Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi

Arvoisa rouva puhemies! Kansalaisuus on tosiaan onnistuneen kotoutumisen, vastuunkannon, nuhteettomuuden ja yhteiskunnan sääntöjen noudattamisen tulosta. Hallituksen uudistukset kansalaisuuden saamisen edellytyksistä on toteutettu kolmessa vaiheessa, joista tämä käsittelyssä oleva on nyt sitten viimeinen. Tässä esityksessä siis puhutaan kansalaisuuskokeesta, jolla mitattaisiin tietoa suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta ja perusperiaatteista. Tarkoituksena on, että Suomen kansalaisuutta hakevat ovat perehtyneet yhteiskuntaamme ja sen toimintatapoihin ja perusperiaatteisiin. Tämä tietenkin mahdollistaa aktiivista yhteiskunnan osallistumista ja osallistamista. Hallinnon vastuu tästä koejärjestelmästä olisi Maahanmuuttovirastolla, ja tämän esityksen mukaan kansalaisuuskokeen käyttöönotto aiheuttaakin noin reilun neljän miljoonan euron kertaluontoiset kustannukset sekä pysyvät reilun kahden miljoonan vuotuiset kustannukset. Onkin tärkeää ja huomioitavaa, että seurataan, miten tutkinto vaikuttaa viraston resursseihin, kun kokonaisuudesta tulee tietysti näitä uusia vastuita ja tehtäviä. Tämä on huomioitava senkin takia, että näistä esityksistä virastolle on tullut muitakin tehtäviä, ja siksi on hyvä seurata resursoinnin osalta säännöllisesti ja tarvittaessa sitä, miten kokonaisarviointi tässä toteutuu. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Suomen kansalaisuus ei ole kertakäyttötavaraa tai mitään sellaista, mitä haluamme antaa kenelle tahansa. Se ei ole itsestäänselvyys, vaan se on yksi arvokkaimmista asioista, joita valtio voi myöntää yksittäiselle ihmiselle. Se ei myöskään ole pelkkä passi, vaan se on osa jotain paljon merkityksellisempää. Se on osoitus siitä, että me olemme osa samaa yhteiskuntaa ja meillä on keskenämme samat säännöt, oikeudet ja velvollisuudet. Siksi vähintä, mitä voimme vaatia Suomen kansalaisuutta hakevalta, on se, että häneltä edellytetään perustietoja suomalaisesta yhteiskunnasta, ja siihen tarvitsemme kansalaisuuslain muutosta. Arvoisa puhemies! Me perussuomalaiset olemme jo pitkään vaatineet, että Suomen kansalaisuutta hakevan täytyy osoittaa olevansa kansalaisuuden arvoinen. Jatkossa kansalaisuutta hakevan tulee osoittaa tuntevansa suomalaisen yhteiskunnan toimintaa ja perusperiaatteita sekä kyetä kertomaan omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tässä maassa. Tämä tapahtuisi pääsääntöisesti niin kutsutulla kansalaisuuskokeella. Mikäli henkilö on jo suorittanut Suomessa suomen- tai ruotsinkielisen ylioppilas- tai korkeakoulututkinnon, erillistä koetta ei tarvitsisi tehdä. Jos myönnämme ihmiselle Suomen kansalaisuuden, meidän tulee varmistua siitä, että hän ymmärtää esimerkiksi sen, miten Suomessa tehdään päätökset, miten demokratia toimii, mitä kaikkea laki edellyttää kansalaiselta, mitä oikeuksia ihmisillä Suomessa on, mitä sukupuolten välinen tasa-arvo tarkoittaa ja minkälaiset arvot meidän suomalaisessa yhteiskunnassamme ovat tärkeitä. Arvoisa puhemies! Kansalaisuuskoe ei ole mikään uusi keksintö. Vastaavanlainen koe on itse asiassa ollut jo pitkään käytössä monissa eri maissa. Tämä ei siis ole mikään erikoisuus, vaan jatkossa Suomi toimii samalla tavalla kuin monessa muussakin maassa toimitaan, jos joku haluaa saada maan kansalaisuuden. Kansalaisuuden ehtoja on muutenkin kiristetty tällä hallituskaudella, mikä on ainoa oikea kehityssuunta. Esimerkiksi asumisaikavaatimusta on pidennetty kahdeksaan vuoteen. Itsensä ja perheensä pitää elättää omalla työllä, ja taustojen pitää olla nuhteettomat. Kansalaisuuskoe vain täydentää osaltaan näitä vaatimuksia. Arvoisa puhemies! Ennen kuin voimme edes ajatella antavamme jollekulle Suomen kansalaisuuden, on tiettyjä perusasioita, jotka pitää hallita. Ensin opitaan suomen kieli, opitaan suomalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista sekä sitoudutaan yhteisiin sääntöihin ja lakeihin. Ihmisen tulee sopeutua meidän tapaamme elää ja elättää itsensä sekä perheensä tässä maassa. Jos kaikki menee hyvin ja ihmisestä tulee aidosti suomalaisen yhteiskunnan jäsen, hän on ansainnut kansalaisuuden. Kriteerit tulee pitää korkealla, sillä sitähän se kansalaisuuskin on: arvokas saavutus, jota pitää vaalia myös sen saamisen jälkeenkin. Arvoisa puhemies! Jotkut ovat vastustaneet tätä esitystä sillä perusteella, että kansalaisuuskoe voisi aiheuttaa stressiä tai estää kansalaisuuden saamisen. Meillä vaaditaan jo nyt esimerkiksi suomen kielen taidon osoittamista osana kansalaisuuden saamista. Ei ole liikaa vaadittua, että siinä samalla ihmisen täytyy osata perusasiat suomalaisesta yhteiskunnasta. Myös hakija voi olla ylpeä itsestään läpäistessään kansalaisuuskokeen, koska hänellä on silloin todistetusti perusasiat hallussa. Ja jos pelkkä kansalaisuuskoe aiheuttaa liikaa stressiä hakijalle, niin sitten sitä ei ehkä kannata hakea ollenkaan. Arvoisa puhemies! Olen hyvin tyytyväinen, että olemme tällä hallituskaudella saaneet kiristettyä merkittävästi maahanmuuttoon liittyviä lakeja, jotka ovat olleet liian löysällä pohjalla aivan liian pitkään. Jatkossa myös Suomen kansalaisuuden saamisen ehdot ovat entistä tiukemmat, jotta kansalaisuuden saisivat vain ja ainoastaan ne ihmiset, jotka sen aidosti ansaitsevat. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tämä perussuomalaisten puolueen varapuheenjohtajan, kansanedustaja Keskisarjan puhe osoitti, että ehkä sitä kansalaisuuskoetta pitäisi soveltaa sinne perussuomalaisiinkin, [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] että pysyisi keskustelu sivistyneenä. On järkyttävää kerta toisensa jälkeen kuulla tässä salissa näin rasistista ja naisvihamielistä puhetta. Arvoisa puhemies! Kansalaisuuden saamisen ehtoja on todella tällä hallituskaudella kiristetty usealla esityksellä, ja käsittelyssä olevan kansalaisuuslain muutoksen julkilausuttuna tavoitteena on, että kansalaisuutta hakeva osoittaa onnistuneensa kotoutumisessa. Samaan aikaan Orpon hallitus on tuonut lukuisia lainsäädäntöesityksiä, joilla nimenomaan maahanmuuttajien asemaa on kiristetty. Samaan aikaan eduskunta käsittelee kotoutumislain muutoksia, joilla leikataan 36 miljoonaa euroa kotoutumisen rahoista kunnissa. Kuntaliitto on laskenut, että hallitus on leikannut tähän mennessä kotoutumisesta kaudellaan yhteensä jo 156 miljoonaa euroa. Samanaikaisesti kunnat saivat kotoutumis- ja työllisyyspalvelut vastuulleen viime vuoden alussa. Palvelut siirrettiin kuntien vastuulle valmiiksi aliresursoituina, ja samalla kunnilta on leikattu massiivisia määriä muun muassa leikkaamalla peruspalveluiden valtionosuuksista. Leikkaukset kotoutumisen rahoitukseen vaikeuttavat kuntien mahdollisuuksia järjestää riittäviä, laadukkaita palveluita. Kotoutumisen vastuuta siirretään siis yksilöille ilman vastavuoroista yhteiskunnan sitoutumista tarvittavaan kotoutumisen tukeen. Tämä yhtälö on kestämätön eikä tue tämän kansalaislain muutosten tavoitteiden toteutumista. Kansalaisuuskoetta ei tulisi ottaa käyttöön tilanteessa, jossa hallitus on jo leikannut kotoutumispalveluista, kotouttamista tukevilta järjestöiltä sekä kunnilta, joilla kotoutumispalveluiden järjestämisvastuu on. Kannatan siksi edustaja Alametsän tekemää hylkäysesitystä.

Arvoisa puhemies! Kansalaisuuskoe on hyvä lisä nykyiseen järjestelmäämme. On perusteltua, että Suomen kansalaisuutta hakevalla henkilöllä on riittävät perustiedot suomalaisesta yhteiskunnasta, sen oikeuksista, velvollisuuksista ja keskeisistä toimintaperiaatteista. Kansalaisuuden saaminen on merkittävä askel ihmiselle, joka on rakentanut elämänsä Suomeen. Siksi on kohtuullista odottaa, että kansalaisuuden hakija tuntee suomalaisen yhteiskunnan perusteita, kuten perus- ja ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta, sukupuolten tasa-arvoa sekä yhteiskunnan keskeisiä pelisääntöjä. Parhaimmillaan kansalaisuuskoe tukee kotoutumista, vahvistaa osallisuutta ja kannustaa perehtymään suomalaiseen yhteiskuntaan. On tärkeää, ettei kansalaisuuskoetta nähdä irrallisena testinä, vaan osana laajempaa kotoutumisen kokonaisuutta. On kuitenkin syytä korostaa, että onnistuneen kotoutumisen tärkein edellytys on edelleen kielitaito. Suomen tai ruotsin kielen osaaminen on avain esimerkiksi työelämään, koulutukseen ja täysipainoiseen osallistumiseen yhteiskunnassamme. Siksi kielikoulutukseen ja kielen oppimisen mahdollisuuksiin on panostettava nykyistä vahvemmin. Samalla on huolehdittava siitä, että kotoutumispalvelut ovat saatavilla heti maahan saapumisesta lähtien. Mahdollisimman nopea aloitus kieliopinnoissa, ohjauksessa ja muissa kotoutumista tukevissa palveluissa antaa parhaat mahdollisuudet rakentaa elämää Suomessa ja kiinnittyä osaksi yhteiskuntaa. Kun yhteiskunta tarjoaa toimivat palvelut ja aidot mahdollisuudet kotoutumiseen, voidaan myös yksilöltä odottaa aktiivista osallistumista ja vastuunkantoa omasta kotoutumisestaan. Arvoisa puhemies! Kansalaisuuskoe voi olla toimiva väline suomalaisen yhteiskunnan tuntemuksen vahvistamisessa. Sen onnistuminen riippuu kuitenkin ennen kaikkea siitä, että kotoutumisen palvelut, kielikoulutus ja viranomaisten resurssit ovat kunnossa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Suomen kansalaisuutta hakevalta edellytetään tällä hetkellä nuhteettomuutta, riittävää toimeentuloa, kielitutkinnon läpäisemistä ja kahdeksan vuoden asumisaikaa Suomessa. Hallitus esittää lisäksi kansalaiskoetta. Kansalaistaidot ovat tietenkin tärkeitä, mutta jo nyt kansalaisuushakemuksen käsittelyaika Maahanmuuttovirastossa on keskimäärin 34 kuukautta. Kansalaisuuskoe lisäisi byrokratiaa ja pitkittäisi näitä käsittelyaikoja. Kokeen onnistunut toteuttaminen vaatisi merkittäviä taloudellisia panostuksia. Samalla kuitenkin kotoutumispalveluiden rahoitusta ja saatavuutta on heikennetty. Tässä taloustilanteessa kansalaiskoetta järkevämpi kohde käyttää rahaa olisi esimerkiksi kielikoulutuksen lisääminen, sillä sen saatavuudessa on tällä hetkellä merkittäviä ongelmia. Arvoisa puhemies! Edellä olevan perusteella ehdotan, että lakiehdotukset hylätään. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Suomen kansalaisuus on arvokas asia. On täysin kohtuullista vaatia, että kansalaisuutta hakeva tuntee suomalaisen yhteiskunnan perusasiat, lait, oikeudet ja velvollisuudet sekä osaa suomen tai ruotsin kieltä riittävällä tasolla. Esityksessä kansalaisuuden saaminen edellyttää jatkossa kansalaisuuskokeen suorittamista tai vastaavien tietojen osoittamista opinnoilla. Kansalaisuuskokeessa mitataan tietoja suomalaisesta yhteiskunnasta, lainsäädännöstä, tasa-arvosta, oikeuksista ja velvollisuuksista sekä Suomen historiasta ja kulttuurista. Samalla hakijan pitää osoittaa riittävä suomen tai ruotsin kielen taito. Kansalaisuuskoe kuuluu laajempaan kansalaisuuslain uudistukseen, jossa ehtoja on jo kiristetty asumisajan, nuhteettomuuden ja toimeentulon osalta. Tavoitteena on vahvistaa kotoutumista, työntekoa ja suomalaisen yhteiskunnan sääntöjen noudattamista. Suomeen muuttavan pitää ymmärtää, miten suomalainen yhteiskunta toimii. Pitää tuntea suomalaiset lait, sananvapaus, tasa-arvo ja yhteiset pelisäännöt. Kansalaisuuden mukana tulee vastuu. Kansalaisuutta ei pidä myöntää henkilölle, joka ei kykene osallistumaan yhteiskuntaan tai joka rikkoo jatkuvasti suomalaisen yhteiskunnan sääntöjä. Hyvä ratkaisu on myös se, että suomalaisen ylioppilas- tai korkeakoulututkinnon suorittanut voi osoittaa osaamisensa sitä kautta. Jos henkilö on jo opiskellut Suomessa suomeksi tai ruotsiksi, uusia kokeita ei tarvita. Vastaavat vaatimukset ovat käytössä monissa Euroopan maissa. Norjassa ja Tanskassa kansalaisuuskoe kuuluu jo järjestelmään, ja myös Ruotsi valmistelee vastaavaa mallia. Suomessa tehdään samansuuntaisia ratkaisuja kuin muualla Pohjoismaissa. Kansalaisuuskokeen tulee olla selkeä, tasapuolinen ja käytännöllinen. Kysymysten tulee liittyä tavalliseen elämään ja suomalaisen yhteiskunnan perusteisiin. Suomen kansalaisuuden pitää perustua siihen, että ihminen osaa kieltä, tuntee maan tavat ja lait, käy töissä tai pyrkii töihin sekä haluaa aidosti olla osa Suomea. Suomen kansalaisuus on palkinto onnistuneesta kotiutumisesta.

Arvoisa puhemies! Suomen kansalaisuus on yksi yhteiskuntamme vahvimmista siteistä. Se ei ole pelkkä hallinnollinen päätös vaan luottamuksen osoitus. Se on lupaus siitä, että kansalaisuuden saanut henkilö sitoutuu Suomen lakeihin, arvoihin ja yhteisiin pelisääntöihin. Lausunnossa lähdetään liikkeelle oikeasta ja tarpeellisesta perusajatuksesta: kansalaisuus ei ole automaatio, se on onnistuneen kotoutumisen tulos. Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta on vakavasti ja harkitusti lausunut kansalaisuuteen liittyvistä ehdoista, jotta ne seuraisivat tämän päivän tilannekuvaa. Olemme päättäneet asumisajan pidentämisestä sekä nuhteettomuudesta ja toimeentuloedellytysten tiukentamisesta. Nyt käsiteltävä kansalaisuuskokeeseen liittyvä lainmuutos täydentää tätä kokonaisuutta loogisesti ja vastuullisesti. Se varmistaa, että Suomen kansalaisuuden saavalla on perustiedot siitä, miten suomalainen yhteiskunta toimii, mitä oikeuksia kansalaisilla on sekä mitä velvollisuuksia niihin liittyy. Tämä on tärkeä osa kansalaisuuteen sitoutumista. Arvoisa puhemies! Yhteiskunnan turvallisuus rakentuu pitkälti luottamuksesta, luottamuksesta siihen, että samassa yhteiskunnassa elävät ihmiset tuntevat ja noudattavat yhteisiä sääntöjä. Kansalaiskoe vahvistaa tätä perustaa. Se tukee kotoutumista, ehkäisee eriytymistä ja on samalla ennaltaehkäisevää turvallisuuspolitiikkaa. On myös todettava, ettei Suomi ole tässä poikkeus. Kansalaisuuden edellytyksiin kuuluva yhteiskuntatiedon osoittaminen on käytössä monissa muissa Euroopan maissa. On ollut perusteltua, että Suomessa kansalaisuuden saavuttaminen edellyttää ymmärrystä suomalaisesta demokratiasta, oikeusvaltiosta ja yhteisistä arvoista. Vain siten voimme suojata sisäistä turvallisuuttamme kuormittumiselta tässä ajassa. Kannatan esitystä. Lisäksi valiokunnan mietintö täydentää esitystä, ja se on nyt aivan erinomainen. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Iloitsen kansalaisuuslaista niin, että riennän asioiden edelle. Lakihan laittaa kansalaisuuden havittelijan kokeeseen todistamaan tietonsa Suomesta. Laadin valmiiksi kysymykset, helppoja monivalintoja siltä varalta, että suorittajalla on kognitiivisia haasteita. No, eka on itse asiassa vaikea. Tietääkö moni tässä salissakaan vastausta? Suomalainen sielunmaisema pohjautuu a) monikulttuuriseen tulkkaukseen ja kotouttamisteollisuuden palveluihin, b) supisuomalaisten alistamiseen, rasismiuikutukseen ja kansalliseen itseinhoon, c) Suomen kansalliskieliin, kirjallisuuteen, Suomen historiaan ja kristillisiin hyveisiin Toinen kysymys: Suomen kansalaisen on noudatettava a) šariaa ja muuta pakolaismaiden uskonnon pakotusta, b) perinteitä ja tapoja, jotka toimivat loistavasti Afganistanissa, Irakissa ja Somaliassa, c) Suomen lakia. Kolmas kysymys — valitettavasti tarpeen taas viime päivien rikosuutisten takia: Suomessa miehellä on oikeus harjoittaa sukupuoliyhteyttä a) alisteisten vaimojensa ja klaanin päämiesten valitseman neitsyen kanssa, b) lupaa kyselemättä kenen tahansa naikkosen kanssa, joka aiheuttaa himoittavuutensa esimerkiksi vähäpukeisuudella tai humalatilalla julkisella paikalla, c) vain kera täysi-ikäisen ja tolkullisen naisen tai miehen, joka vapaaehtoisesti suostuu kanssakäymiseen. Vika kysymys. Suomessa on yhteisöllisesti hyväksyttävää a) peukun kaupustelu, b) khatin maiskuttelu, [Puhuja maiskuttelee] c) keskiskaljan kulauttaminen. Arvoisa puhemies! Tällä kokeella saamme Suomeen kelpo kansalaisia, mutta eduskunnalle vielä ylimääräinen lisäkysymys: Miksi maahamme tulvahti ulkolaisia väkivaltarikollisia, raiskaajia ja huumekauppiaita? Miksi? a) Koska Impivaarassa ei ollut niitä tarpeeksi omasta takaa, b) koska se nyt on vaan tätä päivää, c) koska poliitikot niitä tänne viekoittelivat maailman syleilyllä ja Suomen kuoliaaksi halailulla.

Arvoisa puhemies! Lyhyesti vielä kommenttiluonteinen puheenvuoro. Keskustalaiset edustajat Viljanen ja Polvinen esittivät aiemmin kritiikkiä sitä kohtaan, että samalla kun näitä kansalaisuuden ehtoja kiristetään, niin käytännössä Maahanmuuttovirastolle tulee enemmän vastuita. He kritisoivat hallitusta siitä, että emme ole osoittaneet lisää rahaa näiden tehtävien hoitamiseen Maahanmuuttovirastolle ja käytännössä valtionhallintoon. On hyvä muistuttaa siitä, että keskusta on kyllä nyt parissa vaihtoehtobudjetissaan hyväksynyt hallituksen tekemät valtionhallinnon säästöt, mikä väistämättä tarkoittaa sitä, että niitä kohdistuu myös yksittäisille virastoille, kuten Maahanmuuttovirastolle, ellei keskusta nimenomaisesti halua, että Maahanmuuttovirasto olisi valtionhallinnon säästöjen ulkopuolella. Jos on, niin se olisi hyvä osoittaa sitten omissa vaihtoehtobudjeteissa ja puheissa laajemminkin. Mutta selvää on, että jos jostakin pitää säästää, niin valtionhallinto on yksi niistä keskeisistä kohteista, joista on löydettävä säästöjä. On pystyttävä tekemään asioita fiksummin ja tehokkaammin, jotta rahaa riittää tulevaisuudessa ja jotta rahaa voidaan käyttää tärkeämpiin asioihin, joita valtiollakin on hoidettavanaan. Jos valtionhallinnosta säästetään, niin kyllä se jossain näkyy. Eli ei voi samaan aikaan esittää, että valtionhallinnosta pitää säästää satoja miljoonia, ja samaan aikaan kuvitella, että se ei näy missään, esimerkiksi siinä, miten toimipisteitä on sijoiteltuina eri virastoilla ympäri Suomea. Eli jos keskusta hyväksyy valtionhallinnon säästöjä, kuten useissa vaihtoehtobudjeteissaan, niin ehkä kannattaa myös hyväksyä se tosiasia, että se saattaa tarkoittaa, että Maahanmuuttovirastolla, Kelalla tai muilla viranomaisilla ei välttämättä ole toimipisteitä yhtä laajasti kuin nykyisessä Suomen palvelujärjestelmässä. Nämä realiteetit on hyvä tunnustaa, jos on valmis säästöt hyväksymään.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Ihan muutaman sanan ajattelin vielä sanoa. Tässä kohtaa olen erittäin iloinen siitä, että olemme saaneet valmiiksi koko paktin. Ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin asumisaikaedellytykset, toisessa vaiheessa hallitusohjelman mukaiset muutokset, jotka koskivat selvitettyä henkilöllisyyttä, kansallisen turvallisuuden kuvioita, nuhteettomuusvaatimusta, toimeentuloedellytystä sekä myöskin sitä mahdollisuutta, että voi menettää kansalaisuuden. Siis hyvin selkeitä asioita, jotka ainakin omasta tulokulmastani olisi ollut hyvä olla tässä maassa jo vuosikymmeniä sitten saatettu siihen tilaan, mihin nyt hallitus nämä saattaa. Nyt käsillä olevassa mietinnössä ehdotukset koskevat siis kansalaisuuslakia. Kansalaisuuskoe on erittäin hyvä mittari sille, millä tavalla tulija suhtautuu. Onhan se ihan selvää, että priimusoppilaat, jotka tosiaan perehtyvät asioihin ja saavat hyvät tulokset kansalaisuuskokeesta, osoittavat kyllä sitten myöskin kiinnostusta sitä uutta yhteiskuntaa kohtaan, ja hyvä niin. Toivon, että tämä antaa meille hyviä eväitä ja tuo mukanaan hyviä tuloksia. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Suomen kansalaisuuden ei tule olla halpaa jakotavaraa, mutta valitettavasti se on kyllä sitä tähän asti ollut. Meillä on jaettu ihan eurooppalaisessakin vertailussa Suomen kansalaisuuksia hyvin löperöin ehdoin, ja ajattelinkin, että tehdäänpä pientä vertailua. Kymmenen Euroopan maan keskuudessa, joita ovat Ruotsi, Tanska, Norja, Saksa, Ranska, Espanja, Italia, Iso-Britannia, Unkari, Viro, Suomi on liki poikkeuksetta löperöimpiä ehtoja kansalaisuus- ja kansalaistamispolitiikassaan soveltanut maa, siis ennen kuin tämä hallitus lähti kansalaisuuden ehtoja kiristämään. Aloitetaan ensimmäisestä kiristyksestä, joka tehtiin. Aiemmin Suomessa vaadittiin ulkomaalaiselta, joka Suomen kansalaisuutta haki, viiden vuoden asumisaika. Lähtökohtaisesti viisi vuotta piti olla asunut Suomessa, että voi hakea kansalaisuutta. Näiden kymmenen maan vertailussa suurin osa vaati tuolloin pari vuotta sitten enemmän. Suurin osa näistä maista vaati enemmän asumisaikaa kuin mitä Suomi silloin vaati, sellaiset ihan sivistyneet valtiot kuin Norja, Tanska, Saksa, Espanja, Italia, Viro, Unkari. Nyt vihdoin Suomi päätti parisen vuotta sitten, että perussuomalaisten esityksestä hallituksen toteuttamana asumisaikavaatimusta korotettiin. Entäpä toimeentulovaatimus, siis se, että ulkomaalainen, joka hakee Suomen kansalaisuutta, tulisi tässä maassa omillaan toimeen? Sellaista vaatimusta ei Suomessa ollutkaan aiemmin. Kansalaisuuden ehtona ei ollut erillistä toimeentulovaatimusta. Myös siinä me oltiin näiden vertailumaiden löperöimpien, kevyimmin kansalaisuuksia myöntävien maiden joukossa. Enemmän jo tuolloin vaativat Tanska, Saksa, Ranska, Espanja, Italia, Unkari, Viro. Nyt vaadimme: hyväksyimme toimeentulovaatimuksen jo aiemmin eduskunnassa, toisessa osassa kiristyssarjaa. Entäpä nyt kolmas vaatimuserä, kun lisätään kansalaisuuskoe kansalaisuuden saamisen ehtoihin? Myöskään sitä Suomessa ei ollut. Ei ollut aiemmin kansalaisuuskoetta, toisin kuin suuressa osassa näitä vertailumaita. Aiemmin kansalaisuuskoe oli käytössä Pohjoismaissa, kuten Norjassa ja Tanskassa, keskisen Euroopan maissa, kuten Saksassa, Ranskassa, Espanjassa, Isossa-Britanniassa, ja toisaalta itäisemmässä Euroopassa, Unkarissa ja Virossa. Suurin osa vertailumaista omasi kansalaisuuskokeen, Suomi ei omannut. Kun yhteensä katsotaan tätä palettia, niin Suomi on käytännössä harjoittanut löperöintä ja lepsuinta kansalaistamispolitiikkaa, myöntänyt kansalaisuuksia löperöimmin ehdoin yhdessä Ison-Britannian ja Ruotsin kanssa. Siinä ovatkin muuten huonon maahanmuuttopolitiikan mallimaat Euroopassa, varoittavat esimerkit siitä, mitä voi käydä, jos maahanmuuttopolitiikkaa harjoitetaan huonosti ja jos kansalaisuuksia jaetaan leväperäisesti. Onneksi Suomi otti opiksi. Jos emme olisi ottaneet — Ruotsikin tällä hetkellä kiristää omaa kansalaisuuspolitiikkaansa — me olisimme käytännössä Euroopan pohjasakkaa tässä vertailuryhmässä. Nyt sekä Suomi että Ruotsi ovat muuttaneet linjaansa, toivottavasti myös Iso-Britannia pikkuhiljaa paineen lisääntyessä. Tämä on yleiseurooppalainen suunta, ja on erinomainen asia, että Suomikin vaatii kansalaistettaviltaan enemmän.

Arvoisa puhemies! Kansalaisuuskoe on tärkeä lisä kansalaisuuden saamisen uusien edellytysten joukossa. Kokeen perimmäisenä tarkoituksena on mitata tänne kotoutumisen onnistumista. Koe on aiheellinen, sillä ei ole mitään syytä myöntää kansalaisuutta henkilölle, joka ei vielä vuosien täällä asumisenkaan jälkeen ole ollut halukas perehtymään siihen, miten suomalainen yhteiskunta toimii. Kokeen avulla siis selvitettäisiin, mitä hakija tietää yhteiskuntamme perusperiaatteista sekä yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista, kuten naisten tasa-arvosta ja siitä, miten he ovat yhdenvertaisia täällä Suomessa meidän kulttuurissa. Myös muissa maissa on käytössä vastaavia kokeita, eikä tämäkään maahanmuuttopolitiikan tiukennus siis ole kansainvälisestä näkökulmasta mitenkään poikkeuksellinen. Suomessa on vain totuttu aivan käsittämättömään vasemmistolaiseen lepsuun linjaan, kunnes onneksi perussuomalaiset pääsivät hallitukseen laittamaan asioita oikeille raiteille. Arvoisa puhemies! Suomi on maailman paras maa jopa monen virallisen mittapuun mukaan: maailman onnellisin, maailman vapain sekä yksi turvallisimmista ja vähiten korruptoituneista maista. Koska me arvostamme Suomea, haluamme, että myös tänne muualta muuttavat oppivat arvostamaan rakasta isänmaatamme. Suomen kansalaisuuden tulee olla arvokas etuoikeus, jonka saamiseksi tulee nähdä vaivaa, ja onneksi kansalaisuuslain kokonaisuusuudistuksen myötä se sellaiseksi muuttuukin. — Kiitos.