Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus 2025

Arvoisa puhemies! Tästä henkilöasiakkaiden palvelukanavien käytöstä täällä hyvin näkyy, että kun verkkoasiointi on 47 miljoonaa ja postiasiointi on 10,7, niin tämä kertoo sen, että meillä on paljon sellaisia ihmisiä, jotka tarvitsevat postiasiointia. Tämä on vielä vuoden 25 tilasto, ja nyt kun tässä siirrytään entistä enempi OmaPostiin ja kaikkeen muuhun järjestelmään, niin näille ihmisille tulee haasteelliseksi asioida Kelassa ja julkisissa palveluissa. Siinä mielessä tämä vain todistaa sen, kuten me ollaan täällä salissa aika paljon kannettu huolta siitä, että kaikenlaisilla tavoilla pitää saada asioita hoidettua, ja postiasiointi on ihan keskeinen asiointi. Kun Kela saa kohtuullisen hyvät arvostelut kaikesta palvelusta, kun heillä on paljon asiakaskontakteja, niin täytyy olla tyytyväinen, että tämä toimeenpanee hyvin näitä asioita. Siinä mielessä liikutaan semmoisella kansalaisten lähellä olevalla alueella. Siellä usein on sellaisia henkilöitä, jotka tarvitsevat omassa elämässään tukea, ja Kela näyttäytyy heille tosi tärkeänä toimintona. Arvoisa puhemies! Mielenkiintoinen asia täällä on myöskin tämä eläke-etuuksien maksaminen Kelassa. Ne ovat vähentyneet vuodesta 24 vuoteen 25, ja siinä on aika luonnollinen syy. Eläke-etuuksien saajia oli vuoden lopussa 533 000, ja määrä väheni edellisvuodesta 5,9 prosentilla. Varmasti osa selittyy sillä, että meidän työeläkejärjestelmä on pikkuhiljaa mennyt läpi tämän ja näitä eläke-etuuksia ei enää Kelan puolelta niin paljon mene vaan tulee entistä enempi työeläkkeen puolelta. Siinä mielessä on tärkeä tämä meidän koko verkko, josta edustaja Lindénkin täällä puhui aiemmin, että miten me saadaan tämä toimimaan yhdessä, niin että kansalaiset saavat peruspalvelut ja turvan, kun niitä tarvitsevat. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Tunnen jonkinlaista lukkarinrakkautta Kansaneläkelaitosta kohtaan, koska edesmennyt isäni teki siellä pitkän päivätyön Kelan paikallisjohtajana tuolla syrjäseudulla, Muonion toimipisteessä. Muistan, kuinka hän silloin 60-, 70-, 80-luvuilla kiersi talosta taloon auttamassa ihmisiä erilaisten etuuksien hakemisessa, eläke-etuuksien ja perhe-etuuksien hakemisessa. Voi sanoa, että nykypäivään verrattuna se näyttää kyllä aika kaukaiselta, että silloin se asiakaspalvelu oli noin henkilökohtaista, kun olen katsonut tuota syrjäseutujen tilannetta nyt tällä hetkellä. Ensin Kela supisti aukioloaikoja muutamaan päivään viikossa, ja minusta tuntuu, että nyt niitä ei ole enää kuin ehkä muutama tunti päivässä, muutamana päivänä viikossa. Aika paljon on ihmisiä siirtynyt sähköisen asioinnin pariin, mutta täytyy muistaa se, että meillä on kuitenkin arviolta miljoona kansalaista, joilla on puutteelliset digitaidot. Olen kyllä huolissani heistä, miten he saavat nämä etuudet ja pääsevät sen asiakaspalvelun piiriin. Toivonkin Kelassa tästä huolehdittavan. Tuossa edellä myös edustaja Elomaa käytti tästä asiasta hyvän puheenvuoron, siitä, että asiakaspalvelua Kelassa saisi myös jatkossa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Ensin kiitos valtuutettujen puheenjohtaja Mira Niemiselle esittelystä ja myös kaikille valtuutetuille. Ollaan oltu koko vuosi monessa kokouksessa, ja keskustelu on ollut hyvää. Kela toimeenpani sosiaaliturvaan useita muutoksia: kansaneläkkeen maksaminen ulkomaille päättyi, yleiseen asumistukeen palautettiin varallisuusharkinta, ja opiskelijat siirrettiin yleisestä asumistuesta opintotuen asumislisän piiriin. Julkisen talouden sopeutustoimet kohdistuivat myös Kelaan. Kelalta edellytettiin vuosina 2025—2027 yhteensä 45 miljoonan euron säästöjä toimintamenoista, minkä lisäksi valtionrahoitusta leikattiin kertaluontoisesti 50 miljoonalla eurolla. Säästöistä huolimatta Kelan kyky hoitaa asiakkaidensa palvelut ja suomalaisten sosiaaliturvaa on säilynyt melko hyvänä. Sosiaaliturvaetuuksien menot olivat vuonna 2025 yhteensä 17,5 miljardia euroa. Vuonna 2024 korvattavia lääkkeitä hankittiin noin 2,5 miljardilla eurolla, joista Kela maksoi lääkekorvauksina noin 1,9 miljardia. Lääkekorvausmenojen kasvua on pyritty hillitsemään useilla eri toimilla. Myös Kelan hallintoa koskevaa lainsäädäntöä uudistettiin: pääjohtajan ja johtajan virkojen nimitykset rajattiin Suomen kansalaisiin, eräiden rutiininomaisten tukitehtävien siirtäminen yksityiselle toimijalle mahdollistettiin, ja Valtiontalouden tarkastusvirastolle annettiin oikeus tarkastaa Kelan toiminnan ja taloudenhoidon tarkoituksenmukaisuutta, tuloksellisuutta ja laillisuutta. Vuonna 2025 Kelan laaja Eepos-muutosohjelma eteni toteutusvaiheeseen. Ohjelmassa uudistetaan etuuskäsittelyä, asiointipalveluja sekä niitä tukevia tietojärjestelmiä ja alustoja vuoteen 2032 mennessä. Toteutus painottuu kuitenkin seuraavalle vaalikaudelle. Yhteydenottoja meille valtuutetuille tulee varmasti kaikille aika paljonkin tuolta kentältä. Henkilökohtaisesti itse olen saanut palautetta Kela-takseista. Osa on ollut tyytyväisiä, ja osalla on ollut hankaluuksiakin. Varsinkin nyt, kun ne on kilpailutettu — kaupungeissa on yleensä kaksi firmaa, jotka hoitavat tämän asian, ja heidän allaan sitten Kela-taksit liikkuvat — niin jotkut liikkeellä olevat taksit ovat sanoneet, että kilpailutus on ollut niin kova, että heidän viivansa alle ei juuri tuloja enää saa, kun tämä kilpailu on mennyt niin tiukaksi. Tällaista palautetta on tullut. Sitten asiakaspalvelusta: Yleensä ollaan oltu pääosin tyytyväisiä. Sitä, että on mahdollisuus asioida toisen puolesta, laajennettiin OmaKannassa — tämä helpotti monen arkea. Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakasmäärät ja kustannukset ovat kasvaneet kyllä merkittävästi, mutta silti on tärkeää, että kansalaiset saavat tulevaisuudessakin tarpeellisen palvelun. On myös mainittava, että on tärkeää, että myös Kelan henkilökunnan — kun joskus on aina paineitakin asiakaspisteissä ja työssä — jaksamiseen kiinnitetään huomiota ja huolehditaan, että heillä on hyvä tehdä töitä. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Tämä Kelan valtuutettujen toimintakertomus kuvaa hyvin täällä eduskunnassa tehtyjä päätöksiä, sitä, miten ne vaikuttavat käytännössä tuolla tukipuolella. Erityisesti täällä kiinnittää huomiota se, että asumistuen vähentyminen on ollut aika merkittävää — voi sanoa, että noin 400 miljoonaa. Sitten kun täältä katsotaan näitä muutoksia kaiken kaikkiaan, niin voi sanoa, että toinen iso muutos on ollut perustoimeentulotuen kasvu 800 miljoonasta 1 000 miljoonaan vuodesta 24 vuoteen 25, ja nyt tänä vuonna siihen tulee varmaan vielä vähintään noin 100 miljoonaa lisää. Tässä on olennaista se, että tästä noin puolet maksaa kunnat, ja tämä tulee olemaan kunnille aika iso rasitus jatkossakin. Siinä mielessä, kun kunnilla ei ole välttämättä tähän niitä välineitä, nyt tämä toimeentulotuen maksu kuntien kautta tulee olemaan aika iso haaste. Käytännössä voi sanoa, että siitä kunnat kyllä heittävät monta kysymystä, että miksi pitää maksaa, kun ei ole niitä välineitä. Arvoisa puhemies! Sitten tässä kiinnittää huomiota se, että kuntoutukseen liittyvät korvaukset ovat pienentyneet. Täälläkin sanotaan, että hyvinvointialueiden ja kuntien haasteet heijastuvat erityisesti Kelan kuntoutuspalveluihin ja ne ovat pienentyneet. Sekin on tässä iso ongelma sen takia, että kun katsotaan hyvinvointialueitten ja kuntien asiakaskuntaa, niin työllisyyspalveluissa on siitä aika iso osa, ja siellä pitäisi olla kuntoutusta enemmän kuin tänä päivänä. Siellä kuntouttava työtoiminta on laskenut koko ajan, ja siellä pienenee koko ajan kuntoutusalue, ja hyvinvointialueet eivät tee sitä kuntoutusta niin paljon kuin pitäisi tehdä. Jos me haetaan työvoimaa, joka on työkykyinen, niin kuntoutukseen pitäisi satsata. Tässä mennään väärään suuntaan. Meillä on tässä 360 000 työttömässä varmasti semmoisia ihmisiä, jotka tarvitsisivat kuntoutusta ja työkyvyn palauttamista ja niitä toimenpiteitä. Täällä tämä suunta on tässä mielessä väärä. Arvoisa puhemies! Tämä on mielenkiintoinen myöskin rahoituksen osalta. Valtio rahoittaa kaksi kolmasosaa Kelan toiminnasta, mutta valtion määrä on pienentynyt tässä viime vuosina, ja vakuutetut ja kunnat ovat tulleet entistä enempi Kelan rahoittajiksi. Se näkyy myös täällä, ja näyttää siltä, että tulevaisuudessakin. Siinä mielessä tämä raportti on erittäin hyvä läpileikkaus siitä, miten meidän tuet toimivat ja mihin niitä kohdistuu enemmän. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Kiitän aluksi valtuutettujen puheenjohtaja Niemistä hyvästä ja kattavasta avauspuheenvuorosta tässä keskustelussa. Todellakin, niin kuin täällä on kerrottu, Kelan etuusmenot olivat viime vuonna 17,5 miljardia euroa. Suurin kokonaisuus on sairausvakuutus: 5,5 miljardia. Seuraavaksi suurimpana ovat sitten työttömyysturvaan liittyvät korvaukset. Sitten tämä 5,5 miljardia sairausvakuutuksessa jakautuu käytännössä niin, että hieman alle 2 miljardia siitä on lääkekorvauksia ja sitten hieman yli 2 miljardia on yhteensä päivärahakorvauksia jakautuen sairauspäivärahoihin ja vanhempainpäivärahoihin. Sitten siellä on matkakorvauksia ja sitten näitä julkisuudessa usein keskusteltuja Kela-korvauksia, joita itse asiassa on noin 200 miljoonaa euroa. Se tarkoittaa käytännössä korvauksia lääkäripalveluiden käytöstä, suun terveydenhuollon palveluista sekä fysioterapiasta, kuvantamisesta ja laboratoriopalveluista. Meillä aika ajoin keskustellaan meidän terveydenhuoltomme monikanavaisesta rahoituksesta, ja haluaisin tässä yhteydessä ottaa esille sen, että Suomen koko terveydenhuollon rahoitus on noin 30 miljardia euroa. Se ei ole siis se luku, joka valtion budjetissa on hyvinvointialueiden rahoitusta, vaikka se sattuu olemaan suunnilleen samansuuruinen, vaan tarkoitan nimenomaan terveydenhuollon rahoitusta. Siitä hyvinvointialueiden kautta tulee noin 20 miljardia ja, kuten äsken totesin, Kelassa sairausvakuutuksen kautta hieman yli 5 miljardia, ja sitten viimeinen 5 miljardia on suoraan taskusta eli omavastuu, ne asiakasmaksut, mitä meillä terveydenhuollossa maksetaan. On varmasti niin, että meillä erilaisissa arvioinneissa, mitä on määräajoin tehty ja joissa pohditaan tätä monikanavaisuutta, siihen liittyy tietynlaista tehottomuutta. Nyt aivan viimeisenä asiana eduskunta päättikin tässä kevätkauden lopuksi siirtää matkakorvauksista ambulanssilla tapahtuvat matkakorvaukset sinne hyvinvointialueiden rahoituksen piiriin. Minun mielestäni koko matkakorvaus olisi siirrettävissä hyvinvointialueille, koska se poistaisi sen vääristyneen insentiivin, mikä hyvinvointialueilla voi olla, että lakkautetaan pitkien matkojen päästä toimipisteitä, kun ajatellaan, että Kelahan ne korvaukset maksaa. Samaa keskustelua voidaan käydä toki muistakin sairausvakuutusetuuksista, esimerkiksi lääkekorvauksista ja eräistä muista, mutta se on laaja keskustelu, ja tässä nyt paikaltaan käytettävässä puheenvuorossa en lähde yksityiskohtaisemmin sitä ruotimaan. Tämä on yksi Suomen terveydenhuollon tehokkuuden kehittämisen asioista, että me vähennämme tätä monikanavaista rahoitusta.

Arvoisa puhemies! Perustuslain nojalla eduskunta valitsee valtuutetut valvomaan Kelan hallintoa ja toimintaa sen mukaan, kuinka laissa tarkemmin säädetään. Viime vuonna me Kelan valtuutetut kokoonnuimme yleiskokoukseen 11 kertaa, ja joka ikisessä kokouksessa kävimme ajankohtaiskatsauksen, jossa säännöllisesti käymme läpi muassa Kelan ja eri etuusjärjestelmien rahoitustilannetta, toimintakulujen kehitystä, etuushakemusten läpimenoaikoja, eri palvelukanavien volyymia, työyhteisöä ja henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja sekä ylipäätään erilaisia ajankohtaisia aiheita. Nyt käsittelyssämme oleva Kelan valtuutettujen toimintakertomus on hyvin informatiivinen ja kuvaava paketti Kansaneläkelaitoksen toiminnasta. Lämmin kiitos Kelan valtuutettujen puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle ansiokkaasta esittelystä tämän toimintakertomuksen osalta. Muutama huomio vielä henkilöstöön liittyen: Meillä Kelassa henkilöstörakenne vaikuttaa hyvin tasapuoliselta. Kelassa työskentelee monipuolisesti eri-ikäistä henkilökuntaa ja sitoutuneita asiantuntijoita. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä Kelassa on vain 45,8 vuotta, ja huomionarvoista lienee se, että työntekijöistä 45 prosenttia on Kelalla työskennellyt yli kymmenen vuotta — tämä merkille pantakoon. Hyvä henkilöstökokemus on yksi Kelan kriittisistä voimavaroista strategisten tavoitteiden saavuttamisessa, ja hyvällä henkilöstökokemuksella on mahdollista, että toimihenkilöt haluavat sitoutua ja antaa parastaan. Tämä toimintakertomus antaa hyvin laajan ja kattavan kuvan Kelan toiminnasta ja tavoitteista viime vuodelta.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomusta vuodelta 2025, josta Kelan valtuutettujen puheenjohtaja Nieminen piti erinomaisen ja kattavan selvityksen. Itse toimin valtuutettuna, joten ajattelin hieman kommentoida kertomusta muutamilla omilla huomioilla. Säästöpaineitahan erinäisissä tuissa on ollut, kuten valtiontaloudessa laajemminkin, se on ihan selvää. Kansaneläkkeiden maksun lopettaminen ulkomaille on aiheuttanut joillekin ulkomailla eläville suomalaisille eläkeläisille sen, että he ovat joutuneet palaamaan takaisin Suomeen. Asian toinen puoli on kuitenkin se, että kansaneläke on sellainen tuki, jota saavat myös ulkomaiden kansalaiset, kunhan ovat 16 vuotta täytettyään asuneet Suomessa kolme vuotta. Tämä on jo itsessään löysää rahanjakoa, ja soisin kyllä muutosta tältäkin osin lainsäädäntöön. Sosiaaliturva kaipaa kansalaisperusteista rajaamista monin kohdin. Arvoisa puhemies! Yleiseen asumistukeen palautettiin varallisuusharkinta, mitä pidän sinänsä perusteltuna uudistuksena. Miksi valtion pitäisi maksaa asumistukea ihmiselle, jolla on itsellään varallisuutta hoitaa asumiskustannuksensa? Eihän sosiaaliturvan tehtävä ole olla kenenkään varallisuuden turva vaan inhimillisen elintason turva heille, jotka eivät juuri pysty sitä itse turvaamaan. Arvoisa puhemies! Opiskelijoiden siirtämisestä yleiseltä asumistuelta takaisin opintotuen asumislisän piiriin on saatu varsinkin opiskelijajärjestöiltä pyyhkeitä. Sekin on ymmärrettävää, koska joissain tapauksissa tuen määrä on pienentynyt. Opintotuen asumislisässä on kuitenkin eräitä elementtejä verrattuna yleiseen asumistukeen, joiden vuoksi kannatan tätäkin uudistusta. Ensinnäkin yleisellä asumistuella ollessaan opiskelijalla on kaksi eri tulorajaa tarkasteltavanaan, opintotuen ja yleisen asumistuen. Asumislisällä ollessaan tarkastellaan vain opintotuen tulorajaa, joka on selkeä, kalenterivuosittainen, ja jota pystyy yksittäisiä tukikuukausia palauttamalla säätämään kätevästi, jos alkaa tienaamaan yli rajan. Ylipäätään opintotuen tuloraja on yleistä asumistukea korkeampi, mikä kannustaa työntekoon ja ahkeruuteen. Tosin tässäkin olisi vielä remontoitavaa, ja tulorajoja saisi vielä nostaa. Monelle opiskelijalle aiheutuu tilanne, jossa ei kannata tienata enempää, vaikka haluaisi ja jaksaisikin, kun tuloraja aiheuttaa kannustinloukun. Ahkeruudesta ei pitäisi rangaista. Työnteon pitäisi kannattaa aina myös opiskelijalle. Opintotuen asumislisää maksetaan myös henkilökohtaisesti, kun taas yleistä asumistukea ruokakuntakohtaisesti. Asumislisä mahdollistaa taloudellisesti siis paremmin yhteisasumisen esimerkiksi sellaisille pariskunnille, joista toinen on työelämässä ja toinen opiskelee. Puolison tulot eivät vaikuta opiskelevan osapuolen asumislisään tai opintotukeen. Arvoisa puhemies! Vaikka Kansaneläkelaitokseen on kohdistunut säästöjä muutenkin, on sen asiakkaiden tyytyväisyys palveluihin pysynyt hyvällä tasolla. Yhtä asiaa kuitenkin jäin pohtimaan näissä toimintamenoissa. Laajat etätyömahdollisuudet säilyvät, mutta lähityötä tehdään vuoden 2026 alusta alkaen vähintään neljänä päivänä kuukaudessa. Jos tilanne on tosiaan tämä, että lähityötä tehdään vain noin kerran viikossa, onko perusteltua pitää toimistoja suurimpien kaupunkien keskustoissa vai voitaisiinko pohtia maantieteellisesti hajautetumpaa järjestämistä? Itselleni valtuutettuna on ehkä eniten tullut kriittistä palautetta Kela-taksien toimivuudesta, mutta muuten palaute on pääsääntöisesti ollut positiivista. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Kelan etuusmenoihin käytettiin vuonna 2025 noin 17,5 miljardia euroa. Se tarkoittaa lähes 48 miljoonaa euroa päivässä, kaksi miljoonaa euroa tunnissa ja noin 33 000 euroa minuutissa. Tämä tarkoittaa, että rivikansanedustajana minun vuoden veroeuroni on minuutissa käytetty. Kysymys kuuluu: kuinka pitkään suomalainen veronmaksaja pystyy rahoittamaan kasvavia menoja tilanteessa, jossa työikäisen väestön määrä vähenee ja kotimaamme julkinen talous on alijäämäinen? Kelan toimintakuluihin kohdistuu vuosina 2025—2027 yhteensä 45 miljoonan euron säästövaatimus. Lisäksi päätettiin 50 miljoonan euron kertaluontoisesta valtionrahoituksen leikkauksesta. Näissä säästöissä pitää keskittyä toiminnan tehostamiseen. Siksi hallituksen tekemät ratkaisut sosiaaliturvan menojen hillitsemiseksi ovat välttämättömiä. Vuonna 2025 kansaneläkkeen maksaminen ulkomaille päättyi. Yleiseen asumistukeen palautettiin varallisuusharkinta. Opiskelijat siirtyivät yleisestä asumistuesta opintotuen asumislisän piiriin. Yleisen asumistuen menot vähenivät lähes 450 miljoonaa euroa. Arvoisa puhemies! Maahanmuuton vaikutus sosiaalietuuksien kustannuksiin näkyy erityisesti toimeentulotuessa. Pitkällä aikavälillä vaikutus julkisiin menoihin on erittäin suuri. Sadasta toimeentulotuen tuen saajasta 41 puhuu äidinkielenään muuta kuin kotimaisia kieliä. Vuonna 2017 vieraskielisille maksettiin toimeentulotukea 172 miljoonaa euroa, mikä vastasi 24:ää prosenttia kaikista toimeentulotukimenoista. Vuonna 2025 summa oli noussut jo 408 miljoonaan euroon ja osuus 41 prosenttiin. Kahdeksassa vuodessa vieraskielisille maksettujen toimeentulotukien määrä on siis yli kaksinkertaistunut. Kun kehitystä tarkastellaan pidemmällä aikavälillä, kustannusten vaikutukset voivat nousta erittäin suuriksi. Kelan takaisinperinnässä on huomattavia summia. Vuoden lopussa etuuksiin liittyviä saatavia oli 147 miljoonaa euroa. Opintolainojen takausvastuusaatavia oli perinnässä 343 miljoonaa euroa. Määrä kasvoi vuodessa lähes 28 prosenttia. Nämä rahat kuuluvat suomalaisille veronmaksajille. Takaisinperinnän pitää toimia tehokkaasti, ja perusteettomien etuuksien maksamista pitää ehkäistä. Arvoisa puhemies! Myös lääkekorvaukset ovat suuri menoerä. Vuonna 2024 korvattavia lääkkeitä ostettiin noin 2,5 miljardilla eurolla. Kela maksoi lääkekorvauksia noin 1,9 miljardia euroa. Lääkekustannuksiin on löydettävä ratkaisuja, joilla julkisten varojen käyttö pysyy kestävällä tasolla. Kelan palveluiden pitää toimia käytännössä kaikkialla Suomessa. Kela-taksien toiminnassa on ollut alueellisia ongelmia ja palvelun saatavuudessa on ollut eroja. Ihmisten pitää päästä lääkäriin ja hoitoon myös silloin, kun siihen tarvitaan Kela-kuljetusta. Hallitus vahvisti kesällä 2025 laajan taksilain uudistuksen, jonka tavoitteena on kitkeä harmaa talous ja parantaa asiakasturvallisuutta. Nämä tiukennukset vaikuttavat suoraan myös Kela-kuljetuksia ajaviin takseihin. Kela-kuljetuksessa palvelun pitää toimia silloin, kun sitä tarvitaan. Kela-taksin pitää tulla sovittuna aikana, ja asiakkaan pitää päästä turvallisesti hoitoon. Samalla veronmaksajan rahaa pitää käyttää vastuullisesti. Kela uudistaa parhaillaan etuuskäsittelyn ja asioinnin tietojärjestelmiä Eepos-ohjelmassa. Uudistuksen pitää parantaa palvelun toimivuutta ja samalla vähentää kustannuksia. Arvoisa puhemies! Suomen sosiaaliturvan rahoitus perustuu työhön. Työntekijät, yrittäjät ja yritykset rahoittavat verojen ja maksujen kautta yhteiskunnan palveluita ja etuuksia. Siksi jokainen etuus pitää arvioida sen alkuperäisen tarkoituksen kautta. Sosiaaliturvan pitää turvata suomalaisen toimeentulo silloin, kun siihen on todellinen tarve. Työkykyisen ihmisen kohdalla työn vastaanottamisen pitää olla kannattavaa, ja työn tekemisen pitää aina olla etuuksilla elämistä vahvempi vaihtoehto.

Arvoisa puhemies! Kelan valtuutettujen puheenjohtaja esitteli valvontakertomuksemme perusteellisesti — kiitos siitä. Nostan puheenvuorossani esiin muutamia huomioita Kelan valtuutettujen tehtävästä ja myöskin käsittelyssä olevasta valvontakertomuksesta. On hyvä sanoa aina silloin tällöin täällä eduskunnassakin se, mikä Kelan valtuutettujen tehtävä on. Se on myöskin tärkeää, että kansalaiset tietävät sen, kun ottavat yhteyttä. Kelan valtuutettujen tehtävä on valvoa Kelan hallintoa ja toimintaa, ja tuo valvonta ulottuu Kelan kaikkeen toimintaan, mutta siihen ei kuulu Kelan keskeisten päätöksentekoelinten, erityisesti hallituksen ohjaaminen eikä muiden toimeenpanoelinten toimivaltaan puuttuminen. Valtuutettujen suorittama laillisuusvalvonta on lähinnä jälkikäteistä ja keskittyy nimenomaan laillisuuden valvontaan. Mielestäni huomionarvoista kertomuksessa on se, että valtuutettujen aloitteesta tehtyjen selvitysten ja parlamentaarisen työn pohjalta Kelan hallintoa koskevaa lainsäädäntöä on uudistettu merkittävästi. Lainsäädännössä on täsmennetty Kelan toimivaltasuhteita ja muun muassa sitä, miltä osin virkamieslakia sovelletaan Kelan johtajiin. Kelaa koskeva lainsäädäntö oli monin tavoin jäänyt jälkeen ja aikansa elänyt. Samalla kun lainsäädäntöä on uudistettu, on sujuvoitettu Kelan mahdollisuuksia toimia tehtävässään, ja haluan tässä antaa kiitoksen nykyiselle hallitukselle siitä, että nämä pitkään odotetut ja Kelan valtuutettujen esittämät lakimuutokset ovat nyt edenneet. Mielestäni seuraavalla hallituskaudella on perusteltua käynnistää parlamentaarinen työ. Itse asiassa parlamentaarisessa työssäkin on ehdotettu tätä, minkä nyt tässä nostan esille, eli on tärkeää arvioida Kelan asemaa ja valvontaa sekä sitä, onko valtuutettujen sinänsä toimiva ja hyvä valvontarooli nykymuodossaan perusteltu. Kela toimii kuitenkin valtaosin valtion budjettirahoituksella. Tätä selvitystä ollaan parlamentaarisesti esitetty, ja se on selkeästi looginen askel eteenpäin seuraavalla eduskuntakaudella, tästä haluan muistuttaa. Kelan valtuutetut ovat olleet hyvin aktiivisia monessa asiassa. Yksi esimerkki on vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu, jossa valtuutettujen rooli oli aivan keskeinen, kun Kelan ohjeita muutettiin syrjimättömiksi. Pidän erinomaisena sitä, että Kela on aloittanut tulkkauspalveluiden muutostarpeiden tarkastelun, koska nykyinen lainsäädäntö ei enää ole ajanmukainen. Kelan valtuutettujen puheenjohtaja nosti esille myöskin vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen ja terapioiden hankinnat. Ne ovat olleet toistuvasti valtuutettujen tarkastelussa, eikä syyttä. Kelahan on hankkinut palvelut kilpailuttamalla ne neljän vuoden välein, ja me valtuutetut tuemme vahvasti sitä, mikä on valvontakertomuksessakin, että hankinnoissa siirryttäisiin rekisteröitymismenettelyyn. Tämä tarkoittaisi sitten sitä, että yrittäjät voisivat tulla pitkin vuotta tarjoamaan palveluita, jos kykenevät vastaamaan sitä laatua, mitä Kela edellyttää. Eli tämä rekisteröitymismenettely olisi palvelun käyttäjille parempi. Se lisäisi alueellista saavutettavuutta asiakkaille ja joustavuutta palvelun tuottajille. Pidän tärkeänä, että myöskin jatkossa ammatinharjoittajien osaaminen ja laatu kyetään ottamaan nykyistä paremmin huomioon hankinnoissa. Jotta rekisteröitymismenettely kaikessa laajuudessaan voidaan ottaa käyttöön, se edellyttää sitä, että lainsäädäntö saadaan valmisteltua, ja se on viimeistään sitten seuraavan hallituksen alkumetreillään tehtävä. No, Eepos-ohjelma on Kelan strateginen kehittämisohjelma, jolla uudistetaan etuuskäsittelyn vaativat toimintatavat, alustat ja tietojärjestelmät, ja olemme edenneet tässä erittäin tarkkaan. Tämä on myöskin rahallisesti hyvin merkittävä ja Kelan toimintaan aivan perustavanlaatuisesti vaikuttava. Mutta tuon ohjelman toimeenpano kohdistuu pääasiassa seuraavalle vaalikaudelle, ja siksi on tärkeää saada keskeiset lakimuutokset seuraavan hallituksen ohjelmaan. Se on Kelan asiakkaiden kannalta aivan välttämätöntä. Mutta samalla kun valvomme tämän massiivisen hallinnollisen ja digitaalisen järjestelmäuudistuksen etenemistä, meidän valtuutettujen on varmistettava, ettei teknologia aja ihmisten ohi. Vaikka näitä taustajärjestelmiä tehostetaan ja digitalisaatio etenee, niin puhelinpalvelujen ja fyysisten toimipisteiden saatavuus on turvattava niitä tarvitseville, kuten tuossa ansiokkaasti valtuutettujen puheenjohtajakin puheessaan nosti esille. Kelan palvelut koskettavat jotakuinkin jokaista suomalaista. Kela palvelee suomalaisia vauvasta vaariin. Ja haluan nostaa esille sen, että Kelan toiminnassa aivan ensisijaista on henkilöstö, josta kaksi kolmasosaa työskentelee suorassa asiakaspalvelussa palvelu‑ ja ratkaisuasiantuntijoina. Edellisessä puheenvuorossa nostettiin asiakastyytyväisyys, joka on korkealla tasolla. Haluan tässä todeta sen, että uudistetun henkilöstötutkimuksen tulosten perusteella työntekijät pitävät työtään merkityksellisenä. 90 prosenttia kertoo työn tavoitteiden olevan selkeät, ja 89 prosenttia pitää työyhteisön vuorovaikutusta arvostavana. Tiedonkulku ja yhteistyö tukevat aiempaa paremmin ammatillista kasvua. Tämä tarkoittaa sitä, että Kelassa on johtamista kehitetty, mutta johtamisselvityksen pohjalta, joka on valmistunut ja julkaistu, on johtamista kehitettävä edelleen. Kela on asiantuntijaorganisaatio, ja on tärkeää, että johtaminen on kaikin tavoin kunnossa, jotta jokainen Kelan henkilöstössä oleva, Kelassa työskentelevä, voi antaa parhaimpansa. Ja haluan tässä kiittää valtuutettujen puheenjohtajaa ja valtuutettuja yhteistyöstä ja Kelan henkilöstöä suunnattoman hienosta työstä. Ihan lopuksi, puhemies, sanon sen, että olemme pyrkineet tekemään Kelan valvontakertomuksesta informatiivisen ja kattavan, ja toivon, että myöskin kertomusta käsittelevät valiokunnat antavat palautetta, tuleeko siitä riittävä kuva siitä työstä, mikä meille Kelan valtuutetuille on annettu. Ehkä tässä rohkenen sanoa vielä sen, että kun sosiaali‑ ja terveysvaliokunta tätä käsittelee, niin olisi toivottavaa tehdä niin kuin monena vuonna on tehty aiemmin, että kertomus on lähetetty myöskin vielä tarkastusvaliokuntaan. Se ei olisi asialle pahitteeksi.

Arvoisa herra puhemies! Kansaneläkelaitoksella on suomalaisessa yhteiskunnassa poikkeuksellisen merkittävä tehtävä. Kela huolehtii Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien ihmisten perusturvasta erilaisissa elämäntilanteissa. Kelan vastuulla ovat muun muassa lapsiperheiden tuet, sairausvakuutus, kuntoutus, työttömän perusturva, perustoimeentulotuki, asumistuki, opintotuki, vammaisetuudet ja vähimmäiseläkkeet. Kyse on siis palveluista ja etuuksista, jotka koskettavat tavalla tai toisella lähes jokaista suomalaista jossakin elämänvaiheessa. Kelan toiminta-ajatuksena on ”elämässä mukana — muutoksissa tukena”. Sen mukaisesti Kelan tehtävänä on turvata väestön toimeentuloa sekä edistää terveyttä ja itsenäistä selviytymistä. Arvoisa puhemies! Kela toimii eduskunnan valvonnassa. Eduskunnan valitsemat 12 valtuutettua valvovat Kelan hallintoa ja toimintaa kiinnittäen huomiota muun muassa toiminnan lainmukaisuuteen sekä palvelujen laatuun ja saatavuuteen. Vuonna 2025 valtuutetut kokoontuivat yleiskokoukseen 11 kertaa. Myös työvaliokunta kokoontui 11 kertaa. Valtuutetut seuraavat säännöllisesti Kelan taloutta ja toimintaa. Pääjohtajan ajankohtaiskatsauksessa käsitellään muun muassa Kelan ja etuusjärjestelmien rahoitusta, toimintakuluja, etuushakemusten läpimenoaikoja, palvelukanavien käyttöä sekä henkilöstön tilannetta. Vuoteen 2025 mahtui useita merkittäviä kokonaisuuksia. Yksi niistä oli Kansaneläkelaitoksesta annetun lain uudistaminen. Valtuutetut antoivat lausuntonsa hallituksen esitysluonnoksesta. Muutokset koskivat muun muassa Kelan hallituksen kokoonpanoa, avustavien tukitehtävien mahdollista siirtämistä yksityisille toimijoille sekä Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastusoikeuden laajentamista Kelaan. Valtuutetut kannattivat esitettyjä muutoksia yhtä kohtaa lukuun ottamatta. Hallituksen kokoonpanoa koskevassa ehdotuksessa ei saavutettu yksimielisyyttä, vaikka suuri enemmistö kannatti muutosta. Lainmuutokset tulivat voimaan tämän vuoden tammikuussa. Arvoisa puhemies! Valtuutetut seurasivat vuoden aikana myös lääkekorvausmenojen kehitystä. Vuoden 2023 alusta lääkäreillä on ollut velvollisuus määrätä keskenään vertailukelpoisista biologisista lääkkeistä edullisinta valmistetta. Kelan tehtävä on ohjata ja valvoa velvoitteen toteutumista. Valtuutetuille esitettiin vuonna 2025 muutoksen vaikutuksia lääkkeiden määräämiseen ja korvausmenoihin. Keskustelua jatkettiin myös siitä, millä muilla keinoilla lääkekorvausmenoja voitaisiin hillitä mahdollisimman vaikuttavasti siten, ettei säästöä tehtäisi kansalaisten kustannuksella. Valtuutetut käsittelivät myös vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluja. Kelan aiemmin täsmentämä ohjeistus oli herättänyt runsaasti palautetta palvelujen käyttäjiltä, ja ohjeistusta tarkennettiin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan sekä vakuutusoikeuden ratkaisujen perusteella. Tämä osoittaa hyvin, kuinka tärkeää on seurata päätösten käytännön vaikutuksia. Sosiaaliturvassa kyse ei ole vain järjestelmistä ja säädöksistä ja euroista. Päätösten vaikutukset näkyvät ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Arvoisa puhemies! Yksi valtuutettujen seuraamista merkittävistä kokonaisuuksista on ollut vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen terapioiden hankinta. Kela käynnisti hankinnan valmistelun viime vuonna, ja asiaan palattiin tämän vuoden helmikuussa puheterapeuteilta saadun runsaan palautteen vuoksi. Valtuutetut ovat useaan otteeseen katsoneet, että rekisteröitymismenettelyä tulisi laajentaa myös terapioihin. Tämä kuitenkin edellyttää lainsäädännön muuttamista, ja tämä työ on käynnissä. Kelan toimintaa uudistetaan voimakkaasti myös digitalisaation kautta. Vuonna 2020 käynnistettiin Eepos-ohjelma. Se on monivuotinen strateginen kehittämisohjelma, jossa uudistetaan etuuskäsittelyn toimintatapoja, alustoja ja tietojärjestelmäpalveluja. Tavoitteena on parempi asiakaskokemus ja sujuvampi etuuskäsittely. Eepos ei kuitenkaan ole vain tietojärjestelmähanke. Sen onnistuminen edellyttää myös lainsäädännön uudistamista. Etuusjärjestelmän käsitteiden ja kriteerien selkeyttämisen lisäksi on tarkasteltava automatisoinnin lainsäädännöllisiä esteitä, tiedoksisaantioikeuksia, tietojen ristiin käyttöä sekä tekoälyn hyödyntämistä. Kyse on mittavasta uudistuksesta. Sen onnistumisesta on huolehdittava, ja valtuutetut seuraavatkin ohjelman etenemistä tiiviisti. Arvoisa puhemies! Myös turvallisuuskysymykset olivat valtuutettujen seurannassa. Valtuutetut olivat jo syksyllä 2024 kiinnittäneet huomiota siihen, ettei turvallisuusselvityslain nykyinen sanamuoto mahdollista riittävän kattavasti perusmuotoisten henkilöturvallisuusselvitysten tekemistä Kelan henkilöstöstä. Valtuutetut toimittivat asiasta kannanoton oikeusministeriölle. Viime vuoden syksyllä saadussa vastauksessa oikeusministeri totesi tunnistaneensa tarpeen turvallisuusselvityslain uudistamiseen. Tätä asiaa on tärkeää viedä eteenpäin. Kela käsittelee valtavan määrän kansalaisten arkaluontoisia tietoja, joten toiminnan turvallisuudesta ja luotettavuudesta ei voida tinkiä. Arvoisa puhemies! Vuoden loppupuolella Kela oli poikkeuksellisen voimakkaan julkisen keskustelun kohteena. Keskustelu alkoi lähityön lisäämistä koskevasta linjauksesta ja laajeni Kelan johtamiseen ja henkilöstön hyvinvointiin. Valtuutetut käsittelivät asiaa marraskuun yleiskokouksessa ja järjestivät lisäksi ylimääräisen yleiskokouksen, jotta pääjohtajalla oli mahdollisuus esittää oma näkemyksensä tilanteesta. Valtuutetut korostivat tuolloin työrauhan merkitystä. Kelan on voitava keskittyä perustehtäväänsä ja samalla tehdä tarvittavat sisäiset korjaavat toimenpiteet. Erityisen tärkeänä valtuutetut pitivät henkilöstön luottamuksen ja hyvän työilmapiirin palauttamista. Tämä on edelleen tärkeä viesti. Kelan kaltaisen organisaation toiminta perustuu viime kädessä osaavaan ja motivoituneeseen henkilöstöön. Vuoden 2025 lopussa Kelassa työskenteli 8 156 henkilöä. Henkilöstön määrä väheni 45 henkilöllä edellisvuodesta ja pieneni suunnitelmallisesti jo kolmatta vuotta. Samaan aikaan Kelaan kohdistui huomattavia säästöpaineita. Hallitus päätti keväällä 2025 leikata Kelan valtionrahoitusta kertaluontoisesti 50 miljoonalla eurolla. Tämän lisäksi Kelalle oli jo aiemmin asetettu 45 miljoonan euron toimintakuluihin kohdistuva säästövelvoite vuosille 25—27. Kela joutuu siis samanaikaisesti uudistumaan, tehostamaan toimintaansa ja huolehtimaan siitä, etteivät palvelut heikkene. Arvoisa puhemies! Mittakaavasta kertoo se, että Kela maksoi vuonna 2025 etuuksia yhteensä 17,5 miljardia euroa. Kasvua edellisvuodesta oli 1,1 prosenttia. Kelan toimintakulut ja tuotot olivat 628,6 miljoonaa euroa, mikä vastasi noin kolmea prosenttia etuusrahastojen kokonaiskuluista. Moniin etuuksiin tehtiin vuoden aikana muutoksia. Samalla Kela valmistautui uusiin merkittäviin sosiaaliturvan uudistuksiin, kuten toimeentulotuen uudistukseen ja yleistukeen. Kaiken tämän keskellä on muistettava, kenelle Kela työtään tekee, eli asiakkaalle. Viime vuoden asiakastyytyväisyys kertoo monelta osin onnistumisesta. Palvelupisteiden asiakkaat antoivat palveluille keskimäärin arvosanan 9,1 asteikolla 0—10. Puhelinpalvelujen arvosana oli 9 ja puhelinajanvarauksen 9,3. Myös sähköisen asioinnin merkitys kasvaa jatkuvasti. Kelan verkkosivuilla asioitiin vuoden aikana kymmeniä miljoonia kertoja, OmaKelassa tunnistautuneena 47,1 miljoonaa kertaa ja OmaKannassa yli 40,6 miljoonaa kertaa. Hakemuksista jo 84 prosenttia toimitettiin sähköisesti. Digitalisaation edetessä on kuitenkin pidettävä huolta myös niistä ihmisistä, joille sähköinen asiointi on vaikeaa tai mahdotonta. Hyvän sosiaaliturvan tunnusmerkki on, että palvelu on saavutettavissa myös silloin, kun ihminen tarvitsee henkilökohtaisesti apua. Arvoisa puhemies! Viime vuosi oli Kelalle todella vaativa. Sosiaaliturva muuttui, talouteen kohdistui säästöpaineita, henkilöstömäärä pieneni, ja samanaikaisesti valmisteltiin suuria tietojärjestelmä- ja toimintatapauudistuksia. Lisäksi Kela joutui loppuvuodesta tosiaan tämän voimakkaan julkisen keskustelun keskelle. Tästä kokonaisuudesta huolimatta Kela pystyi hoitamaan perustehtävänsä hyvin, ja valtuutetut ovat olleet tyytyväisiä työhön. Valtuutettujen näkökulmasta tulevina vuosina on erityisen tärkeää varmistaa kolme asiaa: Kelan palvelujen saatavuus ja laatu, henkilöstön työhyvinvointi sekä suurten uudistusten hallittu ja taloudellisesti vastuullinen toteuttaminen. Säästöä ja tehokkuutta tarvitaan, mutta samalla on huolehdittava siitä, ettei Kelan perustehtävä vaarannu. Sosiaaliturvan toimeenpanon on oltava sujuvaa, oikeudenmukaista ja asiakkaalle ymmärrettävää. Kelan valtuutetut vahvistivat 28. huhtikuuta 2026 vuoden 2025 tilinpäätöksiä ja myönsivät Kelan hallitukselle vastuuvapauden. Kelan hoitaman sosiaaliturvan mittavista muutoksista, säästöistä ja toiminnan sopeuttamisesta huolimatta voidaan kokonaisuutena todeta, että Kela suoriutui tehtävistään vuonna 2025 erinomaisesti. Tästä kuuluu kiitos ennen kaikkea Kelan henkilöstölle, joka on tehnyt työnsä vaativassa ja jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Kiitos myös Kelan valtuutetuille työstänne ja koko meidän henkilöstölle tällä puolella. — Kiitos.