Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja rikoslain 17 luvun 7 b §:n muuttamisesta

Arvoisa puhemies! Tämän karkotuksia tehostavan ja ennakollisen maahantulokiellon mahdollistavan esityksen lisäksi ulkomaalaislakiin on tehty useita muitakin muutoksia ja kiristyksiä tällä kaudella. Finlexin mukaan vireillä on viisi ulkomaalaislakiin liittyvää hallituksen esitystä tältä ja viime vuodelta. Lisäksi vuosien 2024 ja 2025 aikana on jo viety useita muutoksia lakiin. Tämä puhuu selvää kieltä siitä, miten paljon korjattavaa Suomen maahanmuuttopolitiikassa on ollut. Eikä tämä tietenkään ole ainoa laki, johon näitä maahanmuuttopolitiikan kiristämisen muutoksia on jouduttu tekemään, vaan niitä on viety esimerkiksi kansalaisuuslakiin ja vastaanottolakiin. Perussuomalaiset ovat ainoana puolueena uskaltaneet nostaa esiin tilastollisia tosiasioita maahanmuuton kielteisistä vaikutuksista maallemme, sen turvallisuudelle ja taloudelle. Tämä on tosiseikkojen tunnustamista, jotta Suomi voisi tehdä niitä muutoksia, joiden avulla se voisi säilyä sellaisena hyvinvointivaltiona, jollaiseksi isovanhempamme sen kovalla työllä sotien jälkeen rakensivat. Arvoisa puhemies! Työn Suomen paremman tulevaisuuden eteen on jatkuttava edelleen, koska arvostamme tätä maata ja saamaamme perintöä. Ongelmia voidaan ratkaista vain, jos ne ensin tunnustetaan. Valitettavasti se tuntuu olevan kaikkein suurin este muutosten tiellä, mutta nyt vihdoin perussuomalaiset hallituksessa ovat muuttaneet maahanmuuttopolitiikan suunnan tiukemmaksi. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! ”No means no”, ’ei tarkoittaa ei’, mutta ei turvapaikkapolitiikassa. ”Eistä”, ”eistä” ja ”eistä” huolimatta ”kyllää” voi kyllä hakea monen monta kertaa yhä uudelleen ja uudelleen. Se on Euroopassa ja Suomessakin nähty, kun kymmenen vuotta sitten saapui 1,2 miljoonaa turvapaikanhakijaa meille Eurooppaan ja siitä osa Suomeenkin pääasiassa Lähi-idästä Välimeren kautta — ennennäkemätön joukko Syyriasta, Afganistanista ja Irakista parempaa elämää, turvaa, hyvää ja kaunista tavoittelemaan lähteneitä etsijöitä. Heistä päätyi meille sinä syksynä se 32 000. Tämän seurauksena Suomessa vastaanottokeskukset moninkertaistuivat ja virkakuntaa riitti. Heitä palkattiin satamäärin selvittämään turvan tarvetta jokaiselle, ja se tuotti työtä. Maahanmuuttovirastosta kerrotaan, että näistä yli kymmenen vuotta sitten turvapaikkaa hakeneista yhä lähes 400:lla oli vielä kymmenen vuoden jälkeenkin turvapaikkahakemus käsittelyssä — kymmenen vuotta myöhemmin. Arvoisa puhemies! Kymmenen vuotta on aika pitkä aika. Siinä ajassa ehti Britannia erota EU:sta ja Trump valittiin Yhdysvaltojen presidentiksi, Biden valittiin siihen tilalle ja Trump valittiin vielä uudelleen. Korona ehti myllertää koko tämän maailman läpi ja kadota yhtä nopeasti kuin ilmestyikin. Ukrainassa syttyi sota, ja se on edelleen jatkunut monta vuotta. Suomi liittyi Natoon, ja tekoäly valloitti maailman ja tämän eduskunnan puheenvuorotkin. Hallituksia, presidenttejä ja parlamentteja vaihtui, kulkutauteja on kestetty ja talouskriisejä kiertänyt. Valtavia muutoksia, mutta jokin asia on pysynyt suhteellisen samankaltaisena: osa ihmisistä odottaa edelleen turvapaikkapäätöstä — ei toki ensimmäistään, vaan jo monetta sarjassa, pitkässä sarjassa. Kun ”ei” ei kelpaa, haetaan ”kyllää” kerta toisensa jälkeen. Maailmaa mullistanut toinen maailmansotakin ehti sekä alkaa että päättyä nopeammin kuin tämä kierre, sen selvittäminen, saako joku jäädä Suomeen vai eikö saa ja mikä sitten lopullinen arvio siitä on. Tätä jämähtäneisyyttä selittää tämä jatkuva valituskierre: oikeus jättää valitus toisensa perään, valittaa aina oikeusasteesta eteenpäin ja hakea myös turvapaikkaa uudelleen ja uudelleen ja valittaa jokaisesta uudestakin päätöksestä erikseen. Turvapaikka-asioiden osalta tämä hallitus on onneksi jo tarttunut tähän ongelmaan. Kesäkuussa 2025 voimaan tulleella lakimuutoksella mahdollistettiin karkottamispäätöksen nopeampi täytäntöönpano turvapaikka-asioissa. Nyt tämän lisäksi hallitus esittääkin karkottamispäätösten täytäntöönpanon nopeuttamista kaikissa muissakin tapauksissa. Karkottamispäätöksestä valittaminen ei enää automaattisesti lykkäisi tai estäisi päätöksen täytäntöönpanoa. Karkottamispäätös voitaisiin käytännössä panna täytäntöön 30 päivän kuluttua siitä, kun se on annettu tiedoksi, eli valitusajan päättymisen jälkeen — toisin sanoen 30 päivän lähtölaskenta, jota ei ole aivan yhtä helppo enää pysäyttää perusteettomalla paperisodalla. Vuosikymmenten mittaisten paperisotien sijaan onkin tärkeää pyrkiä ratkaisemaan ongelmia ennakoivasti, niin ettei niitä pääsisi muodostumaan alun alkujaankaan. Jatkossa tiettyjen ehtojen täyttyessä voidaankin Suomeen pyrkiville myöntää tämän lakimuutoksen myötä ennakollinen maahantulokielto. Näin voidaan estää sellaisten henkilöiden pääsy maahan, jotka muodostavat vakavan uhan yleiselle järjestykselle, yleiselle turvallisuudelle tai kansalliselle turvallisuudelle. Maahantulokiellosta päättäisi ja sen määräisi poliisi joko muiden turvallisuusviranomaisten esityksestä tai omasta aloitteestaan. Kaiken tämän ohella, karkottamispäätösten täytäntöönpanon nopeuttamisella ja maahantulokieltojen määräämisen ohella, myös Suomen ja koko Euroopan olisi erittäin tärkeää pystyä paitsi laadullisesti myös määrällisesti rajoittamaan turvapaikkahakemusten vastaanottamista eli sitä, kuinka monta turvapaikkahakemusta sama ihminen voi lähettää uusintakäsittelyyn uusintahakemuksena uutta päätöstä odottamaan ja senkin jälkeen hakea vielä uudelleen. Rajoittamatonta turvapaikanhakuoikeutta ei ole tarkoitettu aikanaan siitä säädettäessä, siitä päätettäessä tällaista käyttötarkoitusta varten. Sitä ei ole tällaisessa mitassa tarkoitettu käytettäväksi. Siitä huolimatta sitä räikeästi hyväksikäytetään sekä massamaisesti että yksittäisten ihmisten osalta todella törkeällä tavalla. Tässä suhteessa paitsi Suomi myös Eurooppa on jäänyt omien sääntöjensä, vuosikymmeniä sitten solmittujen sääntöjen, vangiksi omalla liian tiukalla, hölmöllä ja sinisilmäisellä tulkinnallaan. Siksi myös sen on muututtava kaikkien näiden hyvien kansallisten päätösten lisäksi.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä olevan lain keskeinen sisältö on maasta poistamista koskevan oikeusturvan heikentäminen. Asiantuntijalausunnoissa on korostettu, että sääntelyn vaikeaselkoisuus, hallinto-oikeuksien sekä oikeusavun kasvava työmäärä voivat käytännössä heikentää yksilön mahdollisuuksia käyttää oikeussuojakeinoja tehokkaasti. Useat lausunnonantajat pitivät karkottamispäätöksen täytäntöönpanon mahdollistamista valitusprosessin aikana kohtuuttomana, koska tämä voi käytännössä johtaa siihen, että henkilö poistetaan maasta ennen kuin tuomioistuin on arvioinut päätöksen lainmukaisuuden. Erityisen kohtuuttomana pidettiin sitä, että oikeusturvakeinon käyttäminen voitaisiin tulkita moitittavaksi käytökseksi ja johtaa myöhemmin oleskeluluvan epäämiseen. Valiokunnan kuuleman yhdenvertaisuusvaltuutetun vaatimus oli, että jokaisen kielteisen oleskelulupapäätöksen yhteydessä tulisi tehdä ajantasainen maasta poistamista koskeva kokonaisharkinta. Arvoisa puhemies! Karkottamisessa on kyse maassa jo oleskeluluvalla asuneiden ihmisten maasta poistamisesta. Lakimuutos tulee siis koskemaan myös usein jo pidempään Suomessa asuneita ihmisiä, joilla saattaa olla perhettä, läheisiä ja työ- ja opiskelupaikka Suomessa. Oikeusturvan toteutuminen prosessin aikana onkin varmistettava. Edellä mainitulla perusteella kannatan edustaja Alametsän tekemää hylkäysehdotusta.

Arvoisa puhemies, hyvät kollegat! Tämä hallituksen esitys ja hallintovaliokunnan mietintö koskevat ulkomaalaislain ja rikoslain muutoksia, joiden keskeinen tavoite on vahvistaa yleistä järjestystä ja kansallista turvallisuutta. Tämä suunta on oikea. Hallintovaliokunta on käsitellyt esityksen huolellisesti. Siksi se on nyt entistäkin parempi. Arvoisa puhemies! Esityksessä on kolme hyvin keskeistä asiaa: Ensinnäkin, karkottamispäätösten täytäntöönpanoa nopeutetaan siten, että jatkossa karkottamispäätös voidaan panna täytäntöön 30 päivän kuluttua tiedoksisaannista, vaikka päätöksestä olisi valitettu. Valitus ei enää automaattisesti pysäytä toimeenpanoa, mutta tuomioistuimella säilyy mahdollisuus keskeyttää se. Toiseksi, tuodaan käytäntöön ennakollinen maahantulokielto, jonka avulla Suomeen pääsy voidaan estää jo ennakolta henkilöiltä, jotka aiheuttavat vakavan uhan yleiselle järjestykselle tai kansalliselle turvallisuudelle, vaikka he oleskelisivat Suomen ulkopuolella. Kolmanneksi, estetään maasta poistumisen viivyttäminen uusilla oleskelulupahakemuksilla valitusprosessin aikana. Järjestelmän tarkoituksellinen kiertäminen ei enää ole mahdollista. Näin vahvistamme Suomen turvallisuutta. Arvoisa puhemies! Tämä muutos on ollut välttämätön. Nykykäytännössä karkottamispäätöksen automaattinen lykkääntyminen on johtanut tilanteisiin, joissa laittomasti maassa oleskelevat henkilöt ovat voineet jäädä Suomeen jopa vuosiksi pelkästään prosessin vuoksi. Ääritapauksissa täytäntöönpano kestää pidempään kuin henkilö on koskaan oleskellut Suomessa laillisesti. Tämä heikentää koko järjestelmän uskottavuutta, ja ennen kaikkea se luo turvallisuusriskin silloin, kun kyse on rikoksiin syyllistyneistä tai muuten vakavaa vaaraa aiheuttavista henkilöistä. Samoin ennakollisen maahantulokiellon tarve perustuu viranomaisten käytännön havaintoihin. Turvallisuusuhkiin ei aina voida reagoida vasta rajalla tai vasta rikoksen jälkeen. Joissakin tilanteissa uhka on torjuttava ennalta. On myös tärkeää todeta selvästi, että nämä muutokset eivät koske kaikkia. Ne eivät koske hädässä Suomelta apua hakevia, maatamme ja sen lakeja kunnioittavia henkilöitä. Siten myös oikeusturva säilyy. Arvoisa puhemies! Tämä esitys parantaa turvallisuutta, koska se tekee järjestelmästä toimivan ja uskottavan. Se varmistaa, että vakavia uhkia ei siedetä vain hallinnollisten viiveiden vuoksi ja että viranomaisilla on käytössään ajantasaiset ja ennaltaehkäisevät keinot. Samalla suomalainen oikeusvaltio ei heikkene. Päätökset perustuvat lakiin, yksilölliseen harkintaan ja tuomioistuinten valvontaan. Perus- ja ihmisoikeudet, lapsen etu ja palauttamiskiellon periaate säilyvät. Tahdonkin korostaa, että turvallisuus ei ole oikeusvaltion vastakohta vaan sen edellytys. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan hallituksen esitys heikentäisi maasta poistamista koskevaa oikeusturvaa ja tehokkaita oikeussuojakeinoja ilman riittäviä perusteita. Useat lausunnonantajat pitävät esimerkiksi karkottamispäätöksen täytäntöönpanon mahdollistamista valitusprosessin aikana kohtuuttomana, koska tämä voisi johtaa siihen, että henkilö poistetaan maasta ennen kuin tuomioistuin on arvioinut päätöksen lainmukaisuuden. Lisäksi oikeusturvakeinon käyttäminen voitaisiin tulkita moitittavaksi käytökseksi, joka voi johtaa myöhemmän oleskeluluvan epäämiseen. Nämä muutokset kohdistuisivat erityisesti Suomessa jo pidempään oleskeluluvalla olleisiin henkilöihin, joille on muodostunut esimerkiksi perhesiteitä tai työpaikka tänne. Lausunnonantajien mukaan esityksen vaikutusarviointi on puutteellinen erityisesti perus- ja ihmisoikeusvaikutusten, lapsivaikutusten, yhdenvertaisuusvaikutusten ja ulkomaalaislain useiden muutosten yhteisvaikutusten osalta. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on ilmaissut huolensa myös siitä, että lainsäädännöllä luodaan Suomeen uusia paperittomien ihmisten ryhmiä. Lisäksi nämä muutokset lisäävät riskiä sille, ettei Suomi tunnista kaikkia kansainväliseen suojeluun oikeutettuja henkilöitä. Edellä mainitun perusteella esitän, että lakiehdotukset hylätään.

Arvoisa puhemies! Laittomasti maassa olevien karkotusten tehostaminen jatkuu. Suomessa ei kerta kaikkiaan voi asua kuka tahansa ja tehdä mitä tahansa. Tänne tullaan vain laillisilla hakemuksilla, ja jos oleskelulupaa ei myönnetä tai täällä vaarantaa suomalaisten hengen ja terveyden, siitä seuraa pikainen palautus takaisin lähtömaahan. Nyt käsittelyssä oleva hallintovaliokunnan mietintö 9 liittyy sekä hallitusohjelmakirjausten että Euroopan unionin muuttoliike- ja turvapaikkapaktin toteuttamiseen. Karkotuksia on tehostettu jo aiemminkin, ja sen seurauksena niiden määrä on saatu kasvamaan merkittävästi. Tällä esityksellä karkotusten toimeenpanoa nopeutetaan. Lisäksi, jos henkilö tekee poistamispäätöksen valitusprosessin aikana uuden turvapaikkahakemuksen, se hakemus lähtökohtaisesti hylätään. Ei uusintahakemusrallia. Lakimuutoksilla poistetaan myös tarvetta moninkertaisille maastapoistamispäätöksille. Toinen erittäin tärkeä lakimuutos, joka sisältyy tähän esitykseen, on ennakollinen maahantulokielto. Se voidaan määrätä kolmannen maan kansalaiselle, jonka arvioidaan muodostavan vakavan uhan yleiselle järjestykselle tai kansalliselle turvallisuudelle. Tällaisia henkilöitä voivat olla tunnetut terroristit tai väkivaltaisiin ääriliikkeisiin kuuluvat henkilöt. Vastaavia ennaltaehkäiseviä maahanmuuttotulokieltoja on säädetty muissakin EU-maissa, joten on aika saada ne voimaan myös täällä Suomessa. Kyse on myös koko Euroopan yhteisestä turvallisuudesta, koska nämä henkilöt usein pyrkivät siirtymään EU:n sisällä maasta toiseen. Arvoisa puhemies! Ilman toimivaa ja tehokasta maastapoistamisjärjestelmää koko luvanvarainen maahantuloprosessi romahtaa. Suomessa asumiseen vaaditaan ihan syystä oleskelulupapäätös. Meidän on tiedettävä, keitä täällä on ja millä perusteella he ovat maassa. Tällä taataan Suomen turvallisuuden ja järjestyksen säilyminen.— Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos hallintovaliokunnalle mietinnön laatimisesta. Kaiken kaikkiaan pääministeri Orpon hallitus on tehnyt mielestäni monia, voi sanoa, varsin maltillisia uudistuksia, joita voi myös kutsua tiukennuksiksi maahanmuuttopolitiikkaan. Nämä ovat kuitenkin sellaisia, jotka vievät Suomea ehkä kohti tällaista yhteistä pohjoismaista linjaa, jossa itse asiassa uskon myös maahan muuttaneiden edun toteutuvan niin, että täällä Pohjolassa ja Suomessa eletään maassa maan tavalla ja on mahdollista todella tulla jäseneksi yhteiskuntaan ja löytää täältä oma paikkansa niin, että kouluttautuu, tekee työtä, osallistuu yhteiskunnan aktiivisena ja vastuullisena jäsenenä yhteiskuntaan. Mutta mikäli rikkoo yhteisiä pelisääntöjä vastaan, toimii piittaamattomasti niistä ehdoista, joilla maahan tullaan, niin silloin ei ole edellytyksiä jatkaa maassa oleskelua. Tässä mielessä on tärkeää, että Suomi seuraa myös muiden Pohjoismaiden linjaa. Pääministeri Orpon hallituksen varsin maltilliset uudistukset tässä mielessä ovat kuitenkin mielestäni askelia oikeaan suuntaan. Tässäkin hallituksen esityksen pohjalta hallintovaliokunta on mielestäni laatinut hyvän mietinnön, ja varmasti tältä pohjalta eduskunta voi aivan hyvillä mielin tämän lain sisällön nyt ensimmäisessä käsittelyssä hyväksyä.

Arvoisa rouva puhemies! Täällä on käytetty hyviä puheenvuoroja tästä tärkeästä muutoksesta. Jälleen kerran muutama, ehkä tarkennus vielä siihen, mitä valiokuntakäsittelyssä on tullut esiin. Ensinnäkin haluan korostaa vielä sitä, että tämä karkotusten nopeampi täytäntöönpano tässä laissa ei koske rikollisia, vaan se on tehty jo aikaisemmin. Eli jo aikaisemmin on ollut mahdollista rikollisten osalta tehdä nopea täytäntöönpano 30 päivän kuluessa tiedoksiannosta, mutta nyt se tuodaan myöskin muille lupatyypeille. Jos ajattelee, mitä se käytännössä tarkoittaa, niin jos vaikkapa työlupa tai opiskelulupa on vanhentunut ja on siitä huolimatta jäänyt maahan, voidaan jatkossa karkottaa käyttäen nopeutettua menettelyä. Tämä on siis sinänsä ihan järkevä muutos ja parantaa viranomaisten kykyä poistaa maasta ne henkilöt, joilla täällä ei ole lupaa olla. Tämä ennakollinen maahantulokielto on myöskin äärimmäisen hyvä, koska kaikkein vaarallisimpien rikollisten ja henkilöiden, jotka voisivat meidän kansallista turvallisuuttamme vaarantaa, maahan tuleminen voidaan jatkossa estää jo ennen kuin he tulevat tänne. Se, mikä tässä on poikkeuksellista ja mielestäni äärimmäisen hienoa, on se, että tämä kyettiin tekemään niin, että ei ole pakko tällaista puhuttelua järjestää tälle henkilölle, vaan se voidaan tehdä ilman puhuttelua. Jokainen ymmärtää, että jos pitäisi järjestää tällainen puhuttelu- tai tiedoksiantotilaisuus, niin menisi aika vaikeaksi ennakollisen maahantulokiellon määrääminen. Sitten tässä selkeytetään myöskin säilöönoton laskentaa, kiinnipitoaikoja, joka on varsin monimutkainen kompleksi kokonaisuutena ja vaatisi yhden päivän, että sen avaisi niin, että tavan kansalainen ymmärtää, mitä se tarkoittaa. Siellä käytännössä vastaanottopuolella voi jatkossa maksimissaan olla 6 plus 6 kuukautta ja sitten paluupuolella kiinniottoaika voi olla 6 plus 12 kuukautta, eli näin yhteenlaskettuna voi olla 30 kuukautta. Eli tätä selvennettiin tässä myöskin. Tämän yksi ehkä keskeisimpiä muutoksia on se tapa, johon ollaan pitkään pyritty, että ei voi olla päällekkäisiä lupia. Eli jos ihminen on Suomessa jollakin luvalla, niin kaikki muut luvat raukeavat, ja siihen tällä muutoksella on nyt pyritty. Eli aina automaattisesti ei voi ikään kuin hakea uutta lupaa, jos ei se vanha lupa raukea. Se on todella hyvä, koska viranomaistenkin on ollut vaikea päästä kiinni siihen, jos joku lupa on rauennut ja sitten on toinen päällä tai on parhaimmillaan ollut kahta tai kolmea lupaa päällekkäin. Siitä päästään tässä nyt osittain myöskin eroon. Hyvää on myöskin se, että ei voi ikään kuin hakemuksia uusimalla pitkittää sitä prosessia, vaan lähtökohtaisesti aina, jos valitusaikana teet sen uuden hakemuksen, se raukeaa automaattisesti ilman käsittelyä.

Arvoisa rouva puhemies! Tällä esityksellä helpotetaan maasta poistamista, jota on käytännössä jarrutettu loputtomilla valituksilla ja uusilla hakemuksilla. Ei ole ollut mitään järkeä siinä, että karkottamispäätös jää vuosikausiksi roikkumaan, vaikka henkilöltä puuttuu oikeus oleskella maassa. Nyt tähän tulee muutos. Karkottamispäätökset voidaan jatkossa panna täytäntöön nopeasti, 30 päivän kuluessa, eikä valitus enää automaattisesti pysäytä prosessia. Jos olet Suomessa ilman laillista oikeutta, tulee lähtö kotimaahan, kuten pitääkin. Lisäksi tässä esityksessä tukitaan yksi räikeä aukko. Nykyisin on mahdollista jättää valitusprosessin aikana uusi oleskelulupahakemus vain pitkittämistarkoituksessa. Jatkossa tällaiset hakemukset lähtökohtaisesti hylätään. Suomen järjestelmää ei pidä voida käyttää hyväksi loputtomiin. Suomen poliisi poisti maasta ihmisiä viime vuonna selvästi enemmän, peräti 34 prosenttia enemmän, kuin edellisvuonna, 2024, johtuen järjestäytyneen rikollisuuden ja katujengien tehostetusta torjunnasta. Esityksessä erityisen kannatettavaa on myös mahdollisuus määrätä ennakollinen maahantulokielto henkilöille, jotka muodostavat vakavan uhan yleiselle järjestykselle ja kansalliselle turvallisuudelle. Tämä on juuri sitä ennaltaehkäisevää maahanmuuttopolitiikkaa, jota Suomen olisi pitänyt harjoittaa jo kauan sitten. Meidän ei pidä odottaa ongelmien jatkumista Ruotsin tapaan vaan estää ne viimeistään nyt. Arvoisa puhemies! Tämä täysin välttämätön ja poliisinkin työtä helpottava lakimuutos ei kuitenkaan saanut valiokunnan käsittelyssä yksimielisyyttä, vaan vihreät ja vasemmisto jättivät vastalauseen. Vastalauseessa tietenkin perusteltiin ihmisoikeuksilla sitä, että tämä esitys pitää hylätä. Tämä maahanmuuttajien ihmisoikeus tuntuukin olevan salin vasemmalle laidalle aina tärkeämpi kuin suomalaisten ihmisoikeudet. Se tuntuu oudolta, kun Suomen eduskuntaan valittujen päättäjien tulisi tehdä päätöksiä juuri suomalaisten hyväksi. On suorastaan käsittämätöntä, että Suomessa on ihmisiä, jotka pitävät jopa ulkomaalaisten rikollisten karkottamista ongelmana esimerkiksi tilanteessa, jossa voidaan tulkita, että karkotettava olisi maasta poistamisen jälkeen vaarassa kotimaassaan. Suomessa on tälläkin hetkellä laittomasti maassa olevia ulkomaalaisia, jotka voivat olla uhka Suomelle. Jos esimerkiksi seksuaalirikollista ei tämän vuoksi saada poistettua, niin päätöksessä unohtuu kokonaan uhrin näkökulma. Samaan aikaan on suuri vaara, että tämä karkottamatta jäänyt seksuaalirikollinen uusii tekonsa. Siinä ei suomalaisen uhrin ihmisoikeuksilla ole mitään merkitystä. Näissä tapauksissa pitää ehdottomasti laittaa etusijalle suomalaisten ihmisoikeudet ja karkottaa rikollinen siitäkin huolimatta, että hän olisi vaarassa kotimaassaan. Arvoisa puhemies! Olen kuullut tuolta vasemmalta laidalta myös sanottavan, että eihän nyt rikollisten karkottamista vastusteta, että milanjaffit joutavatkin mennä. Hyvä, jos näin on, mutta miksi ihmeessä sitten vastustatte kaikkia niitä lakimuutoksia, jotka mahdollistavat näihin asioihin puuttumisen? Esimerkiksi mainittu Milan Jaff olisi edelleen Suomessa, jos tämän hallituskauden aikana ei olisi tehty lainsäädäntömuutoksia ja oltaisiin jatkettu Marinin hallituksen löperöä maahanmuuttopolitiikkaa. Arvoisa rouva puhemies! Kannatan suomalaisten ihmisoikeuksien parantamista, ja tällä hyvällä maasta poistamista helpottavalla lakiesityksellä niitä saadaan parannettua. — Kiitos.

Kiitos, rouva puhemies! Tämän lakihankkeen ydin on täysin kristallinkirkas: kansallinen turvallisuus vaatii jämäköitä lakimuutoksia nyt, ja rikolliset on saatava nopeammin ulos maasta. Kyse on puhtaasti siitä, että suomalaisilla on perustuslaillinen oikeus elää turvallisessa maassa. Meidän on suojeltava yhteiskuntaamme ja kansalaisiamme niiltä, jotka tulevat tänne rikkomaan lakejamme ja horjuttamaan järjestystämme. Entisenä poliisina tiedän tasan tarkkaan, mitä arjen turvallisuus ja sen mureneminen tarkoittavat. Turvapaikkajärjestelmää tai oleskelulupia ei saa koskaan, ei missään olosuhteissa, käyttää rikollisen toiminnan suojana tai kilpenä. Vakaviin rikoksiin syyllistyneet ja Suomelle vaaraksi olevat henkilöt on poistettava maasta viivyttelemättä. Tässä lakiesityksessä ehdotettu ennakollinen maahantulokielto on aivan keskeinen työkalu, jolla puututaan ongelmiin ja uhkiin jo ennakolta, siis ennakolta, ennen kuin ne ehtivät aiheuttaa vahinkoa rajojemme sisäpuolella. Meidän on pystyttävä toimimaan ennakoivasti, ei vain jälkikäteen reagoimalla. Arvoisa puhemies! Julkisessa keskustelussa ja valiokuntatyössäkin on esitetty myös toisenlaisia näkemyksiä. Vasemmistoliitto ja vihreät ovat jättäneet tähän lakihankkeeseen kriittiset vastalauseensa. He kantavat huolta karkotettavien oikeusturvasta ja vetoavat erilaisiin ihmisoikeussopimusten tulkintoihin. Minun on sanottava suoraan, että tämä opposition riveistä kuuluva vastustus osoittaa käsittämätöntä ja vaarallista sinisilmäisyyttä tässä muuttuneessa maailman- ja turvallisuustilanteessa. Heidän linjansa asettaa rikoksia tekevien ja turvallisuuttamme vaarantavien ulkomaalaisten edut suomalaisten ja Suomessa lakia noudattavien ihmisten turvallisuuden edelle. Tällaista priorisointia minun on mahdotonta hyväksyä. Turvallisuus ei ole mikään itsestäänselvyys, jonka varjolla voidaan käydä loputonta juridista kikkailua, silloin kun kyse on törkeisiin rikoksiin syyllistyneistä rikollisista. Nämä esitetyt lakimuutokset, jotka nyt toteutetaan, kunnioittavat kansainvälisiä velvoitteitamme, mutta niissä otetaan täysimääräisesti käyttöön se kansallinen liikkumavara, jonka EU-lainsäädäntö meille mahdollistaa. Meillä ei ole mitään syytä olla tässä asiassa Euroopan löysin tai sinisilmäisin maa. Suomen linjan on oltava jämäkkä. Sen on oltava selkeä ja samalla myös oikeudenmukainen. Rikolliset kuuluu lähettää nopeasti ulos maasta, he eivät kuulu suomalaisten veronmaksajien elätettäviksi tai uusia rikkomuksia hautomaan. Ja vielä lopuksi, arvoisa puhemies: Meidän velvollisuutemme tässä salissa on varmistaa, että viranomaisilla, poliisilla ja Rajavartiolaitoksella, on riittävät ja tehokkaat ja modernit työkalut pitää tämä maa turvallisena. Hallintovaliokunnan mietintö vastaa tähän huutoon erinomaisesti. Kannatan lämpimästi hallituksen esityksen ja valiokunnan mietinnön hyväksymistä.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä, joka koskee ulkomaalaislain sekä rikoslain 17 luvun 7 b §:n muuttamista. Hallintovaliokunta on saanut mietintönsä valmiiksi tähän esitykseen. Kyse ei ole vähäisestä teknisestä päivityksestä vaan kokonaisuudesta, jonka tarkoituksena on tehostaa laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden maasta poistamista, selkeyttää ulkomaalaislain maasta poistamista koskevaa sääntelyä ja kansallisen turvallisuuden takaamista kaikissa tilanteissa. Hallituksen esityksen keskeinen viesti on selvä: jos Suomessa ei ole asiallista syytä oleskella, on Suomesta lähdettävä pois. Hyvin yksinkertaista. Pyrimme esityksellä vaikuttamaan siihen, että karkottamispäätöksen saaneet palaavat tai heidät palautetaan lähtömaihin mahdollisimman nopeasti. Arvoisa puhemies! Vasemmisto ja vihreät ovat olleet tätäkin, kuten järjestään kaikkia muitakin maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä, vastaan. Vastalauseet mielestäni yksinkertaistavat ja osin jopa sivuuttavat sen ongelman, johon pyrimme esityksellä vastaamaan. En pysty käsittämään sitä tahtotilaa, jolla kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut ihminen halutaan välttämättä pitää Suomessa. Jotkut ihmiset ovat aivan aitoja turvallisuusriskejä, joista yhdenkään ei pitäisi tällä realisoitua. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys koskee ulkomaalaislain ja rikoslain muutoksia, joiden keskeinen tavoite on vahvistaa yleistä järjestystä ja kansallista turvallisuutta. Tämä suunta on oikea. Myös hallintovaliokunta on käsitellyt esityksen huolellisesti. Siksi se on nyt entistäkin parempi. Arvoisa puhemies! Esityksessä on kolme hyvin keskeistä asiaa. Ensinnäkin karkottamispäätösten täytäntöönpanoa nopeutetaan siten, että jatkossa karkottamispäätös voidaan panna täytäntöön 30 päivän kuluttua tiedoksisaannista, vaikka päätöksestä olisi valitettu. Valitus ei enää automaattisesti pysäytä täytäntöönpanoa, mutta tuomioistuimella säilyy mahdollisuus keskeyttää se. Toiseksi tuodaan käyttöön ennakollinen maahantulokielto, jonka avulla Suomeen pääsy voidaan estää jo ennalta henkilöiltä, jotka aiheuttavat vakavan uhan yleiselle järjestykselle tai kansalliselle turvallisuudelle, vaikka he oleskelisivatkin Suomen ulkopuolella. Kolmanneksi estetään maasta poistamisen viivyttäminen uusilla oleskelulupahakemuksilla valitusprosessin aikana. Järjestelmän tarkoituksellinen kiertäminen ei enää ole mahdollista. Näin vahvistamme Suomen turvallisuutta. Arvoisa puhemies! Tämä muutos on ollut välttämätön. Nykykäytännössä karkottamispäätöksen automaattinen lykkääntyminen on johtanut tilanteisiin, joissa laittomasti maassa oleskelevat henkilöt ovat voineet jäädä Suomeen jopa vuosiksi pelkästään prosessin vuoksi. Ääritapauksissa täytäntöönpano kestää pidempään kuin henkilö on koskaan oleskellut Suomessa laillisesti. Tämä heikentää koko järjestelmän uskottavuutta, ja ennen kaikkea se luo turvallisuusriskin silloin, kun kyse on rikoksiin syyllistyneistä tai muuten vakavaa vaaraa aiheuttavista henkilöistä. Samoin ennakollisen maahantulokiellon tarve perustuu viranomaisten käytännön havaintoihin. Turvallisuusuhkiin ei aina voida reagoida vasta rajalla tai vasta rikoksen jälkeen. Joissakin tilanteissa uhka on torjuttava ennalta. On myös tärkeää todeta selvästi: nämä muutokset eivät koske kaikkia. Ne eivät koske hädässä Suomelta apua hakevia, maatamme ja sen lakeja kunnioittavia henkilöitä. Siten myös oikeusturva säilyy. Arvoisa puhemies! Tämä esitys parantaa turvallisuutta, koska se tekee järjestelmästä toimivan ja uskottavan. Se varmistaa, että vakavia uhkia ei siedetä vain hallinnollisten viiveiden vuoksi ja että viranomaisilla on käytössään ajantasaiset ja ennaltaehkäisevät keinot. Samalla suomalainen oikeusvaltio ei heikkene. Päätökset perustuvat lakiin, yksilölliseen harkintaan ja tuomioistuinten valvontaan. Perus- ja ihmisoikeudet, lapsen etu ja palauttamiskiellon periaate säilyvät. Tahdonkin korostaa, että turvallisuus ei ole oikeusvaltion vastakohta vaan sen edellytys. — Kiitos, arvoisa puhemies.