Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ammattikorkeakoululain ja opintotukilain muuttamisesta

Arvoisa puhemies! Turvallisuutta on luonnollisesti vahvistettava, ja ehkä tässäkin esityksessä yleiset tavoitteet ovat kannatettavia, mitä tulee koulutuspolkujen selkiyttämiseen, päällekkäisyyksien vähentämiseen ja aloituspaikkojen kohdistamiseen ensikertalaisille. Mitä olen sivistysvaliokunnan demariedustajien kanssa tästä asiasta keskustellut, niin nimenomaan ehkä ensihoitaja- ja terveydenhuoltajakoulutuksen osalta tämä lakiesitys olisi hyväksyttävissä, mutta kuten edustaja Lohikoskikin hyvin jo totesi, nimenomaisesti tähän kätilökoulutukseen liittyen on ongelmia lainsäädännössä, ja siksi esitys tulisi palauttaa. Kuten tässä on jo todettukin, myös aikaisemmissa selvityksissä, mitä asiasta on tehty, on todettu, että kätilökoulutusta on tarkasteltu eri rakennevaihtoehdoilla ja niissä on esitetty suuntaa kätilökoulutuksen toteuttamiseksi nimenomaan ylempänä ammattikorkeakoulututkintona ja sen tason säilyttämiseksi. Kun ottaa huomioon sen, kuinka vaativaa se kätilön työ on, ja nyt kun se on kytketty sekä ensihoitaja- että terveydenhuoltajakoulutuksen kanssa yhteen, niin on pakko yhtyä edustaja Lohikosken esittämään ja edustaja Lylyn hyvin kannattamaan esitykseen, että tämä palautettaisiin valmisteluun.

Arvoisa puhemies! Turvallisuus rakentuu monesta kerroksesta. Yksi niistä on vahva, osaava ja oikea-aikaisesti käytettävissä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö. Turvallisuus ei synny vain rajojen suojelusta tai viranomaisista. Sitä ovat luomassa myös ensihoitajat, kätilöt ja terveydenhoitajat, jotka ovat yhteiskunnan arjen ja kriisin etulinjassa. Juuri tämän vuoksi käsiteltävänä oleva hallituksen esitys on ennen kaikkea turvallisuutta vahvistava esitys. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysalalla on Suomessa pitkäkestoinen ja laaja henkilöstöpula. Se näkyy ensihoidon vasteajoissa, perheiden palveluiden saatavuudessa sekä synnytys- ja äitiyshuollon kuormituksessa. Kun koulutuspolut ovat nykyisin päällekkäisiä ja hitaita, osaavaa henkilöstöä valmistuu liian vähän ja liian myöhään. Tällä uudistuksella puramme juuri näitä esteitä. Jatkossa sairaanhoitajakoulutuksen jo suorittanut voisi pätevöityä ensihoitajaksi, kätilöksi tai terveydenhoitajaksi ilman uuden samantasoisen tutkinnon tekemistä. Jatkossa ensihoitajaksi tai kätilöksi voisi valmistua puolessatoista vuodessa ja terveydenhoitajaksi jopa yhdessä vuodessa sairaanhoitajakoulutuksen jälkeen. Arvoisa puhemies! Tämä ei ole vain koulutusjärjestelmän tehostamista, se on kriisinsietokyvyn vahvistamista. Ensihoitajat ovat usein ensimmäiset, jotka saapuvat onnettomuuspaikalle. Terveydenhoitajat ovat koulujen ja perheiden turvallisuusverkko. Kätilöt puolestaan turvaavat synnytysten turvallisuuden ja äitiyshuollon jatkuvuuden. Kun koulutuspolut lyhenevät ja selkeytyvät, osaajia valmistuu enemmän, nopeammin ja vaikuttavammin. Tämä lisää pitkällä aikavälillä koko alan työvoiman saatavuutta ja vahvistaa meidän huoltovarmuuttamme myös niillä alueilla, joilla henkilöstöpula on jo akuutti. Sivistysvaliokunta on esitystä käsitellessään korostanut, että meidän on huolehdittava siitä, että parhaillaan käynnissä olevan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevan lainsäädännön uudistuksen yhteydessä säädetään myös oikeudesta harjoittaa ensihoitajan ammattia laillistettuna ammattihenkilönä. Tämä on pieni asia mutta tärkeä osa kokonaisuuden toimivuutta. Arvoisa puhemies! Turvallinen Suomi tarvitsee toimivan ensihoidon, vahvan äitiyshuollon ja kattavat peruspalvelut. Jokainen näistä aloista kantaa vastuuta ihmishenkien pelastamisesta ja yhteiskunnan toimintakyvystä. Tämä esitys ei ainoastaan selkeytä koulutusjärjestelmää, vaan se turvaa palvelut, joihin kansalaiset luottavat silloin, kun hätä on kaikista suurin. Siksi tämä esitys on ennen kaikkea investointi Suomen turvallisuuteen. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Lohikoski erittäin ansiokkaasti kävi kätilökoulutuksen tilannetta lävitse ja hyvin perusteellisesti sitä avasi, joten kannatan edustaja Lohikosken tekemää hylkäysesitystä ja lausumaehdotuksia.

Arvoisa puhemies! Valitettavasti nyt käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä kätilökoulutukseen esitettävät muutosehdotukset ovat epäonnistuneita. Hallituksen esityksen mukaan kätilökoulutus muutettaisiin modulaariseksi koulutukseksi, jonka tavoitteellinen suorittamisaika olisi puolitoista vuotta. Asiantuntijakuulemisissa tätä aikataulua on pidetty epärealistisena. Tällä hetkellä vastaavat täydentävät opinnot kestävät käytännössä kaksi vuotta, eivätkä syyttä. Kätilötyö ei ole vain sairaanhoidon erikoisala muiden joukossa. Se on erittäin vaativa, itsenäinen ja vastuullinen asiantuntija-ammatti. Kätilö toimii seksuaali- ja lisääntymisterveyden asiantuntijana, tekee itsenäisiä hoitopäätöksiä, arvioi potilaan tilaa kokonaisvaltaisesti ja vastaa tilanteista, joissa päätöksillä voi olla ratkaiseva merkitys synnyttäjän ja lapsen terveydelle. Samalla asiakkaiden tarpeet ovat muuttuneet ja työn vaativuus on kasvanut. Nykyään kätilöltä edellytetään yhä enemmän näyttöön perustuvaa toimintaa, tutkimustiedon soveltamista sekä kykyä kehittää hoitokäytäntöjä. Tämän edellyttämä osaamistaso vastaakin paremmin ylempää ammattikorkeakoulututkintoa kuin hallituksen esityksessä ehdotettua mallia. Sekä opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2015 tekemä selvitys että Tampereen ammattikorkeakoulussa vuonna 2019 tehty jatkoselvitys päätyivät samaan johtopäätökseen: kätilökoulutusta tulisi kehittää ylemmäksi ammattikorkeakoulututkinnoksi. Hallitus on kuitenkin sivuuttanut nämä asiantuntijoiden näkemykset valmistelussaan, ja riskinä tässä uudistuksessa onkin nyt se, että kätilökoulutuksen houkuttelevuus heikkenee ja sitä kautta pitkällä aikavälillä kärsii myös työvoiman saatavuus. Työmarkkinoilla voi aiheuttaa sekaannusta myös se, että saman erikoistumisalan koulutuksen aiemmin suorittaneilla on muodollinen tutkinto ja uusilta opinnot suorittaneilta henkilöiltä tutkintostatus taas tulisi puuttumaan. Siksi tämä hallituksen esitys tulisi palauttaa uudelleen valmisteluun. Näin ollen teen ehdotuksen, että lakiehdotukset hylätään ja että hyväksytään kaksi vastalauseen mukaista lausumaa. Vastalauseen lausumaehdotuksethan olivat: 1) ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto käynnistää valmistelun kätilökoulutuksen kehittämisestä ylemmäksi ammattikorkeakoulututkinnoksi.” 2) ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa lakimuutosten vaikutuksia opintojen houkuttelevuuteen, läpäisyasteeseen ja työvoiman saatavuuteen.”

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä on sinänsä kannatettavia tavoitteita. On perusteltua selkeyttää koulutuspolkuja ja vähentää päällekkäisiä opintoja tilanteissa, joissa sairaanhoitajatutkinnon jo suorittanut haluaa myöhemmin pätevöityä toiselle sosiaali- ja terveysalan erikoisalalle. Tavoite koulutuksen joustavoittamisesta on oikea, mutta juuri siksi onkin hämmästyttävää, että hallitus on valmistellut kätilökoulutusta koskevan osuuden tällä tavoin. Kätilökoulutushan ei ole mikä tahansa täydentävä lisäkoulutus. Kätilötyö on yksi sosiaali- ja terveydenhuollon kaikkein vaativimmista asiantuntija-ammateista. Kätilö toimii itsenäisesti, tekee kliinisiä arvioita, vastaa hoidosta ja tekee ratkaisuja tilanteissa, joissa kyse voi olla sekä synnyttäjän että syntyvän lapsen hengestä ja terveydestä. Silti hallitus esittää, että kätilökoulutus muutetaan käytännössä puolentoista vuoden mittaiseksi modulaariseksi koulutukseksi. On monin tavoin ongelmallista, että kätilökoulutus kuvataan aivan liian lyhyenä, 3 000 tunnin ja 18 kuukauden mittaisena, eli tutkinto kuvataan tunteina ja kuukausina eikä ECTS-opintopisteinä, niin kuin yleensä on tapana tutkintojen laajuutta kuvata. Asiantuntijat ovat pitäneet tätä epärealistisena. Nykyiset täydentävät kätilöopinnot kestävät pääsääntöisesti kaksi vuotta, jotta se tuottaa sen osaamisen, jota turvallinen ja laadukas kätilötyö edellyttää. Kätilön työssä tarvitaan syvällistä kliinistä osaamista, kykyä itsenäiseen päätöksentekoon sekä näyttöön perustuvan tiedon soveltamista nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Hallituksen esityksessä on ristiriita. Samaan aikaan kun hallitus puhuu osaamisen vahvistamisesta ja koulutustason nostamisesta, niin nyt se tässä esityksessä käytännössä heikentää yhden kaikkein vaativimman hoitoalan koulutuksen akateemista asemaa. Jo opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2015 julkaisema selvitys kätilökoulutuksen rakennevaihtoehdoista päätyi siihen, että koulutusta tulisi kehittää ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suuntaan. Myös vuonna 2019 Tampereen ammattikorkeakoulussa tehdyssä ministeriön rahoittamassa selvityksessä esitettiin kätilökoulutuksen järjestämistä kansainvälisesti kilpailukykyisenä ylempänä ammattikorkeakoulututkintona, mutta nyt nämä selvitykset on sivuutettu. Arvoisa puhemies! Kysyn, miksi hallitus haluaa rakentaa mallin, joka asiantuntijoiden mukaan ei vastaa työn vaativuutta. Miksi valitaan sellainen ratkaisu, jonka pelätään heikentävän koulutuksen houkuttelevuutta juuri näinä aikoina? Tämä on lyhytnäköistä politiikkaa. Kätilöiden osaamisvaatimukset eivät ole pienentyneet vaan päinvastoin kasvaneet. Työ on entistä vastuullisempaa, asiakkaiden tilanteet ovat monimutkaisempia, ja hoitomenetelmät vaativat jatkuvaa tutkimustiedon seuraamista sekä näyttöön perustuvaa toimintaa. Kätilö toimii nykyisin yhä useammin edistyneen asiantuntijan roolissa. Juuri siksi koulutuksen tasoa pitäisi vahvistaa eikä ohentaa. Ongelmallista on myös se, että hallituksen mallissa uusilta valmistuvilta puuttuisi tutkintostatus, joka aiemmin valmistuneilla kätilöillä on ollut. Tämä voi aiheuttaa epäselvyyttä työmarkkinoilla, heikentää koulutuksen tunnistettavuutta ja vaikeuttaa osaamisen kansainvälistä vertailtavuutta, mikä sekin on tärkeä asia. On vaikea nähdä, miten tämä vahvistaisi alan arvostusta tai vetovoimaa. Hallituksen esitys olisi kaikkein parasta palauttaa uudelleen valmisteltavaksi siten, että kätilökoulutus toteutetaan ylempänä ammattikorkeakoulututkintona, kahden vuoden koulutuksena ja 120 opintopisteen laajuisena kokonaisuutena. Se vastaisi paremmin työn todellista vaativuutta, asiantuntijalausuntoja sekä niitä suuntaviivoja, joita myös aiemmat selvitykset ovat esittäneet. Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee osaavia kätilöitä myös tulevaisuudessa, toivottavasti yhä enemmän. Siksi koulutusratkaisuja ei pidä tehdä kiireellä tai hallinnollinen tehokkuus edellä. Tässä asiassa pitäisi kuunnella alan asiantuntijoita ja rakentaa järjestelmä, joka vahvistaa osaamista, alan houkuttelevuutta ja potilasturvallisuutta pitkällä aikavälillä.

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia erinomaisista puheenvuoroista tähän sotekaksoistutkintoja koskevaan lakiesitykseen. Tämä on ollut varsin mielenkiintoinen käsitellä valiokunnassa, kun olen päässyt käsittelemään tätä sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa että sitten sivistysvaliokunnassa. Ehkä keskustelu on erityisesti kiinnittynyt kätilökoulutukseen ja sen pituuteen. Tämä ensihoitaja-, kätilö- ja terveydenhoitajakoulutusrakenne on meillä käytännössä muotoutunut ajan myötä ilman tarkempaa säätelyä tuonne nykyiseen muotoonsa. Tuossa 2010-luvulla SOTEKO-hankkeessa eli sosiaali- ja terveysministeriön yhteisessä sosiaali- ja terveysalan koulutuksen kehittämishankkeessa tätä asiaa pohdittiin, kun ammattipätevyysdirektiivi oli kuitenkin tullut voimaan jo 2005 ja tämän eteenpäin vieminen oli ollut vaikeaa. Tuolloin todettiin työmarkkinatoimivuuden kannalta parhaimmaksi se ratkaisu, että Suomessa ensihoitajat, kätilöt ja terveydenhoitajat valmistuvat ensiksi sairaanhoitajiksi ja sitten niin sanotusti erikoistuvat eteenpäin. Nytten tämä sotekaksoistutkinto luo tähän pohjan, joka täällä monessa puheenvuorossa on hyvin kerrottu. Haluan vielä nostaa erityisesti sen, miksi tämän lakimuutoksen yhteydessä ei kätilökoulutusta nostettu ylemmäksi ammattikorkeakoulututkinnoksi, joka oli joillakin lausunnonantajista suurena ja isona tavoitteena. On tosiaan sillä tavalla, että kätilökoulutuksen toteuttaminen ylempänä ammattikorkeakoulututkintona rikkoisi meidän tämänhetkistä ammattikorkeakoulututkintojärjestelmää ja hämärtäisi tutkintotasojen välistä selkeää työnjakoa. Lisäksi tämä muutos ylemmäksi ammattikorkeakoulututkinnoksi pidentäisi tutkinnon keston yli seitsemään vuoteen työelämäharjoittelun ja työelämäjaksojen myötä ja sitä kautta varmasti vähentäisi koulutuksen haluttavuutta. Siinä mielessä tämä uudistus oli käytännössä pakko tehdä, ja olen erittäin tyytyväinen tähän rakenteeseen, millä se nyt saatiin eteenpäin, ja tällä täytämme tämän EU-ammattipätevyysdirektiivin jatkossa.

Arvoisa puhemies! Ammattikorkeakoululain uudistus koskee ensihoitajia, kätilöitä ja terveydenhoitajakoulutuksen rakennetta eli sitä, miten opinnot jatkossa järjestetään. Tärkeintä on se, että pystymme turvaamaan suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon osaamisen, henkilöstön saatavuuden ja laadukkaan koulutuksen alalle. Kätilön ammattini puolesta kannoin hyvin paljon huolta tämän esityksen myötä siitä, miten kätilöksi voi opiskella tulevaisuudessa. On esimerkiksi järkevää, että sairaanhoitajaksi jo valmistunut voi täydentää osaamistaan ja opiskella kätilöksi ilman, että tarvitsee suorittaa kokonaan toista ammattikorkeakoulututkintoa. Se vähentää päällekkäistä koulutusta ja samalla kohdentaa olemassa olevia opiskelupaikkoja paremmin niille, joilla ei vielä ole ensimmäistä korkeakoulututkintoa. Arvoisa puhemies! Minulle ja monelle muulle kätilölle tässä esityksessä tärkeintä oli se, että kätilöksi tulee voida valmistua jatkossakin neljässä ja puolessa vuodessa. Suomessa on todella laadukas kätilökoulutus, ja alan ammattilaiset ovat omaa huippuluokkaansa neljän ja puolen vuoden koulutuksella kansainvälisestikin. En siis voinut käsittää tilannetta, jossa tätä koulutusta yritettiin pidentää pitkällä lisäkoulutuksella sairaanhoitajakoulutuksen päälle. Takana tässä kaikessa tietysti olivat EU ja sen direktiivit, mitkäpä muutkaan. Valiokunnan mietinnössä todetaan, että kätilökoulutuksen uudistamisessa lähtökohtana on ollut se, että täytämme EU:n ammattipätevyysdirektiivin vaatimukset. Eli EU:ssa on päätetty direktiivistä, jonka pohjalta meidän täytyy muokata omaa lainsäädäntöä ja tässä tapauksessa kätilökoulutusta ja sen kestoa. Kätilöiden ja sairaanhoitajien ammattipätevyys kuuluu automaattisen tunnistamisen järjestelmään Euroopan unionissa. Se tarkoittaa suomeksi sanottuna sitä, että suomalainen kätilö voi jatkossa työskennellä muissa EU- ja Eta-maissa ilman lisäopintoja tai erillisiä pätevöitymisvaatimuksia. Tämä EU-direktiivi asettaa koulutukselle kuitenkin tarkat vähimmäisvaatimukset mukaan lukien 18 kuukauden ja 3 000 tunnin kätilöopinnot. Vaikka tiedämme, että kätilöopinnot tulevat sairaanhoitajaopintojen päälle, opiskeluaika ei saa venyä nykyistä pidemmäksi. Näin myös valiokunta linjasi mietinnössään. Arvoisa puhemies! Mikäli meillä olisi edessä tilanne, jossa kätilökoulutusta pidennettäisiin nykyisestä, lopputulos voisi olla suoraan sanottuna kamala. Moni opiskelija joutuisi pohtimaan, haluaako jatkaa sairaanhoitajaopintojen jälkeen kätilöopintoihin. Jo nyt soteala kamppailee veto- ja pitovoiman kanssa. Jos nuori ihminen joutuu pohtimaan, kestääkö koulutus neljä ja puoli vuotta vai huomattavasti pidempään, moni valitsee ymmärrettävästi jopa toisen alan. Lisäksi suomalaiset synnytyssairaalat tarvitsevat alalle koko ajan uusia ammattilaisia. Opintojen pidentyminen voisi johtaa siis siihen, että kätilöitä olisi entistä vähemmän saatavilla. Valiokunta onkin nostanut hyvin esille huolen siitä, että kätilökoulutuksen pidentyminen voisi ylipäätänsä vähentää kiinnostusta kätilön ammattiin, jonka voin itse todeta olevan yksi maailman parhaista ammateista. Meidän täytyy huomioida opinnoissa myös konkretia, eivätkä esimerkiksi jatkuvat kesäopinnot voi olla ratkaisu siihen, että tutkinnon voi suorittaa neljässä ja puolessa vuodessa. Kätilökoulutus sisältää suuren määrän työharjoittelua, ja harjoittelupaikkoja on jo nyt haastava saada erityisesti kesäaikana, kun vakituisten työntekijöiden lomat pyörivät. Moni kätilöopiskelija haluaa myös työskennellä kesäisin, joten ei ole realistista olettaa, että kätilöopiskelijat olisivat kesäisin työharjoittelussa, kun paikkojakaan ei välttämättä ole. Arvoisa puhemies! Siksi ammattikorkeakoulujen täytyy tarjota opiskelijoille mahdollisuus opiskella yhtäjaksoisesti siten, että opiskelija voi tulla valituksi sairaanhoitajakoulutukseen ja samalla ehdollisesti kätilökoulutukseen. Toisin sanoen jatkossakin voi hakeutua kätilökoulutukseen niin sanotusti suoraan. Lisäksi, kun sairaanhoitajaopintoihin sisällytetään kätilöosaamista tukevat opinnot, me mahdollistamme sen, että koko kätilökoulutuksen voi opiskella edelleen neljässä ja puolessa vuodessa. Samalla yhdistyy EU-direktiivin noudattaminen, korkeakoulutusten päällekkäisyys vähenee, ja turvaamme kätilöiden riittävän saatavuuden tulevaisuudessakin. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuus rakentuu monesta kerroksesta. Yksi niistä on vahva, osaava ja oikea-aikaisesti käytettävissä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö. Turvallisuus ei synny vain rajojen suojelusta tai viranomaisista. Sitä ovat luomassa myös ensihoitajat, kätilöt ja terveydenhoitajat, jotka ovat yhteiskunnan arjen ja kriisien etulinjassa. Juuri tämän vuoksi käsiteltävänä oleva hallituksen esitys on ennen kaikkea turvallisuutta vahvistava esitys. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysalalla on Suomessa pitkäkestoinen ja laaja-alainen henkilöstöpula. Se näkyy ensihoidon vasteajoissa, perheiden palveluiden saatavuudessa sekä synnytys- ja äitiyshuollon kuormituksessa. Kun koulutuspolut ovat nykyisin päällekkäisiä ja hitaita, osaavaa henkilöstöä valmistuu liian vähän ja liian myöhään. Tällä uudistuksella puramme juuri näitä esteitä. Jatkossa sairaanhoitajakoulutuksen jo suorittanut voisi pätevöityä ensihoitajaksi, kätilöksi tai terveydenhoitajaksi ilman uuden samantasoisen tutkinnon tekemistä. Jatkossa ensihoitajaksi tai kätilöksi voisi valmistua puolessatoista vuodessa ja terveydenhoitajaksi jopa yhdessä vuodessa sairaanhoitajakoulutuksen jälkeen. Arvoisa puhemies! Tämä ei ole vain koulutusjärjestelmän tehostamista, se on kriisinsietokyvyn vahvistamista. Ensihoitajat ovat usein ensimmäiset, jotka saapuvat onnettomuuspaikalle. Terveydenhoitajat ovat koulujen ja perheiden turvallisuusverkko. Kätilöt puolestaan turvaavat synnytysten turvallisuuden ja äitiyshuollon jatkuvuuden. Kun koulutuspolut lyhenevät ja selkeytyvät, osaajia valmistuu enemmän, nopeammin ja vaikuttavammin. Tämä lisää pitkällä aikavälillä koko alan työvoiman saatavuutta ja vahvistaa meidän huoltovarmuuttamme myös niillä alueilla, joilla henkilöstöpula on akuutti. Sivistysvaliokunta on esitystä käsitellessään korostanut, että meidän on huolehdittava siitä, että parhaillaan käynnissä olevan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevan lainsäädännön uudistuksen yhteydessä säädetään myös oikeudesta harjoittaa ensihoitajan ammattia laillistettuna ammattihenkilönä. Tämä on pieni asia, mutta tärkeä osa kokonaisuuden toimivuutta. Arvoisa puhemies! Turvallinen Suomi tarvitsee toimivan ensihoidon, vahvan äitiyshuollon ja kattavat peruspalvelut. Jokainen näistä aloista kantaa vastuuta ihmishenkien pelastamisesta ja yhteiskunnan toimintakyvystä. Tämä esitys ei ainoastaan selkeytä koulutusjärjestelmää, vaan se turvaa palvelut, joihin kansalaiset luottavat silloin, kun hätä on suurin. Siksi tämä esitys on ennen kaikkea investointi Suomen turvallisuuteen. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Kyseessä on hallituksen esitys laeiksi ammattikorkeakoululain ja opintotukilain muuttamisesta. Tässä esityksessä ehdotetaan muutoksia erityisesti niin kutsuttuja kaksoistutkintoja eli ensihoitaja-, kätilö- ja terveydenhoitajakoulutusta koskevaan sääntelyyn. Ehdotettu koulutusrakenteen uudistaminen vähentää tarvetta suorittaa useampia samantasoisia korkeakoulututkintoja. Ensihoitaja-, kätilö- ja terveydenhoitajakoulutus ovat jatkossakin opintotukeen oikeuttavaa koulutusta. Sivistysvaliokunta toteaa mietinnössään, että uudistuksen päätavoitteena on mahdollistaa aiemmin sairaanhoitajakoulutuksen suorittaneiden kouluttautuminen ensihoitajaksi, kätilöksi ja terveydenhoitajaksi ilman, että heidän tarvitsee suorittaa toinen ammattikorkeakoulututkinto. Esityksellä halutaan selkeyttää ja sujuvoittaa tutkinnon jo suorittaneiden koulutuspolkuja ja mahdollistaa tutkintoon johtavan koulutuksen aloituspaikkojen kohdentaminen niille, joilla ei vielä ole korkeakoulututkintoa tai opinto-oikeutta samantasoisen korkeakoulututkinnon suorittamiseen. Valiokunnan mietinnössä on käsitelty erityisesti kätilökoulutukseen liittyviä ehdotuksia. Ehdotuksen mukaan kätilöiden koulutus on tarkoitus toteuttaa jatkossa erikseen säänneltynä koulutuksena, johon pääsyn edellytyksenä on sairaanhoitajan muodollista pätevyyttä osoittava asiakirja, jonka laajuudeksi säädetään 18 kuukautta ja 3 000 tuntia. Hallituksen esityksessä on kuvattu laajasti, miten ensihoitaja-, kätilö- ja terveydenhoitajakoulutuksen rakennetta on pohdittu eri yhteyksissä. Vaihtoehtoisia tapoja uudistaa kaksoistutkintojen rakennetta on käsitelty muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriössä sekä sosiaali- ja terveysministeriön yhteisessä hankkeessa. Hallituksen esityksessä todetaan, että kehittämishankkeessa oli laaja yksimielisyys siitä, että työmarkkinoiden toimivuuden vuoksi ensihoitajien, kätilöiden ja terveydenhoitajien on jatkossakin saatava laillistus sairaanhoitajiksi. Tämän vuoksi valmistelu ei ole pohjautunut sellaiseen tutkintoon johtavan koulutuksen toteuttamiseen, joka tuottaisi ainoastaan ensihoitajan, kätilön tai terveydenhoitajan ammatillisen osaamisen ja kelpoisuuden. Kätilöt ja yleissairaanhoidosta vastaavat sairaanhoitajat kuuluvat EU:n ammattipätevyysdirektiivin automaattisen tunnistamisjärjestelmän piiriin, kun kansallinen koulutus täyttää ammattipätevyysdirektiivissä säädetyt vähimmäisvaatimukset. Kätilökoulutusta koskevan sääntelyn uudistamisessa yhtenä lähtökohtana on ollut, että koulutusmallin pitää mahdollistaa ammattipätevyysdirektiivin tarkoittama automaattinen tunnustaminen. Muutamissa sivistysvaliokunnan saamissa asiantuntijalausunnoissa on kritisoitu kätilökoulutuksen tuntimäärään perustuvaa sääntelyä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ratkaisu perustuu ammattipätevyysdirektiiviin, jossa säädetty kätilöopintojen laajuus on haastavaa muuntaa Suomen opintopistejärjestelmään sopivaksi. Tämän vuoksi sääntelyssä on päädytty pitäytymään tämän direktiivin sanamuodoissa. Sivistysvaliokunta toteaa mietinnössä pitävänsä tärkeänä, että esityksen mukaan kätilökoulutuksen tavoitteellinen suoritusaika on säädettävästä tuntimäärästä riippumatta puolitoista lukuvuotta. Mietintöön on myös kirjattu sivistysvaliokunnan vahva tahtotila siitä, että kätilön ammattiin on mahdollista pätevöityä jatkossakin yhtäjaksoisesti toteutettavilla neljän ja puolen vuoden opinnoilla. Mietinnössä on myös käsitelty asiantuntijakuulemisessa esiin nostettua vaihtoehtoa, että kätilökoulutus toteutettaisiin ylempänä ammattikorkeakoulututkintona. Sivistysvaliokunta päätyi toteamaan mietinnössään, että kätilökoulutuksen toteuttaminen ylempänä ammattikorkeakoulututkintona rikkoisi ammattikorkeakoulututkintojärjestelmän nykyisen kokonaisuuden ja hämärtäisi tutkintotasojen välistä selkeää työnjakoa. Nykyisin ammattikorkeakoulututkintotasoista koulutusta ei ole myöskään mahdollista muuttaa korkeammalle tutkintotasolle ilman merkittävää koulutuksen sisällöllistä uudistamista. Valiokunnalle ei kuitenkaan ole tullut tietoa siitä, että nykyisen kätilökoulutuksen tuottama osaaminen olisi osoittautunut työelämän tarpeisiin nähden riittämättömäksi tai vaatisi huomattavaa kehittämistä. Myös sosiaali- ja terveysvaliokunta on todennut lausunnossaan, että nykyisen kätilökoulutuksen tuottama osaaminen on työelämän tarpeisiin nähden riittävä ja tarkoituksenmukainen. Nyt ehdotetussa mallissa sairaanhoitajakoulutuksen ja kätilökoulutuksen yhteenlaskettu tavoitteellinen suoritusaika on viisi vuotta, ja yhtäjaksoisena koulutuksena kätilön ammattiin on edelleen mahdollista pätevöityä neljässä ja puolessa vuodessa Sivistysvaliokunta pitää sosiaali- ja terveysvaliokunnan tavoin välttämättömänä, että ehdotettujen muutosten vaikutuksia erityisesti kätilöiden saatavuuteen seurataan. Lisäksi sivistysvaliokunta toteaa, että mahdollisia muutoksia ylemmän ammattikorkeakoulutuksen asemaan ja luonteeseen sekä tutkintojärjestelmän kokonaisuuteen onkin syytä tarvittaessa pohtia myöhemmin eri sidosryhmien kanssa toteutettavassa laajassa valmisteluprosessissa esimerkiksi hallitusohjelmakirjauksen pohjalta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on kiinnittänyt lausunnossaan sivistysvaliokunnan huomiota riittävän käytännön harjoittelun järjestämisen haasteisiin. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille, että opintoja tulisi voida edistää myös kesällä, jotta sekä teoria- että käytännön opinnot saadaan toteutettua tavoiteajassa. Harjoittelupaikkoja on kuitenkin kesäaikaan vain rajoitetusti tarjolla henkilöstön kesälomien vuoksi. Sivistysvaliokunnan mietinnössä todetaankin, että opintojen suorittaminen tavoiteajassa ei voi pohjautua säännönmukaisesti kesäopintoihin tai kesällä suoritettuihin käytännön harjoitteluihin. Sivistysvaliokunta kannattaa hallituksen esitykseen sisältyviä lakiehdotuksia ja puoltaa niiden hyväksymistä muuttamattomina. Mietintöön sisältyy ensihoitajien laillistamiseen liittyvä lausumaehdotus sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausuntoon sisältyneen esityksen mukaisesti. Lopuksi totean, että mietintöön sisältyy oppositioryhmien yhteinen vastalause.

Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä esitys on meillä sivistysvaliokunnassa juuri käsittelyssä. Tässä on tietysti monenlaisia kannanottoja, mutta nyt tärkein on tämä, että kun meillä on sairaanhoitajia, jotka ovat siis valmistuneet ensihoitajiksi, terveydenhoitajiksi tai kätilöiksi ja haluavat jatkossa vaihtaa sitä omaa koulutussuuntaa elikkä tavallaan täydennyskouluttautua, niin he joutuvat niin sanotusti aloittamaan alusta. He saavat kyllä hyväksiluettua koulutuksen aikana näitä aiemmin suoritettuja opintoja mutta sitten toisaalta vievät sen uuden opiskelijan paikan, koska heillä on jo se tutkinto. He pääsevät nyt sitten jatkossa nopeammin tämän täydennyskoulutuksen tekemiseen eivätkä vie sitä ensimmäistä paikkaa. Eli toisin sanoen he pystyvät opiskelemaan nopeutetusti siihen toiseen tutkintoon, vuodessa tai puolessatoista vuodessa riippuen siitä, mikä tutkinto on kyseessä. Lisäksi tähän tutkintotodistukseen tulee selkeästi, että he suorittavat sairaanhoitajakoulutuksen, jonka lisäksi he valmistuvat ensihoitajaksi, terveydenhoitajaksi tai kätilöksi. Tämä selkeyttää näitten koulutuksien kokonaisuuksia ja vie sitten uudelleenopiskelussa nopeammin siihen päämäärään. — Kiitos.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kiitos edustajille hyvistä kysymyksistä ja nostoista. Tässä kysyttiin, edustaja Hiltunen kysyi, miksi kätilökoulutuksen osalta tätä kestoa nyt pidennettäisiin, ja vastaus löytyy tosiaan siitä EU:n ammattipätevyysdirektiivistä, joka nyt jatkossa edellyttää, että kätilön koulutus suoritetaan vasta sairaanhoitajatutkinnon suorittamisen jälkeen. Sitten tässä oli useampi kysymys siitä, miksi kätilökoulutuksesta ei tehdä eikä esitetä tehtävän YAMK-tasoista tutkintoa. No, ensinnäkin siis kätilöiden kouluttaminen YAMK-tutkintoon edellyttäisi kätilökoulutuksen sisältöjen muuttamista. Kun YAMK-tutkinnoille on säädetty edellytyksiä, muun muassa valmiudet tieteellisen jatkotutkinnon suorittamiseen, niin näiden edellytysten lisääminen kätilökoulutukseen pidentäisi siis huomattavasti sitä koulutuksen pituutta. Eli sinne tulisi lisää koulutussisältöjä, joita pitäisi käydä, jos se olisi YAMK-tutkinto. Edustaja Hopsu ihan oikein tuossa totesi, että yksi este on myöskin työssäoloehdon täyttyminen. Mutta siinä ei ole pelkästään se työssäoloehto, elikkä jos YAMK-tutkintoa haluaa suorittaa, niin tarvitaan vähintään kaksi vuotta työkokemusta. Mutta se ei ole se ainut este, vaan myös ne, mitä toin äsken esiin. Mutta jatkossa meillä on esimerkiksi nyt korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyöskentely ja toimenpiteiden pohtiminen ja työstäminen tämän loppukevään aikana. Tämä YAMK-tutkinnon työssäoloehto on minun mielestäni sellainen asia, jota on syytä tässä miettiä. Kuten edustaja Hopsu toi esiin, siinä on myöskin tämmöisiä kansainväliseen vertailuun liittyviä asioita, joita on ehkä syytä poistaa. Ja sitten Eloranta kysyi, miksi tätä ei uudistettu kokonaisuutena. No, silloin ei olisi ollut mahdollisuutta tehdä tässä ajassa tätä muutosta, joka sitten kuitenkin vastaa siihen, että jos me mietitään ammattikorkeakoulututkintoja, joita on suoritettu vuosina 2015—2023, niin nimenomaan terveydenhoitaja-, kätilö- ja ensihoitajapuolella on ollut 16—20 prosentilla jo se edellinen sotealan tutkinto, eli aika laajalla osalla on sitä päällekkäistä koulutusta. Sitten edustaja Castrén totesi tästä ensihoitajan ammattinimikkeen laillistamisesta, että se on tärkeä, ja Hänninen Suomen turvallisuuden näkökulmasta. Ja sitten Kallio totesi säännellystä koulutuksesta laillistaa ensihoitaja ja sitten tästä rahoitusmallista. Meillä on korkeakoulujen rahoitusmalli nyt voimassa 25—28, ja osana tätä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen [Puhemies koputtaa] visiotyöskentelyä valmistaudutaan sitten siihen vuoden 28 jälkeiseen rahoitusmalliin. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen mukaan ammattikorkeakoululakia muutettaisiin siten, että ensihoitajakoulutus, kätilökoulutus ja terveydenhoitajakoulutus olisivat erilliseen sääntelyyn perustuvia koulutuksia, jotka suoritettaisiin sairaanhoitajakoulutuksen lisäksi. Mielestäni uudistuksen lähtökohdat ovat hyvät, sillä on sekä yksilön että julkisten resurssien käytön kannalta viisasta, että opiskelijoita ei laiteta opiskelemaan pätevöitymisen vuoksi päällekkäisiä samantasoisia tutkintoja, vaan he voivat erikoistua suorittamalla tarvittavat täsmäopinnot. Myös esitykset ammatillisen koulutuksen opetuksen osalta vaikuttavat järkeviltä. Esityksen pohdintaa herättäväksi kohdaksi muodostuu kuitenkin koulutuksista pisin eli kätilökoulutus. Se sisältäisi jatkossa kolmen ja puolen vuoden sairaanhoitaja (AMK) -tutkinnon ja puolentoista vuoden pätevöitymiskoulutuksen kätilöksi. Tosiaan tästä puolestatoista vuodesta on jo useampi taho todennut, että siihen ei kyllä se harjoitteluaika tunnu millään mahtuvan. Tämän esityksen mukaan tämä olisi yhteensä viiden vuoden mittainen, sisällöltään vaativa mutta ei antaisi suorittajalle silti ylempää ammattikorkeakoulututkintoa vaan kaksi alempaa korkeakoulututkintoa. Kätilöliitto on painottanut, että kätilökoulutuksen pituus ja laajuus ilman ylemmän tutkinnon statusta heikentävät kätilön ammatin ja koulutuksen vetovoimaa. Vaatimukset ovat kyllä todella kovat: viiden vuoden opiskelu ja sen lisäksi vielä kahden vuoden työkokemusvelvoite siihen väliin ennen kuin voi tätä erikoistumista lähteä tekemään, eli se vastaa aivan korkeakoulujen, yliopistojen maisteritutkintojen kestoa. Esimerkiksi Ruotsissa kätilökoulutus on puolitoistavuotinen, 90 opintopisteen ylemmän tason jatkokoulutus sairaanhoitajan tutkinnon suorittaneille. Ruotsissa tutkintoa tarjotaan ammattiin tähtäävänä ylemmän tason korkeakoulututkintona, joka vastaa tätä Bolognan prosessin toisen portaan tutkintoa. Se ei kuitenkaan ole maisterin tutkinto eli vastaa pitkälti suomalaista ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Hallituksen esitys vaikuttaa mukailevan pitkälti Ruotsin tutkintomallia sillä poikkeuksella, että tosiaan kätilötutkintoa ei lasketa ylemmäksi ammattikorkeakoulututkinnoksi. Meidän on mahdollista Ruotsin mallin mukaisesti pitää tutkintoa ylempänä korkeakoulututkintona, ja oikeastaan haluaisin kysyä hallitukselta, miksi tähän ratkaisuun ei ole päädytty. Voisin kysyä myös, voisiko tätä koulutukseen hakeutumisen kahden vuoden työssäoloehtoa muuttaa tai voisiko sen poistaa. Ruotsissa ammattipätevyysdirektiivin C-mallissa työssäoloehto on Suomesta poiketen vain vuoden mittainen. Asiantuntijalausunnoissa HUS on nostanut esiin myös sellaisen vaihtoehdon, että meillä olisi tällainen alempi AMK-tutkinto, joka olisi kätilötutkinto erikseen, ja sitten siitä voisi vielä jatkaa kätilötutkinnon ylempään AMK-tutkintoon. He nostavat tätä vaihtoehtoa sen vuoksi, että pulaa kätilöistä on, ja on huoli siitä, että nämä pidentyneet tutkinnot entisestään lisäävät tätä kätilöpulaa. Suomalainen kätilökoulutus täyttää tänä vuonna 210 vuotta. Vuonna 1816 Turkuun perustettiin ensimmäinen kätilökoulu, ja sen myötä Suomessa on pitkä kätilökoulutuksen historia. Se oli myös ensimmäinen naisille suunnattu ammatillinen koulutus. Tämän juhlavuodenkin kunniaksi toivon, että meillä tätä kätilöiden pätevyyttä ja osaamista naisvaltaisessa asiantuntija-ammatissa todella arvostetaan ja pohditaan vielä sitä, voisiko tästä tutkinnosta hyvin kevyesti kehittää myös sen ylemmän korkeakoulututkinnon. Vielä loppuun haluan nostaa huolen uusien kätilöiden valmistumisen esteistä. Eilen Helsingin Sanomista saimme lukea kahdesta kätilöopiskelijasta, jotka kertoivat, millaista on, kun harjoittelupaikat menevät sekunneissa ja kilpailu on kovaa erityisesti täällä pääkaupunkiseudulla. Opiskelijat tunnistavat, miten tärkeitä harjoittelut ovat täyden ammattipätevyyden saamiselle. Harjoittelupaikkojen pulan ohella haasteita ovat tuoneet hankaluus sovittaa niitä osaksi opintoja. Tosiaan muun muassa Tehy on nähnyt tämän esityksen ongelmana sen, että tähän puoleentoista vuoteen näitä harjoitteluaikoja ei pysty sovittamaan, koska harjoittelujen ohjausta ei ole kesäisin kätilöopiskelijoille tarjolla, ja sen takia käytännössä tämä opintojen pituus tulee olemaan se kaksi vuotta, tai näin on arvioitu. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene teki tämmöisen isommankin selvityksen sosiaali- ja terveysalan harjoittelupaikkojen pulasta, ja sen selvityksen mukaan on 3 500 opiskelijan valmistuminen viivästynyt sen takia, että näitä harjoittelupaikkoja sotealalle ei löydy, ja toivon, että hallitus kyllä lähtee tätä myös ratkomaan.