Suullinen kysymys budjettiriihestä (Joona Räsänen sd)

Arvoisa puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa] Ainakin se näyttää jatkuvan siitä, mihin keväällä jäätiin, että vastataan samaan kysymykseen uudelleen ja uudelleen. — Siis hallituksen toimet vahvistavat julkista taloutta ja sen rahoitusasemaa nettona 3,1 miljardia ensi vuonna. Tämä hallitusohjelma ja sen talousohjelma ovat kokonaisuus. Teillä on ilmeisesti sen verran aikaa, kun olette hallituksessa olleet, että tämä ei enää ole mielessä. No mitä tulee sitten näihin järjestökysymyksiin, niin haku... [Välihuutoja] Kyllä, me olemme joutuneet sopeuttamaan joka puolelta, myös järjestöistä, joka on yksi osa meidän hyvinvointiyhteiskuntaamme. — Se haku on tällä hetkellä auki, ja se, miten säästöt kohdentuvat, päätetään sitten myöhemmin. Mutta kaikissa tilanteissa hyvinvointiyhteiskunta Suomella on velvollisuus pitää huolta heikoimmassa asemassa olevista.

Arvoisa puhemies! On aidosti yllätys — on varmasti ollut ministereille vaikeaa vastata asiaa koskeviin kysymyksiin — että tämä hallitus viimeisessä budjettiriihessään omilla päätöksillään heikentää julkista taloutta, siis lisää velkaantumista. Siis tämä hallitus, joka on kaiken aikaa uhonnut, että velaksi eläminen lopetetaan, että tehdään mittavia leikkauksia, ja suurilla saksilla on heiluttu. Nyt velkaantumista kiihdytetään, julkista taloutta heikennetään. Tämä on jo itsessään murheellista, mutta vielä surullisemmaksi tämän asian tekee se, että samassa riihessä teitte päätöksiä muun muassa näihin elintärkeisiin kansalaisjärjestöihin, sosiaali- ja terveysalan järjestöihin, jotka tarjoavat kansalaisille vertaisapua. Juuri näitä leikkauksia te olette perustelleet velkaantumisen hillitsemisellä. Kuinka tässä nyt näin käy, että te annatte mittavat veronalennukset velaksi suuryrityksille ja samaan aikaan leikkaatte esimerkiksi Kehitysvammaliiton, Autismiliiton ja vaikkapa Mannerheimin Lastensuojeluliiton [Puhemies koputtaa] lasten ja nuorten auttavan puhelimen työn? Pääministeri Orpo, ovatko tässä nyt arvovalinnat aivan kohdallaan? [Eduskunnasta: Ei ole!]

Arvoisa puhemies! Hyvää syyskautta minunkin puolestani. Ensinnäkin hallituksen talouspolitiikka on kokonaisuus. Sitä tehdään neljän vuoden jaksolla, ja kaikki ne toimet, joita on tehty, vahvistavat julkisen talouden rahoitusasemaa nettona ensi vuonna 3,1 miljardia — siis vahvistavat 3,1 miljardia. Toki te voitte sen näin palastella, ensi vuosi on budjetin jälkeen... Pelkästään ensi vuotta katsoen se on suht neutraali, hieman miinuksella. Mutta mitä tulee... [Välihuutoja] — 3,1 miljardia vahvistavat. — Mutta sitten jos... [Eduskunnasta: Miten tällä viikolla, ollaanko plussan puolella?] — Saanko puhua? Vastaan tähän toiseen kysymykseen. Se vaan menee niin, että jotta me voimme meidän hyvinvoinnistamme pitää huolta ja jotta meillä on varaa Suomessa huolehtia haavoittuvimmassa asemassa olevista ihmisistä, mikä on meidän velvollisuutemme kaikissa tilanteissa, niin me tarvitsemme investointeja, me tarvitsemme talouden kasvua, me tarvitsemme yrittäjyyttä, me tarvitaan kannusteita työn vastaanottamiseen, ja sitä me teemme. Siksi me pidämme huolta kansalaisten ostovoimasta, työn verotusta kevennetään ja estetään kiristyminen. [Puhemies koputtaa] Siksi me laskemme yritysverotusta, että me saamme tässä maassa ihmisille töitä [Puhemies koputtaa] ja kykenemme huolehtimaan heikommista.

Arvoisa puhemies! Ymmärrän, että tämä on hieman kiusallinen aihe teille, [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei tullut vastausta!] että kaikkien niiden lupausten ja puheiden jälkeen hallitus todella viimeiseksi budjetikseen esittää toimia, joilla heikennetään julkista taloutta. Kyllähän tämä nyt aika paljon vie pois uskottavuutta siitä saarnaamisesta, jota te olette koko kautenne harrastaneet. Lopputuloshan olisi siis se, että jos hallitus ei olisi pitänyt budjettiriiheä ollenkaan, niin julkinen talous olisi ensi vuonna paremmalla tolalla. [Naurua vasemmalta] Se on aikamoinen saavutus. Arvoisa puhemies! Ensi vuoden osalta hallituksen säästöt kohdistuvat varsinkin kansalaisjärjestöihin, ja vastaavasti suurimpina voittajina todella näiden veronkevennysten osalta ovat isot finanssitalot ja kauppajätit. Nyt kun tämä velkaantuminen ei edes taitu niin, arvoisa pääministeri, olisin nyt kysynyt teiltä: onko todella nyt niin, että tällaisessa ajassa nämä isot finanssijätit ja kauppatalot tarvitsevat enemmän niitä veronalennuksia kuin esimerkiksi nuorten, vammaisten tai muiden heikommassa asemassa olevien palvelut tarvitsevat tukea?

Arvoisa herra puhemies! Oikein hyvää syksyn alkua koko eduskunnalle. Todella mukava olla täällä. [Naurua] — Mennään näihin budjetin lukuihin. Todellakin ensi vuoden budjetissa säästöjen kokonaismäärä, joita siis on tehty hallitusohjelmassa ja kolme kertaa niiden päälle, lähentelee viittä miljardia euroa. Lisäksi siellä on uusia säästöjä, joita on tehty viimeksi tänä keväänä. Mutta kyllä, siellä on myös menojen lisäyksiä. Kaikkein suurimpina ovat veronkevennykset, joita ensi vuodelle tulee merkittävästi sekä yrittämisen että työn verotuksen puolelle. Sen lisäksi siellä muun muassa on sellaisia määräaikaisia menolisäyksiä, jotka vaikuttavat siihen nettosopeutuksen määrään huomattavasti, kuten lähes miljardi investointiohjelman menoja ja toisaalta Ukrainan tukea. Nämä ovat kaikista oleellisimmat osa-alueet siellä, jotka lisäävät menoja. Haluaisin tietää teiltä, edustaja Räsänen, mitä näistä — paitsi tietenkin veronkevennyksiä te vastustatte — menolisäyksistä, investointiohjelmasta tai Ukrainan tuesta, te vastustatte.

Arvoisa puhemies! Hallitus on nyt pitänyt viimeisen budjettiriihensä, onneksi. [Oikealta: Tällä kaudella!] Suurinta yllätystä kuitenkin tuossa budjettiriihessä hallitushan yritti visusti peitellä, ja sehän oli se, että kun kaikki hallituksen päätökset koskien ensi vuotta ynnätään yhteen, niin kappas kummaa niiden yhteisvaikutushan on julkista taloutta heikentävä. [Vasemmalta: Oho!] Ei ollutkaan siis oikea aika lopettaa tätä velaksi elämistä, vaan hallituksen mielestä oli oikea aika omin toimin pahentaa tilannetta entisestään. Arvoisa valtiovarainministeri, olen ymmärtänyt, että te ette ole halunnut tähän kysymykseen vielä vastata, mutta näin eduskunnan edessä kysyn teiltä: jaatteko ministeriönne arvion, että kun katsotaan hallituksen päätöksiä koskien vuotta 2027, niin niiden yhteisvaikutus on julkista taloutta heikentävä?