Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilastiedustelusta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi

Arvoisa herra puhemies! Sotilastiedustelusta annettu laki tuli voimaan 1.6.2019, ja tämä tiedustelulainsäädännön kokonaisuus on toiminut tarkoitetulla tavalla. Lainsäädännön myötä uhkiin liittyvän tilannekuvan voidaan katsoa parantuneen jopa merkittävästi, ja kuitenkin toiminnan käynnistyminen, teknologia ja globaalin toimintaympäristön muutos ovat tuoneet esiin muutostarpeita, joita ei ole pystytty voimassa olevan lain yhteydessä tunnistamaan. Tässä esityksessä on lukuisia muutoksia. Siinä esitetään muutettavaksi sotilastiedustelusta annettua lakia, puolustusvoimista annettua lakia, rajavartiolakia ja rikoslakia sekä viittä muuta lakia. Hallituksen esityksen tavoitteet ovat lähtökohtaisesti kannatettavia, mutta esitys on käytävä huolellisesti läpi valiokuntakäsittelyn aikana myös perustuslakivaliokunnassa, jotta tätä sitten voidaan siellä syynätä perusoikeuksien toteutumisen kannalta.

Arvoisa puhemies! Kun tiedustelulainsäädäntö tuli voimaan vuonna 2019, maailma oli hyvin erilainen kuin tänään. Sen jälkeen olemme nähneet Venäjän raakalaismaisen hyökkäyksen Ukrainaan, Suomen liittymisen Natoon, kyberuhkien kasvun sekä laaja-alaisen vaikuttamisen yleistymisen. Siksi tämän esityksen lähtökohta on selkeä: tiedusteluviranomaisten toimintakyvyn on pysyttävä muuttuvan toimintaympäristön mukana. Haluamme vahvistaa Suomen kykyä havaita ja tunnistaa kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvia uhkia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tiedustelun tärkein tehtävä ei ole reagoida jo tapahtuneeseen vaan tuottaa ennakkovaroitus siitä, mitä on tapahtumassa. Ennakointi on se asia, missä tiedustelun tulee olla edellä. Juuri ennakkovaroitus antaa valtiolle mahdollisuuden varautua, tehdä oikeita päätöksiä ajoissa ja suojata yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja. Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutoksia erityisesti tietoliikennetiedusteluun. Käytännössä tarkoituksena on mahdollistaa tiedustelun aiempaa tarkempi kohdentaminen. Teknologian kehitys on muuttanut tapaa, jolla viestintä ja tiedonsiirto tapahtuvat. Kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvat uhkat liikkuvat yhä useammin tietoverkoissa, eivätkä perinteiset toimintamallit enää aina niitä kykene tunnistamaan. Samalla säädetään myös uudesta tietojärjestelmätiedustelun toimivaltuudesta. Sen avulla voitaisiin hankkia tietoa Suomessa sijaitsevista tietojärjestelmistä silloin, kun niitä käytetään sotilaalliseen toimintaan tai kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavaan toimintaan. Tämä on vastaus siihen todellisuuteen, jossa tietojärjestelmät, viestintäverkot ja digitaalinen ympäristö ovat nousseet keskeiseksi osaksi turvallisuusympäristöämme. Arvoisa puhemies! Suomi on osa Natoa ja läntistä turvallisuusyhteisöä, mutta se ei poista tarvetta huolehtia omasta kansallisesta tiedustelukyvystämme, päinvastoin. Mitä monimutkaisemmaksi toimintaympäristö muuttuu, sitä tärkeämpää on se, että Suomi kykenee muodostamaan oman tilannekuvansa ja tuottamaan omat ennakkovaroituksensa päätöksenteon tueksi. On samalla tärkeää korostaa, että tiedustelutoiminta ei ole rajoittamatonta. Sotilastiedustelulainsäädäntöön sisältyy vahvoja oikeusturva- ja valvontamekanismeja. Siksi toiminta perustuu jatkossakin perusoikeuksien kunnioittamiseen, suhteellisuusperiaatteeseen, vähemmän haitan periaatteeseen sekä riippumattomaan laillisuusvalvontaan. Tiedustelutoiminnan tehokkuuden ja oikeusvaltion vaatimusten on kuljettava käsi kädessä. Arvoisa puhemies! Tämä esitys on ennen kaikkea kokonaisturvallisuuden vahvistamista. Sen tavoitteena on varmistaa, että Suomi kykenee tunnistamaan vakoilun, hybridivaikuttamisen, kyberuhat ja sotilaalliset riskit ajoissa sekä suojaamaan yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja muuttuvassa maailmassa. Juuri tätä me pienenä valtiona kansainvälisessä maailmassa nyt tarvitsemme. Turvallisuus rakentuu ennakoinnista, tilannekuvasta ja kyvystä toimia ennen kuin riski toteutuu. Juuri tätä kykyä nyt vahvistetaan. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Kiitos palautteesta. Alun perin nämä tiedustelulait tehtiin vahvalla parlamentaarisella yksituumaisuudella, ja uskon, että tämä sama kehityspiirre pystytään pitämään myös tämän syksyn eri hankkeissa. Tässähän on nyt kyse puolustusministeriön tiedustelulainsäädännön kehittämiskokonaisuuden ensimmäisestä vaiheesta, ja sitten myöhemmin tulee vielä kakkosvaihe, johon liittyvät sitten nämä perustuslain muutostarpeet. Se on myös yhtä painava ja merkityksellinen kokonaisuus kuin tämä. Sen voi sanoa, että maailma on muuttunut jo erittäin voimakkaasti siitä kymmenen vuoden takaisesta, jolloin aikanaan itse olin oikeusministerin roolissa tekemässä näitä perustuslakimuutoksia liittyen näihin siviili- ja sotilastiedustelun perussäännöksiin. Nyt maailman muutos on merkittävästi voimistunut siihen suuntaan, että vihamieliset toimijat ovat yhä röyhkeämpiä, vaarallisempia, ja teknologia on mullistunut kymmenessä vuodessa. Nämä kaikki johtavat siihen, että Suomi joutuu itse asiassa päivittämään sääntelyä, resursseja ja toimivaltuuksia todennäköisesti kiihtyvällä tahdilla tulevina vuosina. Eli sellaiseen parlamentaariseen vuoropuheluun, johon me on totuttu, joka kestää hyvin pitkään, ei välttämättä aina ole aikaa, mutta silti pitää pystyä tämä vuoropuhelu pitämään mahdollisimman tehokkaana. Tiedustelujärjestelmän pitää toimia ensinnäkin kokonaisuutena, jotta me saadaan tarkkaa tietoa, mitä vihamieliset toimijat suunnittelevat tai pahimmassa tapauksessa aikovat tehdä Suomelle tai liittokunnalle, ja näitähän he suojaavat mahdollisimman tehokkaasti. Jos meillä ei ole parasta mahdollista tekniikkaa ja resursseja ja lainsäädännön toimivaltuuksia, niin me ei päästä kiinni niihin ennen kuin on myöhäistä. Sen takia nyt useissa näissä lakihankkeissa, joita tulee tässä vaiheessa ja vähän myöhemmin syksyllä eteen, kaikissa joudutaan hyvin tarkkaan miettimään, miten turvallisuus ja oikeusvaltioperiaatteet yhdistetään tasapainoiseen kokonaisuuteen. Kummassakaan ei saa olla kiilusilmäinen, siis vain yhden asian toitottaja. Tässä me olemme pyrkineet nyt rakentamaan juuri sellaisen paketin, että me annetaan vielä vahvemmat toimivaltuudet meidän tiedusteluviranomaisille, mutta niitä valvotaan tehokkaasti. Pitää olla luvitukset, pitää olla hyvin tarkka kohdennus erilaisten tiedustelumenetelmien käytössä, ja sitä kautta voidaan antaa vähän järeämmät työkalut mutta kovemmalla valvonnalla. Tämä on se hyvä suomalainen tapa toimia todennäköisesti myöhemmissäkin kovan turvallisuuden uudistuksissa.

Arvoisa herra puhemies! Me SDP:ssä todella pidämme tärkeänä sitä, että Suomen kansallisesta turvallisuudesta huolehditaan pitkäjänteisesti ja tehokkaasti. Sen, että meillä on oltava riittävä kyky torjua erilaisia uhkia, kuten kollega tässä edellä mainitsi — vakoilua, hybridivaikuttamista, terrorismia sekä myöskin sotilaallisia uhkia — on oltava perusedellytys. Tässä työssähän myös kansainvälisellä tiedusteluyhteistyöllä, mukaan lukien Nato-yhteistyöllä, on merkittävä rooli. Hallituksen esityksen tavoitteet ovat lähtökohtaisesti kannatettavia. Samalla on kuitenkin muistettava se, että on välttämätöntä, että esitys käydään valiokuntakäsittelyssä huolellisesti läpi myös perustuslakivaliokunnassa. Muutoksilla on vaikutuksia perustuslaissa turvattuihin perusoikeuksiin, joten säätelyn on oltava oikeasuhtaista, täsmällistä ja tarkkarajaista. Turvallisuutta on vahvistettava tavalla, joka samalla kunnioittaa oikeusvaltion keskeisiä periaatteita.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut vauhdilla, ja meidän on siksi varauduttava vakoiluun, kyberuhkiin, hybridivaikuttamiseen ja sotilaallisiin uhkiin. Tästä syystä myös tiedustelulainsäädännön on pysyttävä ajan tasalla. Vuonna 2019 voimaan tullut sotilastiedustelulaki on toiminut pääosin hyvin ja parantanut Suomen tilannekuvaa. Nyt teknologiauhkien muuttuessa lainsäädäntöä on tarpeen päivittää. Esityksessä on paljon kannatettavaa. Tietoliikennetiedustelua kohdennetaan tarkemmin, ja tietojärjestelmätiedustelu vahvistaa viranomaisten kykyä torjua vakavia turvallisuusuhkia. Yksi periaate on silti pidettävä kirkkaana mielessä: turvallisuutta ei pidä rakentaa perusoikeuksien kustannuksella. Mitä vahvemmista toimivaltuuksista säädetään, sitä vahvempaa pitää olla myös niiden valvonta. Suhtaudun kyllä esityksen tavoitteisiin myönteisesti, mutta muutokset on käsiteltävä huolella. Suomen on pystyttävä puolustamaan itseään myös digitaalisessa maailmassa ja tietenkin oikeusvaltiota kunnioittaen.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitokset myös ministerille tämän asian esittelypuheenvuorosta. On tosissaan ihan tärkeää, että tässä hyvin nopeastikin muuttuvassa toimintaympäristössä pidetään huolta siitä, että meidän lainsäädäntömme on aidosti ajantasainen. Tätähän itse asiassa eduskuntakin on tiedustelulainsäädännön osalta aika painokkaastikin edellyttänyt, että seurataan sen toimivuutta ja vaikutuksia ja nimenomaan näitä mahdollisia muutostarpeita. Täällä on jo painotettu ja tuotu esille se, että kyllähän meillä Suomessa täytyy ihan aidosti olla kyky torjua myös näitä uhkia, jotka tässä ajassa ihan todellisia ovat, mutta tässä nimenomaan nämä lainsäädännön tarvittavat muutokset ovat aivan keskeisiä. Kuten tässä hallituksen esityksessä kuitenkin itsessäänkin todetaan, tällä esityksellä on myös vaikutuksia, jotka ulottuvat ihan näihin perustuslaillisiin oikeuksiinkin. Siitä syystä on arvokasta, että jo tässä lainvalmisteluvaiheessa näihin asioihin on kiinnitetty erityistä huomiota, [Puhemies koputtaa] mutta tärkeää on siitä huolimatta, että käsittely on perusteellista niin puolustusvaliokunnassa kuin muissakin substanssivaliokunnissa.

Arvoisa puhemies! Tämä esitys on ennen kaikkea kokonaisturvallisuuden vahvistamista. Sen tavoitteena on varmistaa, että Suomi kykenee tunnistamaan vakoilun, hybridivaikuttamisen, kyberuhat ja sotilaalliset riskit ajoissa sekä suojaamaan yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja muuttuvassa maailmassa. Juuri tätä me pienenä valtiona kansainvälisessä maailmassa nyt tarvitsemme. Turvallisuus rakentuu ennakoinnista, tilannekuvasta ja kyvystä toimia ennen kuin riski toteutuu. Juuri tätä kykyä nyt vahvistetaan. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Sen jälkeen, kun 2019 sotilastiedustelulait hyväksyttiin ja saatettiin voimaan, paljon on tosiaan muuttunut. Venäjä on laajentanut sotaansa Ukrainassa, teknologia kehittynyt, tekoäly, Suomen Nato-jäsenyys — mitä vaatimuksia se asettaa meidän tiedusteluyhteistyölle läntisten liittolaistemme kanssa? On hyvä, että nyt nämä mahdolliset puutteet, mitä sotilastiedustelulaissa on, kyetään korjaamaan, jotta kansallinen turvallisuus pystytään vahvistamaan. On selvää, että varmasti kansalaisissa se, kun puhutaan tiedusteluvaltuuksien laajentamisesta, herättää tietysti huolta, ja siksi meidän tulee pitää huoli siitä, että nyt nämä muutokset käsitellään asianmukaisesti ja erittäin perusteellisesti ja myös julkisuudessa käytävä keskustelu säilyy tältä osin asianmukaisena. Suomi on vahva oikeusvaltio, ja siksi on valitettavaa, että autoritaariset maat kykenevät käyttämään meidän järjestelmässämme olevia porsaanreikiä erittäin tehokkaasti hyödyksi ja tavallaan käyttämään meidän lainsäädäntöämme itseämme vastaan. Toivottavasti nyt, kun nämä päivitykset saadaan voimaan, kykenemme olemaan etunojassa näihin uhkiin vastatessamme.

Arvoisa puhemies! Tämä käsittelyssä oleva esitys sotilastiedustelun lainsäädännön päivittämisestä parantaa kykyä havaita Suomeen kohdistuvia uhkia paremmin. Tavoitteena pitää olla mahdollisimman ajankohtainen tieto siitä, mitä Suomen turvallisuuteen vaikuttavassa toimintaympäristössä tapahtuu. Tietoliikennetiedustelu on osoittautunut tässä merkittäväksi. Haluan nostaa tässä esiin datakeskuksiin liittyvät kansalliset turvallisuuden haasteet. Suojelupoliisi ja turvallisuusviranomaiset ovat nostaneet esiin useita datakeskuksiin liittyviä riskejä, jotka kytkeytyvät muun muassa geopoliittisiin jännitteisiin, omistajuuteen ja sähköverkon kestävyyteen. Pidän erittäin tärkeänä, että turvallisuusviranomaisten toimintaedellytyksistä pidetään kaikin tavoin kiinni ja tunnistetaan riskit sekä toimintakyky nopeasti turvallisuustilanteen niin edellyttäessä. Tämä esitys on erittäin kannatettava.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että puhumme tiedustelusta, koska silloin me puhumme kansallisen turvallisuuden strategisesta kyvykkyydestä. Niin kuin täällä on tullut hyvin esille, meidän turvallisuus ei rakennu vain sille, että me kykenemme vastaamaan uhkaan. Meidän on kyettävä havaitsemaan uhka, ymmärtämään se ja mahdollisuuksien mukaan ennakoimaan. On aivan totta, että teknologinen kehitys tällä hetkellä maailmassa on kovinta kuin koskaan ihmiskunnan historian aikana, ja tiedustelussa teknologinen jälkeenjääneisyys muuttuu nopeasti turvallisuusvajeeksi. Tämä kehitys, kuten tiedetään, ei odota lainsäätäjää. Siksi myöskään turvallisuuslainsäädäntö ei saa jäädä teknologisen kehityksen vangiksi. Nyt me parannamme — kiitos ministerille hyvästä esityksestä — ennakkovaroituskykyä, ja kannatan lämpimästi lainsäädännön nopeaa voimaansaattamista.

Arvoisa herra puhemies! On todella välttämätöntä, että tiedustelulainsäädäntö saatetaan ajan tasalle tässä meidän ajassamme, mitä me elämme tällä hetkellä, kun tekoäly painaa päälle ja yhä nopeampia tietojärjestelmiä kehitetään niin, että se, mikä tapahtui ennen päivässä, tapahtuu nyt muutamassa millisekunnissa. Tiedusteluvälineet tuolla verkoissa ovat kehittyneet valtavasti. Senhän me jokainen olemme nähneet vaikka nyt asioidessamme pankkisivuilla, miten paljon varmenteita on lisätty. Elikkä keinot tutkia toisten tietoja tuolla verkossa ovat nopeasti kehittyneet. Tämän takia meidän pitää saada lainsäädäntö ajan tasalle ja ennen kaikkea katsoa — puolustusministeri varmaan tämän asian takia unettomia öitäkin on viettänyt — miten me pysymme ajan tasalla. Me emme saa tässä asiassa olla myöhässä. Meidän pitää olla mieluumminkin vähän etukäteen viisaita siinä, miten me puolustamme isänmaatamme ja myös tietoverkkojen kautta saamme oikean tiedon. Naton kautta totta kai saamme, mutta eduskunnalla on hyvin tärkeä rooli siinä, että pidämme täällä lainsäädännön ajan tasalla. Jos siinä epäonnistumme, niin sehän johtaa hyvin äkkiä siihen, että meitä käytetään hyväksi, kuten tietoverkoissa on tapana. Esimerkiksi vaikka virusten torjunta: jokainen tietää, että omalla tietokoneella tai puhelimella virustorjunnan pitää olla ajan tasalla, muuten ei tule hyvä. [Puhemies koputtaa] Tässä pitää meidän eduskunnassa olla hyvin ajan tasalla ja ennen kaikkea seurata aikaa joka päivä hyvin tarkasti.

Arvoisa herra puhemies! Turvallisuusasiat ovat tärkeitä ja puhuttavat meitä niin oikealta kuin vasemmalta. Tiedustelulait tulivat tosiaan voimaan vuonna 19, ja sitä ennen, ennen vuosia 15—19, lakia valmisteltiin. Sain toimia vuosina 19—23 tiedusteluvalvontavaliokunnan puheenjohtajana myös saattaen tätä lainsäädännön työtä — silloin oppositiosta käsin kylläkin — jotta saatiin hyvät tiedustelulait, ja jo tuolloin tuli selväksi se, että jossain vaiheessa tulee päivittämisen tarvetta. Nyt on sen aika. Rajavartiolaitoksen omat toiveet: Rajavartiolaitos toivoi jo aikaisemmin näitä toimivaltuuksia. Nyt ministeri ohjeistaa ne alisteisiksi puolustushallinnolle — varmaankin ihan perusteltua. Mutta valiokunnassa tullaan kuulemaan tarkemmin näistä asioista ja ottamaan vasta sen jälkeen kantaa. Haluan myös tuoda esiin sen, kuinka tärkeää on, että valtioneuvoston jäsenet asiallisesti keskustelevat tiedustelulainsäädäntöön liittyvistä asioista, ovat ne sitten suojelupoliisin hallinnollista asemaa tai tämän kyseessä olevan asian osalta. Se ei ole pelkästään valtioneuvoston uskottavuuden kannalta tärkeää, vaan se on meidän tiedusteluviranomaisten ja maakuvan kannalta keskeistä.