Välikysymys Euroopan pahimmasta työttömyydestä

Kunnioitettu rouva puhemies! Kiitän tästä mahdollisuudesta ja kiitän tästä lähes kahdeksan tuntia kestäneestä välikysymyskeskustelusta Euroopan pahimmasta työttömyydestä. Kiitän, rouva puhemies, edustajakollegoita hyvästä, asiallisesta ja tällä loppupuolella ihan ratkaisukeskeisestä keskustelusta, ja ennen kaikkea teitä, rouva puhemies, hyvästä keskustelun johtamisesta. Teidän pitkä kokemuksenne näkyy tässä eduskuntatyössä ja keskustelun johtamisessa. Kiitän omasta puolestani ja meidän kaikkien kollegoitten puolesta.

Arvoisa rouva puhemies! Minun oli pakko kommentoida edustaja Lundénin puhetta ulkomaalaisista työttömistä. Heitä on 49 700, joista ukrainalaisia on 7 023, virolaisia 5 664, venäläisiä 4 068, irakilaisia 2 829, afganistanilaisia 1 710, syyrialaisia 1 320 ja sitten pienempinä lukuina muut. Eli tosiasiassa ukrainalaiset ovat tässä isoin ja virolaiset ja venäläiset. Siellä on se suurin osa näistä ulkomaalaisista työttömistä. Sitten voin sanoa sen, että kun työttömyys kääntyi, suoraan tilastoista nähdään, että työttömien määrä alkoi kasvaa kesällä 2023. En väitä, että se hallituksen toimenpiteistä olisi tullut, mutta siitä lähti työttömyyden kasvu. Työllisyysaste laski hitaasti vuoden 22 puolella alenemaan, mutta työttömyys lähti noin nousemaan vuoden 23 elokuussa. Siitä eteenpäin se on joka kuukausi ollut aina edellistä vuotta huonompi. Tämä on fakta, ja tässä ollaan tosiasiallisessa tilanteessa. Nyt hallitus omilla toimenpiteillään on vielä pahentanut työttömyyden kehitystä. Arvoisa rouva puhemies! Vielä tähän aikuiskoulutustukeen: Meillä on juuri sellainen malli olemassa, me olemme rakentaneet uuden mallin, jossa 320 päivää työvoimapula-aloille tai sitten matalamman koulutustason osaajille olisi se koulutusjakson pituus ja muille 120 päivää. Tavallaan se perusrakenne olisi vanhan aikuiskoulutustuen mukainen, mutta vielä sen lisäksi pääopiskelumuoto olisi työn ohessa joko päivä viikossa tai viikko kuukaudessa tai jotain vastaavaa, niin että se olisi enemmän työn ohessa opiskelua. Siinä mielessä tämän aikuiskoulutustuen lopettaminen, jolla oli yli 30 000 käyttäjää vuodessa, oli todella täysin epäonnistunut keino, koska juuri nyt me tarvitsemme osaamista työelämässä paljon, ja nyt näitä välineitä on tässä viety alas, mikä on täysin väärä suunta. — Kiitoksia.

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä perussuomalaisten linja on täällä tullut jo selväksi, ja se jatkui tässä. Tällä kertaa syylliset olivat EU, Venäjä ja pankit, joskus joku muu, ja lopuksi sitten maahanmuutto. Ministeri jo ensimmäisessä puheenvuorossaan kertoi, että näistä työttömistä työnhakijoista on 15 prosenttia ulkomailta tulevia, ja heistä suurin osa ukrainalaisia, joita me emme ole kyenneet tässä tilanteessa työllistämään, vaikka he ahkeraa väkeä ovatkin. Syy, miksi pyysin puheenvuoron: Erityisesti aikuiskoulutustukeen haluaisin vielä palata, kun huomaan, että ahkera ministeri Talvitie, jota suuresti arvostan, on vielä salissa. Ajattelen, että tämä jatkuvan oppimisen ja oppimisen linkitys ylipäätään tähän työllistymiseen on erittäin kriittinen aikana, jolloin erityisesti tämä tekoäly muovaa työmarkkinoita ja uuden osaamisen tarve kasvaa jatkuvasti. Meiltä myös katoaa työpaikkoja tai sitten työpaikoissa vaaditaan korkeampaa osaamista kuin aikaisemmin, johtuen vaikkapa digitalisaatiosta tai sitten uusista teknisistä sovelluksista. Sen takia haluan kysyä aikuiskoulutustuesta. Tämähän oli tuki, jossa kouluttautui 30 000 ihmistä suunnilleen vuosittain, heistä 10 000 sote-alalle, 10 000 kasvatusalalle ja 10 000 sitten muille aloille, ja viimeisimmän kuulemani perusteella merkittävä määrä muun muassa metsäteollisuuden palvelukseen. Nimittäin tällaiset alat, jotka eivät välttämättä nuoria samalla tavalla houkuttele, ovat sitten tämän aikuiskoulutustuen kautta olleet merkittävä siirtymä, eli ihmiset sitten vaihtavat uraa sitä mukaa, kun ikää tulee. He ovat saattaneet havaita, että kun omalla alalla ei työllisty, niin esimerkiksi metsäteollisuus työllistää merkittävästi. Eli tämä on ollut tärkeä tuen muoto ja kriittinenkin, uskallan sanoa, jotta esimerkiksi erityisopettajia ja kätilöitä, monia tärkeitä ammattiryhmiä, on tähän maahan saatu. Mitä hallitus kaavailee aikuiskoulutustueksi? Ensin te kerroitte, että hallitukselta on tulossa uusi malli aikuiskoulutustueksi, jossa nämä väärinkäytökset on poistettu — teidän sanomanne mukaan väärinkäytökset on poistettu — ja tämä on uudistettu ja päivitetty malli. Sitten ministeri kertoi täällä, että tämä hoidetaan Jotpan rahoituksella eli jatkuvan oppimisen palvelukeskuksen rahoituksella ja että sinne on laitettu miljoonia lisää, ja sen takia sitten ei tarvita enää uutta mallia. Mutta nyt kun olen tutustunut tähän Jotpan palveluun, niin sehän on hyvin täsmäkoulutusta: siellä, täällä, tietyille aloille tai tietyille alueille. Se ei vastaa samaan tarkoitukseen kuin aikaisempi aikuiskoulutustuki, ja tämän vuoksi haluaisin kysyä, mitä tämän osalta tapahtuu. Sitten toinen asia vielä: opintolainat. Lukiosta valmistuvalla on nykyään 7 000 euroa keskiverroin lainaa, ammatillisesta koulutuksesta vähän enemmän, ja lukiosta jos valmistut, niin käytännössä valmistut vielä ilman minkäänlaista ammatillista osaamista. Eli mitä hallitus tälle tekee? Erityisesti toisen asteen lainat ovat mielestäni täysin kohtuuttomia. Myös toki korkea-asteella keskiverroin lainaa on 25 000 euroa, ja sen ennakoidaan nousevan aina 40 000 euroon asti hyvin piakkoin lähivuosina. Tähän kehitykseen pitäisi puuttua. Keskustalaisen pääministerin aikana 90-luvun laman vaikeimmissa tilanteissa tähän puututtiin, ja silloin luotiin opintoraha. Mikä on hallituksen ratkaisu tässä ajassa?

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Lupaan tuttuun tyyliin puhua erittäin nopeasti. Täällä on tänään varmaan jo kaikki tarpeellinen mainittu, mutta tahdon nyt muutaman oman ajatukseni tähän keskusteluun tuoda mukaan. — Välikysymyksessä kannetaan huolta korkeaksi nousseista työttömyysluvuista. Olemme kaikki huolissamme työttömyydestä tässä maassa. Työttömyys on aina vastoinkäyminen niin yksilöille ja kotitalouksille kuin koko suomalaiselle yhteiskunnallekin. Jokainen menetetty työpaikka luo epävarmuutta, vaikuttaa toimeentuloon ja herättää huolta tulevaisuudesta. Ei ole kuitenkaan rehellistä syyttää hallitusta työttömyydestä, kun me yritämme tehdä kaikkemme, että tämä maa saadaan vihdoin nousuun. Arvoisa rouva puhemies! On selvää, että työttömyyden trendi lähti nousuun jo vuonna 2022. Vuosi 23 mentiin pitkälti edellisen hallituksen budjetilla ja lainsäädännöllä. Nykyisen hallituksen politiikka on alkanut vaikuttaa kunnolla vasta vuodesta 24 lähtien, ja tällä kaudella tehdyt päätökset näkyvät työpaikkojen osalta viiveellä. Olemme esimerkiksi korjanneet työllisyyspalveluiden ongelmakohtia ja lisänneet harkintavaltaa kaavamaisuuden tilalle, mutta merkittävä osa uudistuksista tulee voimaan vasta vuoden 26 alussa. On yksinkertaisesti harhaanjohtavaa väittää, että nykyinen työttömyyden kasvu johtuisi hallituksen päätöksistä. Arvoisa rouva puhemies! Perussuomalaisten linja on hyvin selvä: Valtio ei luo työpaikkoja, vaan yritykset luovat niitä. Valtion tehtävä sen sijaan on huolehtia siitä, että yrityksillä on mahdollisuus investoida, kasvaa ja työllistää ihmisiä. Siksi olemme edistäneet paikallista sopimista, rajoittaneet poliittisia lakkoja, madaltaneet rekrytointikynnystä ja vahvistaneet investointiympäristöä. Miksi työllisyystilanne ei sitten vielä ole parantunut? Se johtuu ennen kaikkea ulkoisista tekijöistä: Euroopan heikosta taloudesta, Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan sekä korkeista koroista, jotka ovat iskeneet Suomeen poikkeuksellisen kovaa. Kun suhdanne paranee, nyt tehtyjen uudistusten vaikutukset alkavat näkyä. On aina ollut niin, että työllisyystoimet näkyvät pitkällä aikavälillä, eli eivät viikkojen tai kuukausien päästä, vaan vuosien päästä. Arvoisa rouva puhemies! Täytyy myös ymmärtää tämän hetken todellinen tila. Oppositio maalaa kuvaa täydellisestä romahduksesta, oli kyse sitten työttömyydestä tai sotepalveluista. Kyllä, työttömyyden trendiluku nousi joulukuussa jo 10,7 prosenttiin, ja se on korkea, mutta samaan aikaan työllisyysaste on edelleenkin hyvinkin kohtuullisella tasolla. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos onkin todennut, että vuodesta 22 alkaneesta työttömyyden kasvusta hyvin suuri osa selittyy maahanmuutolla. Työttömien määrä on kasvanut noin 77 000 henkilöllä, ja tästä kasvusta 45 prosenttia koskee ulkomailla syntyneitä, siis melkein puolet. Samaan aikaan Suomessa syntyneiden työttömyysaste on pysynyt vakaana. Maahanmuuton vaikutus työttömyystilastoihin ei selitä kaikkea työttömyyden kasvua, mutta on selvää, että se on vaikuttanut isosti kokonaiskuvaan. Työvoiman määrä on kasvanut, ja työttömien työntekijöiden määrä on kasvanut. Taustalla on maahanmuutto, mutta myös sosiaaliturvan ja työllisyyspalveluiden uudistukset, joiden tarkoituksena on ollut saada työvoiman ulkopuolella olevia hakeutumaan työnhakijoiksi. Moni puolue haluaa edistää maahanmuuttoa Suomeen. On kuitenkin tosiasia, että Suomi ei houkuttele sellaista maahanmuuttoa, jolla olisi aitoa ja oikeaa kysyntää työmarkkinoilla. Ei tänne muuteta huippuasiantuntijatöihin. Sen sijaan kattava sosiaaliturva vetää puoleensa sellaista maahanmuuttoa, joka kuormittaa julkista taloutta, ja tulijoiden riittämätön kielitaito on este työllistymiselle. Näistä tosiasioista huolimatta oppositiopuolueet haluavat jopa 40 000 maahanmuuttajaa tänne Suomeen vuosittain. Minun on ainakin hyvin vaikea nähdä, miten tämä muka laskisi työttömyyttä tilanteessa, jossa maahanmuuton osuus työttömyyden kasvusta on jo nyt merkittävä. Arvoisa rouva puhemies! Hallituksella oli haastavat lähtökohdat kauden aluksi, eivätkä haasteet ole vieläkään ohi. Taistelemme valtavan velkataakan alla ja yritämme jatkuvasti etsiä lisää keinoja talouden tasapainottamiseksi ja työllisyyden lisäämiseksi. Emme voi jäädä paikoillemme, vaan työtä on jatkettava loppuun asti. Suomi on ajettu vuosien varrella tilanteeseen, jossa talouden tosiasiat tulevat vastaan. Olemme sidottuja euroalueeseen, jossa suhdannevaihtelut iskevät meihin kovaa. Lisäksi täällä on tehty jo pitkään vastuuttomia päätöksiä maahanmuutosta ja julkisesta taloudesta. Me teemme nyt niitä päätöksiä, jotka olisi pitänyt tehdä jo vuosia sitten. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.

Arvoisa rouva puhemies! En tiedä, kuinka pitkään jatkan, mutta kiitän edustaja Kettusta tämän välikysymyksen ensimmäisenä allekirjoittajana — hyvä aihe ja erittäin tärkeä asia, että ollaan tätä tänään puitu, ja varmaan vielä puidaan joitakin puheenvuoroja. Ensinnäkin tässä Orpon hallituksen tilanteessa oli se, että kun täällä syksyllä 2023 käytiin talouspoliittista keskustelua ja valtion budjettia käsiteltiin vuodelle 24, niin silloin täällä salissa sanottiin, että 60 000—65 000 työpaikkaa tulee ensi vuonna eli vuonna 24 ja sitten loput hallituskauden aikana. Silloin puheet olivat näin. Sen jälkeen vuonna 24 sanottiin, että keskipitkällä aikavälillä, ja nyt viime vuonna ja tänä vuonna puhutaan, että pitkällä aikavälillä niitä sieltä tulee, mutta ei ole vielä näkynyt niitä työpaikkoja. Eli tämä sadantuhannen tavoite on jäänyt kyllä näkymättä ja keinot eivät ole purreet, kun on työttömyysturvaa leikattu ja työsuhdeturvaa heikennetty ja sillä tavalla yritetty työllistää, ja ne toimenpiteet eivät ole johtaneet siihen, mitä puheissa on ollut. Tämä keinovalikoima on ollut tässä mielessä väärä. Tosiasiassa tässä on myös käynyt niin, että talouskasvua ei ole myöskään sen takia, että kotimainen kulutus sakkaa. Ihan järkisyistä ihmiset laittavat säästöön pahan päivän varalle. Siellä taustalla on työttömyyden pelko, palvelujen puutteen pelko, onko osaaminen tulevassa työelämässä riittävä, ja sitten käyttäytyminen: asuntosäästäminen ei ole ensimmäinen, mihin säästetään, vaan sitä laitetaan johonkin muuhun. Koska asuntojen arvonmuutokset ovat olleet niin isoja, niin se ei ole enää semmoinen säästämisen kohde, eli käyttäytyminen on muuttunut. Monia tekijöitä on vaikuttanut tähän, että säästämisaste kasvaa ja toisella tavalla on ruvettu tekemään asioita. Nämä kaikki heijastuvat siihen, että palvelualan työpaikkoja varmasti jää syntymättä, kun niitä palveluja ei käytetä, kun laitetaan sivuun rahaa, ja kun isolla osalla työttömistä ja toimeentulotuella elävistä kaikki menee kulutukseen ja se raha on pienentynyt, kun on työttömyysturvaa leikattu ja on säästetty noista toimeentulojutuista, niin se kaikki heijastuu niin, että kulutuksessa eivät ne näy. Tämä näkyy sitten kokonaisuutena Suomen taloudessa, että uusia työpaikkoja ei ole ja avoimia työpaikkoja on todella vähän ja työnhakijoita avoimia työpaikkoja kohti on todella iso määrä. Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Autto puhui tässä hyvin puolustusteollisuudesta, ja varmasti niin on, että jos me ajatellaan Suomen talouskasvua, niin kahden asian pitäisi maailmalla ratketa meidän kannalta hyvin nopeasti: Ukrainan sodan lopettaminen pitäisi saada aikaiseksi, ja Grönlannin tilanne pitäisi saada ratkaistua. Nämä antaisivat semmoista näkymää siihen, että me pärjäämme tässä eteenpäin. Se on semmoinen kysymys, jonka takia toivoisin näihin maailmanpolitiikan tilanteisiin hyviä ratkaisuja ja että päästäisiin niitten osalta eteenpäin. Se toisi ehkä näkymää myöskin tulevaisuuteen. Se heijastuu myös meidän työmarkkinatilanteeseen. Arvoisa rouva puhemies! Sitten kuntien osalta täällä on viitattu siihen, että kunnat halusivat nämä työllisyyspalvelut itselleen. Kyllä, mutta hallitus siirsi nämä työllisyyspalvelut 200 miljoonaa alimitoitettuna viime vuoden alussa. Se ensimmäinen sata miljoonaa tuli siitä, että palveluista leikattiin — kuntouttavasta työtoiminnasta, palkkatuetusta työstä ja niin poispäin lähti sata miljoonaa — ja sitten 85 miljoonaa tarkkaan ottaen on se, mitä työttömyysturvamenot olivat siirtoa suuremmat nytten viime vuonna. Eli noin parisataa miljoonaa alimitoitettuna nämä on tehty, ja tämä vaikuttaa kuntien talouteen erittäin voimakkaasti. Esimerkiksi Tampereella tämä työttömyysturvan osuus on noin 50 miljoonaa, ja Tampereen yksi veroprosentti on 60 miljoonaa, eli se näkyy sitten kuntataloudessa erittäin suuresti ja myöskin kertoo siitä kokonaisuudesta. Eli toimenpiteitä pitää tehdä, jotta saadaan talouskasvua aikaan ja sitä kautta työllisyyttä, ja sitten näillä palvelutoiminnoilla me pehmennämme polkuja sinne työelämään ja yritämme saada kaikki osallistumaan Suomen rakentamiseen. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus tuntuu löytävän syyllisiä: sosiaali- ja terveyspalveluiden toimimattomuus, vanhuspalveluiden vähäisyys on alueiden vika, ja jälleen kerran se, että ihmiset eivät saa työllisyyspalveluita, on alueiden vika. Tämä on kerrassaan kiinnostavaa. Esimerkiksi tämä esimerkkialue, jonka nostin, Päijät-Häme, jossa näitä työllistämisen palveluita on ollut mahdoton saada viime vuonna helmikuusta eteenpäin, on tyypillinen esimerkki alueesta, missä samaan aikaan työttömyysturvan kuntaosuuden eli niin sanotun sakkomaksun osuus on tuplaantunut eli noussut 40 miljoonaan euroon. Täällä ministeri kertoo, että alueiden pitäisi rahoittaa enemmän. Nämä alueet ovat erittäin vaikeassa tilanteessa niin taloudellisesti kuin inhimillisen tilanteen osalta. Tässäkin kaupungissa on Suomen suurin työttömyysaste tällä hetkellä. Kyllä minä ajattelen, että nämä ovat kysymyksiä, mistä myös valtion tulee kantaa oma osansa, ja pitää tunnistaa, että näillä valtion tekemillä päätöksillä on suora vaikutus siihen, että työttömyys on lisääntynyt, ja erityisesti tällä seudulla nämä konkurssit, esimerkiksi virheet pienten ja keskisuurten yritysten osalta, kotitalousvähennys, äkkijyrkkä alv-korotus tai monet muut hallituksen toimet ovat aiheuttaneet tilanteen, että ei uskalleta investoida ja työttömyys on kasvanut ja toisaalta olemassa olevat yritykset ovat kaatuneet. Tilanne on siis valtava inhimillinen mutta myös taloudellinen tragedia, ja toivoisin ministereiltä ymmärrystä myös alueiden tilanteeseen. Ei voi jättää yksin varsinkaan tilanteessa, jossa työllisyysalueet aloittivat toimintansa viime vuoden alusta. Ne aloittivat tammikuussa, rahat loppuivat helmikuussa, ja täällä ministeri sanoi, että olisi pitänyt rahoittaa enemmän. Kymmenen kuukautta olisi pitänyt rahoittaa kunnan pussista tilanteessa, jossa sakkomaksut ovat tuplaantuneet. Minusta se on aika härski pyyntö. Sitten mitä tulee oppimiseen, niin nyt pitää huomata — Suomessa on siis Euroopan korkein työttömyys tällä hetkellä, tilanne on karmiva myös valtakunnallisesti — että työttömistä kaksi kolmasosaa on toisen asteen tutkinnon varassa, ja tämä on minusta asia, mihin hallituksen kannattaisi kiireellisesti kiinnittää huomiota, ensinnäkin puntaroida uudestaan tätä aikuiskoulutustuen leikkausta. Koko järjestelmä ajetaan alas tämän vuoden loppuun mennessä, ja sen jälkeen sen nostaminen uudelleen kestää muutaman vuoden niin, että me saadaan se koko järjestelmä kasaan. Voisiko olla niin, että te edes jättäisitte sen järjestelmän henkiin, niin että seuraava hallitus voisi valita toisin? Toivon tätä. Sitten tämä oppisopimuskoulutettavien määrä, joka on kertakaikkisesti romahtanut tällaisessa tilanteessa, kun näitä oppisopimuspaikkoja on vaikea saada, niitä on jopa peruuntunut tämän vaikean työllisyystilanteen takia ja yritysten tilanteen takia. Voisiko tässä vivuttaa ja auttaa jollakin tavalla, että oppisopimuksiin päästäisiin? Ylipäätään se, että on leikattu 120 miljoonaa ammatillisesta koulutuksesta, on suuri virhe aikana, jolloin nimenomaan jatko-opiskelukelpoisuutta ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluun pitäisi parantaa.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä ollaan kohta päivä puhuttu, monta tuntia, tärkeästä aiheesta, työttömyydestä ja työllisyyspolitiikasta. Kun tietysti ei välttämättä kiinnosta tuolla tämän salin ulkopuolella sitä kansalaista, joka on työttömänä, se, että me täällä ehkä väitellään ja kiistellään ja saatetaan vähän syytelläkin toinen toisiamme puolueina, kuka on tehnyt virheitä ja miksi kukaan ei tee mitään, niin sen takia on aina hyvä muistaa sitä ihmistä ja sitä henkilöä, joka siellä sitten työttömänä joutuu olemaan. Sen takia lainaan yhtä viestiä — tämä on siis työttömänä olleelta henkilöltä: ”Työttömyys hiljentää. Yhtäkkiä katoaa ympäristö ja ihmiset ympäriltä. Tilalle voi tulla unettomia öitä, pelkoa ja kyynisyyttä. Luku ei näe sitä, mitä ihminen kokee. Hallitukselle terveiset: työttömyyttä ei ratkaista koventamalla vaan rakentamalla luottamusta ja turvallisuutta työelämään.” Kyllä se juuri on noin, niin kuin tuo viesti minulle tuli ja siinä sanottiin, että luottamusta pitäisi vain saada tähän yhteiskuntaan ja sitten niitä aitoja toimenpiteitä sen suhteen, että näitä ihmisiä pääsisi paremmin töihin. Toivon todella, että tässä salissa pystyttäisiin tekemään myös oikeita päätöksiä, että ihmisten elämänlaatu paranee, töitä löytyy ja rahaa riittää ruokaan. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Pyysin puheenvuoroni siksi, koska arvelin edustaja Auton keskustelevan puolustusteollisuudesta. Itse puolustusteollisuudessa toistakymmentä vuotta toimineena haluan muutaman sanasen sanoa siitäkin, että kun Suomessa on tällainen massiivinen työttömyys ja niitä työpaikkoja pitäisi luoda ympäri Suomen, Suomen valtio on ohjannut Euroopan aluekehitysrahoja Itä- ja Pohjois-Suomesta puolustusteollisuuden kehittämiseen. Toivoisin, että tällaista uutta puolustusteollisuutta, mikä kasvaa nyt voimakkaasti, ruvettaisiin rakentamaan ympäri tätä meidän rakasta kotimaata, jotta ne työpaikat eivät syntyisi pelkästään sinne Pirkanmaalle, Kanta-Hämeeseen, missä itsekin puolustusteollisuudessa toimin aikaisemmin töissä, eivät rakentuisi pelkästään sen klusterin ympärille, koska nyt syntyy sellaisia pysyviä teollisuuden rakenteita, jotka kantavat Suomea pitkälle ja sitä työvoimaa ja sitä teollisuutta on tarjolla myös tuolla maakunnissa. Ja siihen uuteen, mitä syntyy esimerkiksi supertietokoneen, datatalouden ympärillä oleviin, puolustusteollisuuteen ja kyberturvallisuuteen liittyviin kysymyksiin ja niihin vastauksiin, mitä Suomi hakee, olisi hyvä, että sitä rakennetta rakentuisi ympäri Suomen. Esimerkiksi meillä Kainuussa tähän on paljon vastauksia, koska meille on syntynyt datatalouden osaamista, myös supertietokoneen teholaskennan osaamista. Edustaja Autto mainitsi F-35-hävittäjien vastakauppoihin liittyvistä mahdollisuuksista. Toivoisin, että myös näissä kysymyksissä kartoitettaisiin tulevissa vastaavissa tilanteissa koko Suomen kyvykkyyttä rakentaa näitä alihankintamahdollisuuksia niihin tuotteisiin, mitä maailmalta ostetaan, koska olisi tärkeää saada valmistaa Suomessa mahdollisimman suuri prosentuaalinen osuus niistä tuotteista työpaikkojen luomiseksi mutta myös sellaisen osaamisen luomiseksi, mistä tulevaisuudessa voi olla hyötyä myös muussa teollisuudessa kuin puolustusteollisuudessa.

Arvoisa rouva puhemies! Jäi tosiaan tuossa edellä hieman kesken ajatus siitä, millä tavoin tämä vaikea sota-aika Euroopassa voi toisaalta myös kääntyä Suomen kansantalouden kasvun mahdollistajaksi. Tässä todella Suomen puolustusvälineteollisuus osaltaan tulee näyttelemään aivan keskeistä roolia. On hienoa, että meillä puolustusvälineteollisuutta sekä nykyisellään että tulevien investointimahdollisuuksien osalta sijoittuu laajasti eri puolille maata, jolloin nämä investoinnit ja sitä myöten myös työtilaisuudet ja toimeentulo kohdistuvat laaja-alaisesti. Tosiaan mitä tulee tähän alkuperäiseen ajatukseen siitä, pitäisikö Suomen talouden elvyttämiseksi edellyttää meidän omilta hankinnoiltamme tiettyä kotimaisuusastetta, niin totta kai aina pyritään siihen, että kotimaasta saataisiin parasta mahdollista tavaraa mahdollisimman edullisesti niin, että saataisiin puolustuskykyä eniten vahvistettua sillä eurolla, joka puolustukseen käytetään. Mutta on aivan selvä asia, että kun lähdetään hankkimaan vaikkapa monitoimihävittäjiä, jotka ovat niitä tämän vuoden suurimpia puolustushankintoja — syksyllähän ensimmäiset hävittäjät sitten Suomeen saapuvat tuolta Yhdysvalloista — niin ei niitä voi tietenkään Suomesta hankkia. Mutta Suomi on sitoutunut siihen ja eduskunnan tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että me pidämme Suomen turvassa. Silloin hankimme maailman parhaan monitoimihävittäjän, saamme F-35-hävittäjän. Mutta on tärkeää ja hyvä ymmärtää, että Suomi on aivan keskeinen osa tuota globaalia hanketta. F-35-hävittäjiä ei koottaisi myöskään niille muille hankkeessa mukana oleville liittolaismaille, ellei niitä koneiden eturunkoja tuolla Jämsän Hallissa sitten koottaisi. Ja on tässä Suomen teollisessa yhteistyössä muitakin elementtejä, miten kuulumme osaksi tätä globaalia perhettä. Eli Suomen oma hankinta tuo myös työtä Suomeen, vaikka järjestelmä sinänsä ostetaan ulkomailta. Mutta kun nyt siis puhutaan sitten vaikka näistä Maavoimien hankinnoista, joihin tämän vuoden budjettiin on varattu kuuden miljardin hankintamääräraha, niin kun ajatellaan vaikkapa Saksan lähivuosien hankintabudjettia maavoimien asejärjestelmien ja materiaalin osalta, niin sehän on satoja miljardeja euroja. Silloin on hyvä ymmärtää, mistä sitä kauppaa ja sen myötä työtä ja toimeentuloa Suomeen parhaiten saadaan: sillä, että me itse ostamme itseltämme ja saksalaiset ostavat itseltään, vai sillä, että Suomi pääsee ostamaan ja Suomi pääsee myös toimittamaan aseita Saksalle? Tietysti sillä, että tässä vastuullinen markkinatalous toimii, luodaan eurooppalainen puolustustarvikkeiden markkina, jolla sitten suomalaiset, uskon näin, ovat hyvin kilpailukykyisiä. Tämä meitä eniten hyödyttää. Arvoisa puhemies! Ehkä lyhyesti pari ulottuvuutta vielä. Haluan kiittää ministeri Marttista ja ministeri Multalaa, jotka ovat aktiivisesti tässä keskustelussa olleet. Juuri tämän lain osalta ministeri Talvitiellä ei ole ollut niin suurta valmisteluvastuuta, sillä puhe on siis tästä rakentamislain ja toisaalta räjähdeaineiden käsittelystä annetun lain muutoksesta, joka on juuri valiokuntavaiheessa. En mene siihen käsittelyyn tarkemmin, mutta tämä lainsäädäntö vain kuvaa sitä, miten voidaan sitten jouduttaa hallinnollisia prosesseja, miten voidaan varmistaa, että investointeja saadaan Suomeen toteutettua. Tässä ei millään tavalla tingitä varsinaisesti esimerkiksi turvallisuus- tai ympäristömääräyksistä vaan ainoastaan nopeutetaan ja joudutetaan näitten investointien toteutumista. Tässä tietysti vahvana perusteena on se, että kansallisen turvallisuuden täytyy mennä tietysti kaiken muun edelle ja tarvitaan tällaista kriittistä lisätuotantokykyä, jotta pystymme tuottamaan kaikkea sitä puolustustarviketta, jota tarvitsemme. Mutta mietin sitä, että kun tällaisia hyviä lakeja pystytään säätämään, niin miksei nähdä toisaalta myös sitä, että kun Suomessa investointilama on jatkunut niin pitkään, niin miettisimme todella, voidaanko hallinnollisia prosesseja vielä nykyistä voimakkaammin nopeuttamalla saada myös muille kuin tälle puolustusteollisuuden sektorille aikaan sellaista toivottua investointien etenemistä, mikä toisi Suomeen työtä ja toimeentuloa. Sellaista aivan varmasti voitaisiin saada vaikkapa tähän Euroopan strategisen autonomian rakentamiseen liittyen. Kun meidän tasavallan presidenttimme Ranskan-kollegansa tapasi, niin siellä keskusteltiin esimerkiksi kriittisistä raaka-aineista, ja niitähän meillä Suomessa on. Katson vaikka edustaja Lylyä, joka tulee tuolta Suomen ja samalla koko Euroopan kaivosteollisuuspääkaupungista Tampereelta. Kyllä näitten kaivannaisten vastuullisessa, kestävässä hyödyntämisessä Suomella on aivan valtava potentiaali tulevina vuosina. Se hyödyttää meitä itseämme, mutta olisi iso asia myös koko Euroopan kannalta. Arvoisa rouva puhemies! Ehkä tässä nyt omat pennoseni tähän keskusteluun, mikä selvästi vielä hetken jatkuu, mutta varmaan aika paljon on myös jo sanottu.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia tosiaan, hyvät kollegat, käydystä keskustelusta. Kiitän tässä kohtaa tästä päivästä ja hyvästä yhteistyöstä. Jatkamme varmasti huomenna asian parissa. Mutta muutamaan kokonaisuuteen tässä ehdin ottamaan kantaa. Aloitan edustaja Merisen hyvistä kysymyksistä. Otitte esille nuorten ja nuorten aikuisten tilanteen, ja se on ihan juuri näin, niin kuin kuvasitte, että mikään ei tee niin valtavaa tuhoa ja vahinkoa nuorelle ihmiselle kuin se, että valmistumisen jälkeen ei sitä ensimmäistäkään oman alan työpaikkaa löydä. Se on päivänselvä asia. Minä toimin tällä hetkellä suojelijana tämmöisessä valtakunnallisessa kesätyökampanjassa kuin Kesätyö.fi. Kun se avattiin, siellä oli noin 10 000 kesätyöpaikkaa ja harjoittelupaikkaa tarjolla. Määrä on noussut. Se on taas yksi osoitus siitä, että tehdään myös valtiovallan päästä toimia. Toisaalta taas olen tavannut erikseen sekä julkisen puolen että yksityisen puolen työnantajia ja korostanut heille suoraan sitä tarvetta, että heidän pitää ottaa huomioon myös nämä harjoittelumahdollisuudet taas vastaavasti siinä, että saadaan niitä polkuja työelämään taas rakennettua. Mutta ei, se ei ole riittävästi, eikä tämä nyt ole mikään autuaaksi tekevä asia, vaan totta kai on niin, että mitä paremmin talous kasvaa, sitä enemmän myös näitä niin sanottuja entry-level-paikkoja avautuu työelämään. Tekoälyn vaikutuksista: Me näemme tällä hetkellä sen, että Yhdysvalloissa tekoäly on vaikuttanut nimenomaan nuorten aikuisten työllisyyteen. Se näkyy jo hyvin monista eri tutkimuksista. Samaa vaikutusta me emme näe yhtä selvästi Suomessa, mutta on selvää, että joillakin toimialoilla, joillakin teollisuudenaloilla tekoälyn käytöllä on ollut taas vastaavasti tehostavaa vaikutusta, ja se on varmasti näkynyt ennen kaikkea siinä, miten nuoremmat työntekijät ovat päässeet organisaatioihin esille. En halua rinnastaa tilannetta tuonne lätäkön toiselle puolelle, mutta selvää on se, että tekoälyllä on jo tällä hetkellä vaikutusta meidän työmarkkinoilla. Tämä oikeastaan korostaa vain sitä, että korkeakoulupolitiikkaa, koulutuspolitiikkaa, työllisyyspolitiikkaa ja teollisuuspolitiikkaa tehdään erittäin, erittäin tiiviisti tulevien vuosien osalta. Käyttöön liittyy myös paljon mahdollisuuksia, mutta erityisesti ymmärrän erittäin hyvin sen, että nuorempien aikuisten osalta se herättää kysymyksiä ja pohdintaa siitä, mikä taas heidän asemansa on kaikkinensa työmarkkinoilla tältä osin. Edustaja Lyly otti niin monta kysymystä, että aika ei kyllä mitenkään riitä niihin vastaamiseen. Mutta jos otan nyt sen verran kiinni, että kun piilotyöpaikoista kysyitte, niin olen erikseen korostanut työllisyysalueiden suuntaan sitä, että tätä pitäisi nyt systemaattisesti käydä läpi. Me tiedämme, että riippuen alueesta näitä paikkoja voi olla aika paljonkin. Nimenomaan nyt se olisi aika tärkeää työtä tehtäväksi alueilla, koska sen kautta saadaan hyvin myös polutettua ihmisiä töihin, koska työvoimaa on nyt hyvin saatavilla. Siis kaiken järjen mukaan kaikkien alueiden pitäisi tehdä tätä työtä juurikin tällä hetkellä. Palkkatuen osalta minulla on käynnissä ministeriössä työ. Tavoitteena on siis keventää sitä koskevaa sääntelyä, laventaa näitä ehtoja, jotta nimenomaan alueilla voidaan itse tehdä ne ratkaisut siitä, minkä mittaisia vaikka ne jaksot ovat, tai purkaa sitä hallinnollista työtä taas ympäriltä, jotta sen houkuttelevuus myös työkaluna olisi nykyistä parempi. Me tiedämme sen, että palkkatuki, kun se kohdistuu ennen kaikkea yksityisen sektorin työnantajille, on kaikista vaikuttavin julkisen työllisyyspolitiikan työkalu, ja sen käyttöä pitää pystyä voimakkaasti myös lisäämään. Edustaja Polvinen otti sakkomaksut esille. Tästä käytin mielestäni jo aikaisemmin aika laajan puheenvuoron kaikkinensa. En pysty lupaamaan siihen mitään suurta muutosta. Kyse on siis siitä aikaisemmasta tehtävien siirrosta, mikä on tehty aikaisemman hallituksen aikana, jolloin on päätetty myös tämä sakkomaksukertymä. On myös hyvä muistaa se, että tämän järjestelmän tehtävänähän on kannustaa kuntia aktiiviseen työvoimapolitiikkaan, jotta ne sakkomaksukertymät saadaan katkaistua. Se on sitten eri keskustelu, nähdäänkö eri ryhmissä ja eri puolilla Suomea, että se itse kannustinmalli toimii oikealla tavalla. Mutta on tärkeää myös muistaa se, että kun kunnat ja kaupungit ovat saaneet sen koko vastuun — tämä koskee myös, edustaja Kemppi, teitä, kun kysyitte tästä Päijät-Hämeen tilanteesta — niin vastustakaa nyt, hyvät kollegat, niitä alueen päättäjiä. Mikään ei estä sitä, etteikö Päijät-Hämeen työllisyysalue voi lisäbudjetoida määrärahoja vaikka työllisyyspolitiikkaan, [Hilkka Kemppi: Rahat loppuivat helmikuussa!] koska samaan aikaan on niin, että valtio on siirtänyt kunnille juuri sen määrärahan, mitä käytettäisiin... [Hilkka Kempin välihuuto] — Malttakaa kuunnella, niin vastaan nyt teille ensin. — ...valtio on siirtänyt kunnille juuri sen määrärahan, mitä käytettäisiin vastaavana ajankohtana taas kunnissa työllisyyspalveluitten — tämä on fakta — hoitamiseen. Ymmärrän sen, että tämä herättää paljon keskustelua, mutta samaan aikaan en hyväksy missään tapauksessa myöskään sitä, että uudessa tilanteessa, jossa tehtävien vastuu on siirtynyt kunnille ja kaupungeille, kunnanjohtajat tulevat taas valtion kukkarolle vaatimaan lisää rahoitusta. Ei, nyt se toimii niin, että kunnat ja kaupungit budjetoivat sitten lisää määrärahoja. Se on täysin mahdollista. Tätä tehdään myös eri puolilla Suomea, ja toivon, että me myös vastuutamme alueita tekemään entistä aktiivisempaa työvoimapolitiikkaa. Jos on lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä tai jos on muita kysymyksiä, millä me voimme auttaa alueita onnistumaan työllisyyden hoidossa, me teemme sen, mutta lisää rahaa valitettavasti tässä tilanteessa me emme voi luvata työllisyyden hoitoon alueille. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Edustajien muutamiin kysymyksiin: Erityisesti edustaja Merinen toi esiin korkeakoulujen mahdollisuudet vaikuttaa siihen, miten valmistunut voi työllistyä. Korkeakouluilla on useita erilaisia keinoja vaikuttaa siihen, millaiset työelämävalmiudet tutkinnon suorittaneilla on. Esimerkiksi juuri ilmestyneen Karvin arviointiraportin mukaan työelämään osallistumista opetussuunnitelmatyössä olisi hyvä parantaa. Meillä on tällä hetkellä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyö käynnissä, eli pohditaan tavoitteita 2040:een ja näitä toimenpiteitä tämän kevään aikana. On varmasti niin, että tullaan nostamaan työelämävalmiuksien parantamista. Tämä koskee myöskin erityisesti kansainvälisiä opiskelijoita. Työministeri Marttisen kanssa pidimme ennen joulua tämmöisen pyöreän pöydän keskustelun, jossa käytiin läpi kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistilannetta. Siellä näkyy selvästi se, että jos et saa harjoittelupaikkaa yrityksessä, niin on entistä vaikeampi työllistyä myöskin sen valmistumisen jälkeen. Opintojen aikaiset harjoittelut, opinnäytetyöt ja työelämän kanssa tehtävät projektit auttavat nimenomaan työelämäyhteyksien rakentumisessa opintojen aikana. Myöskin sen takia on tärkeätä, että niihin kannustetaan ja korkeakoulut niitä myöskin tekevät. Korkeakouluilla on myöskin urapalvelut, mutta tässäkin näkyy se haastava tilanne, että myöskin näitä harjoittelupaikkoja on ollut nyt vaikeampi saada, koska vuosina 23—24 niitä korkeakoulusta valmistuneita on enemmän. Arene arvioi, että 3 500 AMK-opiskelijan valmistuminen saattaa viivästyä näitten harjoittelupaikkojen vuoksi. Edustajat Sarkomaa ja Laiho tästä tekivät kirjallisen kysymyksen alkuvuodesta, ja kun heille vastasin viime viikolla, niin totesin siinä, että sosiaali- ja terveysministerin kanssa ollaan järjestämässä pyöreän pöydän keskustelua, johon kutsutaan hyvinvointialueita, Arene, korkeakouluja ja yrityksiä, ja me mietitään, mitä me voimme tehdä sille, ettei ainakaan lakisääteinen harjoittelupaikka viivästyttäisi niitä opiskeluja. Sitten, arvoisa puhemies, ihan lyhyesti vielä vastaan, koska ainakin edustajat Kettunen, Polvinen ja Räsänen, Hanna, kysyivät itäisen Suomen ohjelmasta. Hallitus tosiaan arvioi. Mehän nimitimme kauppaneuvos Bromanin tekemään esityksiä itäisen Suomen asioiden parantamiseksi, ja tämä erityistalousalue on hallituksella edelleen arvioinnissa, toisin kuin on annettu ymmärtää. Me ollaan tehty valtavia panostuksia. Me ollaan muun muassa Fingridin investointikykyä nostettu miljardilla eurolla, eli se on nyt 5,2 miljardia tulevalle kymmenelle vuodelle. Fingrid käynnisti sen Huutokoski—Kontiolahti-hankkeen yva-prosessin. Sen pitäisi valmistua tänä syksynä. Me ollaan kohdennettu itäisen Suomen kestävän matkailun kasvuohjelmaan kolme miljoonaa euroa. TEM myönsi Imatran seudun ja sen lähialueiden äkillisen rakennemuutoksen toimintasuunnitelman toteuttamiseen rahaa. Me saatiin viime vuonna Euroopan komissiolta 50 miljoonaa euroa rahaa rajapuoleen. [Puhemies koputtaa] Eli tosi paljon on tehty toimenpiteitä, mutta siinä itäisen Suomen ohjelmassa [Puhemies koputtaa] on edelleen toimenpiteitä, mitä hallitus arvioi. Minun mielestäni myöskin sekä Kajaanin seudun että Imatran seudun erityistalousalueen kohdalla on tärkeätä, että hallitus vielä arvioi, mitä niille voi tehdä. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Ehkä tässä on nyt muutamaan kertaan näitä rakentamisen puolen asioita käyty läpi ja on kysytty, muun muassa edustaja Kemppi, moneen kertaan, että tartutteko ehdotuksiin. Täytyy kyllä sanoa, että sellaiseen ehdotukseen, joka on keskeinen osa meidän asuntopolitiikan vauhdittamista eli asuntorakentamisen vauhdittamista liikenneinvestointien avulla, minä en kyllä tartu. Puhun nyt erityisesti tästä Vantaan ratikan rahoittamisen perumisesta, koska se on pääkaupunkiseudun ykköshanke, kun puhutaan maankäytön, asumisen ja liikenteen eli MAL-sopimusten mukaisista hankkeista. Ihmettelen kovasti, että keskusta tätä hanketta vastustaa, koska se on todellakin ollut tämän seudun kärkihanke, ja sen avulla pyritään nimenomaan saamaan vauhtia myös asuntorakentamiseen, luomaan hyviä paikkoja asuntorakentamiselle, niin kuin näiden keskeisten raidehankkeiden yhtenä tavoitteena on liikenteen sujuvoittamisen lisäksi ja myös päästöjen vähentämisen lisäksi. Pidän tätä kyllä huonona politiikkana, jos tällaiselle tielle lähdetään, että nämä keskeiset sopimukset kaupunkiseutujen ja valtion välillä, mikä tämä MAL-sopimus siis on, lähdettäisiin avaamaan ja perumaan. Niiden neuvottelu on aika pitkä tie, ja siinä aina seutu tekee ensin oman ehdotuksensa ja sitten valtio paitsi tuo sen oman rahansa pöytään myös sitoutuu sitten osaltaan asioihin, ja seutu tietysti myös osaltaan. Muun muassa nämä asuntorakentamisen tavoitteet ovat yksi sellainen. Se ei ainakaan loisi hyvää tänne asuntorakentamisen puolelle, koska tarvitsemme nimenomaan niitä sellaisia hyvien liikenneyhteyksien varrella olevia asuntorakentamisen paikkoja. Se on se, mitä me voimme valtiolta tehdä, ja toisaalta kunnat voivat sitten kaavoituksella niitä paikkoja luoda. Sen haluan myös tässä todeta, että me ollaan nimenomaan pyritty tekemään nyt sellaista lainsäädäntöä myös täällä kaavoituksen, kaupunkisuunnittelun ja rakentamisen puolella, jolla annetaan edellytykset sille, että sitten kun niitä asuntoja halutaan rakentaa, niin se voi tapahtua sujuvasti. Olemme jo tehneet rakentamisluvituksen kolmen kuukauden käsittelyaikatakuun, sitten tietenkin isommille investoineet tämän ympäristöluvituksen yhden luukun periaatteen, ja nyt meillä on tulossa alueidenkäyttölaki, joka mahdollistaa myös huomattavasti sujuvamman kaavoituksen kunnissa, muun muassa esimerkiksi yleiskaavan ja asemakaavan yhtäaikaisen päivittämisen, joka vähentää merkittävästi sitä aikaa, mikä tällaiseen päivitykseen menee. Tällaisia uudistuksia olemme tehneet roppakaupalla, ja lisää on tulossa, ja pääsette aluekäyttölakiakin tänä keväänä vielä täällä eduskunnassa käsittelemään. Arvoisa puhemies! Tämän nyt halusin tässä vaiheessa iltaa vielä sanoa. Kiitän edustajia keskustelusta ja ajatuksista, joiden joukossa on kyllä ollut myös sellaisia ideoita, jotka tähän asuntorakentamiseenkin, sen kysyntäpuoleen, joka se todellinen haaste on, voisivat tuoda niitä ratkaisuja. — Kiitos.