Suullinen kysymys nuorten tulevaisuudenuskosta (Pinja Perholehto sd)

Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitos tästä, että nostetaan esiin myöskin kuntoutus ja työkyky ja se, mitä me tietysti haluamme, että meidän nuoret sukupolvet, jotka nyt valmistuvat ammattiin ja aloittavat työuraansa, paitsi saavat oven auki työelämään myöskin ovat työkykyisiä läpi työuran. Tämän takia esimerkiksi tämä lasten ja nuorten terapiatakuu on tärkeä, että pidetään mielenterveydestä huolta, koska sen ongelmat tällä hetkellä yleistyvät esimerkiksi työkyvyttömyyden aiheuttajina ja syinä. Kuntoutus on äärimmäisen tärkeä asia, ja kuntouttava työtoiminta on yksi palvelumuoto, jolla on pystytty auttamaan erityisesti pitkäaikaistyöttömiä, [Timo Harakka: Joka lakkautetaan!] joilla on myöskin työkyvyn haasteita, terveydellisiä haasteita, päihdeongelmaa, mielenterveysongelmaa tai muita työllistymistä rajoittavia ja haittaavia tekijöitä siellä taustalla. [Vasemmalta: Miksi se lakkautetaan?] Eli ihminen täytyy kohdata kokonaisuudessaan ja kokonaisvaltaisesti. [Timo Harakka: Miksi se lakkautetaan?] Hallituksella on siitä syystä käynnissä nyt — koska kuntouttavassa työtoiminnassa on huomattavasti kehitettävää, se ei palveluna ole ollut riittävän vaikuttavaa — se, että me pyrimme tuomaan sen lähemmäs... [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Juuri sanoitte, että se on vaikuttavaa! — Välihuutoja vasemmalta — Puhemies koputtaa] Me pyrimme tuomaan uuden mallin, joka tulee lähemmäs niitä kuntien työllisyyspalveluja, joka on lähempänä työelämää ja joka joustaa paremmin. Eli tässä muodossaan, [Puhemies koputtaa] missä se on nyt, se ei tule jatkumaan, mutta on hyvät perusteet kehittää sitä eteenpäin, tiiviimmin osana polkua työelämään.

Arvoisa puhemies! Olemme tässä puhuneet muun muassa terapiasta ja työttömyydestä, mutta yksi asia, mitä ei vielä olla tällä kyselytunnilla käsitelty, on kuntouttava työtoiminta. Siitä on uutisoitu myöskin tällä viikolla, ja Suomessahan liian moni nuori joutuu todellakin odottamaan kuukausia apua mielenterveysongelmiinsa. Eli meillä on kaksi ongelmaa: ei ole työpaikkoja, mutta ei aina ole myöskään työkykyä. Hallitus on vienyt nyt sitten myöskin näitä keinoja auttaa nuoria takaisin työelämään, joten olisin kysynyt: olisiko hallituksen nyt aika tehdä nuorten nopeasta kuntoutuksesta ja työkyvyn tukemisesta todellinen kärkihanke? Juuri sillä voitaisiin vahvistaa sekä työllisyyttä että nuorten tulevaisuususkoa.

Kiitoksia paljon, herra puhemies! Tällä hetkellä seteleitä on myönnetty jo satoja. En pysty sanomaan teille aivan tarkkaa määrää, koska meillä on yli 40 työllisyysaluetta, jotka tekevät näitä. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] — Nyt voidaan pysähtyä tähän kysymykseen, koska olen hämmästellyt koko kyselytunnin sitä, että SDP:n kansanedustajat naureskelevat sille, että maan hallitus panostaa nuorisotyöttömyyden torjuntaan. Toteatte ja naureskelette täällä, että satoja on myönnetty. [Timo Harakka: 80 000 työtöntä!] — Satoja on myönnetty, ja seteli tulee riittämään tuhansille nuorille, kun aikaa menee eteenpäin ja se tietoisuus vastaavasti leviää. Ja kyllä, me teemme työtä sen puolesta, että mahdollisimman laajasti meidän yritykset tietävät sen, että tämä uusi tukimuoto on käytettävissä. Edustaja Harkimo otti hyvin esille myös tämän Saksan mallin. Pidän sitä erittäin myönteisenä. Tiedän, että näitä erilaisia malleja on jo käytössä, mutta voisimme jatkaa tästä vaikka kahvikupin ääressä ja pohtia sitä, [Harry Harkimo: Niitä on tarjottu niin monta kertaa, etkä koskaan tule! — Naurua] miten Suomessa voitaisiin entistä enemmän löytää näitä käytännönläheisiä malleja, [Puhemies koputtaa] joissa koulutusta, työharjoittelua ja osaamisen kehittämistä voidaan vielä entistä vahvemmin yhdistää toisiinsa ja kehittää.

Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Pääministeri näkee valonpilkahduksia taloudessa. Niitä pilkahduksia on näkynyt kaksi vuotta jo — tätä hallitusta voisi kutsua valonpilkahdushallitukseksi. [Naurua] Nuorisotyöttömyys kuitenkin vaatii tulevaisuudenuskoa ja sitä, että talous lähtee käyntiin. Ennen kuin me saadaan talouskasvua, me ei saada nuorisotyöttömyyttä taltutettua. Se on ihan selvä. Työllisyysseteli on hyvä asia, mutta kun 1 500 euroa joutuu yritys maksamaan ja kouluttamaan sen työntekijän, niin se on tosi iso ongelma sille yritykselle palkata se nuori sinne töihin. Kysyisinkin ministeri Marttiselta: kuinka monta tämmöistä seteliä on tähän päivään mennessä annettu? Saksan malli on semmoinen, että koulutuksen yhteyteen kuuluu työharjoittelu. Siellä 50 prosenttia nuorista koululaisista pääsee töihin kiinni. [Puhemies koputtaa] Eikö tämä olisi parempi ratkaisu kuin tämä seteleillä pulaaminen?

Arvoisa puhemies, ärade talman! Kyllä minä sinänsä ajattelen, että tämä nykyinen malli rakenteena palvelee meitä varsin hyvin, mutta on totta, että meillä on demografisia haasteita. Julkaisimme juuri työryhmän raportin, jossa käytiin läpi myöskin lukion, ammatillisen koulutuksen haasteita tästä näkökulmasta, miten se vaatii enemmän yhteistyötä tulevaisuudessa, miten pitää toimia paremmin kuntarajojen yli ja niin edelleen. Mutta haluan ammatillisesta koulutuksesta sanoa sen verran, että kyllä sitä on määrätietoisesti kehitetty tämän kauden aikana. Ollaan vahvistettu oppimisen tukea ammatillisessa koulutuksessa, ja kun äsken päästiin loppuun tämän toiminnanohjauskokeilun keskustelukierroksen kanssa — käytiin läpi kaikki ne 40 toimijaa, jotka siihen osallistuvat ja jotka kattavat itse asiassa 70 prosenttia ammatillisen koulutuksen oppilaista — niin se oli äärimmäisen positiivinen kokemus. He todellakin haluavat tarmolla lähteä sitä kehittämään. Odotukset ovat suuret. Joka ikinen oli liikkeellä sillä mielialalla, että tämä uudistus on äärimmäisen hyvä, että se parantaa oppimistuloksia, se parantaa työllistymistä, se parantaa yhteistyötä yrityselämän kanssa. Kyllä minä ajattelen, [Puhemies koputtaa] että jo tämä kokeilu lupaa todella hyvää koko ammatillisen opetuksen kentälle.

Arvoisa puhemies! Onnittelut ammattiin valmistuville ja uusille ylioppilaille. — Nuorisotyöttömyyden lisäksi minua huolestuttaa toisen asteen koulutuksen eriarvoistuminen. Äitinä olen seurannut hyvin läheltä amisleikkauksia. Seurasin, kuinka amiksen henkilökuntaa irtisanottiin ja koulupäivät olivat vajaita, kun opetusta oli karsittu. Tämäkin heikentää nuorten tulevaisuususkoa, ja se aiheuttaa epätasa-arvoa oppivelvollisten, lukiolaisten ja amislaisten, välillä. Lukiolaisten Liitto puolestaan vaati tänään, että valtio estää lukioiden hallitsemattoman lakkautuskierteen ja laatisi vision lukiokoulutuksen järjestämisestä 2030-luvulla. Itsekin olen tällä viikolla julkaissut oman pohdintani siitä, mitä tapahtuu toisen asteen koulutukselle 2030-luvulla, kun nuorisoikäluokat pienenevät syntyvyyden vähentymisen seurauksena. Kysynkin opetusministeriltä: pitäisikö meidän katsoa toisen asteen koulutusta kokonaisuutena ja tuoda tulevaisuudessa lukiot ja amikset samoille yhteisille kampuksille, madaltaa raja-aitoja ja nostaa nuorten koulutustasoa?

Arvoisa puhemies, ärade talman! Nyt en ole lukenut tätä päätöstä. En tiedä niiden perusteluja. Itse asiassa vaihdoin muutaman sanan perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan kanssa toki asiasta. Tilanteessa, jossa minun mielestäni ei ole minkäänlaista syytä ajatella, että se, että lauletaan virsi, olisi uskonnon harjoittamista, minun on vaikea ymmärtää myöskään tätä varoitusajatusta siinä. Perustuslakivaliokunta toki on linjannut, että se ei ole uskonnon harjoittamista. [Keskustan ryhmästä: Kaks kertaa! — Anne Kalmari: On Opetushallituskin kaksi kertaa!] Joo, ja Opetushallitus on todennut saman. — Mutta yhtä kaikki, sikäli kun ohjeistuksessa on jotain parantamisen varaa, sikäli kun tässä on jotain epäselvää, niin tietenkin kaikkia kiviä on syytä kääntää. Aloitetaan perkaamalla, katsomalla läpi Opetushallituksen ohjeistuksia, jos siinä olisi jotain parantamisen varaa. Mutta kyllä minä ajattelen, että koko yhteiskunnalle olisi eduksi, jos me ei ajateltaisi näitä niin siilottaen, vaan ymmärrettäisiin, että uskonto, kulttuuri ja historia lomittuvat toisiinsa. Niissä on [Puhemies koputtaa] paljon yhtymäpintoja, ja ajattelen, että kokonaisvaltainen ymmärrys näistä rikastuttaa meitä kaikkia. [Ben Zyskowicz: Asia on epäselvä vain sille lautakunnalle, ei kenellekään muulle! Kielletään Suomen lippukin!]

Arvoisa puhemies! Nuorten tulevaisuususkon kannalta on oleellista, että meillä jatkossakin on yhteiskunta, jossa on hyvä tehdä työtä, yrittää ja perustaa perheitä, ja juuri siihen hallituksen lukuisat taloustoimet ovat tähdänneet. Täällä useiden puolueiden edustajat ovat nostaneet esiin tämän kiistan Suvivirrestä ja vakuuttaneet, että Suvivirsi soikoon edelleenkin. Myös opetusministeri hyvin selkeästi linjasi, että yksittäinen virsi ei tee päätösjuhlasta uskonnollista, niin kuin myös perustuslakivaliokunta on useaan kertaan sen todennut. Mutta kun nyt kuitenkin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta [Perussuomalaisten ryhmästä: Yhdentekeväisyys!] on uhkasakkojen ja hyvitysmaksujen määräyksin vaatinut näitä erillisiä varoituksia Suvivirrestä, niin kysyn teiltä, opetusministeri: miten suhtaudutte siihen ehdotukseen, mitä perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja ehdotti, että ihan perusopetuslakiin [Puhemies koputtaa] linjattaisiin tästä asiasta? [Ben Zyskowicz: Ja lakkautetaan se lautakunta myös, ihan turhake!]

Arvoisa herra puhemies! On erittäin tärkeää, että nostitte tämän kyselytunnilla esille, jotta pääsen korjaamaan kaikkia väärinkäsityksiänne. Ensinnäkään perheneuvolat eivät ole tälläkään hetkellä lakisääteisiä. Ja suurelle yleisölle, kun puhutaan perheneuvoloista, taitaa olla epäselvää se, että perheneuvolat siis eivät ole näitä lapsi- ja äitiysneuvolapalveluita, jotka ovat kaikille tutuimpia, vaan nyt puhutaan nimenomaisesti sitten jo vähän vanhempien lapsien ja perheiden myöhemmästä neuvontavaiheesta. Nyt ollaan siis luomassa [Vasemmistoliiton ryhmästä: Säästämässä!] yhteistä laajempaa lapsi- ja perhepalvelua, jossa hyvinvointialueille tarjotaan myöskin laajemmat mahdollisuudet katsoa paikallisesti, miten se on fiksuinta toteuttaa. Se on edelleenkin mahdollista toteuttaa tällaisena perheneuvolakonseptina, mutta se voidaan toteuttaa myös jonain muuna, vastaavanlaisena palveluna. Nyt olennaista onkin se, että tällä hetkellä järjestelmä on erittäin järjestelmäkeskeinen ja asiakkaat joutuvat pahimmillaan jonottamaan yhtäaikaisesti useaan eri palveluun, [Hanna-Leena Mattila: Mutta tuleeko rahaa? — Oikealta: Kysy Harakalta! — Oikealta: Paljon teillä oli siihen vaihtoehtobudjetissa?] kun taas vastaisuudessa nämä tulevat olemaan asiakaskohtaisesti räätälöityjä palveluita, ja kaiken lisäksi näin toimimalla pystymme myös säästämään rahaa. [Vasemmalta: Mutta te viette ne rahat! — Puhemies koputtaa] Asiakasläheisempiä palveluita veronmaksajalle edullisemmalla tavalla — erittäin kannattava uudistus. [Krista Kiuru: Asiakkaat siirretään pois oikeuksien piiristä niin että säästöä tulee, siitähän on kysymys! — Puhemies koputtaa]

Arvoisa puhemies! Lapsuus ja nuoruus eivät ole kaikille helppoa aikaa, ja silloin on kyllä tulevaisuudenusko kovilla ihan kaikilla siinä tilanteessa olevilla. Entisenä opettajana tiedän, että perheneuvolat ovat tehneet todella tärkeää työtä perheitten parissa vuosikymmenien ajan, ja siksi täytyy kyllä ihmetellä näitä hallituksen suunnitelmia, että perheneuvolat eivät olisi enää lakisääteistä toimintaa mutta hyvinvointialueet voisivat halutessaan järjestää tätä. Siksi kysynkin vastuuministeriltä: Miksi te arvelette, että hyvinvointialueet järjestäisivät perheneuvolatoimintaa, jos heillä ei ole enää rahoitusta siihen? Ja eikö teitä huoleta ollenkaan, että lastensuojelun kustannukset nousevat nykyisestä puolestatoista miljardista, kun ongelmat tulevat takuulla pahenemaan?

Arvoisa puhemies! Ei tulisi mieleenkään. [Antti Lindtman: Hyvä!] Suomessa pitää enemmänkin miettiä, miten meillä on talouden kasvua ja varaa maksaa parempia palkkoja, miten edelleenkin voidaan keventää ansiotulojen verotusta, [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä — Puhemies koputtaa] jotta ihmiset tulevat toimeen omalla palkallaan, jotta kannattaa tehdä töitä, ottaa vastuuta, kehittää itseään, yrittää, ottaa yrittämisen riskiä. Ei me voida... Esimerkiksi nämä ylityökorvaukset ovat niin oleellinen osa satojentuhansien suomalaisten tulonmuodostusta. Ei se ole se paikka, mistä tässä nyt lähdetään leikkaamaan, enkä sellaista lähtisi esittämään. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Hyvä! — Ben Zyskowicz: Ei yhdenvertaisuuslautakunta hyväksyisi sitä, sehän olisi syrjintää, sehän perustuu kristinuskoon!]

Arvoisa puhemies! Luottamus on talouden tärkeintä valuuttaa, ja luottamuksen varassa myös nuorten tulevaisuususko joko nousee tai laskee. Maassa, jossa jo ennestään on viidenneksi eniten määräaikaisia työsopimuksia koko EU:ssa ja korkein työttömyys, on vaikea kuvitella, miksi määräaikaisten työsopimusten lisääminen jotenkin lisäisi luottamusta [Arto Satonen: Se lisääkin työpaikkoja!] tai olisi avain tällaisessa maassa työttömyyden nujertamiseksi. Myös luottamus siihen, että työelämässä toimeentulo on turvattu, on erityisen tärkeää, jotta ihmiset uskaltavat lähteä kuluttamaan, jotta niihin yrityksiin tulee asiakkaita ja jotta niihin syntyy työpaikkoja. Pääministeri Orpo, tiedän, että olette herkällä korvalla kuunnelleet Elinkeinoelämän keskusliittoa tämän hallituskauden aikana ja toteuttaneet aika monta heidän toiveistaan ja hiukan enemmänkin. Nyt he esittävät, että leikataan ylityö- ja sunnuntaikorvauksista, jotka ovat erittäin tärkeitä monille palvelualojen työntekijöille. Voitaisiinko yhdessä sopia, että tällaiset puheet [Puhemies koputtaa] ja ehdotukset kuopataan, jotta työntekijöiden luottamus tulevaisuuteen paranee?