutulla, väljään asutulla seudulla, missä ennen kaikkea vielä tarvitaan sitä autoa. Kaksi ja puoli euroa diesellitrasta on mielestäni liian paljon. [Jari Ronkainen: Näin on!] Onko se sitten oikeata politiikkaa, että tässä maailmanajassa sitten tiputetaan se 4,9 senttiä verotuksella sieltä polttoaineen hinnasta, mutta se ei millään tavalla näy? Se häviää näitten yhtiöitten katteisiin, mutta sitten samaan aikaan valtio menettää verotuloina 170 miljoonaa, mikä tässä tiukassa taloudellisessa ajassa olisi pitänyt vaikka ennemmin korvamerkitä olemassa olevan tiestön korjausrakentamiseen.
Arvoisa rouva puhemies! Kiitos puheenvuorosta. — Ensinnäkin toteaisin edustaja Ronkaiselle vain, että veropäätöksiä voidaan tehdä kesken vuottakin, eli tämähän ei ole ongelmallista. Ja siihen viittasin, että jos työmatkavähennystä tehdään, niin sen voisi tehdä kesken vuottakin ja saada sen aika nopeastikin voimaan. Näyttää siltä, että tämä kriisi tästä vain jatkuu eikä tämä kovin helposti tule sammumaan, ja nämä vaikutukset jatkuvat tästä tämänkin jälkeen aika pitkään. Sitä tarkoitin. — Kiitos.
Arvoisa puhemies! Jälleen kerran käymme mielenkiintoista keskustelua polttoaineen hinnasta. Kuten tässä edustaja Lehtinen jo sanoi, niin haluan myös toistaa sen, että jos vielä tässä salissa käytetään sitä, että perussuomalaiset ovat luvanneet euron bensaa, niin se pitää sitten ruveta pikkuhiljaa näyttämään toteen, missä näin on luvattu, kuka sen on luvannut ja missä. Sellaista ei löydy mistään. Se on hienoa, että tekin myönnätte sen — taisi olla edustaja Polvisen puheenvuorossa — että kriisi nostaa polttoaineen hintaa Iranin sodan osalta. Se on hienoa, että tekin myönnätte, että kaikki ei ole tämän hallituksen syytä vaan sieltäkin saattaa löytyä syitä. Minä haluan muistuttaa, kun tässä edustaja Polvinen puhui näistä, mitä on edellinen hallitus tehnyt, että ilman tätä Hormuzinsalmen tilannetta ja kriisiä taisi olla niin, että Marinin hallituksen aikana se pumppuhinta oli kaksi ja puolia euroa litralta. Siitä oli helppo ruveta sitten antamaan työmatkavähennyksiä ja muita. Siis ilman mitään muita kuin teidän ilmastovouhotuskäyränne — sillä nostettiin polttoaineen hinta jo kalliimmaksi kuin mitä se on tällä hetkellä, ja kuitenkin nyt käydään Iranissa sotaa ja Hormuzinsalmi on jumissa. Tuo työmatkavähennysasia ei minulle nyt ihan aukea, miten se vaikuttaisi tähän nykyhetkeen ja pumppuhintaan. Sehän on siis ensi vuoden verotuksessa, eli ei se vaikuta tähän nykyhetkeen kaiketi millään lailla. Sehän sitten vasta tulevaisuudessa auttaa, jos auttaa. Sitten tämä biopolttoaineasia, mitä viime kaudella aika raivokkaasti ajettiin, ja keskustakin oli siinä vahvasti mukana. Sinänsä hyvä asia, mutta sen pitää siirtyä erittäin maltillisesti siihen. Totta kai se on meidän huoltovarmuusasia, mutta viime kaudella, kun tätä biopolttoaineasiaa ajettiin, tulipa kysyttyä tuolta Puolustusvoimien suunnasta, mitä tapahtuisi, jos siinä hetkessä olisi saman tien siirrytty biopolttoaineisiin. Vastaus oli, että joka kuudes panssarivaunu lähtee liikkeelle, jos kriisi syttyy. Eli kyllä me tarvitaan tätä fossiilista rinnalla vielä todella pitkään, ennen kuin me pystytään korvaamaan tämä fossiilinen biopolttoaineilla. Mitä tulee sitten tuohon hiilineutraalisuustavoitteeseen, niin sen ovat kaiketi kaikki muut puolueet tässä salissa siunanneet paitsi perussuomalaiset. — Kiitos.
Arvoisa rouva puhemies! En moiti tämän hallituksen päätöksiä hallitusohjelmassa ja niitä kirjauksia, mitä polttoaineen kohdalta siellä on päätetty. Ainoa haasteellinen asia tässä on työmatkavähennyksen pienentäminen, joka tuolla väljään asutun maaseudun ihmisiä rasittaa, mistä edustaja Lyly tuossa mainitsi, mikä olisi nyt tärkeä elvytyskeino. Haluan kuitenkin sanoa siitä, kun tämä Hormuzinsalmen tilanne on tämä ja nyt perussuomalaisten puolelta syytettiin huonompaa hiihtokenkää, sitä, että kun nyt sattuu tämmöinen tilanne tulemaan, niin ikään kuin se hinta voisi nousta, ja kysyttiin, mitä edellinen hallitus on tehnyt tällaisessa tilanteessa, kun ei niitä verotuksia olla vähennetty. Muistutan Ylen uutisista, kun 18. päivä helmikuuta 2022 tilanne oli vähän vastaavanlainen: ”Työmatkavähennys nousee 30 senttiin kilometriltä alemmasta 25 sentistä.” ”Ammattiliikenteelle valmistellaan kevyemmin verotettua ammattidieseliä.” Tätä on myös nykyinen hallitus lupaillut — ei ole vielä tullut eikä tullut silloinkaan, saisi tulla jo. ”Asunnon ja työpaikan välisen matkakuluvähennyksen enimmäismäärää korotetaan määräaikaisesti 7 000 eurosta 8 400 euroon.” Nosto tuli jo silloisen kuluvan vuoden aikana. Haluan vain sen sanoa, että nämä muutokset vaikuttivat 570 000 verovelvolliseen, eli silloin tällä päätöksellä on ollut vaikuttavuutta. Eli nyt on kyse siitä, kuinka tähän tilanteeseen, mikä on päällä, reagoidaan, ei siitä, mitä hallituskauden alussa päätettiin. Ne päätökset olivat mielestäni hyviä, mutta nyt on kyse siitä, kuinka tähän tilanteeseen reagoidaan. Silloin reagoitiin. Kiitos, edustaja Lehtinen, tästä kysymyksestä. Tässä on vastaus. Sen, miten tämä hallitus reagoi, me tulemme näkemään nyt kehysriihipäätöksissä. Katsotaan, kuinka perussuomalaiset sitä päätöstä tulevat puolustamaan.
Arvoisa rouva puhemies! Tässä kun näitä kestävyyskriteereitä määritellään, niin on hyvä, että näitä tehdään eurooppalaisella tasolla samanlaisiksi. Me olemme seuranneet pumppuhintoja tässä nytten kaiken aikaa, monta vuotta, ja kyllä nyt nähdään selvästi, että se maailmanmarkkinahinta on se keskeinen elementti, joka muuttaa meidän pumppuhintoja täällä todella voimakkaasti. On vaikea puuttua siihen heilahteluun, mitä sieltä tapahtuu, ja se on meidän varmaan kaikkien tunnustettava. Toiseksi tähän kysymykseen: Ensimmäinen asia on tässä se, että tässä nyt tehdään yhteisiä sääntöjä, kriteerejä ja sertifiointia koko eurooppalaisen tason mittareilla. Edustaja Kontu hyvin tuossa kuvasi sitä, mitä tämä tarkoittaa noin käytännössä, että me ennakoidaan asioita. Siinä mielessä ollaan hyvällä tiellä, ja tämä lakiesitys pohjimmiltaan on oikein hyvä. Tämä vähähiilisyystavoite on nytten meidän myös tunnistettava sen takia, että kun katsotaan tuota Iraninkin kriisiä ja sotaa siellä ja sitä, kuinka paljon se heiluttaa näitä hiileen perustuvia polttoaineita ja muita, niin meidän huoltovarmuuden ja meidän toimivuuden kannalta pitäisi pyrkiä mahdollisimman vähähiiliseen toimintaan ja siihen, että pystyttäisiin viemään niitä asioita sillä tavalla eteenpäin liikkumisessa ja energiankäytössä noin laajemminkin. Tässä mielessä tämä lakiesitys antaa nytten puitteita, mikä on tämän lakiesityksen hyvä puoli, ja samanlaisia sääntöjä ja ennakoivuutta siihen, mitä tehdään. Arvoisa rouva puhemies! Sitten kun tässä puhutaan, mitä nyt kehysriihessä olisi odotettavaa, niin toivoisin, että nyt kun tähän liikkumiseen halutaan tukiasioita, niin jos sieltä jotain tulee, niin se olisi tähän työmatkavähennykseen liittyviä toimenpiteitä, koska se varmaan olisi ykkösasia, jos jotain tehdään, koska työn perässä liikutaan. Tähän polttoaineen hintaan, niin kuin aiemmin tuossa sanoin, on vaikea suuressa mittakaavassa puuttua. Tässä taloudellisessa tilanteessa puhutaan senteistä ja siinä mittaluokassa olevista asioista, jos siellä tehdään. Jos haluaa ohjata sitä ja edistää pitemmältä matkalta töihin menoa, niin silloin se työmatkavähennys on oikea keino. — Kiitos.
Kunnioitettu rouva puhemies! Tosiaan kun käsittelemme polttoaineiden kestävyyskriteereistä annettua lakia ja päästökauppalakia, niin kyllä, te teitte aivan oikein. Te madalsitte tällä vaalikaudella jakeluvelvoitetta. Mutta kun lähdetään katsomaan sitä käyrää, niin kun tässä aikaisemmissa puheenvuoroissa perussuomalaisten edustaja Aittakumpu totesi, että tämä nykyinen hallitus ei tee niin ilmastokiihkoista politiikkaa kuin edellinen hallitus teki, kyllä täytyy vain edelleenkin muistuttaa siitä, että edellisellä hallituksella oli sama tavoite, mikä on nykyisellä hallituksella, elikkä hiilineutraaliksi tämä yhteiskunta vuoteen 2035 mennessä, ja nämä jakeluvelvoitteen luvut sen näyttävät toteen. Elikkä tällä hetkellä se on 19,5 prosenttiyksikköä, ensi vuonna 22,5, ja saman tavoitteen, mihinkä Marinin hallitus asetti nämä jakeluvelvoitteet, 31 prosenttiyksikköön, tämäkin hallitus asettaa. Elikkä meille on tulossa tämän osalta niin sanottu bensapommi, ja mihinkä tämän pommin virittäminen perustuu, niin kyllä, te vielä bonuksena liititte Suomen ensimmäisten maiden joukkoon EU:n liikenteen päästökauppaan, ja tästä tehtiin päätökset teidän hallitusvastuullanne. Tämmöistä ei olisi ollut tarvetta edes tehdä, mutta vuonna 28, kun tämä päästökauppalainsäädäntökin astuu voimaan, mielenkiinnolla katsomme sitten, mikä se pumppuhinta siellä Suomussalmella tai Helsingissä on. Vielä itse tähän asiaan muutenkin, kun tässähän käydään kaasumarkkinadirektiivin säädöksiä lävitse tämän lakiesityksen myötä, niin kyllä me suunnattomasti ihmettelemme täällä Suomen Keskustassa oppositiopuolueena tällä hetkellä, kun te olette hallitusohjelmaan ansiokkaasti kirjanneet biokaasun edistämisen, mutta kolme vuotta on tämä hallitus istunut ja biokaasun edistämiseen ei vielä ole semmoisia konkreettisia toimenpiteitä tullut. Kuitenkin täytyy muistaa, että meillä jo tässä yhteiskunnassa raskas liikenne monelta osin kulkee kaasulla ja ennen kaikkea sillä uusiutuvalla kaasulla, biokaasulla, niin olisi syytä kyllä tätä toimialaa kehittää. Totta kai tämä jakeluvelvoite edistää uusien polttoaineitten tekemistä, valmistamista, mutta kysymys kuuluu: mitkä ovat ne konkreettiset toimenpiteet, mitä hallitus biokaasun edistämiseksi sitten tekee?
Arvoisa rouva puhemies! Haluan muutaman asian lausua näihin keskustan käyttämiin puheenvuoroihin. Ensinnäkään yksikään perussuomalainen ei koskaan ole luvannut euron bensaa. Jos jatkossakin todennäköisesti näin väitätte, niin toivoisi, että viittaisitte johonkin yksittäiseen lausuntoon tai kertomaan, jossa näin olisi luvattu, että euron bensa tulisi Suomeen. Kukaan perussuomalainen ei ole näin koskaan luvannut. Siitä huolimatta te väitätte päivästä toiseen näin. Asiassa ei ole kovin fiksua toimia näin, mutta se on teidän tapanne toimia, eihän me sille mitään voida. Toinen asia: miksi puhutaan paljon edellisestä hallituksesta ja teidän toimistanne, johtuu siitä, että jos jakeluvelvoitekäyrä olisi teidän mukaanne, Suomussalmen bensa olisi tällä hetkellä lähellä kolmea euroa. [Jari Ronkainen: Yli!] — Yli kolme euroa, jos teidän käyrällänne mentäisiin. — Eli tämä hallitus on jo merkittävästi muuttanut sen jakeluvelvoitteen käyrää, jonka te asetitte. Sitä, missä se raja kulkee ja mitä sille on mahdollista tehdä, pitäisi ehkä kysyä tuolta Valkoisen talon päädystä, että miten Hormuzinsalmi aukeaa ja milloin se aukeaa. Se on se ratkaiseva kysymys tässä asiassa. Ikään kuin rajattomasti valtion ei ole tässä taloustilanteessa mahdollista tehdä toimia. Teille se ei ollut viime hallituskaudella toki mikään este. Rahaa oli rajattomasti. Aina kun jossakin räsähti, niin miljardit pantiin liikkeelle. Se oli varsin hyvin kyllä nähtävissä. Vielä kysyisin tähän loppuun, kun nyt moititte meitä siitä, että hallitus ei oikein ole tehnyt mitään, milloin keskusta on viimeksi muun muassa polttoaineveroa alentanut. Kun en nyt ihan tarkkaan muista, niin jos korjaatte tämän tiedon.