Suullinen kysymys budjettiriihestä (Petri Honkonen kesk)

Arvoisa puhemies! Ehkä näitä lukuja kannattaa kysyä tarkemmin valtiovarainministeriltä, mutta minä ymmärrän erittäin hyvin sen huolen, mikä työttömillä ihmisillä on, nuorilla, heidän perheillään. Mutta minä haluan toistaa nyt kuitenkin sen, että siihen, että Suomeen syntyy työtä ja työpaikkoja, tarvitaan talouden kasvua ja siihen tarvitaan investointeja, ja ne ovat nyt liikkeellä. Suomen talous on Euroopan vahvimmassa vedossa tällä hetkellä, tai ainakin kärkipaikoilla. [Naurua vasemmalta] — Ainakin kärkipaikoilla. Enkä minä ymmärrä, mikä siinä naurattaa. Jos se on ilon naurua, niin se on hyvä. — Mutta siis se on ainut mahdollisuus, millä me saadaan oikeasti Suomeen työpaikkoja. Mitä tulee erilaisiin keinoihin, miten me voidaan tässä tilanteessa auttaa työttömiä, niin me tehtiin jo kehysriihessä keväällä suuri määrä päätöksiä, joista työministeri varmasti kertoo mielellään, muun muassa se nuorten työllistämisseteli, joka on nyt alkanut vetämään, jolla me voidaan tuhansia nuoria saada töihin, tai pitkäaikaistyöttömien palvelut. Me tehdään toimia auttaaksemme, mutta ne todelliset työpaikat tulevat tämän talouskasvun myötä, ja se on nyt käynnissä.

Arvoisa puhemies! Suomi on todellakin Euroopan kärkimaa työttömyydessä, ja se on äärimmäisen valitettava kärkisija. Erityisen surullista on nuorisotyöttömyyden raju ja pitkittynyt kasvu, ja, arvoisa pääministeri, näillä nuorilla ei ole aikaa odottaa. Nyt tarvitaan välittömiä, radikaalejakin ratkaisuja, kuten keskustan esittämä nuorten takuutyö. Edes korkeakoulutus ei enää näytä suojaavan työttömyydeltä. Esimerkiksi korkeakoulutettujen naisten työttömyys on noussut hälyttäviin lukemiin. Yhteensä naisia on työttömänä nyt 14 000 enemmän kuin vuosi sitten samaan aikaan. Tätä kasvua selittävät esimerkiksi hallituksen tekemät toistuvat sotesäästöt — seurauksena siis työttömyyttä, vaikka Suomi tarvitsisi kipeästi näidenkin naisten osaamisen ja ammattitaidon. Arvoisa pääministeri, kun tavoitteenne oli plus 100 000 työllistä mutta saldo tällä hetkellä on miinus 70 000 työllistä, niin oletteko hallituksessa laskeneet, paljonko tämä jättityöttömyys on nostanut [Puhemies koputtaa] jo entisestään kovaa sopeutustarvetta? [Ben Zyskowicz: Soteen annettu neljä miljardia enemmän kuin silloin, kun te olitte hallituksessa!]

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin on tosiaan niin, että tällä vaalikaudella on jo leikattu järjestöiltä aika paljon rahaa. Edelleenkään ei olla vielä koskettu siihen varsinaiseen kohtaavaan työhön, mikä kuvastaa sitä, että takavuosina rahoitusta on kyllä jaettu erittäin löysäkätisesti [Puhemies koputtaa] myös kaikkeen sellaiseen toimintaan, jolla ei ole tekemistä sen järjestötoiminnan ytimen kanssa. Nyt tällä hetkellä tehdään vielä tehostamisoperaatiota, jotta veronmaksajan raha menee sinne, minne se todella kuuluu, eli siihen konkreettiseen, kohtaavaan asiakastyöhön. Siksi järjestöjä kannustetaan myöskin yhdistymään ja karsimaan päällekkäistä hallintoaan, jota on merkittävästi. Tämä on myöskin mielenkiintoinen väite, että jos rahoitusta vähennetään, niin sen jälkeen palkatta tehtävä vapaaehtoistyö jollakin tavalla vähenee. [Vasemmalta: Totta kai! — Välihuutoja vasemmalta] On tietysti totta, että totta kai tarvitaan [Puhemies koputtaa] myöskin tukirakenteita sille vapaaehtoistyölle, mutta ei ollenkaan siinä sosiaalidemokraattisessa raskaudessaan kuin millaiseksi tämä järjestelmä alkujaan on luotu. [Naurua oikealta]

Arvoisa puhemies! Kokoomus ja perussuomalaiset pääsivät valtaan pelottelemalla suomalaisia, miten velkaantuminen on yli äyräiden, ja nyt se loppuu. Lopputulos on se, että tällä vaalikaudella otatte velkaa enemmän kuin mikään hallitus Suomen historiassa ja viimeisessä budjettiriihessänne lisäätte velkaantumisen vauhtia. Julkisen talouden tasapaino heikkenee, ja pitkäaikaistyöttömyys on Suomessa 1990-luvun laman tasolla. Silti teillä on varaa tehdä satojen miljoonien yhteisöveroalennus suurimmille yrityksille. Järjestörahoitus puolittuu tällä vaalikaudella, ja jopa 200 000 vapaaehtoista uhkaa olla vähemmän järjestöjen piirissä tulevina vuosina. Tietysti myös tuhansia ihmisiä irtisanotaan järjestöistä. 40 prosenttia järjestöistä ilmoittaa, että heidän toimintansa uhkaa loppua kokonaan. Arvoisa pääministeri, sanoitte juuri, että hallitusohjelma ja hallituskausi on kokonaisuus. Kun järjestöistä nyt näin suuri osa on jäämässä pois, ymmärrättekö, että se palvelutarve ja kustannuspaine siirtyy hyvinvointialueille? Oletteko ottaneet tätä millään tavalla huomioon, [Puhemies koputtaa] kun olette neuvotelleet näistä leikkauksista?

Arvoisa puhemies! Minulla on hyviä uutisia teille: toki meillä on aivan liian korkea työttömyys, mutta se toivo on siinä, että talous kasvaa Suomessa. Te ette sitä uskoneet keväällä ettekä viime alkuvuodesta, kun siitä alettiin puhumaan, että ne merkit näkyivät. Nyt koko kesä on nähty uutisia siitä, miten Suomen talous kasvaa. Investointeja tulee ennätysmäärä, ja kasvu on laaja-alaista ja vahvaa, Euroopan kärkeä. Ja se logiikka menee niin, että ensin pitää lähteä investointien liikkeelle, viennin lähteä vetämään, sen jälkeen ryhdytään palkkaamaan ihmisiä. Nyt myöskin jo asiantuntijat sanovat — ja se näkyy tilastoissa — että pahin on takana ja että nyt on lupa odottaa, että niitä työpaikkoja tulee. Minusta tämä on hyvä uutinen, ja kannattaa lukea kesän lehtiä, jos ne ovat jääneet huomaamatta. Siellä on täynnä hyviä uutisia siitä, miten Suomen talous kasvaa. Te ette sitä uskoneet, mutta kannattaa uskoa, koska se on nyt totta myös lukujen valossa. Enää ei ole kyse vain siitä, mihin minä uskon. Nyt se näkyy luvuissa.

Arvoisa herra puhemies! Laulussa lauletaan, mikä onkaan se mies, mikä on se maa, jossa voi katsella yötöntä yötä ja jossa aikuinen mies on vailla työtä. Tänä päivänä lauletaan laulua, jossa työtä vailla ovat miehet, naiset ja etenkin korkeakoulutetut ja nuoret. Arvoisa pääministeri, kasvu ei lämmitä silloin, kun ei ole työtä, silloin, kun perheessä ei ole työtä. Suomessa vallitsee edelleen suurtyöttömyys. Omassa maakunnassani Keski-Suomessa se on itse asiassa vieläpä maan pahin. Uutiset Atrialta, Kiilto Oy:ltä, Pandansuklaatehtaalta kertovat surullista tarinaa. Kun kuuntelin teidän puheitanne budjettiriihen tiedotustilaisuudessa, tarina oli kovin toisenlainen ja heräsi kysymys, elättekö te ollenkaan tässä todellisuudessa. Nyt jos koskaan budjettiriihen olisi pitänyt olla työn riihi, mutta saimme sen sijaan julkista taloutta heikentävän riihen. Missä ovat ne lupaamanne satatuhatta uutta työpaikkaa? Keskusta olisi laittanut työhanskat käteen, luonut kannusteet palkata töihin nuoria, ensimmäinen työntekijä yritykseen. Pääministeri, milloinka hallituksenne herää tähän todellisuuteen, [Puhemies koputtaa] missä suomalaiset elävät, ja mitä teette tässä ja nyt, että nuoret saavat työtä?