Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain 14 ja 17 §:n muuttamisesta

Arvoisa rouva puhemies! Täällä aika monesti puhun näistä eläkeasioista. Kun urheilu on tullut päätoimiseksi, niin tietenkin pitää saada myöskin sosiaaliturvaa ja ansaita eläkettä — silloin kun sitä päätoimisesti tehdään. Tämän esityksen lähtökohtana on turvata urheilijan vanhuudenturvan järjestämisen mahdollisuudet muuttuneessa vakuutusmarkkinatilanteessa ja saada useampia vakuutuksen tarjoajia markkinoille. Eli käytännössä on tullut semmoinen tilanne, että urheilijoilla ei ole eläkevakuuttamismahdollisuuksia riittävästi, ja nyt tässä siihen kohtaan tehdään väliaikainen ratkaisu mielestäni, koska isompi ratkaisu olisi se, että kun urheilijat ovat sellaisia henkilöitä, jotka päätoimisesti tekevät työnään sitä urheilua, niin pitäisi saada pysyvämpiä ratkaisuja aikaiseksi. Itse näen, että urheilijoiden vakuuttaminen Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan hoitamana olisi pitkällä tähtäimellä vakuutustoimijoiden osalta selkeämpi ja saataisiin luotettava toimija, joka ei olisi niin markkinoiden armoilla. Tähän suuntaan tätä urheilijoiden eläkevakuuttamista pitäisi viedä niin että saataisiin vakuutusyhtiöpohjainen vakaampi ja ennakoivampi turva aikaiseksi. Siitä tämäkin esitys kertoo, että nämä pienet, alle 7 800 euron alle jäävät, säästösummat vakuutusyhtiö voi aina halutessaan itse maksaa pois ja alle 26 000 euron määrästä pitää sopia asianomaisen henkilön kanssa, jos niitä kertasuorituksena tehdään. Eli kyllähän se kertoo siitä, että urheilijoilla tätä vakuutustarjontaa on aika vähän, ja sitten kun ne ovat yleensä pieniä eriä, niin niitten hoitaminenkin on varmasti työläämpää kuin jos ne hoidettaisiin jossain yhdessä eläkeyhtiössä, ja tämä Maatalousyrittäjien eläkelaitos olisi hyvä. Sekin puoltaisi sitä, kun siellä jo tällä hetkellä on myöskin näitä muita toimijoita, jotka ovat siellä vakuutettuina, niin että urheilijoitten vakuuttaminen sopisi hyvin sinne. Tämä lakiesitys on hyvä nyt tämmöisenä väliaikaisena ratkaisuna, ja toivottavasti päästään pysyvämpään ratkaisuun aikanaan. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys tarttuu aitoon ja akuuttiin ongelmaan. Esitystä täydentää ja parantaa valiokunnan mietintö. Tämä korjaus on paitsi tarpeellinen myös oikeudenmukainen. Se korjaa tilanteen, jossa urheilijoille säädetty lakisääteinen eläkevakuutus on jäänyt markkinoilla vaille tarjoajaa. Tämä ei ole urheilijan valinta eikä urheilijan vika. Se on rakenteellinen ongelma, joka kuuluu lainsäätäjälle. Nyt tehdään siis se, mitä vastuullisen yhteiskunnan kuuluu. Meidän tehtävämme on varmistaa, että lakisääteinen turva on myös tosiasiallisesti saatavilla. Tämä on pieni laastari oikeaan ruhjeeseen. Siksi meidän tulee jatkossa selvittää muitakin tapoja urheilijan vakuutusturvan, vakauden ja ennakoitavuuden lisäämiseksi sekä kehittää urheilijan sosiaaliturvaa pitkäjänteisesti kokonaisuutena. Turvallisuus ei voi olla vain tekstiä ilman todellisia käytäntöjä. Mahdollisuus käyttää sijoitussidonnaisia eläkevakuutuksia vastaa tätä päivää ja vakuutusmarkkinoiden todellisuutta. Samalla se antaa urheilijalle pidemmän aikavälin kannalta paremman mahdollisuuden saada työstään myös vanhuudenturvaa. Arvoisa puhemies! Urheilijoiden urat ovat yleensä varsin lyhyitä, minkä vuoksi monilla eläkekertymät jäävät pieniksi. Siksi pidän erityisen tärkeänä sitä, että tämä esitys mahdollistaa pienten eläkesäästöjen maksamisen kertasuorituksena sekä eläkkeen maksamisen määräaikaisena urheilijan omalla suostumuksella. On vaikea perustella, miksi suomalaisen urheilijan olisi saatava eläkettä muutamia kymppejä kuukausierinä, kun järkevä kertakorvaus auttaisi uuden elämän rakentamisessa. Siksi tämä ei ole holtitonta vapautta vaan realismin tuomista järjestelmään, joka on aiemmin kohdellut urheilijoita mekaanisesti vain paperilla. Arvoisa puhemies! Urheilu opettaa vastuunkantoa, ja tämä esitys kunnioittaa sitä. Urheilija saa valinnanvapautta mutta myös vastuun, koska sijoitussidonnainen malli ei lupaa ilmaista varmuutta vaan antaa mahdollisuuden parempaan tulevaisuuteen pitkällä aikavälillä. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Kyllä koko sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenistö on tukenut tätä ehdotusta siksi, että mitään muuta ei ole tehtävissä. Tämähän on ihan hirvittävä tilanne, että urheilijoilta on lähdössä eläketurva pois, ellei tätä esitystä tehdä. Näin ollen totta kai kaikki tätä halutaan eteenpäin olla viemässä. Mutta ei se ammattiurheilijoiden joukko ole kyllä kovin tyytyväinen tähän askeleen pituuteen. On oikeastaan aika käsittämätöntä, miten tässä näin pääsi käymään. Hallitusohjelmassa luki kolme vuotta sitten, että pannaan tämä urheilijoiden eläketurva kuntoon. Nyt me istutaan tässä ihmettelemässä, että no, miksei se onnistunut. No, se ei onnistunut sen takia, kun kukaan ei kolmeen vuoteen huomannut, että vakuutukset ovat lähdössä alta. Sitten kun huomattiin, niin mikään muu vaihtoehto ei onnistunut, koska jos ruvetaan omaa eläkekassaa perustamaan, tulee aika iso EU-tasoinen direktiivisääntelyyn liittyvä keskustelu eteen siitä, millä tavalla niissä reunaraameissa saataisiin tällainen oma eläkekassa aikaan. No, olisivat voineet tietenkin terhakkaan sosiaali- ja terveysministeriön virkakunta ja esittelevä ministeri panna tämän saman tien kuntoon, kun olisi annettu urheilijoille mahdollisuus päästä Melan piiriin, mutta kolmeen vuoteen ei kenelläkään tullut tämmöinen mieleen. Nyt valiokunta laittaa yksimielisen ponnen ja ihmettelee, miksei tätä tehty ajoissa. Kun me oltaisiin mielellään säädetty heidät suoraan sinne Melaan, niin nyt loppuu aika kesken, koska lausuntokierroksella todettiin, että tämä olisi hyvä vaihtoehto. Kaikki olivat sitä mieltä, että tämä olisi hyvä vaihtoehto, mutta ei vain ehditty tekemään. Minä vain kysyn, miksi meni kolme vuotta niin, että ei saatu mitään aikaiseksi. Nyt joudutaan tekemään näin vaikea eläkejärjestelmä sen takia, että nämä ihmiset pääsisivät edes jonkun eläketurvan piiriin. Kyllähän tämä on hävettävää. Siis minun on tosi vaikea sanoa, että kyllä nyt osui lankulle, nyt kiskaistiin kiekko pitkään päätyyn. Tässä ei ole kyllä minkäänlaista varaa sanoa, että tämä niin kuin osui lankulle. Tämähän meni ihan vihkoon. Urheilijatermein meidän pitäisi kaikkien panna, tiedättekö, itsemme johonkin pukukoppiin vähän keskustelemaan siitä, miten tässä näin pääsi käymään. Eikä kyllä palaute ole sellaista, että tässä saisi taputeltua ja oltua siinä paisteessa, että hyvin meni. Eihän kenellekään suomalaiselle tehdä tämmöistä eläkejärjestelmää oikeassa maailmassa. Ihmisten eläketurvasta pitää pitää huolta, olivatpa he, kuulkaa, vaikka bussinkuljettajia tai yritysjohtajia tai olivatpa he yksityisiä yrittäjiä tai olivatpa he maatalousyrittäjiä tai olivatpa he urheilijoita. Kyllä ammattiurheilijatkin ansaitsisivat sen, että heidänkin eläketurva olisi laitettu kuntoon. Tässä me nyt sitten istutaan sanomassa, että mitään ei ollut tehtävissä, ei pystytty hoitamaan tätä porukkaa Melaan. Jos valmistelu olisi alkanut vähän aikaisemmin, niin maailma olisi ollut ihan erinäköinen, mutta tässä sitä ollaan. Olen pahoillani, että tämän enempään ei pystytty, mutta viesti on selvä, [Puhemies koputtaa] kun lukee tämän lausuman: valtioneuvostolla on nyt länget kaulassa.

Arvoisa rouva puhemies! Urheilu on ammattimaistunut, ja urheilijoita on jo päätoimisesti urheilemassa, ja he saavat siitä palkkaa. Siinä mielessä, vaikka määrät ovat vielä Suomessa varsin pieniä, kun katsotaan muussa palkkatyössä olevia, on hyvä, että tämmöinen lakimuutos on tässä meneillään ja tekeillä, koska on tämä ongelma, että he eivät saa näitä vakuutuksia ja heitä ei vakuuteta, kun ei ole tarjontaa. Siinä mielessä näen välivaiheena tämän muutoksen, ja meidän pitäisi päästä pitkällä aikavälillä sellaiseen tilanteeseen, että urheilijat olisi vakuutettu käytännössä samalla tavalla kuin muutkin työntekijät, ja siihen suuntaan tässä pitäisi mennä. Itse kannatan erittäin paljon tätä lausumaehdotusta, joka täällä on, että valtioneuvosto selvittää urheilijan vakuutusturvan järjestämistä erillisessä eläkekassassa tai Maatalousyrittäjien eläkelaitoksessa urheilijan vakuutusturvan vakauden ja ennakoitavuuden lisäämiseksi. Siinä mielessä sanoisin, että ehkä kannattaisi hakea näitä nykyisin toimivia järjestelmiä. Tämä Mela-vaihtoehto on mielestäni parempi vaihtoehto, koska, niin kuin edustaja Kiuru tässä äsken esittelyssä totesi, siellä jo osa taiteilijoista ja muista on vakuutettuina. Tässä mielessä se voisi olla luonteva vaihtoehto. Tämä lakiesitys pitää viedä nyt tässä eteenpäin, että me saadaan urheilijat vakuutettua eläketurvan osalta, mutta sitten jatkossa pitäisi päästä siihen, että he olisivat esimerkiksi Melassa vakuutettuina tai sitten jo niin pitkälle mentäisiin, että joku muu työeläkeyhtiö voisi hoitaa vakuuttamisen näitten osalta. Ehkä tämä Mela-vaihtoehto on tässä nytten realistisin vaihtoehto, jos ajatellaan sitä, miten tässä päästäisiin parhaiten eteenpäin. On hyvä, että tätä korjataan ja nyt yritetään löytää ratkaisuja. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta on saanut mietinnön valmiiksi tähän hallituksen esitykseen, joka koskee urheilijan tapaturma- ja eläketurvaa. Lain ajatuksena on, että urheilijoiden vanhuudenturva voidaan jatkossa järjestää henkivakuutusyhtiössä nykyisen laskuperustekorkoon sidotun eläkevakuutuksen lisäksi myös sijoitussidonnaisella vakuutuksella. Esityksellä on tarkoitus korjata markkinoiden epäkohta, joka vaatii nopeaa reagointia. Vakuutusyhtiöt eivät enää tarjoa perinteistä tuotetta markkinaehtoisella ratkaisulla. Tämän vuoksi osa urheilijoista on jäämässä ilman lakisääteistä vanhuudenturvaa. Sijoitussidonnainen malli tuo paremman tuotto-odotuksen pitkällä aikavälillä. Tämän lisäksi se lisää kilpailua, mikä laskee kuluja ja parantaa valinnanvapautta. Arvoisa puhemies! Valiokunta esittää lain hyväksymistä pienin muutoksin ja yhdellä lausumaehdotuksella. Kiitos hallitukselle tästä laista. On tärkeää, että ammattiurheilijoiden vanhuudenturva saadaan varmistetuksi. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Minulle urheilu ei ole ollut pelkkä harrastus. Se on ollut työ, elämäntapa ja kova koulu. Se on ollut merkittävä osa elämääni. Vaikka lopetin kilpaurheilun, nyrkkeily ja liikunta ovat pysyneet vahvasti elämässä mukana. Urheilu-ura opettaa kurinalaisuutta, vastuuta ja itsensä likoon laittamista, mutta sen se opettaa myös, että mikään ura ei kestä ikuisesti, ei urheilijan ura eikä kansanedustajan ura. Harva huippu-urheilija päättää uransa juhlapuheeseen. Tiedän sen, kuinka ura päättyy hiljaa loukkaantumiseen, iän tuomiin rajoihin tai muuhun yhtä yleiseen syyhyn. Sen jälkeen edessä on uusi elämä, usein vielä kohtuunuorena, mutta ilman sitä turvaa, joka monilla muilla työntekijöillä on itsestäänselvä. Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys tarttuu aitoon ja akuuttiin ongelmaan. Se on paitsi tarpeellinen myös oikeudenmukainen. Se korjaa tilanteen, jossa urheilijoille säädetty lakisääteinen eläkevakuutus on jäänyt markkinoilla vaille tarjoajia. Tämä ei ole urheilijan valinta eikä urheilijan vika. Se on rakenteellinen ongelma, joka kuuluu lainsäätäjälle. Nyt tehdään siis se, mitä vastuullisen yhteiskunnan kuuluu. Meidän tehtävämme on varmistaa, että lakisääteinen turva on myös tosiasiallisesti saatavilla. Tämä on pieni laastari oikeaan ruhjeeseen. Siksi meidän tulee jatkossa selvittää muitakin tapoja urheilijan vakuutusturvan vakauden ja ennakoitavuuden lisäämiseksi sekä kehittää urheilijan sosiaaliturvaa pitkäjänteisesti kokonaisuutena. Turvallisuus ei voi olla vain tekstiä ilman todellista käytäntöä. Mahdollisuus käyttää sijoitussidonnaisia eläkevakuutuksia vastaa tätä päivää ja vakuutusmarkkinoiden todellisuutta. Samalla se antaa urheilijalle pidemmän aikavälin kannalta paremman mahdollisuuden saada työstään myös vanhuudenturvaa. Arvoisa puhemies! Urheilijoiden urat ovat lyhyitä, minkä vuoksi monilla eläkekertymät jäävät hyvin pieniksi. Siksi pidän erityisen tärkeänä sitä, että tämä esitys mahdollistaa pienten eläkesäästöjen maksamisen kertasuorituksena sekä eläkkeen maksamisen määräaikaisena urheilijan omalla suostumuksella. On vaikea perustella, miksi suomalaisen urheilijan olisi saatava eläkettään muutamien kymmenien eurojen kuukausierinä, kun järkevä kertakorvaus auttaisi uuden elämän rakentamisessa. Siksi tämä ei ole holtitonta vapautta vaan realismin tuomista järjestelmään, joka on aiemmin kohdellut urheilijoita mekaanisesti vain paperilla. Arvoisa puhemies! Urheilu opettaa vastuunkantoa, ja tämä esitys kunnioittaa sitä. Urheilija saa valinnanvapautta mutta myös vastuun, koska sijoitussidonnainen malli ei lupaa ilmaista varmuutta vaan antaa mahdollisuuden parempaan tulevaisuuteen pitkällä aikavälillä. Tämä on linjassa urheilijan arvojen kanssa. Yhteiskunta, joka nauttii urheilijoiden työstä, saavutuksista ja heistä kasvaneista esikuvista, ei saa kääntää heille selkäänsä silloin, kun urheilu-ura päättyy. Siksi tämä esitys vie meitä askeleen lähemmäs reilumpaa järjestelmää. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Vaikka ilta tästä vanhenee, niin tärkeitä ehdotuksia ollaan myöskin käsitelty sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, ja esityksiä, joissa pyritään myöskin muuttamaan urheilijoiden sosiaaliturvaa paremmaksi. Tässä on kysymyksessä esitys, jonka tavoitteena on urheilijoiden vanhuusturvan järjestämisen mahdollisuuksien parantaminen muuttuneessa vakuutusmarkkinatilanteessa ja siinä tilanteessa, että saataisiin useita vakuutuksen tarjoajia markkinoille. Ammattiurheilijan lakisääteinen vanhuudenturva on järjestetty työntekijöiden eläkevakuutuksesta poiketen yksityisistä vakuutusyhtiöistä otettavalla vakuutuksella, jota vain harvat vakuutusyhtiöt ovat myöntäneet. Vakuutuksen saatavuus on ollut edellytys ammattiurheilijan lakisääteisen sosiaaliturvan toteutumiselle. Vakuutusmarkkinoiden tarjonta on kaventunut, ja osa urheilijoista on jäänyt ilman lain edellyttämää vanhuudenturvaa vuoden 2026 alusta. Esityksessä ehdotetaan, että urheilijoiden vanhuudenturvaa on jatkossa mahdollista järjestää vakuutusyhtiöissä myös sijoitussidonnaisella vakuutuksella nykyisen laskuperustekorkoon sidotun eläkevakuutuksen sijasta. Lisäksi eläke on esityksen mukaan jatkossa mahdollista maksaa urheilijan suostumuksella määräaikaisena nykyisen elinikäisen suorituksen sijaan. Lakiin lisättäisiin myös mahdollisuus maksaa tietyissä tilanteissa eläkesäästö kertasuorituksena, jos säästön määrä jää laissa säädettävän rahamäärän alle. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää näitä ehdotettuja muutoksia välttämättöminä lyhyellä tähtäimellä korjaamaan vakuutusmarkkinoilla esiintyviä nykyisiä puutteita ja kannattaa lakiehdotuksen hyväksymistä. Tästä ollaan valiokunnassa yksimielisiä. Valiokunta ehdottaa kuitenkin tähän kyseiseen kokonaisuuteen yhtä muutosta, ja se liittyy siihen, että vakuutusyhtiön ilmoitusvelvollisuutta vakuutuksen rajoittamisesta tai lopettamisesta laajennettaisiin koskemaan myöskin vakuutuksenottajaa. Näin halutaan varmistaa, että ihmiset tietäisivät ajoissa, jos on tulossa muutoksia eläketurvaan. Lisäksi valiokunta kiinnittää huomiota tarpeeseen kehittää urheilijan sosiaaliturvaa kokonaisuudessaan ja korjata sen puutteita. Arvoisa puhemies! Joitakin yksityiskohtia sitten tästä kokonaisuudesta. Ensinnäkin sijoitussidonnaiseen eläkevakuuttamiseen perustuva ehdotus muuttaisi nyt urheilijalakia siten, että urheilijan vanhuudenturva voitaisiin järjestää nykyisten laskuperustekorkoon sidottujen vakuutusten lisäksi myöskin sijoitussidonnaisilla vakuutuksilla. Ehdotuksen mukaan jo ennen lain voimaantuloa alkaneet aktiiviset vakuutukset ja vapaakirjat voitaisiin myös muuttaa sijoitussidonnaisiksi urheilijatyönantajan ja vapaakirjojen osalta vakuutetun suostumuksella. Esityksen mukaan valtaosalla urheilijoista eläkesäästön määrä jää nykyisin alle 10 000 euroon ja suurelta osalta alle 5 000 euroon. Koska nämä urheilijoiden eläkevakuutukset voivat olla sijoitusajaltaan jopa 30—40 vuotta, niin silloin on odotettavissa, että sijoitussidonnaisten vakuutusten voidaan odottaa takaavan nykyistä paremman eläkesäästöjen tason. Näillä muutoksilla laajennettaisiin vakuutuksen tarjoajien piiriä, koska vakuutusyhtiöt eivät käytännössä enää tarjoa urheilijalain mukaisia laskuperustekorkoon sidottuja vakuutuksia. Valiokunta korostaa, että ehdotettujen muutosten jälkeenkään urheilijoiden sijoitussidonnainen vakuutus ei ole esityksen mukaan vakuutussopimuslain mukainen sijoitusvakuutus, johon voi liittyä säästöjen vapaampi siirrettävyys. Urheilijalain mukaisen eläketurvan ollessa osa sosiaaliturvaa ei sitä ole tarkoituksenmukaista kehittää yksilöllisten eläkevakuutusten tai sijoitusvakuutusten suuntaan niin, että vapaakirjat olisivat vapaasti takaisin ostettavissa ja siirrettävissä. Valiokunnan sosiaali- ja terveysministeriöltä saaman selvityksen mukaan vakuutusyhtiötä ei kuitenkaan voida yksipuolisesti velvoittaa muuttamaan muodostuneet vapaakirjat sijoitussidonnaisiksi, koska vakuutusyhtiöt harjoittavat toimintaansa elinkeinovapauden ja vakuutusyhtiölain ja vakuutussopimuslain puitteissa ja vakuutussopimus määrää sen, millaiset ehdot vakuutukseen tai vapaakirjaan soveltuvat. Arvoisa puhemies! Sitten tässä tehdään myöskin eläkkeen maksaminen määräaikaisena ja kertakorvauksena mahdolliseksi. Käsittelin niitä jo tuossa edellä, joten hyppään nyt tämän osuuden yli. Arvoisa puhemies! Sitten ilmoitusvelvollisuudesta. Tähän teimme siis valiokunnan taholta muutoksia. Urheilijalain mukaan vakuutusyhtiön on ilmoitettava sosiaali- ja terveysministeriölle viimeistään 31. päivä joulukuuta, jos se aikoo rajoittaa lainmukaisen vakuutuksen tarjoamista tai lopettaa jopa sen tarjoamisen seuraavan kalenterivuoden joulukuun 31. päivän jälkeen. Näin ollen tarkoituksena on ollut turvata lainsäätäjälle kohtuullinen aika, eli siis vuosi, puuttua asiaan, jos vakuutusyhtiö ei ole enää halukas tarjoamaan tätä vakuutusta. Valiokunnan kuulemisissa on tuotu esiin, että nykyinen ilmoitusvelvollisuus ei ole toiminut lain tarkoituksen mukaisesti, ja on ehdotettu, että ilmoitusaikaa pidennettäisiin kahteen vuoteen. Voimassa oleva sääntely mahdollistaa sen, että lainsäätäjälle jää kuitenkin vähintään vuosi aikaa toimeenpanoon ja näihin muutoksiin reagoimiseen, joten vaakakupin toisena osana on se, olisivatko vakuutusyhtiöt enää kiinnostuneita tätä toimintaa harjoittamaan, jos tuota ilmoitusaikaa pidennettäisiin. Sen sijaan valiokunnan saaman selvityksen mukaan ilmoitusvelvollisuuden laajentaminen voisi siis heikentää nimenomaan vakuutuksen tarjoamishalukkuutta. Valiokunta pitää perusteltuna laajentaa ilmoitusvelvollisuutta koskemaan sen sijaan vakuutuksenottajia, koska ilmoitusvelvollisuuden tarkoituksena on osaltaan turvata myös vakuutuksenottajan asemaa. Valiokunta ehdottaa lakiehdotukseen lisättäväksi urheilijalain 16 a §:n muuttamista koskevan ehdotuksen, jonka mukaan vakuutusyhtiön on ilmoitettava vakuutuksen mahdollisesta rajoittamisesta tai lopettamisesta ministeriön lisäksi myös vakuutuksenottajalle. Sitten vaihtoehtoisista toteuttamistavoista. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota siihen, että esityksestä on lausuntokierroksen jälkeen poistettu ehdotus, jonka mukaan urheilijoiden vanhuudenturvaa voitaisiin järjestää myös sitä varten perustettavassa lisäeläkesäätiössä tai lisäeläkekassassa. Tämä esitys on vaihtoehtojen eteenpäinviemisen kannalta kuitenkin monitöinen ja juridisesti lisäselvityksiä vaativa, joten ministeriö ei ole eikä hallitus sitä tässä esittämässä. Tähän liittyy myöskin EU-oikeudellista tulkintaa, joka käydään läpi siellä valiokuntamme mietinnössä. On kuitenkin todettava, että selvityksen mukaan urheilijoiden eläketurvan järjestäminen muussa kuin vakuutusyhtiössä vaatisi siis laajaa selvittelyä sen osalta, voidaanko heidän vakuuttamisekseen luoda vielä jokin erillinen kassajärjestelmä tai miten vakuutuskannan siirto henkivakuutusyhtiöistä erikseen perustettavaan kassaan toteutettaisiin. Tällä hetkellä vakuutusyhtiölaki siis sallii vakuutuskannan siirron ainoastaan toiseen vakuutusyhtiöön. Valmistelun yhteydessä on selvitetty eläkekassavaihtoehdon lisäksi myös mahdollisuutta siirtää urheilijalain mukainen vakuuttaminen Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan hoidettavaksi — ja vaikka se tuntuukin ihmeelliseltä, niin haluan muistuttaa, että myös tieteen ja taiteen apurahansaajien työeläkevakuuttaminen on järjestetty jo nyt nimenomaan Melassa erillisen kassavaihtoehdon sijasta. Tämä tietenkin takaisi sen, että vakuutusten saatavuus ei olisi enää riippuvaista markkinoilla olevien vakuutustoimijoiden tarjonnasta. Esityksen mukaan vaihtoehto olisi kuitenkin vaatinut Melan osalta järjestelmämuutoksia ja siirtymäaikaa, eikä lakimuutosta olisi voitu saada voimaan nyt suunnitellulla ja välttämättömällä tarpeen mukaisella aikataululla. Siksi valiokunta ehdottaakin tästä asiasta lausumaa, että tätä asiaa tosiasiassa vielä tutkittaisiin jatkossa, ja näin eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto selvittää urheilijoiden vakuutusturvan järjestämistä erillisessä eläkekassassa tai Maatalousyrittäjien eläkelaitoksessa urheilijan vakuutusturvan vakauden ja ennakoitavuuden lisäämiseksi sekä kehittää urheilijan sosiaaliturvaa pitkäjänteisesti kokonaisuutena yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Lisäksi kiinnitämme valiokunnan mietinnössä huomiota seurantaan ja myöskin epäkohtien korjaamiseen viipymättä, kun tilanne tässä jatkossa kehittyy. Arvoisa puhemies! Tässä tämä kokonaisuus, joka on yksimielinen.

Arvoisa puhemies! Kiitos eduskunnalle tästä keskustelusta. Jaan kyllä käsityksen siitä, että urheilu tuottaa huippuhetkiä ja esikuvia ja näköjään myöskin yhdistää eduskunnassa yli puoluerajojen. Eli pieni mutta tärkeä esitys vietäväksi eteenpäin yhteisvoimin ja mahdollisimman kiireellisellä aikataululla, ja tästä on kyllä kiittäminen juuri edustaja Lylynkin mainitsemaa urheilijoiden edunvalvontaa ja urheilijakenttää, että tätä on hyvässä yhteistyössä viety eteenpäin. Meillä on keskeisenä tavoitteena korjata akuuttia markkinapuutetta urheilijalain mukaisen vanhuudenturvavakuutuksen osalta sekä parantaa urheilijoiden eläketurvan tasoa pitkällä aikavälillä. Mutta toki sitten tiedostamme myöskin sen, että tämä esitys on vain yksi askel, ja meillä on ollut jatkuvia keskusteluja urheilijoiden kentän äänen ja ihan ammattiurheilijoiden kanssa siitä, miten seuraavia askeleita edistetään urheilijoiden sosiaaliturvan kehittämisessä. Isoja puutteita liittyy tällä hetkellä esimerkiksi työttömyysturvaan. Näitä ratkaisuja me haetaan yhdessä alan toimijoiden kanssa, ja se vaatiikin luovuutta, koska kyse on niin erilaisesta alasta kuin missä työttömyysturva noin yleisesti on. Eli tämä vaatii ihan käsityötä ja pohtimista, miten se fiksulla tavalla voitaisiin rakentaa niin, että urheilijoilla olisi parempi sosiaaliturva ja sitä kautta turva elämän epävarmuustilanteisiin siinä missä kaikilla muillakin. — Kiitoksia.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kaunisto käynnisti tämän puheenvuoropyynnön, ja täytyy sanoa, että kyllä Tampereella puoli kaupunkia on erittäin onnellisia loppuottelupaikasta KooKoota vastaan ja toinen puoli on vähän surullinen. Minä olen siinä surullisella puolella nyt tällä hetkellä, mutta toisaalta minä olen ollut aina heikomman puolella, niin sen takia Ilves. Mutta ennen kaikkea tähän kysymykseen, joka tässä nyt on käsillä: Täytyy muistaa, että näitä vakuutettuja on noin 1 600 nyt tällä hetkellä kaiken kaikkiaan. Minusta se on hyvä, että me rakennamme myöskin tähän turvaa. Mutta toistan sen, mitä tuossa aikaisemmassa puheenvuorossa sanoin, että sen ison tavoitteen pitäisi olla, että kun tästä tulisi ammattimaista, niin olisivat samanlaisen turvan piirissä kuin meillä muutkin palkkatyössä olevat ovat, ja sitä kautta me saataisiin kestävämpi ratkaisu pitkälle tulevaisuuteen. Silloin ei tarvitsisi miettiä sitä vakuutusyhtiötä ja niitä vakuutusyhtiöitä sitten olisi, jotka huolehtivat eläkevakuuttamisesta ja tapaturmavakuuttamisesta. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia kahdelle huippu-urheilijalle, edustajat Hänninen ja Kaunisto, teidän erinomaiset alustuksenne innoittivat minua muutaman sanan sanomaan. Kiitoksia hienoista sanoistanne, ja onnea todellakin KooKoolle. Se ei tarkoita tietenkään sitä, että Tamperetta en kannattaisi, Tamperekin on hieno kaupunki, mutta aina nuori nouseva joukkue tekee uutta pirteyttä urheilun saralla ja tekee meille katsojille paljon, paljon mielenkiintoisia hetkiä. Mutta mitä tulee tähän nyt käsittelyssä olevaan hyvään vakuutusesitykseen, niin aivan loistava ehdotus, koska todellakin kannattaa muistaa, että se urheilija pistää oman itsensä likoon ihan viimeisiä myöten ja yrittää tehdä hyviä tuloksia ja parhaimmillaan voittaa vaikka olympiakultaa tai Suomen mestaruuden jääkiekossa tai jotain muuta hauskaa. Mutta se vammautumisriski on valtava siellä. Minäkin tunnen omassa tuttavapiirissäni kaksi urheilijaa, joista toinen on tällä hetkellä hyvin vakavasti loukkaantunut eikä varmaan pysty nyt pitkään aikaan pelaamaan, vaikka mieli tekisi, ja sitten on toinen urheilija, joka sattuneista syistä menetti terveydestään ison osan ja urheilu-ura jäi siihen, ja silloin varmaan nämä hänen vakuutusasiansa eivät olleet ehkä niin hyvällä tasolla kuin olla pitäisi. Mutta nyt tällä uudella mallillahan, mitä nyt lakiesitys käsittelee, avautuu aito mahdollisuus, että vakuutukset saadaan ajan tasalle, ja myös tapaturmat otetaan huomioon, esimerkkinä vaikka jääkiekko taikka jalkapallo. Jalkapalloilijoilla varsinkin jalkavammat ovat niin yleisiä, että voi loistava ura katketa yhteen kunnon taklaukseen, kun jalka menee muusiksi ja sen jälkeen pelit on pelattu. Tämmöisiä tapauksia varten vakuutuksen pitää olla kunnossa ja ennen kaikkea se, että on koko urheilukenttää kattava vakuutus. On syytä muistaa sekin, että meillä pelataan montaa, montaa joukkuepeliä. Kohta alkavat pesäpallosarjat SM-tasolla, myös alempia sarjatasoja pelataan. Sitten siellä jääkiekkoa pelataan, jalkapalloa tietenkin. Sitten pelataan erilaisia muita joukkuepelejä, salibandyä, lentopalloa, koripalloa ja sulkapalloa. Siellä on paljon, paljon urheilijoita, jotka varmasti jonkun verran tienaavatkin, ja heille avautuu nyt mahdollisuus saada itselleen semmoinen eläketurva ja tapaturmaturva, joka on sitten tarpeen, jos huono tuuri käy. Kyllä Suomen mittapuussa uskaltaa sanoa, että meillä on niin paljon urheilijoita, että harvemmalla on niin menestyksekäs ura, että hän ehtii hankkia sen uransa aikana palkkiorahoina niin paljon, että pärjää sillä vanhuuden päivätkin hyvin. Varmaan sellaisia ei liikaa ole, mutta nythän tämän hallituksen esityksen kautta vakuutus mahdollistaa sen tekemisen paljon vahvemmalle pohjalle ja oikeudenmukaisemmalle pohjalle. Hyvä esitys. Toivon, että se tulee hyväksytyksi nopeasti ja voimaan. Näköjään 1. heinäkuuta taisi olla voimaantulopäivä.

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin kiitos edustajakollegoille niistä puheenvuoroista, joissa oli siitä arvostuksesta, mitä suomalaiset ammattiurheilijat ovat saaneet. Toivon, että se viesti kantaa pitkälle. Mielestäni se on äärimmäisen arvokasta. Käsittelyssä oleva esitys urheilijoiden tapaturma- ja eläketurvaa koskevan lain uudistamiseksi on tarpeellinen, oikeudenmukainen ja pitkään odotettu korjaus. Se ei luonnollisesti korjaa kaikkea, mutta on tärkeä askel eteenpäin. Suomessa on ollut kestämätön tilanne, jossa osa urheilijoista on voinut jäädä ilman lakisääteistä eläketurvaa vain siksi, ettei markkinoilta ole ollut saatavilla tarkoituksenmukaisia vakuutusratkaisuita. Kyse ei ole ollut urheilijoiden omista valinnoista tai haluttomuudesta huolehtia tulevaisuudestaan vaan järjestelmän puutteesta. Urheilijan työura, kuten täällä monet ovat nostaneet esille, on monella tavalla poikkeuksellinen. Itse sain sitä 17 vuoden ajan kokea. Se alkaa usein hyvin nuorena, kestää monesti verrattain lyhyen ajan ja sisältää merkittäviä epävarmuuksia. Loukkaantumiset, äkkinäiset uran päättymiset ja tulotason vaihtelut ovat ihan arkipäivää urheilijoille. Siksi myös eläketurvan on vastattava paremmin urheilijan todellista elämäntilannetta. Mahdollisuus järjestää eläketurva myös sijoitussidonnaisilla vakuutuksilla parantaa vakuutusten saatavuutta ja kannustaa uusia toimijoita markkinoille. Kun vaihtoehtoja tulee lisää, järjestelmä toimii paremmin sekä urheilijoille että työnantajille. Samalla lisätään urheilijoiden omaa päätösvaltaa. Jatkossa eläkesäästöjä voi nostaa joustavammin. Pienet säästöt voidaan maksaa kertasuorituksena, ja eläkkeen voi ottaa myös määräaikaisena. Tämä on järkevää ja inhimillistä. Kaikille ei sovi yksi ja sama malli eikä pidäkään sopia. Arvoisa rouva puhemies! Urheilun roolista yhteiskunnalle, kaupungeille, alueille voi harvoin puhua tarpeeksi. Itse tulen Kouvolasta, ja kaupunki, joka on historian saatteessa ottanut aika monta kertaa osumaa ja joutunut taistelemaan oman hyvän tulevaisuutensa puolesta, on yhdistynyt yhden seuran taakse tämän kevään aikana, kun KooKoo pelaa jääkiekkoliigan finaalissa. Se korostaa sitä urheilun merkitystä. Kun tätä tunnelmaa tässä salissa ja sitä tunnelmaa Kouvolassa havainnoi, niin kyllä tällainen ammattiurheilun ylpeys ja yhteishenki, minkä se yksittäiseen kaupunkiinkin luo, on sellainen, että täytyy sanoa, että näillä askeleilla voisin melkein vaikka vannoa, että KooKoo on matkalla mestaruuteen. Ja koska tässä salissahan ei löperöitä asioita saa sanoa, niin silloinhan tämä on jopa vähän niin kuin itse itseään toteuttavaa puhetta. Eli on hieno kevät tulossa myös siinä mielessä urheilun saralla. [Hannu Hoskosen välihuuto] Suomalaiset urheilijat tekevät työnsä näkyvästi kentällä, halleissa ja areenoilla, mutta heidän sosiaaliturvansa ei saa jäädä näkymättömäksi. Tämä esitys korjaa tuon epäkohdan, ja järjestelmään tulee tervettä realismia. Haluan kiittää ministeri Grahn-Laasosta erinomaisesta esityksestä. — Kiitoksia.

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä oleva esitys on tärkeä suomalaisten urheilijoiden tapaturma- ja eläketurvan vahvistamisessa. Suomalaiset ammattiurheilijat kantavat harteillaan paljon enemmän kuin vain oman uransa riskit. He edustavat Suomea kansainvälisillä areenoilla, rakentavat maamme mainetta ja toimivat esikuvina nuorille. Heidän onnistumisensa vahvistavat koko kansakunnan itsetuntoa ja uskoa omiin mahdollisuuksiin. Siksi on myös oikein ja kohtuullista, että heidän perusturvastaan huolehditaan. Urheilu-ura on usein lyhyt ja altis loukkaantumisille. Taloudellinen epävarmuus ei saa olla este sille, että lahjakas nuori uskaltaa tavoitella huippua. Tämä esitys tuo kaivattua joustavuutta urheilijoiden eläketurvaan. Samalla esitys korjaa markkinapuutetta, joka on jättänyt osan urheilijoista täysin ilman lakisääteistä turvaa. Tämä on epäkohta, joka on ollut välttämätöntä korjata. Arvoisa puhemies! Esityksen tavoitteena on parantaa urheilu-uran ajalta karttuvan vanhuudenturvan tasoa pitkällä aikavälillä. Sen tavoitteena on saada jatkossa useampia vakuutuksentarjoajia markkinoille sekä joustavoittaa järjestelmää. Tämä toteutuu mahdollistamalla pienten eläkesäästöjen maksaminen kertasuorituksena vakuuttamisvelvollisuuden päättyessä tai urheilijan saavuttaessa vanhuuseläkeiän ja mahdollistamalla vanhuudenturvakorvausten maksaminen määräaikaisena. Arvoisa puhemies! On perusteltua, että urheilijoiden eläketurva jää edelleen erillisjärjestelmän piiriin. Kokonaisuutena esitys on hyvä ja kannatettava. — Kiitos.