Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain ja sairausvakuutuslain 15 ja 17 luvun sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta

Arvoisa rouva puhemies! Täytyy todeta, että ylipäätään kuntoutuspalveluihin liittyen Kansaneläkelaitos, Kela, on hyvin merkittävä kuntoutuspalvelujen hankkija ja toimija markkinoilla. Tänä keväänä erityisesti ovat keskusteluttaneet muun muassa puheterapiaan liittyvät kuntoutuspalveluhankinnat ja korvaukset. Kelalla ylipäätään on suuri vastuu kuntoutuspalvelujen kilpailutuksista sekä hankinnoista. Arvoisa puhemies! Tähän esitykseen liittyen erityinen huomio kiinnittyy asiakkaiden oikeusturvaan varsinkin haavoittuvassa asemassa olevien osalta. On tilanteita, joissa yksilöt voivat joutua kohtuuttomiin tilanteisiin puutteellisten selvitysten vuoksi. Tätä hallituksen esitystä on lausuntokierrosten ja eduskuntakierroksen aikana korjattu alkuperäisestä esityksestä. Kaikkineen täytyy todeta, että esitys on hyvin tekninen ja kaikessa teknisyydessä kannatettava.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos, edustaja Paasi, asian esittelystä. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää tätä esitystä kannatettavana, mutta korostaa oikeusturvan takaamista. Vaikka asiavirheen korjaaminen ilman suostumusta on jatkossa mahdollista, asiakkaan kuuleminen on turhauttavaa, ja erityistä huomiota on kiinnitettävä haavoittuvassa asemassa oleviin. Valiokunta painottaa eduskunnalle myös sitä, että maksukausien uudistuksessa on varmistettava ennakoitavuus asiakkaan näkökulmasta. Koko kuvassa sosiaaliturvalainsäädännön selkeyttäminen ja menettelyjen yhtenäistäminen on siksi tärkeää sekä asiakkaiden oikeusturvan että hallinnon toimivuuden kannalta. Arvoisa puhemies! Kokonaisuutena esitys parantaa etuuksien käsittelyn ennakoitavuutta ja vähentää virhetilanteita. Se on luonteeltaan selkeyttävä ja hallinnollisia prosesseja sujuvoittava. Lisäksi valiokunnan mietintö täydentää esitystä, ja se on nyt vielä parempi, ja juuri siksi se on tärkeä. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä esityksessä on kyse Kelan toimeenpanemien etuuksien sääntelyn selkeyttämisestä. Esitys koskee muun muassa kuntoutusrahaa, sairausvakuutuslain päivärahaetuuksia, Kelan päätösten asiavirheiden korjaamista ja työttömyysturvan sovittelua. Kyse ei ole suuresta etuusjärjestelmän uudistuksesta vaan menettelyjen tekemisestä selkeämmiksi. Arvoisa rouva puhemies! Sosiaaliturvajärjestelmä on monelle vaikea ymmärtää. Erityisen vaikeaa se on silloin, kun ihminen on sairaana, kuntoutuksessa tai työtön. Siksi etuuksien maksamisen pitää olla ennakoitavaa ja päätösten perusteiden ymmärrettäviä. Konkreettinen esimerkki on kuntoutusraha. Jos sitä maksetaan useassa pienessä erässä, oman talouden hallinta vaikeutuu juuri silloin, kun ihmisen pitäisi voida keskittyä kuntoutumiseen. Esitys mahdollistaa tarkoituksenmukaisemmat ja ennakoitavammat maksujaksot. Arvoisa rouva puhemies! Esityksessä yhtenäistetään myös Kelan päätösten asiavirheiden korjaamista. Kela voisi korjata ilmeisen virheen myös asiakkaan vahingoksi ilman suostumusta, jos virhe on aiheutunut asiakkaan omasta menettelystä. Tämä on perusteltua esimerkiksi silloin, jos etuus on myönnetty väärien tai puutteellisten tietojen vuoksi. Samalla oikeusturvasta on huolehdittava. Virheen pitää olla selvä ja muutoksenhakuoikeuden todellinen. Arvoisa rouva puhemies! Sairausvakuutuslakiin lisätään säännöksiä päivärahaetuuksien päätöksistä sekä maksamisen keskeyttämisestä tai vähentämisestä muuttuneiden olosuhteiden vuoksi. Kun olosuhteet muuttuvat, myös etuuden pitää voida muuttua, mutta selkeillä säännöillä. Esityksessä selkeytetään myös soviteltua työttömyysetuutta koskevaa säännöstä. Tämä on tärkeää, koska ihmisen pitää ymmärtää, miten osa-aikatyö vaikuttaa etuuteen. Muuten syntyy epävarmuutta, joka voi heikentää työn vastaanottamisen kannustimia. Arvoisa rouva puhemies! Sosiaaliturvaa pitää selkeyttää, mutta muutosten vaikutuksia on seurattava. Järjestelmää on muutettu paljon, ja liian tiheä muuttaminen voi heikentää ennakoitavuutta. Tämän esityksen peruslinja on kuitenkin oikea. Se yhtenäistää Kelan menettelyjä ja tekee etuuksien toimeenpanosta selkeämpää. Siksi kannatan esityksen hyväksymistä.

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessähän on kysymys itse asiassa tällaisesta sisarlaista, jolla sosiaaliturvan väärinkäytöksiä halutaan kitkeä pois. Sosiaaliturvan väärinkäytökset ovat alle promillen luokkaa Suomessa. Tässä yhteydessä on käyty nyt noin 15—16 lainsäädännön kokonaisuutta läpi ja etsitty, missä voitaisiin vielä tehostaa sosiaaliturvan väärinkäytösten osalta meidän nykyistä lainsäädäntöä entistä paremmaksi. Kaikki suomalaiset poliittiset puolueet ovat sitä mieltä, että sosiaaliturvan väärinkäytöksiin puututaan ja sosiaaliturvan väärinkäytökset pitää kitkeä pois. Mutta samalla logiikalla meidän pitäisi puuttua myös siihen, että meidän sosiaaliturva on aliedustettua siinä mielessä, että monet ihmiset, jotka tarvitsisivat sosiaaliturvaa ja olisivat siihen oikeutettuja, eivät osaa sitä hakea tai eivät kykene sitä hakemaan. Yhtäläisellä antaumuksella pitäisi miettiä niitä toimia, miten me pidetään huolta siitä, että kaikkein heikoimmassakin asemassa olevat ihmiset voisivat pärjätä. Tässä kokonaisuudessa myöskin oppositio päätyi tätä esitystä kannattamaan, koska nämä muutokset, jotka tähän tehdään, selkeyttävät meidän nykyistä lainsäädäntöä. Mutta tämän lakiehdotuksen sisar, kaverus on sitten Kelan tiedonvaihtoon liittyvä lakiehdotus, jossa Kelan etuuskäsittelyn tehostamiseksi ja sujuvoittamiseksi esitettiin hallituksen esityksessä sitä, että pankkisalaisuus voitaisiin murtaa. Tämä on jo sen tason kysymys, ovatko finanssialan huolet siitä tarpeen, että sosiaaliturvan väärinkäytösten osalta mentäisiin siihen, että pankkisalaisuus ei ole Suomessa enää pyhä asia. Ei ole kysymys siitä, etteikö kaikkien sosiaaliturvaa väärin käyttävien tilanteeseen puututtaisi. Kysymys on siitä, ajatellaanko me oikeasti niin, että sosiaaliturvan väärinkäyttäjät ovat niin uskomattoman ovelia ja niin fiksuja, että he osaavat tätä järjestelmää kyllä käyttää hyväkseen, mutta toisaalta niin tyhmiä, että sen jälkeen, kun me muutettaisiin lakia niin, että ihmisten pankkitileille päästäisiin käytännössä terrorismilainsäädännön kautta avaamalla meidän pankki- ja maksutilijärjestelmämme Kela-käyttöön ja tällaiseen — nämä samat ihmiset olisivat niin tyhmiä —, he eivät osaisi piilottaa niitä rahoja. Kyllä jokainen ymmärtää, että meillä on useita mahdollisuuksia piilottaa ulkomaalaisten pankkien tileille rahat, joita ei haluta nähtävän meidän perinteisten pankkien sisällä. [Puhemies koputtaa] Voi ostaa kryptoa. Voi myöskin tehdä toimia, joissa piilotetaan nämä rahat esimerkiksi pelitileille. Halusin vain sanoa, että tässä kokonaisuudessa valiokunta pyytää nyt lausuntoa talousvaliokunnalta ja otimme tähän aikalisän.

Arvoisa puhemies! Sosiaali‑ ja terveysvaliokunta on saanut mietinnön valmiiksi tähän esitykseen, joka koskee Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annettua lakia, sairausvakuutuslakia sekä 15:tä muuta lakia. Esityksen pääpointtina on se, että lakia muutettaisiin kuntoutusrahan maksukausia koskevan säännöksen osalta. Lisäksi sairausvakuutuslakiin lisättäisiin säännökset päivärahaetuutta koskevan päätöksen antamisesta sekä päivärahaetuuden maksamisen keskeyttämisestä tai sen vähentämisestä muuttuneiden olosuhteiden vuoksi. Myös asiavirheen korjaamista koskevaa sääntelyä Kansaneläkelaitoksen soveltamissa etuuslaeissa esitetään muutettavaksi. Hallituksen esitys selkeyttää järjestelmää ja vähentää byrokratiaa. Tavoitteena on selkeyttämisen lisäksi yksinkertaistaminen ja yhtenäistäminen. Tämä on kannatettavaa, vastuullista sosiaaliturvapolitiikkaa. Arvoisa puhemies! Valiokunnan päätösehdotuksena onkin, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen sisältyvät lakiehdotukset, ja mietintö on yksimielinen. Lopuksi tahdon lausua vielä kiitokset hallitukselle tämän lain tuomisesta eduskuntaan. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, hyvät kollegat ja yleisö täällä paikan päällä ja siellä nettien ääressä! Toivotan näin aluksi erinomaista Puolustusvoimain lippujuhlan päivää! Arvoisa puhemies! Tavoitteemme on selkeyttää Kelan kuntoutusetuuksia, kuntoutusrahaetuuksia sekä sairausvakuutuslain keskeisiä menettelysäännöksiä. Tällä esityksellä tehdään sosiaaliturvajärjestelmästä aiempaa selkeämpi, yhtenäisempi, sujuvampi sekä asiakkaan että viranomaisen näkökulmasta ja samalla pyritään vähentämään virheellisiä etuusmaksuja ja keventämään hallinnollista taakkaa. Arvoisa puhemies! Tämän esityksen keskeinen muutos koskee kuntoutusrahan maksukausia. Nykyinen järjestelmä voi johtaa useisiin pieniin maksueriin, jotka vaikeuttavat arjen ennakointia. Siksi tavoitteena on mahdollistaa selkeämpi ja paremmin ennakoitava maksurytmi. Lisäksi sairausvakuutuslakiin lisätään säännökset kirjallisen päätöksen antamisesta sekä mahdollisuudesta keskeyttää tai vähentää etuutta, jos olosuhteet muuttuvat. Työttömyysturvan soviteltua etuutta koskevan sääntelyn selkeyttäminen puolestaan tekee sen perusteista paremmin ymmärrettävän, ja asiavirheen korjaamista nopeutetaan siten, että jatkossa ilmeinen virhe voidaan korjata ilman asiakkaan suostumusta, jos se on aiheutunut asiakkaan omasta menettelystä. Siten tämä esitys parantaa menettelyjen yhdenmukaisuutta ja ehkäisee virheellisiä maksuja. Nämä ovat kaikki keinoja nykyisen järjestelmämme selkeyttämiseksi. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää esitystä kannatettavana, mutta korostaa oikeusturvan takaamista. Vaikka asiavirheen korjaaminen ilman suostumusta on jatkossa mahdollista, asiakkaan kuuleminen on turvattava ja erityistä huomiota on kiinnitettävä haavoittuvassa asemassa oleviin. Valiokunta painottaa eduskunnalle myös sitä, että maksukausien uudistuksessa on varmistettava ennakoitavuus asiakkaan näkökulmasta. Koko kuvassa sosiaaliturvalainsäädännön selkeyttäminen ja menettelyjen yhtenäistäminen on siksi tärkeää sekä asiakkaiden oikeusturvan että hallinnon toimivuuden kannalta. Arvoisa puhemies! Kokonaisuutena esitys parantaa etuuksien käsittelyn ennakoitavuutta ja vähentää virhetilanteita. Se on luonteeltaan selkeyttävä ja hallinnollisia prosesseja sujuvoittava, ja juuri siksi se on tärkeä. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Puhemies! Olen täällä esittelemässä sosiaali- ja terveysvaliokunnan yksimielistä mietintöä siitä, että Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksiin ja kuntoutusrahaetuuksiin sekä sairausvakuutuslakiin ja 15 muuhun lakiin tehtäisiin vielä täsmennyksiä. Pyrin esittelemään nämä täsmennykset mahdollisimman nopeasti, jotta aika riittää. Sanon kuitenkin tässä vaiheessa, että nämä esitykset on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.27 ja käytännössä yksi näistä muutoksista 1.4. Tässä esityksessä ehdotetaan selkeytettäväksi sosiaaliturvaa ja yksinkertaistettavia ja yhtenäistettäviä muutoksia Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksiin ja kuntoutusrahaetuuksiin sekä sairausvakuutuslakiin ja 15 muuhun lakiin. Me totesimme valiokunnassa, että nämä muutokset ovat selkeyttäviä ja tätä yhtenäistämistä tulee tehdä tavoitteena ja nämä lakiehdotukset voitaisiin hyväksyä muuttamattomina ja yksimielisinä. Aloitetaan muutoksien esittely kuntoutusrahasta. Tässä on kysymys maksukausien muutoksesta kuntoutusrahaan, eli kuntoutusrahan maksukausia koskevaa sääntelyä muutettaisiin niin, että maksukausista säädettäisiin jatkossa asetuksella. Voimassa olevan lain mukaan ensimmäinen maksukausi käsittää kuusi ensimmäistä arkipäivää kuntoutusrahaoikeuden alkamisesta ja kukin seuraava maksuerä 25 arkipäivää. Jos kuntoutus toteutetaan lyhyemmässä jaksossa, maksukausi on toteutuneen jakson mittainen. Esityksen mukaan nykyinen sääntely voi johtaa epätarkoituksenmukaisiin tilanteisiin, joissa etuus voitaisiin maksaa useassa pienessä erässä, mikä on etuudensaajan kannalta vaikeasti ennakoitavaa ja vaikeuttaa talouden hallintaa sekä voi lisätä huolta toimeentulosta. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että asetusmuutokset valmistellaan siten, että ne tuovat ennakoitavuutta ja myöskin on asiakkaan näkökulmasta tarkoituksenmukaiset jaksot. Valiokunta pitää myönteisenä, että esityksestä on lausuntokierroksen jälkeen poistettu ehdotus nuorten kuntoutusrahan ja harkinnanvaraisen kuntoutusavustuksen lakkauttamisesta. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että nuorten kuntoutusjärjestelmää ja kuntoutusetuuksia koskevaa lainsäädäntöä on muutettu useaan kertaan ja tiheään ja aina pistemäisesti. Siksi olisi hyvä ottaa huomioon tämä koko kokonaisuus muutoksia tehtäessä. Arvoisa puhemies! Sitten sairausvakuutuslain muutoksiin. Sairausvakuutuslakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös päätöksen antamisesta, jonka mukaan Kelan tulee etuuden myöntämistä, epäämistä, tarkistamista, lakkauttamista tai takaisinperintää koskevassa asiassa tehdä hakijalle kirjallinen päätös. Päätöstä ei ehdotuksen mukaan tarvitse antaa, jos etuuden tarkistaminen johtuu yksinomaan indeksitarkistuksesta tai muusta vastaavasta lain tai asetuksen nojalla suoraan määräytyvästä perusteesta eikä päätöstä erikseen vaadita hakijan toimesta. Sairausvakuutuslakiin ehdotetaan lisättäväksi myös säännös etuuden maksamisen väliaikaisesta keskeyttämisestä tai vähentämisestä, jos on ilmeistä, että sen saajalla ei olosuhteiden muuttamisen tai muun syyn perusteella ole siihen enää oikeutta tai etuuden määrää tulisi vähentää. Keskeyttämisestä ja vähentämisestä on esityksen mukaan välittömästi ilmoitettava etuudensaajalle ja etuutta koskeva päätös on annettava viivytyksettä, ja tämähän on jo monissa muissa etuuslaeissa olemassa. Valiokunta toteaa, että ehdotettu sääntely koskee siis vain tilanteita, joissa Kelan tietoon tulee seikka, jonka perusteella on ilmeistä, että etuuden määrä laskisi tai hakijalla ei olisi siihen enää oikeutta. Arvoisa puhemies! Sitten asiavirheen korjaamisesta. Siihenkin esitetään muutoksia: Kansaneläkelaitos voi korjata asiavirheen asianomaisen vahingoksi ilman asianomaisen suostumusta tai virheellisen päätöksen poistomenettelyä, jos virhe on ilmeinen ja se on aiheutunut asiakkaan omasta menettelystä. Tämä ei kuitenkaan koske toimeentulotuesta annetussa laissa tarkoitettua toimeentulotukea. Esityksen mukaan sääntelyn tarkoittamissa tilanteissa on kyse lähinnä asiakkaan vilpillisestä menettelystä tai vakavasta laiminlyönnistä, ja ilman asianomaisen suostumusta virheen korjaaminen riippuu aina Kansaneläkelaitoksen tapauskohtaisesta harkinnasta. Esityksessä ei ehdoteta säädettäväksi erikseen velvollisuudesta varata asianomaiselle tilaisuutta tulla kuulluksi ennen asiavirheen korjaamista asiakkaan vahingoksi. Asiakkaan kuuleminen on keskeinen keino sen selvittämiseksi, onko virhe aiheutunut asianomaisen omasta menettelystä. Kansaneläkelaitoksen asiakaskunnassa on myös terveytensä, toimintakykynsä ja elämäntilanteensa vuoksi haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä, ja toimeenpanossa on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mukaan varmistuttava siitä, että myös haavoittuvassa asemassa olevat asiakkaat ymmärtävät oikeutensa eivätkä joudu kohtuuttomiin tilanteisiin. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota myös siihen, että tämä koskee vain Kansaneläkelaitoksen toimeenpanevia etuuksia eikä muutos siten koske työttömyyskassojen toimeenpanevaa ansiopäivärahaa. Valiokunta ottaa näitä seikkoja tässä mietinnössään huomioon, mutta en käy niitä nyt tässä kohdassa enempää läpi. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota myös virheellisen päätöksen korjaantumiseen takautuvasti ja takaisinperinnän aikarajaan. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että etuudensaajan velvollisuus etuuden palauttamiseen selvitetään kohtuullisessa ajassa, ja korostaa, että esityksessä ei ehdoteta muutettavaksi voimassa olevaa sääntelyä etuuksien takaisinperinnästä. Arvoisa puhemies! Sitten myös väärinkäytöstilanteissa Kela voi tehdä tutkintapyynnön poliisille. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan etuuslainsäädännön nojalla takaisin perittävästä liikamaksusta ei peritä korkoja eikä pääsääntöisesti myöskään vahingonkorvauksena perittävästä liikamaksusta. Selvityksen mukaan Kela suhtautuu myös lähtökohtaisesti myönteisesti velan maksamiseen osamaksulla. Valiokunta korostaa, että Kelan on mahdollista ottaa takaisinperintää koskevassa tapauskohtaisessa harkinnassa huomioon takaisinperintään johtaneita syitä ja henkilön taloudellinen tilanne liikamaksun perinnässä. Valiokunta toteaa, että vaikka liikamaksu on johtunut etuudensaajan menettelystä, asianomainen ei välttämättä ole tiennyt tai ymmärtänyt menetelleensä virheellisesti. Takaisinperintäpäätöksen antamisen jälkeenkin perimisestä voidaan tapauskohtaisesti harkinnan jälkeen luopua, jos toistuvat perintätoimenpiteet ovat osoittautuneet tuloksettomiksi. Tässä esityksessä tehdään myös muita muutoksia sovelletun työttömyysetuuden määrää koskevan säännöksen selkeyttämiseen ja työttömyyskassalakia koskevaan muutokseen. Arvoisa puhemies! Tämä valiokunnan mietintö on siis yksimielinen.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos, eduskunta ja kiitos, myös Kelan valtuutettuina vaikuttavat kansanedustajat. Arvelen, että tämä asia on teille tuttu. Pitkältihän, niin kuin alussa kuvasin, tässä on kysymys enemmän teknisistä muutoksista, tällaisesta säädöshuollollisesta työstä, mutta löydän tästä kuitenkin ainakin kolmestakin näkökulmasta hallituksen toiminnan ja politiikan logiikkaa. Ensimmäinen niistä on nimittäin työn vastaanottamisen kannusteet ja se, että me haluamme, että sosiaaliturva kaikissa muodoissaan tukisi sitä, että mahdollisimman moni ihminen voisi osallistua työelämään ja että työn tekeminen Suomessa aina kannattaisi. Siksi käydyn suojaosakeskustelunkin jälkeen pidimme tärkeänä sitä, että tätä työttömyysetuuden sovittelua koskevaa pykälää selkiytetään, jotta on mahdollisimman selvää, että Suomessa voi sovitella työttömyysetuutta ja esimerkiksi lyhytkestoista työtä kansainvälisestikin vertaillen melko joustavasti. Uskoaksemme tämä selkiytys on työttömien työnhakijoiden ja työttömyysetuutta saavien näkökulmasta parannus. Toinen näkökulma on byrokratian vähentäminen. Sitä olemme tehneet hyvin systemaattisesti, ja se koskee myös sosiaaliturvaa, eli tämä vähentää byrokratiaa ja myös hallinnollisia vaiheita. Kolmas on sitten asiakaslähtöisemmin se ajatus, että haluamme, että Suomessa olisi yksinkertaisempi sosiaaliturva. Meillä on hyvin monimutkainen sosiaaliturvajärjestelmä, jota asiakkaan voi olla vaikea hahmottaa ja ymmärtää. Tässä on kyse toimeenpanon sujuvoittamisesta, mikä parhaimmillaan parantaa asiakkaalle tilannetta siten, että maksatus tapahtuu nopeammin ja luotettavammin ja asiakkaan kannalta myös vähemmällä vaivalla. Juuri tähän tähtää itse asiassa sekin, kun edustaja Lindén luki esityksestä tätä kytköstä tähän enemmän sosiaaliturvan väärinkäytöksiin puuttuvaan toiseen hallituksen esitykseen, että paitsi että pyritään sosiaaliturvarikollisuutta torjumaan ja väärinkäytöksiä estämään, niin myös sillä puolella on toisena tavoitteena se, että meidän sosiaaliturva olisi asiakkaan kannalta sujuvammin toimeenpantavissa. Tietenkin me kaikki veronmaksajina hyödymme siitä, jos Kela pystyy toimeenpanemaan sosiaaliturvaa matalammin kustannuksin, vähemmällä hallinnollisella työllä. Mutta arvelen, että varmasti valiokunta käy tästä nyt hyvinkin nämä yksityiskohdat vielä läpi käsittelyvaiheessa. Loppuun totean sen, että tästä esityksestä toden totta jätettiin pois tämä nuoren kuntoutusrahan lakkautusta koskeva osa. Siinä ajatuksena oli se, että tämä nuoren kuntoutusraha erillisenä etuutena olisi voitu lakkauttaa ja korvata toisilla etuuksilla. Siinä tavoitteena ei ollut siis vähentää sitä kohdejoukkoa, joka näitä etuuksia saa, vaan yksinkertaistaa sosiaaliturvaa. Eli ei olisi ikään kuin tarkoitus, että keneltäkään etuus tätä kautta evättäisiin, vaan että voisi olla toinen etuus ja näin ollen vähemmän tätä etuusbyrokratiaa ja myöskin vähemmän hajanaista sosiaaliturvaa. Mutta ymmärsin hyvin lausuntopalautteen luettuani, että tämä päämäärä ei ollut tullut ainakaan oikein ymmärretyksi eikä sitä kautta varmaan ollut onnistuneesti myöskään ministeriön valmistelussa kommunikoitu kentälle, joten katsoimme parhaaksi palautetta kuulla ja jättää tämän osan tästä esityksestä pois. Se voi olla sitten tulevienkin hallituskausien asia miettiä, miten tätä kuntoutusetuuksien viidakkoa voisi yksinkertaistaa niin, että se olisi asiakkaalle parempi ja ihmiset saisivat tarkoituksenmukaisen avun sekä palveluina että myöskin sosiaaliturvana. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tämä on hyvä ja tervetullut lakiesitys. On hyvä, että lausuntokierros kuultiin ja katsottiin tarkkaan ja ollaan vahvasti nähty tässä etuuksia tarvitsevan, hakevan ja käyttävän ihmisen oikeusturva, ja myöskin tämä selkeytys on tärkeää. Mutta katson tätä Kansaneläkelaitoksen näkökulmasta. Tämä pienessä määrin saattaa jopa vähentää Kansaneläkelaitoksen toimintakuluja, eli selkeytetään etuuksien käsittelyä ja sitä muutoksenhakuprosessia. Haluan tässä nostaa esille sen, mistä me Kelaa valvovat valtuutetut usein puhumme, että kun lakiesityksiä tehdään — en viittaa nyt tähän vaan niihin ylipäätään — on tärkeää, että se voimaantuloaika on sellainen, että Kansaneläkelaitoksessa ehditään muuttaa järjestelmät, ja tehdään kaikki, mitä me voidaan tehdä, että toimeenpano olisi selkeämpää ja helpompaa, ottaen huomioon sitten oikeusturvan ja muun, mikä liittyy etuuksien saajiin. Se on kovin tärkeää, koska valtiontalouden säästötoimista, tasapainotustoimista, lähtien me tiedämme, että meidän täytyy valtionhallinnon toimintamenoja vähentää. Kelan osalta varmasti tehdään kaikki, mutta kun sieltä maksetaan viimesijaiset etuudet ja kaikille ihmisille tärkeät etuudet, niin meidän on tärkeää huolehtia siitä, että Kelan toimeenpanokyky säilyy. Aivan erityisesti katson nyt noita toimeentulotukimenoja, joita on nyt jo priorisoitu, ja halusin tämän viestin Kelasta tuoda. Mutta kiitos tästä lakiesityksestä ja myöskin ymmärryksestä siihen, että tarvitaan riittävä määräaika Kelassa, kun tuodaan uusia etuuksia — mistä tässä nyt ei ole kysymys — niin että jää sitä aikaa sitten Kelassa tehdä työtä. Arvoisa puhemies! Haluan sen vielä sanoa, että jos kovin usein on tullut etuuksia, jotka vuoden alusta laitetaan voimaan, se tarkoittaa sitä, että Kela joutuu joulunpyhät ja uudenvuodenpyhät viime hetkessä tekemään niitä etuuden maksamiseen tarvittavia tietojärjestelmämuutoksia. Tämäkin on tärkeää ottaa huomioon. Toki se ei voi olla määräävä asia siinä, milloin laki laitetaan voimaan, mutta meidän täytyy vaalia myöskin sitä, että Kela pystyy hoitamaan tehtävän niissä niukoissa määrärahapuitteissa, mitkä Kelalle on annettu. Kiitos tästä lakiesityksestä.

Arvoisa puhemies! Kunnioitettu ministeri! Hallituksen esitys sosiaaliturvan toimeenpanon selkeyttämisestä ja sujuvoittamisesta on tärkeä osa laajempaa sosiaaliturvan uudistamista. Tavoitteena on rakentaa järjestelmää, joka toimii nykyistä selkeämmin, tehokkaammin ja oikeudenmukaisemmin niin asiakkaiden kuin viranomaisten näkökulmasta. Esityksen keskeisiä tavoitteita ovat byrokratian vähentäminen, liikamaksujen ja takaisinperintöjen ehkäiseminen, etuuksien käsittelyn nopeuttaminen sekä työhön kannustaminen. Nämä ovat tavoitteita, joita tarvitaan, jotta sosiaaliturvajärjestelmä pysyy ymmärrettävänä ja luotettavana. Kuntoutusrahan maksukausien selkeyttäminen helpottaa etuudensaajien arkea. Kun maksuerät ovat ennakoitavampia, ihmisten on helpompi suunnitella omaa talouttaan ja arkeaan. Samalla myös Kelan toimeenpano yksinkertaistuu. Sairausvakuutuslakiin tehtävät muutokset mahdollistavat päivärahaetuuden maksamisen väliaikaisen keskeyttämisen tai vähentämisen tilanteissa, joissa olosuhteet muuttuvat. Tämä vähentää virheellisiä etuusmaksuja ja ehkäisee tilanteita, joissa ihmisille kertyy suuria takaisin perittäviä summia. Kyse on sekä hallinnollisesti että inhimillisesti tärkeästä uudistuksesta. Arvoisa puhemies! Pidämme tärkeänä myös asiavirheen korjaamista koskevan sääntelyn yhtenäistämistä. Jos päätöksessä on ilmeinen virhe, sen korjaamisen tulee olla mahdollista tehokkaasti ja yhdenmukaisesti. Samalla on tärkeää, että asiakkaan oikeusturva säilyy vahvana. Tässä esityksessä oikeusturva turvataan valituskelpoisella päätöksellä ja muutoksenhakuoikeudella. Työttömyysturvan sovitellun etuuden sääntelyn selkeyttäminen helpottaa myös asiakkaiden ymmärrystä siitä, miten sovittelu käytännössä tapahtuu. Muutos ei vaikuta etuuden määrään mutta tekee järjestelmästä läpinäkyvämmän ja helpommin hahmotettavan. Arvoisa puhemies! On myös hyvä, että lausuntokierroksen jälkeen nuoren kuntoutusrahan ja harkinnanvaraisen kuntoutusavustuksen lakkauttamista koskevat ehdotukset poistettiin. Tämä osoittaa, että valmistelussa on aidosti kuunneltu palautetta. Kiitän ministeriä tästä esityksestä.

Arvoisa puhemies! Jos äskeisessä asiakohdassa keskusteltiin siitä, mitenkä työkyvyttömyyseläkkeellä olevien henkilöiden työllistymistä ja työhön tulemista voitaisiin edistää, niin tämä ehkä menee siinä suhteessa samaan linjaan, kun puhutaan, mitenkä työttömyysturvalla työskentelystä voitaisiin tehdä entistä kannustavampaa. Ja kuten tässäkin on puheenvuoroissa jo kuultu, niin pääpainona on nimenomaan sosiaaliturvan selkeyttäminen ja sujuvoittaminen. Siitä varmasti kaikki voidaan olla yhtä mieltä, että se on se suunta, mihin meidän tulee mennä, ja ennen kaikkea se, jos pystytään ehkäisemään niitä tuensaajalle mahdollisesti tulevia seuraamuksia — jos kaikki paperit ja tällaiset eivät ole ihan asianmukaisia, niin se, mitenkä niitäkin ongelmia pystytään sitten tässä taklaamaan — on hyvä. Tietysti on niin, että lausuntopalautteissa on esitetty myös kritiikkiä, mutta on hyvä, että hallitus on ottanut huomioon — ainakin mitä tulee tässä esityksessä erityisesti nuoren kuntoutusrahaan erillisenä etuutena, sekä sitten myös harkinnanvaraiseen kuntoutusavustukseen liittyen — lausuntokierroksella annetun palautteen, ja muutoksia ollaan tässä suhteessa sitten tekemässä.

Arvoisa puhemies! Koska tämä laki ehti jo tulla sosiaali- ja terveysvaliokuntaan hieman ennakkoon ja pääsimme sitä siellä tarkastelemaan, niin huomasimme erään erikoisuuden tässä asiassa, joka sinänsä on pääosin viidessä eri asiakokonaisuudessa maksatusta koskeva varsin tekninen laki. Mutta jotta tulisin ymmärretyksi, mitä tarkoitan, niin siteeraan täältä ihan suoraan tästä lain printtiversiosta sivulta 19 kohdasta Pääasialliset vaikutukset. Sanon ensiksi, että tästä Pääasialliset vaikutukset -tekstistä, jossa on laskelmani mukaan 21 riviä, kolme neljäsosaa käsittelee muuta lakia kuin tätä lakia. Eli tässä lukee näin: ”Kansaneläkelaitoksen tiedoksisaantioikeutta koskevia säännöksiä toimeentulotukilaissa, yleistä asumistukea koskevassa laissa ja eläkkeensaajan asumistukea koskevassa laissa ehdotetaan muutettavaksi siten, että niissä säädettäisiin nykyistä täsmällisemmin ja tarkkarajaisemmin Kansaneläkelaitoksen oikeudesta saada rahalaitoksilta tietoja, jotka ovat välttämättömiä käsiteltävänä olevan asian ratkaisemista varten. Lisäksi mainittu...” — ja niin edelleen ja niin edelleen. Sitten kun itse tätä luin, niin hämmästelin, että hetkinen, sehän on eri laki. Sehän on se tiedoksisaantilaki, mitä me käsittelemme. No, sitten täällä tulee ikään kuin selitys, jossa sanotaan näin: ”Kokonaisuutena mainittu esitys” — eli siis se äsken viitattu esitys — ”ja tämä esitys” — eli nyt käsiteltävänä oleva esitys — ”yhdessä edistävät asianmukaista ja viivytyksetöntä viranomaistoimintaa sekä hyvän hallinnon perusteisiin kuuluvaa luottamuksensuojaa.” Eli kiinnitän siis huomiota siihen, että kuvattaessa tämän lain pääasiallisia vaikutuksia valtaosa tekstistä käytetään kokonaan muun lain kuvaamiseen. No, ei tämä mikään virhe ole, mutta tämä herätti huomiota. Siitä muusta laista: Se on juuri se laki, jonka suhteen ainakin itse ihan henkilökohtaisesti olen ollut sillä tavalla kiusaantunut, kun asetan sen yleisiin yhteyksiin niin, että siellä verotuksen toisessa päässä — vaikkapa kaikkein suurituloisimpien verotuksessa, heidän saamissaan mahdollisissa vähennyksissä tai parhaillaan käsiteltävässä alkoholin etämyyntiä koskevassa asiassa ja siinä ilmenneissä verotusongelmissa — jopa tuntuu siltä, että niitä ei välttämättä huolimatta valtiovarainvaliokunnan jaoston tahdosta tahdottaisi saada kuntoon, ja siinä toisessa päässä me niitä kaikkein pienituloisimmassa, haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten etuuksia haluamme yhä tarkemmin kyylätä ja antaa sitten Kelalle mahdollisuuden päästä rahalaitostietoihin sisälle, niin jotenkin tuli itsellä semmoinen olo, että tämä on eräällä tavalla sen kyseisen lain rinnakkaislaki, vaikka tässä on teknisesti ihan oikeita asioita. Halusin tämän ihan täällä täysistunnossa ääneen todeta.