Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 46 a §:n, työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 76 §:n muuttamisesta

Arvoisa puhemies! Kiitos hyvistä puheenvuoroista, ja myös siitä arvokkaasta kokemuksesta, mitä monella edustajalla näiden kysymysten parissa on, huokuu vahva osaaminen, ja työhistoria näkyy puheenvuoroissa. — Tässä tuli esille nyt erityisesti tämä ilmoitusvelvollisuuden supistamista koskeva kysymys: Kun tätä valmisteltiin tosiaan kolmikannassa ja, kuten sanoin, tämä päättyi yksimielisesti ja tästä esityksestä oltiin valmistelussa yksimielisiä, niin tämä esitys tästä supistuksesta pohjautuu siihen, että lääkärien resurssien käyttöön tulisi aiempaa enemmän joustavuutta. Todellisuudessa näitä ilmoituksia tehdään nykyään melko vähän, ja tämä uudistettu sääntely, tiedotus ja lääkäreiden koulutus voisivat itse asiassa johtaa siihen, että lääkäreiden resursseja käytettäisiin aiempaa enemmän ilmoittamiseen. Tämä ehdotus tuli tosissaan sieltä kolmikannan työn pohjalta. Toisaalta jos lääkärit tekisivät näitä ilmoituksia aktiivisemmin, työoloja voitaisiin kehittää ja työperäisiä sairauksia sitä kautta ennalta ehkäistä. Siksi onkin tärkeätä, että tätä koulutusta viedään eteenpäin. Tämä tietenkin säästäisi kustannuksia potilailta ja työllistävältä yritykseltä, vakuutuslaitokselta ja yhteiskunnalta ja vaikuttaisi myönteisesti työvoiman suojeluun, ja ne olisivat varmasti juuri näitä vaikutuksia, mitä edustajien erinomaisissa puheenvuoroissa tuli esille. — Kiitos.

Arvoisa puhemies ja arvoisat ministerit! Terveydenhuollon tiedonkulun parantaminen on erittäin tärkeä asia, ja siinä meillä on kyllä todella vielä tekemistä. Tässä esityksessä tavoitteena on lisätä ilmoitusten määrää, parantaa tiedonkulkua ja sitä kautta parantaa työolosuhteita, ja tämä tavoite on erittäin kannatettava. Työperäisten sairauksien seurannan tarkoitus ei ole kerätä kuitenkaan tietoa tiedon vuoksi, vaan tarkoitus on tunnistaa haitallisia työolosuhteita ajoissa, ehkäistä sairastumista ja ylläpitää ihmisten työkykyä. Katson näin fysioterapeuttisesta näkökulmasta myös, että tietysti halvemmaksi tulee aina ennaltaehkäistä niitä sairauksia kuin sitten hoitaa niitä, joten siksi toivon, että kun tässä on paljon ollut hyviä puheenvuoroja siitä, puhutaanko nyt vain ammattitaudeista ja mikä se ilmoitusvelvollisuus on, niin siitä käydään sitten valiokunnassa vielä hyvä keskustelu. Oikeastaan toivon, että juuri näihin kolmeen asiaan — että se ilmoittaminen tehtäisiin lääkärille mahdollisimman helpoksi, sekin on jo tullut tässä keskustelussa esille, ja sitten nämä perustellut ammattitautiepäilyt eivät jää järjestelmän ulkopuolelle, ja myös muista työperäisistä sairauksista saadaan jatkossa riittävästi tietoa — siellä valiokunnassa kiinnitetään huomiota. Olisin ministeriltä vielä kysynyt: osaatteko kertoa jotakin näistä tietojärjestelmistä, mitä kautta nämä tiedot siirtyvät tai miten ne on integroitu vaikka nykyisiin järjestelmiin ja millä tavalla se on hoidettu, ettei tästä aiheudu lisätaakkaa myöskään lääkäreille? — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille asian esittelystä. Tällä esityksellä tosiaan muutettaisiin siis kokonaan säätely, mikä koskee lääkärin velvollisuutta ilmoittaa työsuojeluviranomaisille ammattitaudista tai muusta työperäisestä sairaudesta, ja kyse on siis ihan merkittävästä uudistuksesta kokonaisuudessaan. Tämän esityksen mukaan jatkossa tosiaan lääkärin ilmoitusvelvollisuus koskisi vain näitä ammattitauteja, ja vaikka tämä oikeus ilmoittaa myös muista työperäisistä sairauksista eteenpäin säilyy, niin oleellista on nimenomaan, että tämä ei ole velvoittava vaan nimenomaan oikeus. Näissä lausunnoissa, mitä tähän lakiesitykseen liittyen on annettu, on nostettu nimenomaan duubioita ja tuotu esille huolta siitä, mihin edustaja Viitalakin tässä aikaisemmin viittasi, eli tästä ilmoitusvelvollisuuden koskettamisesta nimenomaan näitä ammattitauteja. Huoli liittyy ennen kaikkea siihen, että sitten näistä muista työperäisistä sairauksista, jotka voivat olla aidosti ihan merkittäviäkin, ilmoittamisen määrä vähenisi. Eli kysyisin myös osaltani ministeriltä — ja toivon, että harkitaan sitä — voisiko olla perusteltua, että myös velvollisuus koskisi näitä ammattitautiepäilyjä ja nimenomaan työperäisiä sairauksia laajemminkin. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille tämän lain esittelystä. — Voinenkin todeta, että otan ihan tervetulleeksi tämän esityksen omalta työkokemuspohjaltanikin. Olen 13 vuotta ollut teollisuudessa työsuojeluvaltuutettuna ja valitettavasti nähnyt ja joutunut olemaan mukanakin työperäisten sairauksien ja työtapaturmien ja muiden vastaavien selvittelyissä, joten on kiva, että täällä edistetään nyt terveellisempiä työolosuhteita. Terveelliset ja turvalliset työolosuhteet ovat lähtökohta kaikkeen työn tekemiseen, ja on hienoa, että niitä lähdetään parantamaan. Ammattitautien määrä on pitkällä aikavälillä Suomessa vähentynyt, ja se on oikein hyvä homma, mutta yksittäisinä vuosina on kuitenkin nähty poikkeuksellisen paljon piikkejä. Muun muassa covid-aikaan näin kävi. Kehityksen taustalla on parempi työsuojeluajattelu, ja kaikin puolin muutenkin vastuullisuus, joka on tullut työelämään monin paikoin, on tätä asiaa kyllä edistänyt. Vaikka ammattitaudit ovat vähentyneet, niin monet työperäiset sairaudet, kuten tuki- ja liikuntaelinten vaivat sekä mielenterveyden häiriöt, ovat edelleen erittäin yleisiä, ja ne eivät kuitenkaan useimmiten täytä ammattitaudin tiukkaa määritelmää, koska työn ei voida osoittaa olevan niiden pääasiallinen syy. Hallituksen esitys on monilta osin kannatettava, ja varsinkin sen tavoite tosiaan sääntelyn kehittämisessä vastaamaan terveydenhuollon tietojärjestelmien kehitystä on todellakin kannatettava. Siirtyminen digitaaliseen ilmoitusmenettelyyn helpottaa myös kokonaisprosessia siinä, kunhan ilmoitusjärjestelmät ovat toimivat eivätkä ne lisää lääkärien hallinnollista taakkaa. On tosiaan tärkeätä, että pystytään välttämään sitä tarpeetonta päällekkäistä kirjaamista, niin että saadaan silloin suorittavaan työhön enemmän sitä aikaa. Mutta kyllä jonkin verran minuakin huolettaa tämän lain ilmoitusvelvollisuuden rajaaminen vain ammattitauteihin. Ilmoitusvelvollisuus ammattitautien kohdalla on siis kannatettava, mutta kyllä pieni huoli on siitä, että tämä saattaa johtaa muiden työperäisten sairauksien ilmoittamisen vähenemiseen, ja toivottavasti näin ei kävisi. Tässä ehkä ottaisin vielä puheenvuoron lopuksi esille nämä psykososiaaliset kuormitustekijät ja psykososiaalisesta kuormituksesta johtuvat työperäiset sairaudet: ne ovat lisääntyneet tosi paljon, ja niiden tutkiminen on haasteellista, ja myöskin niiden diagnosointi ja raportointi tulisi saada sillä tavalla selkeämmäksi ja paremmaksi, jotta myös selvästi niitä tunnistettaisiin työelämässä paremmin ja sitä myöten saataisiin terveellisemmät ja turvallisemmat työolot meille kaikille. Työpaikkaselvityksien merkityksen ottaisin vielä tässä esille, eli kyllä ne tulevat tässä korostumaan, että työpaikkaselvityksiin panostettaisiin entistä enemmän ja työterveyslääkäreiden ammattitaidosta pidettäisiin huolta. — Nyt näyttää puheenvuoroaika loppuvan. Tässä olisi vielä asiaa, mutta kiitos.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Esityksessä ehdotetaan esimerkiksi muutettavaksi työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettua lakia. Muutettavaksi ehdotettu sääntely koskee lääkärin velvollisuutta ilmoittaa työsuojeluviranomaiselle ammattitaudista tai muusta työperäisestä sairaudesta. Työolosuhteiden parantamisen vuoksi lääkärillä olisi silti edelleen oikeus ilmoittaa muistakin työperäisistä sairauksista. Ilmoitus välitettäisiin työsuojeluviranomaisille pääsääntöisesti terveydenhuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen avulla. Esityksen tavoite on kannatettava. On järkevää päivittää lääkärin ilmoitusvelvollisuutta vastaamaan nykyisiä tietojärjestelmiä ja samalla vahvistaa työperäisten sairauksien tunnistamista ja työolosuhteitten parantamista. Arvoisa herra puhemies! Itse teollisuudessa yli 20 vuotta töitä tehneenä olen nähnyt sen haasteen, mikä liittyy varsinkin teollisuuden alan työympäristöön ja työsuojeluun. Siellä on monenlaisia vaaratekijöitä, kemikaaleja ja muita tämmöisiä häiriöitä, jotka voivat sitten edesauttaa jopa tiettyjen ammattisairauksien syntymistä. Olen nähnyt sen, että aika haastavaa on monesti sen prosessin etenemisen kannalta tunnistaa sekä tehdä toimenpiteitä, jotta sen työntekijän, joka mahdollisesti on altistunut joillekin tietyille vaaroille niin, että ammattitautia voidaan epäillä, asia saadaan vietyä hienosti loppuun asti sen työntekijän kannalta ja toki myös sitten turvaamaan muita työntekijöitä siltä, että näitä vastaavia sairastumisia ammattitautiin ei sitten tulisi. Elikkä siltä osin tämä esitys on kyllä kannatettava, ja toivotaan, että tämä tuo sitten hyviä tuloksia tulevaisuudessa.

Arvoisa puhemies! Tämä esitys tulee tuonne työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan, ja on erittäin hyvä, että se käsitellään perusteellisesti siellä. Mutta tässä yhteydessä jo voi sanoa, että lakiesitys on sellainen, että todennäköisesti tulee hyväksytyksi. Tässä on hyvät perusteet viedä tätä eteenpäin. Tässä on monta asiaa, jotka parantavat työelämää. Silloin kun me saadaan rekistereihin lääkäreiltä parempaa tietoa ammattitautiepäilyistä ja ehkä muistakin ammattiin liittyvistä sairastavuuksista, niin myöskin työelämän kehittämistä pystytään viemään tietopohjaisesti enemmän eteenpäin, ja tämä auttaa siinä. Ennen kaikkea tämä suojelee niitä ihmisiä, jotka niitä tehtäviä tekevät, ja voidaan ennakoida sitten niitten ammattien vaarallisuutta ammattitautimielessä. Kun ne ammattitaudit ovat yleensä aika hitaasti eteneviä, niin on todella tässäkin mielessä tärkeää, että tämä viedään tällä tavalla eteenpäin. Tässä uudet ammattitautiepäilyt, mitä täällä edellisessä puheenvuorossa hyvin tuotiin esiin — tekoälyn lisääntymiset ja kaikki muut, jotka vaikuttavat varmaan henkisellä puolella aika paljon — voivat johtaa siihen, että niitäkin voidaan löytää sitten tämän myötä. Itse näen, että tämän ilmoitusmenettelyn pitää olla erittäin joustava ja helppo, jotta lääkäreille ei tule sitten ylimääräistä työtä ja sen vuoksi eivät jää nämä ilmoitukset tekemättä. Arvoisa puhemies! Toivon, että työpaikoilla erityisen paljon käydään tältä osin keskustelua ja käydään läpi näitä mahdollisia kohteita, missä töissä niitä ammattitautiepäilyjä on, ja työterveyslääkäreille viedään tietoa siitä, mitä tehtäviä kannattaa tarkastella tässä mielessä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille lakiesityksen esittelystä. Työperäinen sairaus kertoo usein siitä, että työpaikalla on jotain, johon pitää puuttua. Siksi tiedon kulkeminen lääkäriltä työsuojeluviranomaiselle on tärkeää. Sen avulla voidaan tunnistaa työpaikan ongelmia ja ehkäistä uusien sairauksien syntymistä. Hallituksen esityksen tavoite ilmoitusmenettelyn digitalisoimisesta ja tiedonkulun parantamisesta on kannatettava. Kun ilmoittaminen tehdään helpoksi ja tieto kulkee nopeasti, voidaan myös työsuojelun resursseja käyttää tehokkaammin. Esityksessä on kuitenkin yksi merkittävä riski. Jatkossa lääkärin ilmoitusvelvollisuus koskisi vain ammattitauteja. Muista työperäisistä sairauksista lääkärillä olisi oikeus ilmoittaa, mutta ei velvollisuutta. Tämä voi johtaa siihen, että juuri varhaiset merkit työpaikan ongelmista jäävät ilmoittamatta. Esimerkiksi psykososiaalinen kuormitus, sisäilmaongelmat ja muut työympäristön riskit voivat näkyä työntekijän terveydessä jo ennen kuin kyse on varsinaisesta ammattitaudista. Tämä on erityisen tärkeää muuttuvassa työelämässä. Myös tekoälyn lisääntyminen muuttaa työn tekemistä ja voi joissain tilanteissa lisätä kognitiivista kuormitusta. Meidän pitää pystyä tunnistamaan myös tällaisia uusia työelämän terveysriskejä. Arvoisa puhemies! SDP pitää tärkeänä, että digitalisaatio etenee, mutta samalla ilmoitusjärjestelmän pitää tuottaa mahdollisimman kattavaa tietoa työelämän ongelmista. Erityisesti perusteltujen ammattitautiepäilyjen ilmoitusvelvollisuuden tulee säilyä, kuten HALI lausunnossaan muistuttaa. Lääkäri voi usein vain epäillä ammattitautia, kun lopullinen ratkaisu tehdään myöhemmin vakuutusjärjestelmässä. Jos ilmoitusvelvollisuus koskee vain jo todettua ammattitautia, tärkeää tietoa voi jäädä viranomaisvalvonnan ulkopuolelle. Lisäksi ilmoittamisen pitää olla lääkärille mahdollisimman helppoa. Terveydenhuollossa tarvitaan enemmän aikaa potilastyöhön, ei lisää turhaa hallinnollista työtä. Tavoitteen pitää olla selvä: tunnistetaan työperäiset terveysriskit ajoissa, puututaan niihin ajoissa ja pidetään suomalainen työelämä turvallisena. Kysynkin ministeriltä: onko hallitus valmis varmistamaan, että perusteltujen ammattitautiepäilyjen ilmoitusvelvollisuus säilyy ja ettei uudistus heikennä työsuojelun mahdollisuuksia tunnistaa työpaikkojen terveysriskejä ajoissa? — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laeiksi työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 46 a §:n, työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 76 §:n muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan uudistusta niin sanottuun työsuojelun valvontalain 46 a §:n sääntelyyn, joka koskee lääkärin velvollisuutta ilmoittaa työsuojeluviranomaiselle ammattitaudeista ja muista työperäisistä sairauksista. Nykyään työsuojeluviranomaisen on toimitettava ilmoitus edelleen Työterveyslaitokselle työperäisten sairauksien rekisteröintiä eli käytännössä tutkimusta ja tilastointia varten. Lääkärin ilmoitus on työtapaturma- ja ammattitautilainsäädäntöön ja ammattitautien viralliseen vahvistamiseen ja korvaamiseen verrattuna erillinen menettelynsä. Ilmoituksen tavoitteena on kehittää työolosuhteita ja siten ennaltaehkäistä ammattitauteja ja muita työperäisiä sairauksia. Työperäisten sairauksien ennaltaehkäisyn kautta voidaan myös hillitä sairauksista eri tahoille aiheutuvia kustannuksia. Ammattitautien ennaltaehkäisy on voimassa olevan EU:n työterveyttä ja -turvallisuutta koskevan strategiakehyksen yksi päätavoitteista. Lääkärin ilmoitus on yksi keinoista, joilla tähän tavoitteeseen voidaan pyrkiä. Lääkärin ja työsuojeluviranomaisen yhteistyöllä ja sitä koskevalla sääntelyllä on myös hyvin pitkä historia. Nykyään ilmoitusten määrä on kuitenkin liian vähäinen. Ilmoitusta koskeva sääntely on vanhaa ja sitä ei välttämättä tunneta. Myös ilmoitusmenettelyn käytännöt voivat olla kankeita. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaankin, että sääntely lääkärin ilmoitusvelvollisuudesta uudistettaisiin kokonaan. Uudistuksessa huomioitaisiin, että tietosuojalainsäädäntö ja perustuslakivaliokunnan lausuntokäytäntö ovat kehittyneet. Ilmoitusmenettelyssä hyödynnettäisiin puolestaan terveydenhuollon valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluja, joista säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetussa laissa. Hallituksen esityksen mukaan lääkärin ilmoitusvelvollisuus koskisi vain ammattitauteja. Ammattitaudeissa työolosuhteet ovat sairauden pääasiallinen syy. Ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvien sairauksien joukkoa siis supistettaisiin. Supistuksen syynä olisi ilmoitusvelvollisuuden kriminalisointi. Vain ammattitaudit voidaan rajata tyhjentävästi. Ammattitaudit määritellään työtapaturma- ja ammattitautilainsäädännössä niiden korvattavuuden vuoksi. Muissa työperäisissä sairauksissa työolosuhteet ovat vain sairauden osasyy. Muita työperäisiä sairauksia ei määritellä lainsäädännössä. Silti niistäkin tarvitaan tietoa työpaikkojen työolosuhteiden kehittämiseen. Siksi hallituksen esityksessä ehdotetaan, että lääkärillä olisi oikeus ilmoittaa muista työperäisistä sairauksista työsuojeluviranomaiselle. Lääkärin tulisi kuitenkin ilmoittaa potilaalle etukäteen, että lääkäri aikoo tehdä tämän ilmoituksen. Näin potilas ei yllättyisi, että muustakin työperäisestä sairaudesta kuin ammattitaudista ilmoitetaan. Halutessaan potilaalla olisi tietosuojalainsäädäntöön perustuva oikeus vastustaa henkilötietojensa käsittelyä eli tämän ilmoituksen tekemistä. Esitettävä sääntely lääkärin ilmoituksesta olisi voimassa olevaan sääntelyyn verrattuna selkeämpää sen osalta, keiden potilaiden sairauksia ilmoitetaan ja mitä tietoja ilmoitetaan. Koska kyse on sairaustapausten ilmoittamisesta, ilmoituksiin sisältyisi myös salassa pidettäviä tietoja ja niin sanottuja arkaluonteisia henkilötietoja. Hallituksen esityksessä ehdotetaan myös muutosta Työterveyslaitoksen tietojen saantiin. Esityksen mukaan Työterveyslaitos saisi osan lääkärin aiemmin työsuojeluviranomaiselle ilmoittamista tiedoista suoraan terveydenhuollosta. Kansaneläkelaitos voisi pääsääntöisesti toteuttaa tiedonsaantioikeuden terveydenhuollon palvelunantajien puolesta hyödyntämällä terveydenhuollon valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin tallennettuja tietoja. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen tavoitteena on, että lääkärin ilmoitusta koskeva sääntely vastaisi terveydenhuollon valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluja koskevan sääntelyn kehitystä. Tavoitteena on myös ilmoitusten määrän lisääminen ja siten työolosuhteiden parantaminen. Esityksellä ei olisi merkittäviä vaikutuksia eikä se vaikuttaisi valtion talousarvioon. Esityksen takia olisi tehtävä joitakin muutoksia eri toimijoiden tietojärjestelmiin, mutta muutoskustannusten arvioidaan olevan maltillisia. Työolosuhteita parantamalla ja sairauksia ennaltaehkäisemällä voidaan hillitä sairauksista eri tahoille aiheutuvia kustannuksia. Kaiken kaikkiaan esitys vaikuttaisi myönteisesti työvoiman suojeluun. Ehdotettava sääntely olisi myös lääkärin aseman ja potilaan henkilötietojen käsittelyn kannalta aiempaa selkeämpää. Esityksellä ei ole suoraa yhteyttä pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan. Esitys kuitenkin tukee hallitusohjelman tavoitteita terveydenhuollon tiedonkulun sujuvoittamisesta ja työturvallisuuden edistämisestä. Esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä kolmikantaisesti, ja valmistelu päättyi yksimielisesti. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan tietojärjestelmäsyistä vasta 7.1.2030 ilman erillisiä siirtymäaikoja.