Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain ja tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Edellä edustaja Lyly tuossa kertoikin olennaiset, mutta haluan kuitenkin todeta, että kun tämän esityksen tarkoitus ja muutosten tavoitteena on, että työvoimaviranomaiset voivat tarjota entistä yksilöllisempiä, vaikuttavampia, kohdennetumpia ja oikea-aikaisempia työvoimapalveluja asiakkaille, niin kyllähän tämä esitys on silloin kannatettava. Ne oikean elämän kokemukset kuitenkin hyvin kertovat siitä, millä tavalla — kun entisaikaan puhuttiin työvoimatoimistosta — se työvoimaviranomainen ja ne henkilöt pystyvät palvelemaan parhaiten niitä ihmisiä, jotka tarvitsevat apua niin kohdennetusti kuin sitten räätälöidystikin sen suhteen, millä tavalla he pystyisivät kaikista parhaiten työllistymään. Sehän se työvoimaviranomaisen tarkoitus on, ja sen takia kaikki tämmöiset parantavat vaikutukset ja päätökset ja esitykset ovat todella tervetulleita. Kuten totesin, on ehkä esimerkkiä ollut aiemmin, joskus kauan aikaa sittenkin, siitä, että se työkkäri ei työllistä, mutta jospa näillä toimenpiteillä ja näillä korjauksilla se työllistyminen sitten paranisi tätäkin kautta.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä työ- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö oli meillä käsittelyssä, ja tämä sai yksimielisen kannanoton siitä, että tätä kannattaa viedä eteenpäin. Tässä on tarkoitus lisätä työvoimapalveluiden mahdollisuutta saada käsitellä nykyistä laajemmin näitä tulotietojärjestelmästä saatavia tietoja, joilla kehitetään palveluja ja toimintoja ja katsotaan, miten vaikuttavia ne työllisyyspalveluiden toimenpiteet ovat olleet. Tällä pystytään saamaan niitä tietoja siitä tulorekisteristä. Toinen tässä on se, että Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskukselle annetaan oikeus saada tulotietojärjestelmän tietoja, jotka ovat välttämättömiä valtionavustuksiin liittyvissä asioissa. Siinä mielessä tämä on hyvää hallintoa. Katsoimme tuolla valiokunnassa tämän asian osalta, että ne täydentävät olennaisesti palveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen tarvittavaa tietopohjaa ja sen vuoksi tätä kannattaa viedä eteenpäin. Sitten samalla, kun me tätä teemme, tulorekisteriä kehitetään koko ajan parempaan suuntaan ja ehkä päästään joskus myös siihen, että kun yritykset laittavat tiedot meidän tulorekisteriin, niin ei tarvitse muualle toimittaa tietoja, vaan ne saadaan sieltä. Jatkossa on ehkä niin, että myöskin työttömyysturvan tason määrittely tulee tulorekisteritietojen pohjalta ja muuta. Se on hyvä suunta, ja tämä on sitä positiivista hallintoa. Tulorekisterin osalta tulee oikeellisuutta, eli että ne tiedot ovat siellä oikein ja niitä ei muutella. Niiden pitää olla siellä varmistettuja, ja sitä oikeudellisuutta pitää vahvistaa ja varmistaa. Tässä mielessä me saamme tätä asiaa vietyä eteenpäin, ja samalla valiokunta esittää, että tässä hyväksyttäisiin tämmöinen kannanotto, jossa tulorekisteriä kehitettäisiin ja että käynnistettäisiin selvitys tulorekisterin hyödyntämisestä työttömyysturva-asioiden ja työvoimaviranomaisten päätöksenteon tueksi. — Eli yksimielinen valiokunnan mietintö. Voimme hyväksyä tämän esityksen.

Arvoisa rouva puhemies! Valiokunta oli eilen ja toissa päivänä tuolla Kaakkois-Suomessa matkalla. Tavattiin työllisyysalueita. Meillä on tällä hetkellä valtavan korkea työttömyys, 362 000 työtöntä työnhakijaa. On erittäin tärkeää, että nyt kun työllisyysalueet antavat erilaisia palveluja, niin nähdään tulorekisteriä seuraamalla, kuinka nämä palvelut purevat ja mitkä johtavat siihen, että se näkyy tulorekisterissä tiedoissa niin, että me saamme vaikuttavia toimenpiteitä. Nähdään, mitkä erityisesti vaikuttavat ja mitkä eivät ole niin vaikuttavia. Kun meillä on nytten yli 40 työllisyysaluetta — meillä on varmasti erilaisia toimintaympäristöjä näitten palvelujen järjestämisessä, ja myös erilaisia palveluja räätälöidään siellä, kun kuntien omiakin palveluja tulee näihin mukaan — niin on hyvä, että tätä tulorekisteriä käytetään näitten palvelujen arvioimiseen ja myöskin yksilöllisten palvelujen tekemiseen asiakkaiden osalta. Se on tärkeätä, että me polutamme ihmisiä työelämään kaikilla tavoilla. Tämä tulorekisteri on tässä mielessä vähän vajaakäytöllä ollut asia. Ehkä sen kehitys vielä lisääntyy sitä kautta, että kun siellä on oikeelliset tiedot ja oikeat tiedot kaiken kaikkiaan ja voidaan luottaa niihin tulotietoihin kaikilta osin, niin sitä voidaan käyttää myöskin esimerkiksi työttömyysturvan tason määrittelyyn suoraan, voidaan automaattisesti katsoa niitä tietoja ja niin poispäin. Sen takia tämä tulorekisterin kehittäminen on tässä erittäin tärkeä asia ja siihen pitää resursseja laittaa. Se voi tuoda myös sellaisen kokonaisuuden mukanaan, että kun sinne on tiedot kerätty, niin ei tarvitse enää muuta kautta niitä tietoja kerätä. Niin saadaan sitä byrokratiaa ja hallintotaakkaa pois, mistä edustaja Hoskonenkin tässä puhui. Tämä on ennen kaikkea työkalu tässä vaiheessa, ja nyt me annamme tässä lakiesityksessä enempi mahdollisuuksia niitten tietojen käyttämiselle. Se on hyvä asia. Siinä mielessä tämäntyyppisiä lakiehdotuksia kannattaa viedä eteenpäin.

Arvoisa rouva puhemies! On aivan selvää, että nykyaikana käytetään erilaisia rekistereitä tehokkaasti, ja näin tekoälyn luvattuna aikana ja tietokoneiden ollessa yhä parempia totta kai näitä tietoja pitää pystyä käyttämään. Mutta toivon, että kiinnitettäisiin huomiota myös siihen, että jos tänä päivänä ajatellaan, millä me saisimme lisää työtä tähän maahan, niin meidän pitää ja meidän on pakko tehdä se ratkaisu, että pienennämme hallinnon määrää tässä maassa. Ei voi olla niin, että kuuden miljoonan asukkaan maassa on 30 miljoonan asukkaan verran hallintoa, kun nykyaikainen tekniikka sallii sen, että asioita voidaan käsitellä nopeasti, ja esimerkiksi lupien käsittelyssä me olemme vielä keskiajalla. Alkaa olla sillä kenolla tämä Suomi, että jos me haluamme jonkun rakennuksen rakentaa tai jotain vähän isompaa tehdä, niin monta vuotta pitää tapella luvista aivan selvissä asioissa. Toivon, arvoisa rouva puhemies, että tähän asiaan kiinnitetään huomiota tulevina aikoina, ei tämän lakiesityksen yhteydessä. Tämä lakiesitys on hyvä ja palvelee sitä tarkoitusta, mitä varten se on tehty, elikkä nopeutetaan tietojen hankintaa ja päätösten tekoa. Mitä tulee tuohon perustuslakivaliokunnan lausuntoonkin, niin tämähän kävi siellä perustuslakivaliokunnassa lausunnolla, ja toki siellä tutkitte sitä, loukkaako tämä millään lailla perusoikeuksia tai muita siihen liittyviä asioita, kun tietoja hankitaan tällä keinoin keskitetyistä rekistereistä, mutta siinä ei havaittu ongelmia. Näin ollen asia on kunnossa. Mutta vakavasti puhun vielä, arvoisa rouva puhemies, lisää siitä, että meidän on saatava tässä maassa tätä hallintoa pienemmäksi. Ei näin voi jatkaa. Meillä on aivan valtava hallinto, ja sitten se taas generoi vielä isomman ongelman: tulee hallintovalituksia, sitten ne menevät hallinto-oikeuteen ja pyörivät siellä vuosia, ja mitä tapahtuu sen jälkeen? Sieltä tulee lisää pyyntöjä, lisää virkamiehiä, koska nämä käsittelyt venyvät. On parempi sitä ongelmaa ruveta hoitamaan siitä päästä, että poistetaan niitä lupien saannin esteitä ja keskitytään työntekoon ja lopetetaan se turha hallinto kokonaan.

Arvoisa rouva puhemies! Työttömän työllistymisen edellytysten parantamisen on oltava työllisyyspalveluiden keskeinen tavoite. Tässä esityksessä on siihen mielestäni hyvä ja kannatettava lähtökohta. Tulorekisterin tietojen laajempi hyödyntäminen antaa työvoimaviranomaiselle paremmat mahdollisuudet tarjota yksilöllisempiä, vaikuttavampia ja oikea-aikaisempia palveluja. On tärkeää, että työttömälle tarjotaan juuri hänen tilanteeseensa sopivaa tukea, olipa kyse osaamisen vahvistamisesta, työ- ja toimintakyvystä tai arjen hallinnasta. On pystyttävä tunnistamaan ja vahvistamaan niitä edellytyksiä, joiden kautta ihminen pääsee takaisin työelämään. Arvoisa rouva puhemies! Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta oli tässä esityksessä yksimielinen. Tulorekisteriä on järkevää hyödyntää nykyistä paremmin, jotta työllisyyspalveluista voidaan tehdä aidosti yksilöllisiä ja vaikuttavia. Työttömän kannalta tärkeintä on, että palvelu auttaa ihmistä eteenpäin kohti työtä ja parempia edellytyksiä työllistyä. Valiokunnan lausuma tukee juuri tätäkin tarkoitusta: Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto käynnistää selvityksen tulorekisterin hyödyntämisestä työttömyysturva-asioiden ja työvoimaviranomaisen päätöksenteon tueksi. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Työllisyyspalveluissa tarvitaan parempaa tietoa siitä, mitkä palvelut todella edistävät työllistymistä. Tässä esityksessä työvoimaviranomaiset saisivat nykyistä laajemman oikeuden käyttää omien asiakkaidensa tulorekisteritietoja työvoimapalvelujen suunnittelussa, kohdentamisessa, kehittämisessä, seurannassa ja arvioinnissa. Tavoitteena on, että palveluja voidaan tarjota paremmin oikeille ihmisille oikeaan aikaan. Kun tietoa on enemmän käytettävissä, työllisyysalueet pystyvät arvioimaan palveluiden vaikuttavuutta ja kohdentamaan resursseja paremmin. Tämä auttaa myös vähentämään turhaa hallinnollista työtä. Työllisyyspalveluissa on vuosien aikana ollut paljon paperinpyörittelyä. Nyt tietoa voidaan hyödyntää tehokkaammin ja keskittyä paremmin palveluiden toimivuuteen. Tulorekisteritietojen käyttö rajataan työvoimapalvelujen järjestämisen kannalta tarpeellisiin tietoihin. Työvoimaviranomainen toimii tietojen rekisterinpitäjänä, ja tiedot poistetaan neljän vuoden kuluttua asiakkuuden päättymisestä. Valiokunta esittää lisäksi, että hallitus selvittää tulorekisterin hyödyntämistä jatkossa myös työttömyysturva-asioissa ja työvoimaviranomaisten päätöksenteossa. Tämä on järkevä jatkosuunta, jos tiedot voivat helpottaa asioiden käsittelyä ja päätöksentekoa. Esityksessä korjataan myös palkkatukea koskeva sääntely. Alentuneesti työkykyisen palkkaamiseen myönnettävän palkkatuen enimmäismääräksi täsmennetään 1 770 euroa kuukaudessa. Jo alkaneisiin palkkatukijaksoihin sovelletaan vanhoja sääntöjä koko tukijakson ajan. Lisäksi KEHA-keskukselle annetaan oikeus käyttää tulorekisteritietoja lakisääteisten valtionavustustehtävien hoitamiseen. Tavoitteena on vähentää sekä avustusten hakijoiden että viranomaisten hallinnollista työtä, ja tämä on hyvä suuntaus.

Arvoisa rouva puhemies! Esittelen puheenjohtaja Satosen puolesta valiokunnan mietintöä. — Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työvoimapalveluiden järjestämisestä annettua lakia ja tulotietojärjestelmästä annettua lakia. Ehdotetut lakimuutokset mahdollistavat sen, että työvoimaviranomainen voi käsitellä nykyistä laajemmin asiakkaiden välttämättömiä tietojärjestelmään tallennettuja tietoja järjestelmässä säädettyjen työvoimapalvelujen ja tehtävien järjestämiseksi ja tuottamiseksi sekä niitä koskevan valvonnan kehittämiseksi seurantaan, arviointiin, tilastointiin ja niin edelleen. Työvoimaviranomaisella on oikeus käsitellä vain omien asiakkaidensa tulotietoja. Lisäksi lakimuutokset mahdollistavat työvoimaviranomaiselle tulotietojen käsittelyn muita työnhakua ja työllistymistä tukevien palvelujen valvontaan, kehittämiseen ja seurantaan liittyviin asioihin, kunhan palvelusta on sovittu työllistymissuunnitelmassa. Muutosten tavoitteena on, että työvoimaviranomaiset voisivat tarjota entistä yksilöllisempiä, vaikuttavampia ja kohdennetumpia ja oikea-aikaisempia työvoimapalveluja asiakkailleen. Lisäksi esityksen tavoitteena on vähentää hallinnollista taakkaa valtionavustuksen hakijalta ja viranomaiselta antamalla KEHA-keskukselle oikeus saada tulotietoja valtionavustuksiin liittyvien tehtävien hoitamiseksi. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää tulorekisteritiedon hyödyntämismahdollisuuksien laajentamista tervetulleena. Tulotiedot täydentävät olennaisesti palveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen tarvittavaa tietopohjaa. Myös valtaosa valiokunnan kuulemista asiantuntijoista suhtautui myönteisesti tulotietojen laajempaan hyödyntämiseen. Asiantuntijakuulemisessa nousi esiin myös mahdollisuudet hyödyntää tulorekisteriä työttömyysturva-asioiden ja työvoimaviranomaisten päätöksenteon tueksi. Siitä valiokunta antaa lausumaehdotuksen. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta katsoo, että tulorekisteriä on perusteltua hyödyntää täysimääräisesti palveluiden kehittämiseen ja niiden vaikuttavuuden arviointiin. Myös tulorekisterin oikeellisuutta on tarpeen vahvistaa. Valiokunta toteaa myös, että tulorekisteriin perustuva seuranta ei vielä itsessään kerro palveluiden vaikuttavuudesta. Palveluiden vaikuttavuuden todentaminen edellyttää satunnaistamiseen pohjautuvia koeasetelmia ja näitä asetelmia hyödyntäviä tutkimuksia. Valiokunta korostaa vaikuttavuustiedon tärkeyttä työllisyyspalveluiden järjestämisessä ja arvioinnissa. On olennaista tunnistaa työllistymisen lisäksi työllistymisen edellytysten kehittyminen eri osa-alueilla. Perustuslakivaliokunta on antanut lausunnon asiasta ja toteaa, että tämä voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muutettuna siten, että 1. lakiehdotukseen lisätään siirtymäsäännös. Valiokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen 94/2026 sisältyvän 2. lakiehdotuksen. Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen 94/2026 sisältyvän 1. lakiehdotuksen muutokset tässä liitteessä. Eduskunta hyväksyy yhden lausuman, ja lausuma on seuraava: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto käynnistää selvityksen tulorekisterin hyödyntämisestä työttömyysturva-asioiden ja työvoimaviranomaisten päätöksenteon tueksi.” Tässä valiokunta oli yksimielinen.

Kiitoksia paljon, herra puhemies! Hyvät kansanedustajat, kiitoksia hyvin rakentavasta keskustelusta. Näin ajattelinkin, kun tämän esityksen toin eduskuntaan, että tämän ympärillä saataneen käydä taas hyvin tällaista rakentavaa, eteenpäin katsovaa keskustelua. Voisin muutamaan edustajien huomioon ja kysymykseen tässä tarttua. Ensinnäkin, edustaja Hoskonen, otitte erittäin hyvin esille tämän kuntien tiedonsaannin. Olen havainnut nyt, kun tehtävät ovat siirtyneet näiden uusien työllisyysalueiden vastuulle ja KEHA-keskus valtakunnallisesti kokoaa tällä hetkellä nimenomaan valtakunnallista tietoa, dataa, taas vastaavasti sitten tästä työllisyystilanteesta, työttömyystilanteesta, palveluihin osallistumisesta, että tässä on ollut selkeästi myös tämmöisiä tiedonkulun puutteita. Olen myös antanut hyvin voimakasta tulosohjausta KEHA-keskukselle siitä, että vaikka Ilomantsissa Pohjois-Karjalassa tai vaikka Turussa työllisyysalue saa sen kaiken tarvittavan tiedon, jotta taas vastaavasti voidaan tehdä niitä johtopäätöksiä, minkä kaltaisia ratkaisuja ja päätöksiä siellä paikallisella tasolla on järkevää kaikkinensa tehdä. Hyvät kansanedustajat, tämä esitys edelleen vahvistaa tätä paikallisen näkökulman toteutumista ja sitä, että voidaan myös mitata, mikä on se vaikuttavuus palveluissa, että jos tehdään tietyn tyyppisiä investointeja, lisäyksiä koulutuksiin, palveluihin, niin millä tavalla ne sitten taas vastaavasti tuovat sitä tulosta. Elikkä tässähän on kyse juuri siitä, että voidaan tiedolla johtaa sitä, miten palveluita saadaan vietyä eteenpäin. Edustaja Lindén käytti hyvän puheenvuoron. Minun täytyy todeta siihen se, että olen teidän kanssanne täysin samaa mieltä siitä, että kun tehtävät ovat siirtyneet kuntien vastuulle, niin ymmärrettävästi taas vastaavasti, kun järjestämisvastuu on siirtynyt paikalliselle tasolle, myös nämä mallit ovat hyvin erilaisia. Se on ikään kuin osa tämän koko siirron luonnetta. Vastaavasti olen myös sanonut julkisuuteen, että minusta meidän järjestelmässä on kyllä sellainen ihan selkeä valuvika, että työttömiä työnhakijoita jopa valvotaan, jopa kytätään aika tarkasti. Osoituksena siitä vaikka se, että muutamme nyt lainsäädäntöä, jolla nimenomaan avoimessa korkeakoulussa tehtäviä opintoja ei tarvitse enää rekisteröidä eikä ilmoittaa työvoimaviranomaiselle. No, minkä ihmeen takia ylipäänsä näitä tietoja pitäisi toimittaa viranomaiselle, koska he ovat kuitenkin luonnollisesti työmarkkinoiden käytettävissä? [Anna Kontulan välihuuto] — Tässä on kyse kuitenkin, edustaja Kontula, myös varsin vanhasta lainsäädännöstä kaikkinensa. Voitte sitten käyttää puheenvuoron, jos haluatte jatkaa tästä väittelyä. Taas vastaavasti olen myös samaa mieltä siitä, että nimenomaan tätä sääntelyn- ja norminpurkua tarvitaan, jotta asiantuntijoiden, jotka tekevät työtä Ilomantsissa, Turussa, Raumalla, Porissa, aivan missä päin Suomea vain, työaika menee siihen ihmisten kohtaamiseen, siihen palveluun. Edelleen valitettavasti on niin, että saan paljon viestiä siitä, että byrokratian ja hallinnollisen työn määrä on erittäin korkea, mutta olen sitoutunut viemään eteenpäin näitä lainsäädännön muutoksia, jotta järjestelmää saadaan muutettua pala kerrallaan järkevämpään suuntaan.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Hallituksen tavoitteena on, että työllisyyspalvelut perustuisivat tulevaisuudessa enemmän tietoon ja vähemmän summanmutikassa tehtyyn arvailuun. Työllisyyspalvelut on jo vuosia koettu usein liian byrokraattisiksi, hitaiksi ja tehottomiksi. Vaikka palveluissa tehdään hyvää ja ammattimaista työtä, monelle työnhakijalle on voinut tulla kokemus siitä, että heitä on juoksutettu luukulta toiselle ja he ovat joutuneet kirjoittamaan aina uusia papereita ja lomakkeita toistensa perään. Palveluista on puuttunut oikein kohdennettu apu siihen, miten me todella saamme autettua ihmiset työelämän pariin Arvoisa herra puhemies! Tämän esityksen tarkoituksena on, että työvoimaviranomaiset saisivat nykyistä paremmat mahdollisuudet hyödyntää tulorekisteristä saatavia tietoja palveluissaan. Käytännössä tämä tarkoittaa siis sitä, että me pystymme paremmin seuraamaan, mitkä palvelut johtavat oikeasti työllistymiseen ja mitkä taas eivät. Jos jokin tietty koulutus tai palvelu toimii hyvin, sitä kannattaa ehdottomasti lisätä. Jos taas jotain palvelua tuetaan vuodesta toiseen ilman tuloksia, meidän täytyy uskaltaa lopettaa nämä turhat ja aikaa vievät toiminnot. Veronmaksajien rahoja pitää käyttää järkevästi ja vaikuttavalla tavalla. Tämä on myös tavallisen suomalaisen työnhakijan etu, että olemassa olevia resursseja käytetään niihin keinoihin, jotka aidosti auttavat ihmisiä työllistymään. Kun viranomaisille saadaan parempi kokonaiskuva ihmisen tilanteesta, työtön voidaan ohjata nykyistä paremmin juuri hänelle sopivien palveluiden pariin. Täytyy myös muistaa, että työttömät eivät ole mikään yksi tai samanlainen joukko vaan jokainen on yksilö. Se tarkoittaa siis sitä, ettemme voi tarjota kaikille työnhakijoille samaa apua vaan apu tulee kohdentaa oikealla tavalla. Yksi saattaa tarvita lisää koulutusta, toinen nopeaa työnvälitystä ja kolmas tukea työkykyyn tai arjen haasteiden selättämiseen. Mitä paremmin kohdennamme olemassa olevat vaikuttavat palvelut, sitä paremmat mahdollisuudet ihmisillä on päästä takaisin työelämään, ja sitä me kaikki haluamme. Samalla tämä esitys voi vähentää turhaa byrokratiaa ja paperinpyörittelyä. Kun tietoja voidaan hyödyntää viranomaisten välillä, työnhakijan ei tarvitse toimittaa samoja tietoja ja lomakkeita moniin eri paikkoihin, vaan ne ovat yhdessä ja samassa paikassa tallessa. Arvoisa herra puhemies! Samalla haluan muistuttaa, että tässä esityksessä ei ole kyse siitä, että haluaisimme kerätä rajattoman määrän tietoja ihmisistä tai tehdä tätä lakimuutosta valvontamielessä. Tietojen käyttö on rajattu vain välttämättömiin viranomaistehtäviin, ja sen käyttöä säätelee laki. Tietosuoja on huomioitu erityisen hyvin tämän esityksen valmistelussa. Tässä esityksessä ei myöskään pakoteta kuntia tai työllisyysalueita ottamaan uusia toimintamalleja käyttöön. Se antaa vain mahdollisuuden hyödyntää olemassa olevia tietoja paremmin siellä, missä siihen kaikilla on suuri tarve. Arvoisa herra puhemies! Työllisyyspalveluiden tulee auttaa ihmisiä töihin juuri heille oikein kohdennetuilla keinoilla. Tämän esityksen myötä etenemme työllisyyspalveluissa kohti entistä parempia palveluita. Tavoite on, että tulevaisuudessa palvelut olisivat entistä vaikuttavampia, yksilöllisempiä ja tehokkaampia. — Kiitos, arvoisa herra puhemies.

Arvoisa herra puhemies! Vielä edelliseen lausumaani viitaten totean, että tässä hallituksen esityksessähän lukee aivan oikein, että ”tulorekisterin laajempi hyödyntäminen avaa mahdollisuuksia yksilöllisemmän työllisyyspalvelun tuottamiseksi”. Juuri näin. Mutta, arvoisa ministeri, kun tällaisia byrokraattisia esteitä poistetaan ja tietokantoja käytetään asian eteenpäinviemiseen, niin toivoisin vielä semmoista joustavuutta myös siihen. Kun siellä on niitä työttömiä ihmisiä, kuten edustaja Lindén äsken omassa puheenvuorossaan kuvasi tätä pitkäaikaistyöttömyyden valtavaa ongelmaa, niin sehän on tietysti valtava murhenäytelmä, elämä on todella ankeaa niin pienillä tuloilla, ja varmaan siihen liittyy sitten monta muutakin ongelmaa, jotka sitten siihen yleensä liittyvät. Mutta se, mikä tässä on iso ongelma, on se, että loppujen lopuksi — tiedän, että vaikka kotikuntani työttömissä — monella ihmisellä on monenlaisia hyviä taitoja mutta sitten byrokratia käytännössä estää sen, että hän pääsisi töihin niin että hän jonkun pienen bonuksen saisi. Olisi vaikka nyt niin, että joku kirvesmiestaitoinen kaveri, jos ei ihan täysin työkykyinen olisikaan, pääsisi johonkin firmaan tekemään nyt vaikka pienellä tuella työtä kesäaikana, kun sitä työvoimaa tarvitaan juuri silloin — ehkä talvella 30 asteen pakkasessa rakennusfirmat eivät voi ulkotyötä tarjota. Tällaista järkevää toimintaa toivoisin teiltä. Ymmärrän, että se on näitten lakien ja erilaisten... Kilpailuvirastohan valvoo näitä, että ei asiattomia tukia ole, mutta ei minusta se ole mikään asiaton tuki, jos ihmisen henkistä tilaa autetaan ja autetaan häntä pääsemään mahdollisesti oikean työn pariin, oikeasti palkatun työn pariin, joka on siis ihan vapailla markkinoilla. Tällaisen mahdollisuuden avaamista toivoisin teiltä. Työttömyys on tänä päivänä niin vakava ongelma, että se ei ole pelkästään ihmisen henkilökohtainen ongelma, se on koko terveydenhuollon ongelma ja sen työttömän ihmisen lähipiirin ongelma. Se on inhimillinen murhenäytelmä, kun se on noinkin pitkään jatkunut kuin mitä edellisessä puheenvuorossa edustaja Lindén hyvin kuvasi.

Arvoisa herra puhemies! Otin itsekin tähän puheenvuoron, ja täällä kollegat ovat todenneet jo tässä olevan kyseessä myönteinen lakiesitys, joten en käytä nyt enempää aikaa sen toteamiseen omalta osaltani. Varmistin vielä tuosta mobiilipuhelimen kalenterista, että 13.4. minulla oli itselläni tapaaminen oman kotikaupunkini Turun kaupungin työllisyysalueen johdon kanssa. Sitä edelsi sellainen keskustelu kunnallishallinnossa, jossa olin esittänyt eräitä mielipiteitä, joita lähdettiin haastamaan, ja ne tukeutuivat taas pitkälti siihen keskusteluun, jota täällä eduskunnassa olin käynyt läheisen edustajakollega Lauri Lylyn kanssa. Sitten minulle järjestettiin tällainen tapaaminen, kansanedustajana tietysti, alueemme työllisyysalueen johdon kanssa, ja kävikin ilmi, joka oli minulle uutta, koska en ole tämän kysymyksen erityisasiantuntija, että aika erilaisia toimintamalleja maan eri työllisyysalueilla näytti olevan, ja siihen pitkälti liittyi sitten se, millaisen käsityksen olin ensin saanut, joka taas ei ollut kotikaupunkini Turun malli. Mutta siinä käytiin todella perusteellinen ja hyvä keskustelu, missä opin muutaman muunkin asian, jotka eivät minulle olleet aiemmin tuttuja. Seuraan toki työttömyysprosenttia niin, että se on melkein vakioaihe kotikaupunkini valtuustossa. Kun osavuosikatsaus tulee, pyydän sen puheenvuoron, jossa viimeksikin jouduin toteamaan, että 14,9 oli itse kaupungin alueen työttömyysprosentti, eli joka seitsemäs työikäinen on työttömänä. Ne kaksi asiaa, jotka yllättivät, olivat, että kuulin ensimmäisen kerran elämässäni luvun, kuinka paljon oli yli kymmenen vuotta työttömänä olleita. Mehän puhumme usein vuoden tai kaksi vuotta työttömänä olleista ja pitkäaikaistyöttömistä. Turun kaupungissa — tai sitten, tämä pitäisi tarkistaa, oliko koko työllisyysalueen luku — 3 000 henkilöä yli kymmenen vuotta ollut työttömänä. Se oli minulle ihan käsittämätön luku, ja silloin tulee mieleen kyllä juuri nämä puolueemme puheenjohtajan Antti Lindtmaninkin viime päivinä esille nostamat terveystarkastukset, koska siinä joukossahan varmasti on suuri osa itse asiassa henkilöitä, joilla ei joko koulutus tai sitten terveys oikein mahdollistakaan työntekoa. Toinen asia, joka siinä tuli esille, josta hämmästyin ehkä vielä enemmän, oli se, että kuinka pieni prosenttiosuus siitä htv:stä, henkilötyövoimasta laskennallisesti, mitä sitten alueella oli henkilöstöä käytössä, oikeasti meni sen työpaikan etsimiseen ja järjestämiseen. Jos oikein ymmärsin, niin se oli kaksi ja puoli prosenttia. Minä olisin luullut, että siihen tulee nolla perään, vähintään 25 prosenttia, mutta se resurssi tuntui menevän siihen työvoimahallinnointiin, ei niinkään siihen aktiiviseen työvoiman etsimispolitiikkaan. Halusin nyt tässä ihan välittää ministerin kuullen nämä asiat. — Kiitoksia.

Arvoisa herra puhemies! Ajattelin itsekin kiiruhtaa tähän saliin vielä keskusteluun mukaan, koska nyt on sillä tavalla aika harvinaislaatuinenkin tilanne, että olemme samasta kotikaupungista kotoisin olevan työministeri Marttisen kanssa samoilla linjoilla. Emme liian usein näin ole, niin siksi ajattelin tässä puheenvuoron positiivisessa hengessä käyttää. Kiitos, ministeri Marttinen, että tämmöisen esityksen toitte saliin. Eli kyllä, olemme ihan yhtä mieltä siitä, että tähän työllisyyden parantamiseen me tarvitaan aivan kaikki keinot käyttöön. Tämä käsittelyssä oleva esitys on kannatettava, koska on tärkeätä mahdollistaa työvoimaviranomaisille tulorekisterin laajempi tietojen käyttö tehtäviensä hoitamiseksi. Elikkä se on yksi työkalu lisää siihen työllistämisen työkalupakkiin — mitkä kaikki kylläkään eivät ole tällä kaudella olleet vaikuttavia, mutta nyt olemme kyllä samoilla linjoilla. Tässä voisi sanoa muutaman sanan vielä ehkä tästä tulorekisterin jatkokehittämisestä. Voisi miettiä, että sitä laajentaisi muillekin tahoille, esimerkiksi työttömyyskassoille, jotta ne pystyisivät paremmin tekemään tukipäätöksiä asiakkailleen. Ja sitten harmaan talouden torjunnassa nämä tulorekisterin kehittämisasiat ovat kyllä varmasti kanssa ihan hyviä työkaluja. Elikkä se tarjoaisi viranomaisille työkalun valvoa pimeän työn käyttöä ja veronkiertoa, alipalkkausta, tämäntyyppisiä työelämässä esiintyviä ongelmia, ja se vähentäisi sitä epäreilua kilpailua työmarkkinoilla ja tilkitsisi myös tietenkin veropohjaa, koska sitä kassavirtaakin vähän tähän maahan tarvittaisiin lisää. Näkisin, että tämä tulorekisterin kehittäminen myös lisäisi tasapainoa työmarkkinoille. Se olisi askel kohti reilumpaa työelämää siltäkin osin, että pystyttäisiin seuraamaan — jos siis tätä tulorekisteriä kehitettäisiin — mahdollisesti työehtosopimusten mukaisten vähimmäispalkkojen ja ylityökorvausten määriä ja muita, mikäli tätä jatkokehitettäisiin. Tänäänkin ollaan saatu valitettavasti lukea uutisia epäselvyyksistä marjanpoiminta-alalla. Tämäntyyppisissäkin asioissa nimenomaan jatkokehittämisen mahdollisuuksia näen. Näillä sanoilla vielä kiitos ministeri Marttiselle. Tosiaan vaihteeksi ihan kiva puhua täällä positiiviseen sävyyn. — Kiitos.