Lakialoite laeiksi asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 14 §:n ja asunto-osakeyhtiölain 8 luvun muuttamisesta

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos edustaja Honkoselle tästä aloitteesta. — Edustaja Lehtinen hyvin kuvasi tätä tilannetta. Ympäristövaliokunnassa on muussa yhteydessä tätä aihetta käsitelty, ja kyllähän se on ollut yllätys, miten monimutkaiseksi on paljastunut, että niitä tietoja saataisiin sieltä, mutta toivottavasti sitä työtä nyt sitten jatketaan. Lähinnä tässä vaiheessa, kun edustaja Lehtinen toi jo hyvin esille, en ala kertaamaan niitä samoja, mitä tuolla valiokuntatyössä on tullut vastaan. — Kiitos, ei muuta.

Arvoisa rouva puhemies! Itse, kun olen 20 vuotta noilla tehtävillä käynyt, joissa häiriökäyttäytymistä tapahtuu, olen varsin usein kohdannut tämän ongelman. Vuokranantaja on myöhemmin lähestynyt ja kysynyt, mitä siellä hänen asunnossaan tapahtui. Sinänsä on ymmärrettävää, että halutaan tietää, mitä siihen omaan asuntoon kohdistuu. Itse en sinänsä pidä tätä asiaa kaikkein tärkeimpänä, vaan ennen kaikkea sitä, että niillä muilla asukkailla, jotka siinä rapussa asuvat, tulisi ensisijaisesti olla oikeus siihen kotirauhaan ja siihen häiriöttömään asumiseen. Tiedän kerrostaloja, joissa pahimmillaan kokonainen rappu on tyhjentynyt yhden asukkaan häiriökäyttäytymisen vuoksi, ja kukaan ei voi tälle asialle mitään. Siitä näkökulmasta katsottuna, että olisi oikeus tietää, mitä siellä asunnossa on tapahtunut, tämä edustaja Honkosen lakialoite on kyllä mielestäni hyvin kannatettava. Näen myöskin niin, että näissä häätötapauksissa poliisi on hyvin riippumaton toimija. Se, mikä olisi tärkeintä tietää, on se, missä huoneistossa poliisi on käynyt, ja mikä sen lopputulos on ollut. Välillä sinne kirjattiin myöskin aiheeton hälytys, eli katsoimme niin, että mielestämme asukkaan toiminta ei aiheuta häiriötä siellä, vaan ilmoittaja oli ikään kuin liian herkkä. Myöskin tämä olisi hyvä tietää, mutta se vaatii sitä avoimuutta molempiin suuntiin — tai onko sieltä poistettu henkilöitä, onko otettu kiinni, onko vaimennettu liiallinen meteli, vai mikä se lopullinen suorite ikään kuin siellä on ollut. Mitään muuta tietoahan välttämättä ei tarvitsisi antaa, mutta tämä olisi riittävä pohja sille, että vuokranantaja voi ryhtyä sitten toimiin häiriökäyttäytymisen lopettamiseksi, ja nämä muut rapussa asuvat saisivat rauhan, koska usein todellakin oli niin, että he pelkäsivät itse tehdä asialle mitään, koska asukkaat, jotka häiriötä aiheuttivat, olivat niin uhkaavia. Tässä tosiaan omaisuuden suojaaminen on myöskin se toinen tärkeä argumentti. Monesti ne asunnot olivat varsin huonossa kunnossa, kun siellä oli sitä häiriökäyttäytymistä ja juhlimista ja ihmisten oleskelua läpi yön, monet sen asian olivat kuulleet, ja sitä oli jatkunut jo pitkään, eli myöskin tämä puoli on. Minun on vaikea ymmärtää sitä, miksi tietosuoja on viety niin pitkälle, etteikö voisi jatkaa ikään kuin maalaisjärjellä ajatellen järkevää toimintaa. Eikä tämä tarkoittaisi tosiaankaan sitä, että merkittäviä yksityiselämää koskevia tietoja pitäisi luovuttaa, vaan pelkästään ne yleistiedot siitä, mitä siellä asunnoissa ja rapuissa tapahtuu.

Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Tässähän on nyt aivan kuin sokerina pohjalla mahdollisuus keskustella valmistelemastani lakialoitteesta, jonka myös muutamat kansanedustajat ovat täällä allekirjoittaneet. Tässähän on siis kyseessä ehdotus, jolla pyrittäisiin suitsimaan tällaista sinänsä vakavaa ongelmaa, jonka moni vuokranantaja on tullut kohtaamaan. Eli valitettavasti näistä erilaisista järjestyshäiriöistä, häiriökäyttäytymisestä, joita vuokralaisten taholta, asunnon vuokranneiden taholta ilmenee, ei saada riittävästi ja riittävän helposti tietoa sen kyseisen asunnon omistajalle. Tässä on tietysti monia kysymyksiä ja monenlaisia oikeuksia, joihinka tällä lakialoitteella ja näillä muutoksilla pyritään tarttumaan. Ensinnäkin on tietysti kotirauha, joka on ihan perustuslainkin suojaama oikeus, ja toisekseen kotirauhan lisäksi oman asuinympäristön turvallisuus tietysti on ihan keskeinen asia. Valitettavasti nämä erilaiset häiriökäyttäytymisen muodot, päihteiden käyttö, väkivalta tai sillä uhkailu, ovat lisääntyneet viime vuosina, ja tämähän heijastuu sitten varsinkin isommissa taloyhtiöissä naapureidenkin kokemaan turvallisuudentunteeseen. Kun katsotaan lainsäädännön nykytilaa, niin vuokranantajalla tai sitten taloyhtiöllä on varsin rajalliset keinot puuttua asukkaiden häiriökäyttäytymiseen. Huolimatta näistä aika vakavistakin tilanteista, joissa esimerkiksi vuokralainen tai muut asunnossa hänen kanssaan oleskelevat toistuvasti kohdistavat uhkailua tai jopa väkivaltaa naapurustoonsa, on taloyhtiöllä ja asunnon omistajalla, vuokranantajalla, aika rajalliset keinot puuttua asukkaiden aiheuttamaan häiriökäyttäytymiseen. Niin kuin tiedämme, häätöprosessi voi kestää kuukausia, ja sen aloittamiseen tarvitaan hyvin vahvat todisteet. Tämä on tietysti ihan oikein, että meillä lainsäädännössä on pyritty vuokralaisen asemaa eri tavoin turvaamaan. Meillä aikanaan, vuosikymmeniä sitten, viime vuosisadalla vuokralaisen asema oli aika huono, ja sitä sitten tässä huoneenvuokralaissa pyrittiin monin tavoin turvaamaan, mutta ei se voi olla ihan niinkään, että se suoja on niin vahva, että sillä sitten suojataan sitä väärinkäyttäytyvää, häiriökäyttäytyvää vuokralaista. Tällainen valitettavasti on tilanne. Yksi keskeinen ongelmakohta, johonka tällä ehdotuksella nyt sitten voitaisiin tarttua ja joka voitaisiin korjata, on se, että poliisin hälytystehtävät, jotka kohdistuvat tähän asuntoon, esimerkiksi näissä häiriötilanteissa, eivät nykyisin tule sen asunnon omistajan, sen kiinteistön omistajan, vuokranantajan tai sitten sitä hallinnoivan asunto-osakeyhtiön tietoon. Välttämättä vuokranantaja ei ollenkaan saa tietoa, vaikka hänen asunnossaan olisi useammankin kerran poliisi käynyt syystä tai toisesta. Yleensä sinne nyt ei kovin heppoisesta syystä mennä. Mikäli vuokranantaja saa tästä poliisin järjestyshäiriön vuoksi tekemästä käynnistä muuta kautta tiedon, joutuu vuokranantaja usein keräämään tämän häädön toteuttamiseksi todistusaineistoa muuta kautta, kun sitä tietoa ei poliisilta saa, esimerkiksi haastattelemalla näitä muita naapureita, jotka kärsivät tästä jatkuvasta häiriökäyttäytymisestä. Usein on sellaistakin tullut vastaan, on raportoitu tilanteita, että nämä naapurit olivat aika haluttomia todistamaan oikeusprosessissa oman turvallisuutensa vuoksi, koska he pelkäävät. Näin vakavia tilanteita on tullut, kun tässä kyseisessä asunnossa häiriköivä asukas on uhkaillut näitä naapureitaan. No, kun tässä lakialoitetta viime keväänä rustasin, niin silloinhan hallitus oli juuri antanut asunto-osakeyhtiölakia ja huoneenvuokralain muutosta koskevat hallituksen esitykset. Nyt viimeisen tiedon mukaan nämä hallituksen esitykset on jo käsitelty, mutta yhtä kaikki, näillä muutoksilla minun mielestäni pystyttäisiin ratkomaan näitä hankalia tilanteita, joissa ensinnäkin saataisiin se häiriökäyttäytyminen loppumaan, häätö toteutettua tehokkaammin ja nopeammin, ja sillä suojattaisiin monia oikeuksia, joista tietysti keskeisimmät ovat, niin kuin sanoin, oikeus kotirauhaan ja oikeus turvalliseen ympäristöön, mutta myöskin omaisuudensuoja, yksityisen omaisuuden suoja. Kieltämättä vuokranantaja omistaessaan ja vuokratessaan sen kiinteistön on oikeutettu myöskin sitten sitä omaa omaisuuttaan käyttämään ja suojelemaan tällaisesta ikävästä tilanteesta huolimatta. Siksipä tässä lakialoitteessa nyt esitetäänkin, että huoneenvuokralakiin ja asunto-osakeyhtiölakiin lisättäisiin säännökset, joilla vuokranantaja tai asunto- tai kiinteistöosakeyhtiö saisi oikeuden saada ja käsitellä poliisiviranomaisen tietoja omassa hallussaan olevasta huoneistosta ja sinne kohdistuneista hälytystehtävistä ja käynneistä. — Kiitos, puhemies.