Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi taiteen perusopetuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tähän edelliseen puheenvuoroon voisin sanoa, että tällainen keskittämisen eetos, mitä täällä salissa on aikaisemminkin kuultu, ei ole johtanut niihin tavoitteisiin, mitä puheissa on ollut. Toivon, että tässä uudistuksessa ne ensimmäistä kertaa tällä kaudella toteutuisivat niin, että myös ihan pienet paikkakunnat saisivat niitä palveluja — ei jäisi niihin 30 000 asukkaan kaupunkeihin. Tuossa edustaja Kettunen aikaisemmin toi huolen musiikkiopistojen ja kansalaisopistojenkin mahdollisuuksista näille nuorille ja lapsille antaa tätä palvelua, ja minä yhdyn tähän samaan huoleen. Täytyy toistaa hieman sitä, että olen itsekin Kuhmon musiikkiopistossa viulua soittanut ja Kuhmon musiikkiluokalla kuusi vuotta ollut, ja ei minustakaan tullut sen kummempaa musikanttia — sanoivat, että mene teatterikouluun, mutta tulin tänne ehkä Suomen suurimpaan teatteriin suoraan kouluja käymättä. Joka tapauksessa on tärkeää, että jokainen nuori ja lapsi pystyy itseään toteuttamaan. Se sitouttaa heitä, he kokevat olevansa osa tätä yhteiskuntaa, yhteisöllisyyttä. Sitä me tarvitaan tässä yhteiskunnassa kaikista eniten, ja sitä läsnäolemisen tunnetta, ja instrumentit antavat siihen hyvän mahdollisuuden verrattuna esimerkiksi matkapuhelimiin, joiden ääressä nuoret ovat aivan liian paljon, joten yhdessä soittaen, laulaen ja itseänsä toteuttaen tieteen ja taiteen parissa, siellä, missä elämää on, metsissä ja metsästyksessä, missä vain, kalastuksessa ja eränkäynnissä — näissä asioissa se nuori parhaiten voi. Siinä mielessä toivon tältä uudistukselta sitä potkua, mistä tässä aikaisemmissa puheenvuoroissa sanottiin, että tämä parantaa niitä palveluja, ja että se ei huononna, niin kuin meitä huolettaa.

Kiitos, arvoisa puhemies! Todellakin taiteen perusopetus on erittäin tärkeä osa meidän yhteiskuntaa, ja itse ajattelen itse asiassa niin, että mikä tällaisena aikana, jolloin Pisa-tulostenkin perusteella nimenomaan lasten ja nuorten sinnikkyys on se ominaisuus, joka on ollut laskussa, vahvistaisi sinnikkyyttä paremmin kuin instrumentin opiskelu ja siihen sitoutuminen. Todella puhutaan tärkeästä asiasta. Valitettavasti, kun kuuntelee näitä opposition puheenvuoroja, nyt kuulosti vähän siltä, että taas on tehty jotain väärin tai puutteellisesti tai vain osittain. Nyt minä haluan tässä lopuksi palauttaa mieliin sen, mistä tässä hallituksen esityksessä on kysymys. Tässä on kysymys siitä, että taiteen perusopetuksen lainsäädäntö ja rahoitus uudistetaan, kuten hallitusohjelmassa luvattiin, jotta yhä useampi lapsi ja nuori pääsee harrastamaan taidetta riippumatta asuinpaikasta, ja niitä elementtejä tässä esityksessä ehdottomasti on. Pidän hyvin tärkeänä sitä etusijamenettelyä, että alle 18-vuotiaat saavat jatkossa etusijan oppilaaksi otossa, kun paikoista on kovaakin kilpailua. Meillähän on Uudellamaalla semmoinen tilanne, että näistä paikoista on siis todella pula ja kilpailu on todellakin kovaa, niin että tämä etusija alle 18-vuotiaille on hyvin tärkeä. No, sittenhän tässä tosiaan kevennetään hallintoa, lisätään yhteistyötä, byrokratiaa vähennetään, koulutuksen järjestäjän hallinnollisia velvoitteita vähennetään, kannustetaan yhteistyöhön — ja tämä jos mikä, siis opetuksen järjestäjien yhteistyö, mahdollistaa myös harvaan asuttujen alueiden ja pienempien taiteenalojen opetusta ja mahdollisuuksia sitä tarjota. Kyllä minä sanoisin, että tämä on tärkeä, kauan toivottu uudistus, joka vahvistaa taiteen perusopetuksen asemaa osana suomalaista koulutusjärjestelmää.

Arvoisa puhemies! Taiteen perusopetuksen uudistamisessa on pidettävä kiinni siitä, että laatu, saavutettavuus ja alueellinen yhdenvertaisuus kulkevat yhdessä. Oikeus taiteen perusopetukseen tulee taata saavutettavasti koko Suomessa. Hallituksen esitykseen liittyen lausunnonantajat ovat pitäneet hyvin tärkeänä sitä, että oppilasmaksut säilyvät kohtuullisina ja että vapaaoppilaspaikkojen sekä muiden taloudellisten tukimuotojen saatavuus turvataan. Pidän myös itse tätä lausuntopalautetta hyvin oleellisena ja oppilasmaksujen kohtuullisena säilyttämistä tärkeänä. Me tarvitsemme eri puolilla Suomea elinvoimaisia oppilaitoksia, osaavaa henkilöstöä, asianmukaisia opetustiloja ja rahoituksen, joka antaa mahdollisuuden toimia pitkäjänteisesti myös muuttuvissa väestöolosuhteissa. Taiteen perusopetus on investointi lapsiin ja nuoriin, mutta se on myös investointi kaikkineen alueiden sivistykseen, yhteisöllisyyteen, kulttuuriin ja elinvoimaan. Siksi tätäkin uudistusta on vietävä eteenpäin niin, että sen hyvät tavoitteet toteutuvat aidosti ja koko Suomessa.

Kunnioitettu herra puhemies! Erittäin hyviä puheenvuoroja on käytetty, eritoten nämä puheenvuoro tuolta Kaakkois-Suomen vaalipiireistä, sieltä Savonlinnasta ja Mikkelistä. Edustajat Mikkonen Anna-Kristiina ja edustaja Kallio, käytitte ansiokkaat puheenvuorot ja toitte sitä elämää esille, miten siellä Savonlinnassa ja Mikkelissä musiikkiopistot toimivat. Myös edustajan Mikkonen Krista puheenvuoro sieltä Savo-Karjalan vaalipiiristä Joensuusta: siellä tehdään myös arvokasta musiikkiopetusta. Tuonpa tähän, puhemies, ihan omankin korteni kekoon sieltä Oulun vaalipiiristä, Kainuun itäisestä kolkasta, Kuhmosta. Kuhmon musiikkiopisto siellä on harjoittanut aktiivista musiikkitoimintaa sieltä vuodesta 1995 lähtien. 1993 valmistui sinne kulttuuritalo, Kuhmo-talo, ja edustaja Hänninenkin on käynyt siellä kulttuuritalossa nauttimassa hyvää musiikkia. Mutta minkä takia tämän puheenvuoron otin? Tässä lakiesityksessä taiteen perusopetuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi ja muutoksiksi on hyviäkin asioita, mutta, puhemies, tämä rahoitusasia on se kaikista tärkein, koska kyllähän tämä luo sen efektin, että pienillä paikkakunnilla ja vähän isommilla paikkakunnilla olevat musiikkiopistot joutuvat aika haasteelliseen tilanteeseen. Jos ajatellaan sitä Kuhmon musiikkiopistoa, niin se aiheuttaa sen ketjureaktion, että opettajien virkoja joudutaan sitten vähentämään opetusvalikoimasta, ja se on kyllä sääli tälle yhteiskunnalle. Meidän yhteiskunnan menestyshän pohjautuu koulutukseen ja sivistykseen. Mehän olemme tietynlainen musiikin opetuksen ja musiikin ihmemaakin, kun ajatellaan sitä, miten näin pienestä kansakunnasta löytyykin paljon eri musiikkiopistoissa opiskelleita, joista on sitten tullut ammattimuusikoita mutta myös ammattikapellimestareita. Eli tämmöisinä mittareina ne sitten näkyvät. On se kyllä tietynlainen haaste ja jopa säälikin, että sitten kun rahoitusta lähdetään leikkaamaan, niin monelta nuorelta tämmöinen saattaa jäädä väliin. Herra puhemies! Minäkin olen musiikkiopiston kasvatti, soittanut klassista kitaraa ja sitten myöhemmin trumpettia. Ei minusta ammattimuusikkoa tullut, mutta jos jotain hyvää olen sitten omalla musiikkitoiminnallani tuonut, niin siitä olen tyytyväinen, ja se omassa sydämessäni tuntuu hyvältä — eritoten se, että muun muassa täällä edustajakollegaani, edustaja Mäenpäätä aina silloin tällöin pystyn viihdyttämään trumpetin soitolla. Ainakin Porilaisten marssi ja Elämää juoksuhaudoissa ovat olleet sellaisia kappaleita, jotka ovat hänen mieltään lämmittäneet. [Naurua] Ei tullut ammattimuusikkoa, mutta ennen kaikkea tärkeää oppia sieltä musiikkiopistosta tähän aikaan. [Juha Hänninen: Opettele vielä Muistoja Pohjolasta!]

Arvoisa herra puhemies! Kun edustaja Mikkonen kertoi tuolta Savonlinnasta, niin itselläni on nyt sitten Etelä-Savosta toinen kaupunki elikkä Mikkeli elävänä esimerkkinä. Mikkelin musiikkiopisto järjestää tällä hetkellä taiteen perusopetuksen varhaisiän opetusta erilaisina musiikkileikkikouluryhminä, soitinvalmennuksena ja erityisryhmille. Vuoden 2025 tilastoinnissa kokonaisoppilasmäärästä varhaisiän osuus oli 44 prosenttia. Oppilasmäärä on yhteensä noin 900, joista varhaisiän oppilaita on siis noin 400. Musiikkileikkikoulua opettaa yksi päätoiminen opettaja ja kolme sivutoimisesti. Soitinvalmennusta opettavat muun opetuksen rinnalla lähes kaikki opiston noin 40 soitonopettajaaa. Opetussuunnitelman mukainen varhaisiän musiikkikasvatus on olennainen osa musiikin taiteen perusopetuksen kokonaisuutta ja muodostaa perustan myöhemmälle oppimiselle. Musiikkipohjan rakentamisen lisäksi musiikkileikkikoululla on paljon muitakin tutkittuja hyötyjä. Varhaisiän musiikkikasvatus on ollut hyvin suosittua ja tavoittaa ison joukon perheitä. Jos musiikkileikkikoulu jää VOS-rahoituksen ulkopuolelle, joutuu opisto rahoittamaan sitä muulla tavoin, esimerkiksi asiakasmaksujen nostolla, mikä vähentää leikkikoulun saavutettavuutta merkittävästi. Arvoisa puhemies! Mikkelin musiikkiopisto tekee aktiivista yhteistyötä toisten taiteen perusopetuksen oppilaitosten kanssa toimialueellaan. Opistossa arvostetaan kaikkia taiteenaloja. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että eri taiteenlajien saavutettavuustavoitteet toteutuvat ja toiminta voi mahdollistua myös uusille toimijoille. Tähän tarvitaan kuitenkin uutta rahoitusta, jotta myös nykyisten oppilaitosten järjestämä opetus jatkuu elinvoimaisena. Mikkeliin ollaan käynnistämässä kaupungissa toimivien taiteen perusopetuksen oppilaitosten kesken yhteistyötä, jossa on mukana viisi oppilaitosta ja kuusi eri taiteenlajia. Lisäksi musiikkiopiston toimipisteissä Hirvensalmella, Juvalla, Kangasniemellä ja Mäntyharjussa tehdään aktiivista yhteistyötä paikkakunnalla toimivien muiden oppilaitosten kanssa. Mikäli hallituksen lakiesitys toteutuu esityksen mukaisesti ja ilman lisämäärärahaa, johtaa se musiikin valtionosuusrahoituksella annettujen tuntien vähenemiseen Suomessa arviolta 33 000 tunnilla niiden siirtyessä muille taiteenaloille. Tämä vähentää musiikin taiteen perusopetuksen saavutettavuutta ja laatua, mikä on selvästi ristiriidassa lain tavoitteiden kanssa. Arvoisa puhemies! Lakiesityksen myötä valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävän enimmäissuoritemäärän jako musiikin ja muiden taiteenalojen välillä eli musiikin oma rahoitusmomentti on poistumassa, ja tilalle ehdotetaan kaikille taiteenaloille yhteistä suoriterahoitusmallia. Esityksen mukaan lisäosa, joka perustuu oppilaiden ja oppimäärän suorittaneiden määrään, voisi enimmillään olla jopa 25 prosenttia tuntiperusteisesta vuosirahoituksesta. Uusi rahoitusmalli suosii niitä taidelajeja, joita opetetaan pääasiassa tai kokonaan ryhmäopetuksena. Mikkelin musiikkiopistossa on viime vuosina kehitetty ryhmäopetusta, kuten musiikkileikkikouluopetusta sekä esimerkiksi Tempo-orkesterivalmennusta ja muita ryhmäopetusmuotoja. Näillä on turvattu mahdollisimman monelle tutustuminen musiikin maailmaan. Ryhmäopetus toimiikin hyvin kiinnostuksen herättelijänä lajin pariin ja alkeissoittotaitojen hankkimiseen, mutta pitkällinen ja syvällinen instrumentin hallinta syntyy yksilöopetuksessa, johon musiikin opetus lopulta perustuu. Jos musiikin rahoitus vähenee, tulee se näkymään niin Mikkelin musiikkiopistossa kuin lukuisissa muissa musiikkiopistoissa nykyistä pidempinä jonoina instrumenttiopetukseen ja todennäköisesti myös soitinvalikoiman kaventumisena. Mikkelissä on tehty paljon töitä sen eteen, että oppilaspaikkaa odottavien jonot olisivat mahdollisimman lyhyet eri toimipisteissä ja että instrumenttien laaja kirjo näkyy ja kuuluu koko toimialueella. Arvoisa puhemies! Lakiuudistuksessa on myös hyvää, ja koko prosessi on saanut koko taiteen perusopetuksen kentän ajattelemaan kauemmas tulevaisuuteen. On luotu uusia kontakteja ja ideoitu yhdessä, miten voidaan parantaa entisestään taiteen perusopetusta uuden lain ja uusien opetussuunnitelmien perusteiden pohjalta. Myös opettajien kelpoisuus on kirjoitettu lakiesityksessä siten, että turvataan opetuksen laatu tulevaisuudessakin. Rahoitusmallin mahdollistama koulutuksen alueellisen saavutettavuuden turvaaminen on kuitenkin se, mikä on koko Suomessa tärkeää. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Taiteen perusopetus on kansainvälisesti uniikki instituutio, joka samaan aikaan turvaa eri taustoista olevien lasten ja nuorten taideharrastuksen ja mahdollistaa ammattiuralle suuntautumisen. On tärkeää, että sitä uudistetaan tämän päivän tarpeisiin. Samaan aikaan tulee varoa sitä, ettei rikota sitä, mikä jo toimii. On hyvä, että tämä lakiesitys on tuotu tähän saliin, sillä todellakin on pitkä aika siitä, kun lakia viimeksi uudistettiin, ja todellakin se on tärkeää tuoda tähän päivään. Taiteen perusopetusta annetaan yhdeksällä eri taiteenalalla, joista määrällisesti erottuu musiikin opetus ylivertaisesti suosituimpana. Nykyisin noin 90 prosenttia valtionosuuksissa huomioiduista opetustunneista kohdentuu musiikkioppilaitoksille. Nyt tätä uudistusta tehtäessä tulisi löytää tasapaino kaikkien taiteenalojen tasapuolisen kohtelun välillä ja eri taiteenalojen erityispiirteiden huomioinnissa. Samalla on hyvä huomioida se, että tilanne ei muodostu kohtuuttomaksi nimenomaan musiikkiopetukselle, joka tällä hetkellä on kaikkein suosituinta. On huomioitava, että esimerkiksi yksilöopetukselle on edelleen tarvetta, jos haluamme, että kaikilla taiteenaloilla on mahdollisuus kasvaa täyteen potentiaaliinsa. Ja tässä myös eri taidemuodot eroavat toisistaan sen suhteen, minkä verran yksilöopetusta on syytä olla tarjolla, ja tämä tulisi paremmin huomioida myös rahoituksessa. Tämä uudistus sinänsä on otettu hyvin vastaan, mutta huolihan on se, että rahoitus ei tule nyt käsi kädessä tämän lakiuudistuksen kanssa. Oli laskettu, että tämä lakimuutos vaatisi 10 miljoonan rahoituslisäyksen, mutta sitähän tuossa hallituksen budjettiesityksessä ei ole. Kannan myös huolta tästä alueellisuudesta, jota edustaja Anna-Kristiina Mikkonen tuossa edellä hyvin otti esille. Meillä on paljon alueita, joilla lasten määrä ja nuorten määrä laskevat ja silti taiteen perusopetukselle on tarvetta, ja tämä saavutettavuus kaikkialla Suomessa tulisi varmistaa. Siksi, kun tämä lakiesitys menee nyt sivistysvaliokuntaan käsittelyyn, on tärkeää, että nimenomaan näihin asioihin kiinnitetään huomiota.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen tavoitteet taiteen perusopetuksen lainsäädännön uudistamiseksi ovat oikeansuuntaisia. On hyvä, että taiteen perusopetuksen lainsäädäntöä uudistetaan, yhteistyötä vahvistetaan, oppimäärärakennetta selkeytetään ja koulutuksen arviointia kehitetään. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että uudistus toteuttaa saavutettavuuden tavoitetta koko Suomessa. Taiteen perusopetuksen saavutettavuus ei tarkoita ainoastaan sitä, että oppilas voi hakeutua opetukseen. Se tarkoittaa myös sitä, että eri puolilla maata toimii elinvoimaisia oppilaitoksia, joilla on tosiasialliset edellytykset järjestää laadukasta opetusta pitkäjänteisesti. Tämä näkökulma on erityisen tärkeä väestöltään vähenevillä alueilla. Savonlinnan musiikki- ja tanssiopisto on tästä yksi konkreettinen esimerkki. Se on yksityinen valtionosuusjärjestelmän piirissä toimiva oppilaitos, joka järjestää musiikin ja tanssin laajan oppimäärän mukaista opetusta Itä-Savon alueella. Opistossa opiskelee noin 640 oppilasta, joista 440 musiikin ja 200 tanssin perusopetuksessa. Oppilaitoksella on lähes seitsemän vuosikymmenen aikana muodostunut keskeinen asema alueen taidekasvattajana ja kulttuuripalvelujen tuottajana. Opisto tekee yhteistyötä muun muassa Savonlinnan Taidelukion, perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja alueen muiden kulttuuritoimijoiden kanssa. Kyse ei siis ole vain opetustunneista tai yksittäisestä harrastuspaikasta, kyse on osasta alueen sivistys- ja kulttuurirakennetta. Taiteen perusopetus tuottaa konsertteja ja muita kulttuuritapahtumia, vahvistaa yhteisöllisyyttä, tekee yhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa sekä luo perustaa tulevaisuuden taiteelliselle osaamiselle. Näiden vaikutusten merkitys korostuu alueilla, joilla muu taide- ja kulttuuritarjonta on vähäistä. Siksi taiteen perusopetuksen rahoitusta ja muuta sääntelyä on tarkasteltava koulutuspolitiikan lisäksi myös aluekehityksen ja kulttuuripolitiikan näkökulmasta. Arvoisa puhemies! Pidän erittäin tärkeänä sitä, että uudessa rahoitusjärjestelmässä tunnistetaan väestöltään vähenevien alueiden erityisolosuhteet. Oppilas- ja opetustuntimäärien väheneminen ei tällaisilla alueilla välttämättä johdu opetuksen laadusta tai koulutuksen järjestäjän toiminnasta. Taustalla voi olla pitkäaikainen väestökehitys, johon yksittäinen oppilaitos ei voi omilla toimillaan vaikuttaa. Oppilaitoksen toiminnan sopeuttaminen vähenevään kysyntään samalla, kun opetuksen laatua halutaan ylläpitää, edellyttää rahoitukselta ennakoitavuutta. Rahoitusjärjestelmän tulee olla ennakoitava, pitkäjänteinen ja alueellisesti oikeudenmukainen. Ei voi olla niin, että väestökehitys heikentää ensin oppilaitoksen rahoitusta ja sen jälkeen lasten ja nuorten tosiasiallisia mahdollisuuksia saada tavoitteellista taideopetusta omalla alueellaan. Perustuslain 16 § turvaa jokaiselle yhtäläiset mahdollisuudet kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Vaikka taiteen perusopetus ei kuulu subjektiivisten sivistyksellisten oikeuksien ydinalueeseen, myös sitä koskevan lainsäädännön tulee edistää koulutuksellista ja alueellista yhdenvertaisuutta. Siksi uudistuksen vaikutuksia on seurattava systemaattisesti. Erityisesti on arvioitava, miten uusi rahoitusjärjestelmä vaikuttaa väestöltään vähenevien alueiden oppilaitoksiin. Jos vaikutukset osoittautuvat alueellisen saavutettavuuden kannalta ongelmallisiksi, on järjestelmää voitava tarkistaa. Arvoisa puhemies! Haluan nostaa esiin myös aikuisten taiteen perusopetuksen merkityksen. Esimerkiksi Savonlinnan musiikki- ja tanssiopiston aikuisopiskelijoita on musiikin opetuksessa mukana noin viidennes ja tanssin opetuksessa noin neljännes kaikista opiskelijoista. Savonlinnan kaupunki rahoittaa alle 23-vuotiaiden oppilaspaikat mutta ei aikuisten taiteen perusopetusta. Kyse on siis merkittävästä osasta oppilaitoksen toimintaa. Aikuisten opetus ei ole lasten ja nuorten opetuksesta pois. Se tukee opetustarjonnan monipuolisuutta, henkilöstön työllisyyttä ja koko oppilaitoksen taloudellista kestävyyttä. Tämä merkitys korostuu alueilla, joilla lasten ja nuorten määrä vähenee. Siksi aikuisten taiteen perusopetuksen toimintaedellytyksistä on myös huolehdittava uudessa järjestelmässä. Oppilasmaksuja koskeva sääntely on keskeinen jatkovalmistelun kysymys. Lakiesityksessä mahdollistetaan kuntien järjestämässä opetuksessa erilaiset maksut kunnan omille ja muiden kuntien oppilaille. Sen sijaan yksityisen koulutuksen järjestäjän asema jää epäselväksi tilanteissa, joissa kuntien rahoitusratkaisut poikkeavat toisistaan tai kohdistuvat vain osaan oppilaista tai oppilaitoksista. Lainsäädännön tulee mahdollistaa se, että kuntien erilaiset rahoitusratkaisut voidaan ottaa oppilasmaksuissa huomioon avoimesti, läpinäkyvästi ja yhdenvertaisesti. Muuten riskinä on, että kunnan tukemien lasten ja nuorten puuttuva rahoitusosuus siirtyy muiden oppilaiden maksettavaksi. Arvoisa puhemies! Pidän hyvänä sitä, että yhden oppimäärän käyttöönottoa esitetään ja että koulutuksen järjestäjien yhteistyötä vahvistetaan. Myös vastuutehtävien säätäminen on perusteltua. Niiden tulee kuitenkin perustua riittävään ja pitkäjänteiseen rahoitukseen, ja kehittämistyössä on huomioitava alueellinen tasapaino. Myös pienemmillä ja muuttotappioalueilla toimivilla oppilaitoksilla pitää olla mahdollisuuksia osallistua kehittämistyöhön. Lisäksi on tärkeää, että taidealakohtaiset erityispiirteet huomioidaan. Esimerkiksi musiikissa yksilöopetuksella on keskeinen merkitys. Samoin on huolehdittava siitä, että yksityisellä koulutuksen järjestäjällä on mahdollisuudet ylläpitää opetuksessa tarvittavia toimitiloja. Henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia ei pidä merkittävästi höllentää. Taiteen perusopetuksessa korkea laatu perustuu osaavaan opetushenkilöstöön. Kelpoisuusvaatimusten säilyttäminen tukee opetuksen laatua, oppilaiden oikeusturvaa ja taiteen perusopetuksen korkeaa tasoa.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministeri Talvitielle lain esittelystä. Kannatan tätä esitystä lämpimästi. Lasten ja nuorten hyvinvointia ja mahdollisuuksia kasvaa tasapainoisiksi aikuisiksi tulee vahvistaa ja samalla huomioida se, että lapset ja nuoret ovat erilaisia. Sama muotti ei sovi kaikille. Yhdelle nuorelle tärkeintä voi olla liikunta, toiselle teknologia, kolmannelle musiikki, kuvataide, teatteri tai jokin muu luovan tekemisen muoto. Meidän pitää huolehtia siitä, että lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus löytää omat vahvuutensa ja tuoda omaa lahjakkuuttaan esiin. Tällä on merkitystä myös syrjäytymisen ehkäisemisessä. Kun nuori löytää itselleen mielekkään harrastuksen, yhteisön ja mahdollisuuden onnistua, sillä voi olla hyvin suuri vaikutus hänen tulevaisuuteensa ja itseluottamukseensa. Haluan nostaa tässä yhteydessä esiin myös luovat alat. Niiden merkitystä ei pidä nähdä ainoastaan vapaa-ajan tai kulttuurin näkökulmasta. Luovilla aloilla on merkittävä potentiaali uusien työpaikkojen, yrittäjyyden ja talouskasvun näkökulmasta. Suomessa on paljon taiteellista osaamista ja luovaa lahjakkuutta, josta voimme rakentaa myös uutta elinvoimaa ja vientiä. Juuri kulttuurivienti, mistä äsken muun muassa edustaja Strandman puhui, on todella tärkeä ja tulevaisuutta. Siksi lasten ja nuorten kiinnostusta kulttuuriin, taiteeseen ja luovaan tekemiseen kannattaa tukea. Emme koskaan tiedä, onko tänään harrastuksensa aloittava lapsi tulevaisuuden menestynyt taiteilija, yrittäjä tai kansainvälisesti tunnettu luovan alan ammattilainen tai tuleeko hänestä todella luovan alan työntekijä vai onko hän muuten vain onnellinen, että on saanut opiskella taiteita. Lasten ja nuorten tukemisessa meidän on ennen kaikkea nähtävä yksilö. Jokaisella nuorella on omat vahvuutensa, kiinnostuksen kohteensa ja kykynsä. Yhteiskunnan tehtävä on antaa mahdollisuus kehittyä myös taiteen alueella. Kansallisen kulttuurin otinkin esille debatissa, ja ministeri sanoi, että kansallinen kulttuuri tulee olemaan myös osa kasvatusta taiteen perusopetuksessa, ja se on todella tärkeää. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, kunnioitettu ministeri! Taiteen perusopetus on kotimaassamme ainutlaatuista. Se tarjoaa noin 130 000 lapselle ja nuorelle mahdollisuuden pitkäjänteiseen harrastamiseen, oman ilmaisun kehittämiseen ja eri taiteenalojen oppimiseen. Nykyisestä yleisestä ja laajasta oppimäärästä siirryttäisiin tämän esityksen mukaisesti yhteen 50 opintopisteen kokonaisuuteen. Rahoituksessa huomioitaisiin opetustuntien lisäksi oppilasmäärä, tutkinnon suorittaneet ja alueellinen saatavuus. Näin voidaan vastata myös väestönmuutoksen ja alueellisen eriytymisen tuomiin haasteisiin. Alle 18-vuotiailla olisi etusija oppilasvalinnassa tilanteissa, joissa hakijoita on enemmän kuin paikkoja, ja tämä on perusteltua. Opetussuunnitelman perusteiden uudistamisessa on syytä tarkastella myös opetuksen arvopohjaa. Taiteen perusopetuksen keskiössä tulee olla taiteellisten taitojen oppiminen, luovuus, oma ilmaisu ja erityisesti suomalaisen elämäntavan ja kulttuurin tuntemus. Uusien opetussuunnitelman perusteiden valmistelussa on syytä pitää huolta myös siitä, että suomalainen kulttuuriperintö, historia ja taide saavat niille kuuluvan aseman. Suomeen kasvamiseen kuuluu oman yhteiskuntamme kulttuurin tunteminen. Tämä koskee jokaista Suomessa kasvavaa lasta ja nuorta. Uudistuksessa tarvitaan myös taloudellista vastuullisuutta. Eri toimijoiden yhteistyöllä voidaan hyödyntää tehokkaammin opettajia, tiloja ja välineitä sekä parantaa opetuksen saatavuutta eri puolilla Suomea. Uudistuksen tavoitteena tulee olla laadukas ja toimiva taiteen perusopetus, joka palvelee lapsia ja nuoria eri puolilla Suomea ja eri taidelajeissa. Monet löytävät ammattinsa taiteesta. Luova ala on noin 13,5 miljardia euroa, ja siinä on myös huomattavat mahdollisuudet suomalaiseen vientiin.

Arvoisa puhemies! Taiteen perusopetusta koskeva uudistus on paljon enemmän kuin koulutuspoliittinen tai kulttuuripoliittinen hanke. Kyse on siitä, millaisia valmiuksia annamme lapsille ja nuorille kasvaa aktiivisiksi, luoviksi ja yhteisöllisiksi kansalaisiksi. Tällä hallituksen esityksellä uudistetaan lähes 30 vuotta vanhaa järjestelmää vastaamaan tämän päivän tarpeita. Kaksi nykyistä oppimäärää yhdistetään yhdeksi valtakunnalliseksi oppimääräksi. Rahoitusjärjestelmää uudistetaan, hallintoa kevennetään, oppilaitosten yhteistyötä vahvistetaan ja alle 18-vuotiaille annetaan etusija oppilaaksi otossa tilanteissa, joissa paikkoja on vähemmän kuin hakijoita. Lisäksi taiteen alojen välistä yhdenvertaisuutta vahvistetaan ja opetuksen alueellista saatavuutta pyritään parantamaan. Nämä tavoitteet ovat oikeansuuntaisia. Arvoisa puhemies! Taiteen perusopetuksesta puhuttaessa puhutaan usein harrastamisesta, kulttuurista ja luovuudesta. Ne ovatkin tärkeitä asioita, mutta tämän esityksen yhteydessä on syytä puhua myös kokonaisturvallisuudesta, koska tämäkään asia ei ole irrallinen maamme turvallisuudesta. Kokonaisturvallisuus perustuu yhteiskuntaan, jossa ihmiset tuntevat kuuluvansa yhteisöihin, kykenevät yhteistyöhön, luottavat toisiinsa ja löytävät rakentavia tapoja käsitellä muutoksia, epävarmuutta ja kriisejä. Juuri tässä taidekasvatuksella on merkittävä rooli. Tämän esityksen perusteluissa todetaan, että taiteen perusopetus vahvistaa lasten ja nuorten tunne- ja vuorovaikutustaitoja, sosiaalista pääomaa, luottamusta sekä henkistä kriisinkestävyyttä. Nämä eivät ole vain kasvatuksellisia tavoitteita, vaan myös turvallisuustekijöitä. Yhteiskunta kestää kriisejä paremmin silloin, kun ihmisillä on näitä taitoja ja tunne yhteisöön kuulumisesta. Arvoisa puhemies! Pidän erityisen tärkeänä sitä, että uudistuksella pyritään parantamaan opetuksen saavutettavuutta eri puolilla Suomea. Pitkät välimatkat, väestönkehitys ja alueelliset erot eivät saa estää lapsia ja nuoria osallistumasta taiteen perusopetukseen. Jokaisella lapsella pitäisi olla asuinpaikasta riippumatta mahdollisuus löytää oma tapansa ilmaista itseään ja kehittää osaamistaan sekä kokea kuuluvansa suomalaiseen yhteiskuntaan. Tämä uudistus vahvistaa taiteen perusopetuksen asemaa osana suomalaista koulutusjärjestelmää, mutta samalla se vahvistaa myös jotain vielä suurempaa. Se koskettaa syvästi yhteiskuntamme henkistä kestävyyttä, yhteisöllisyyttä ja tulevaisuudenuskoa. Juuri niitä me tänä päivänä erityisesti tarvitsemme. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos edustajille hyvistä ja monipuolisista kysymyksistä, joihin nyt yritän vastata. Ensinnäkin sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Haataiselle: Tässä on todellakin tärkeää, että saavutettavuus ja tasapuolisuus pääosin paranevat. Helsinki on erikoistilanteessa, mutta onneksi Helsinki on rahoittanut ja tulee jatkossakin rahoittamaan myös VOSien ulkopuolisia toimijoita. Me kävimme keväällä Helsingin kaupungin kanssa useammankin palaverin, jotta se toimintamalli, joka heillä on ollut, voi jatkossakin olla, vaikka lakia uudistetaan. Siinä samassa yhteydessä muutenkin hallinnollista taakkaa kunnilta kevennettiin, ja nyt se kevenee tämän lakimuutoksen kautta tietenkin kaikilta kunnilta. Varapuheenjohtaja Koponen nosti esiin opsiperusteet ja yleisesti ottaen oppilaan oman ilmaisun tärkeyden. Edustaja Hiltunen ja useampi muukin tätä rahoitusta nosti esiin — toki myös saavutettavuutta nostitte, mutta muun muassa Holopainen ja moni muukin tätä rahoitusta nosti. Ajattelen niin, että se, että me ei oltaisi viety sitä työryhmän yksimielistä esitystä hallituksen esitykseksi tällä kaudella, olisi käytännössä kuitenkin tarkoittanut vähintään kahden vuoden siirtoa tälle taiteen perusopetuksen lakimuutoksen uudistamiselle, vaikka ei tätä 10:tä miljoonaa budjettiriihessä ole osoitettu ensi vuodelle. Eli siinä mielessä pidän tärkeänä, että tämä lakimuutos etenee ja sen lisäksi siinä kuitenkin tulee siis yksi yhteinen aine. Se ei tarkoita sitä, että tulisi uusia taiteen muotoja. Rahoituksen osalta on arvioitu niin, että alussa musiikin rahoitus vähenee 2—4 prosenttia ja muitten taidemuotojen rahoitus kasvaa yli 7 prosenttia, jopa 30 prosenttia, mutta se sitten tietyllä aikavälillä lähtee tasoittumaan. Mutta tässä tosiaan saavutettavuus, yhdenvertaisuus, se laatu, vaikuttavuus ja myös yhteistyö ovat tosi tärkeässä asemassa, jotta tämä uusi laki myöskin saavuttaa ne tavoitteet. Sitten tässä oli varhaisiän opetuksesta ja laajempien oppimäärien suorittamisesta. Tämä laajempi ja yksi oppimäärä ja oppiaine myös mahdollistaa sen, että pienemmät toimijat voivat tehdä yhteistyötä. Se mahdollistaa tietenkin sen, että ympäri Suomen on saavutettavuus parempi ja sitä kautta se taiteen perusopetus on useamman lapsen ja nuoren viikoittaisessa elämässä. Edustaja Kalmari nosti perusasiat kunniaan. Sitä varmasti tarvitaan, mutta se ei varsinaisesti nyt tule tästä taiteen perusopetuksen laista. Sitten moni teistä edustajista täällä nosti, miten taataan, että taiteen perusopetus on saavutettavissa eri puolilla Suomea. Kyllä minä näen, että tämä on yksi keino mahdollistaa sitä. Mutta tietenkin on sitten se, miten toimijat järjestäytyvät, miten siellä pystytään tekemään yhteistyötä myös alueellisesti. Eli meillä on hyviä esimerkkejä siitä, että on esimerkiksi isäntäkuntamallilla toimivaa taiteen perusopetusta kaupunkiseuduilla. Eli myöskin se on nähtävä, että erilaiset toimintatavat Suomessa tarvitaan, elikkä yksi malli ei käy kaikkialla. Edustaja Lohikoski nosti tasa-arvorahoituksen, ja pidän kyllä sitä pohdinnan arvoisena asiana. Suhtaudun tosi vahvasti avoimin mielin ja ajattelen, että tämä olisi myöskin — kun me ollaan kuitenkin tässä kohdassa hallituskautta ja tiedetään ensi vuoden budjetti — ensi kauden hallituksen neuvottelujen asia, voisiko sitä... Mehän ollaan nyt nostettu ja vakinaistettu tasa-arvorahaa sinne perusopetuksen puolelle, mutta olisiko se jotenkin nähtävissä myöskin tänne puolelle? Kaiken kaikkiaan taiteen perusopetuksen rahoituksesta tällä kaudella: Mitään kulttuurisäästöjä ei ole kohdennettu taiteen perusopetukseen. Jokaisena vuonna ovat olleet indeksit voimassa, elikkä siinä mielessä taiteen perusopetuksen rahoitus on jonkin verran tälläkin kaudella kasvanut, ja se on hyvä ja tärkeää erityisesti meidän lasten ja nuorten kannalta. Edustaja Niemi kysyi tästä oppilaaksiotosta. Jos on niin, että nuori on täyttänyt sitten jo 18 vuotta, hän saa jatkaa siinä opetuksessa, koska tämä ei koske tavallaan sitä uutta lukuvuotta, vaan tämä koskee nimenomaan sitä oppilaaksiottoa siinä vaiheessa, kun oppilas tulee ensimmäistä kertaa. Tietenkin jatkuvuus on tärkeätä. Sitten täällä, arvoisa puhemies, monet nostivat vielä suomalaista kulttuuria, ja tässä nyt kerron edustajille, että tänä aamuna oli Säätytalolla tilaisuus. Me nimettiin [Puhemies koputtaa] 22 uutta elävän aineettoman kulttuuriperinnön kansalliseen luetteloon olevaa kohdetta. Siellä on muun muassa karjalanpiirakat ja karjalaiset kesäjuhlat, joista edustaja Hoskonenkin tässä kysyi, [Puhemies koputtaa] miten karjalaisuus näkyy.

Arvoisa puhemies! Laki taiteen tulemisesta vahvemmin perusopetukseen on aivan loistava asia, kiitos siitä. Minä nostan esille myös tämän meidän kansallisen kulttuurimme tässä. Sen pitäisi olla vahvasti mukana taiteen perusopetuksessa. Me voimme nähdä kulttuurissamme monia asioita, joita voimme pitää erityisinä vahvuuksina myös tulevaisuudessa maallemme ja kansalaisillemme. Niinpä kysynkin ministeri Talvitieltä: otetaanko tämä kulttuuri, oma kulttuurimme, vahvasti mukaan?