Suullinen kysymys opiskelusta ja koulutuksesta (Niina Malm sd)

Arvoisa herra puhemies! Mielestäni, edustaja, vastasin tähän kyllä jo aiemmassa puheenvuorossani, mutta kerrataan vielä uudelleen: Siis vuosittain valtiovalta rahoittaa korkeakoulujen koulutuksia noin kymmenellä miljoonalla eurolla, jolloin esimerkiksi tilanteessa, jossa henkilö haluaa vaikka jatkaa opintoja sairaanhoitajasta terveystieteen maisteriksi tai varhaiskasvatuksen opettajasta erikoistua entisestään, edelleen se on mahdollista. Samaan aikaan katsotaan myös tapoja siihen, miten ne työelämästä poissaolon ajat saataisiin niin lyhyiksi kuin vain on mahdollista. Niin kuin te kaikki tiedätte varmasti hyvin, näihin tutkintoihinhan liittyy myös pakollisia harjoitteluita, mutta kun käytännössä kyseessä on kuitenkin jo hyvin kokeneita henkilöitä, hyvin kokeneita työntekijöitä, jotka ovat tehneet myös pitkään työuraa, niin katsomme myös sitä läpi — samaan aikaan kun nämä koulutuksiin osallistumiset sovitaan yhdessä työnantajan kanssa — miten mahdollisimman pienellä poissaololla sitten myös nämä harjoittelut saadaan kuitattua. Elikkä kuten sanoin, siis jo noin tuhat opiskelijaa on aloittanut näissä koulutuksissa, ja tätä mallia nyt me kehitämme ja viemme [Puhemies koputtaa] sitten eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Työministeri Marttinen, toistuvasti kun kysyimme aikuiskoulutustuesta, jonka poistitte ja joka oli tarkoitettu nimenomaan työssä oleville henkilöille, että he voivat kouluttautua työuransa aikana, niin te vastaatte kertomalla työttömien mahdollisuuksista kouluttautua. Ne ovat kaksi eri järjestelmää. Me nimenomaan peräänkuulutamme sitä, että ennen kuin ihmiset joutuvat työttömäksi, ennen kuin tekoäly vie heidän työpaikkansa tai muu rakennemuutos uhkaa saada heidät työttömäksi, olisi mahdollisuus kouluttautua, jotta he voivat parantaa omaa tuottavuuttaan, voivat parantaa yritysten toimintaedellytyksiä työuransa aikana ja säilyttää työpaikkansa tai siirtyä toiselle alalle, toiselle uralle, toiseen työpaikkaan. Tämä on paljon järkevämpää kuin se, että ihmisten täytyy ensin jäädä työttömäksi ja sen jälkeen kouluttautua uudelle alalle työvoimakoulutuksen tai muiden, sinänsä hyvien ja tärkeiden tukimuotojen kautta. Voitteko nyt vielä kerran vastata tähän aikuiskoulutustukeen? Mitä aiotte tehdä sille, että työssä olevat henkilöt voivat edelleen kouluttautua

Arvoisa puhemies! Kun kuuntelee edustajan puhetta, niin tuntuu suurin ongelma olevan, että kyseessä on amerikkalainen yhtiö. Mutta itse asiaan: Kyllä minä olen erittäin iloinen Suomen puolesta tästä meidän teollisen historiamme yhdestä suurimmasta investoinnista Suomeen. Ne ovat Googlen arvioita, mutta joka tapauksessa puhutaan kymmenistätuhansista työpaikoista rakennusaikana, ja niitä töitä tehdään. Puhutaan tuhansista vakituisista työpaikoista. Jos siinä onnistutaan, että tähän ympärille syntyy vielä laajemmin datataloutta, ekosysteemiä, niin silloin me päästään siihen, mitä halutaan. Kuulkaa kun tämä on se tie, millä Suomi nousee tästä työttömyydestä. Suurin murhe ei ole nyt se, pitäisikö joku tuki vielä olla, vaan se, että saadaan aitoja työpaikkoja niille meidän ihmisille, jotka ovat käyneet kouluja. Niille nuorille ja työttömille ihmisille syntyy mahdollisuuksia päästä töihin. Tämä on erinomainen asia, ja hallitus huolehtii siitä osaltaan. Ja teemme kaikkemme, että Suomessa riittää sähköä ja se pysyy kohtuullisen hintaisena. Me emme voi luopua [Puhemies koputtaa] tästä sen takia, että meitä pelottaa tulevaisuus. Tartutaan tähän, [Puhemies koputtaa] ja pidetään huolta, että asiat menevät oikein. [Ben Zyskowicz: Ei kelpaa vasemmistolle työpaikat!]

Puhemies! Pääministeri Orpo, teidän työllisyyslupauksenne ovat olleet varsin virtuaalisia. Nyt esittelette Googlen ja muiden amerikkalaisten jättiyhtiöiden datakeskukset ja niiden työllisyysvaikutukset toistamalla papukaijana näiden yhtiöiden omia myyntipuheita. Sivuutatte järjestään datakeskusten ongelmat. Ensinnäkin sähkön hinta tietysti nousee — suomalaiset kotitaloudet ja teollisuus maksavat. Fortumin ydinvoimasta olette luvanneet jopa puolet Googlen käyttöön. Unohdatte myös mielellänne, että datakeskukset työllistävät lähinnä rakennusaikana — silloinkin runsaasti ulkomaista halpatyövoimaa. Nimenomaan Google jäi kiinni Haminan konesalityömaalla työperäisestä hyväksikäytöstä. Halpatyön hyväksikäytön estämiseksi ei hallitus ole tehnyt yhtään mitään vaan on päinvastoin heikentänyt työntekijöiden oikeuksia koko kautensa ajan. [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] Pääministeri Orpo, Suomi näyttää olevan alennusmyynnissä amerikkalaisille yhtiöille. Miten varmistatte suomalaisille riittävän ja edullisen sähkön, ja miten estätte ulkomaisen halpatyön hyväksikäytön datakeskustyömailla?

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustaja Harjanteelle hyvästä pohdinnasta. Tästä tekoälyn vaikutuksesta työmarkkinoihin: Tosiasiassahan kukaan ei vielä tiedä, miten laajoja ne vaikutukset tulevat olemaan työmarkkinoille. Seuraan erittäin tarkasti ministeriöni tutkimusyksikön kanssa näitä kansainvälisiä tutkimuksia siitä, miten laajasti nämä vaikutukset tulevat näkymään. Keskeinen kysymys on se, monenko työtehtävään tai ammattiin tekoäly vaikuttaa niin dramaattisesti, että se johtaa koko sen ammatin häviämiseen työmarkkinoilta, ja se, mikä taas on se työtehtävien osuus, jossa se työn sisältö muuttuu, kun se teknologian kehitys on niin hurjaa. Aion myös laittaa tästä omassa ministeriössäni liikkeelle itse asiassa hyvin lähiaikoina selvityshenkilöitä pohtimaan tätä asiaa, millä tavalla tähän murrokseen nimenomaan työllisyyspolitiikan ja osaamisen kehittämisen kautta voitaisiin nykyistä paremmin vastata tulevaisuudessa, koska meidän täytyy yhdessä myös välittää suomalaisille viesti siitä, että tapahtuupa maailmassa mitä vain, niin me pidämme huolen siitä, että myös työuran aikana [Puhemies koputtaa] voi kehittää omaa osaamistaan, ja siitä, että me pidämme kaikki suomalaiset tässä muutoksessa mukana.

Arvoisa puhemies! Jatkan tästä tekoälystä, josta on ollut varsin hurjat viikot — keskustelusota jälleen. Meillä saattaa olla käsillä teollistumiseen verrattava murros, mutta vain nopeampi, jolla on tietysti massiiviset vaikutukset moneen asiaan. Sen osalta varmaankin pääoman rooli taloudessa kasvaa suhteessa työvoimaan ja geopoliittisetkin järjestykset voivat olla aika melkoisia. On selvää, että tällä on isot vaikutukset myös työmarkkinoihin. Meillä täytyisi olla työmarkkinoita, jotka sopeutuvat tähän, ja osa sitä on myös sosiaaliturva. Miten meillä on semmoiset työmarkkinat ja semmoinen hyvinvointivaltio, sen rahoitus, joka kestää tällaisen mahdollisen tekoälyn murroksen? Olisin kysynyt työministeri Marttiselta: olisiko ideaa sosiaaliturvaministeri Partasen kanssa pistää pystyyn jonkinlainen työryhmä tämän asian ympärille vastaavalla tavalla kuin ulkoministeri Valtonen on nyt näihin tekoälyn geopoliittisiin riskeihin laittanut asiantuntijaryhmän kasaan?

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustajalle hyvästä ja pohtivasta kysymyksestä, [Sanna Antikainen: Olihan taas kysymys!] mutta nyt täytyy kuitenkin todeta, että meillä nimenomaan on tällä hetkellä jo eri keinoja siihen, miten toimitaan vaikka tilanteessa, jossa raumalainen pk-yritys tarvitsee kymmenen uutta työntekijää. Niitä keinoja on siis useita. Käydäänpä niitä nyt läpi. Ensinnäkin kaupunki ja kunta voivat yhdessä työllisyysalueen kanssa järjestää suoraan tälle yritykselle oman työvoimakoulutuksen, jossa haetaan nämä kymmenen työntekijää ja heidät koulutetaan juuri yrityksen tarpeisiin. Voidaan hankkia myös yksittäisiä työntekijöitä, jotka palkataan vaikka oppisopimuksella töihin, ja samalla heidän palkkakustannuksiaan voidaan palkkatuen kautta vastaavasti sitten kompensoida. Nuorten palkkaamista tuetaan erikseen meidän käyttöön ottamalla nuorten työllistymissetelillä. Tämän lisäksi myös työttömien mahdollisuudet opiskella vaikka ammatillisessa koulutuksessa ovat tällä hetkellä jo varsin laajat, mistä he saavat sitä tarvittavaa osaamista. Joten, hyvät kansanedustajat, me teemme kaiken voitavan, jotta nyt jo vahvasti liikkeelle lähtenyt kasvu jatkuu vahvana ja että meidän yritykset löytävät niitä osaajia, jotta se kasvu ei jää siitä kiinni.

Arvoisa puhemies! Eletään globaalia teknologiabuumia. Meidän täytyy pystyä Suomessa vastaamaan tähän. On konesaleja, on tekoälyosaamista, yrityksiä hienossa kasvu-urassa. Mahdollisuudet ovat täällä, mutta investoinnit uhkaavat valua muualle, jos ei meillä löydy työntekijöitä. Me tarvitaan maahanmuuttajia, jotka jo osaavat tai joista tulee työllistyviä, [Mutinaa perussuomalaisten ryhmästä] tai me tarvitsemme osaajia jo olemassa olevasta työvoimasta. Te kovin nopeasti lopetitte aikuiskoulutustuen antamatta mitään tilalle, [Perussuomalaisten ryhmästä: Katsos Googlesta, tuleeko investointeja!] ja nyt sanotte, että teillä on kokeiluja käynnissä. Tällä hallituksella on toiminta-aikaa puoli vuotta. Ajatteletteko kuinka kauan odottaa? Milloin, ministeri Marttinen, te esitätte mallin, jolla alanvaihtajat löytävät oikealle alalle ja joka täyttää meidän orastavat tarpeet saada uusia tekoälyn käyttäjiä? Ihmisillä on huoli, että tekoäly vie heidän työnsä, mutta todellisuudessa taitaa olla niin, että työn vie se osaava työntekijä, joka osaa hyödyntää tekoälyä, ja jos ei meillä aikuisilla ole mahdollisuutta siihen päästä mukaan, niin tulee vielä enemmän työntekijöitä, jotka eivät löydä uutta paikkaa työelämässä.

Arvoisa puhemies! Pohjois-Karjalan tilanne on tietenkin vaikea, kun raja on kiinni, ja tämä iskee niille alueille kaikkein kovimmin. Pitkään on ollut se kehitys, että Itä-Suomessa on ponnisteltu elinvoiman ylläpitämiseksi. Nyt on kuitenkin hyvä asia se, että kun katsoo sitä yritysbarometria, niin sehän on, ehkä nyt sitten Pohjois-Karjalaan lukuun ottamatta, erinomaisen hyvä. Nyt yrityksissä, pk-yrityksissä, ympäri Suomen uskotaan, tehdään, investoidaan. Mitä tulee Itä-Suomen täsmätoimiin, Itä-Suomi-työryhmä teki työnsä, jatkaa koko ajan, ja niitä keinoja, joita siellä on nostettu, me ollaan määrätietoisesti tehty. Maakuntalennot, yhteydet on turvattu, rautatie- ja liikenneverkkoon on panostettu, yliopistot ovat saaneet aloituspaikkoja ja tohtorikoulutusohjelmaa. Nyt sitä neljänsadan sähköverkkoa vedetään sinne itäiseen Suomeen, mikä mahdollistaa investointien syntymisen. Todella paljon tehdään, ja erityistalousalue-esitys on valmistelussa, jotta siitä pystyttäisiin tekemään myös päätöksiä. Paljon tapahtuu.

Arvoisa puhemies! Aikuiskoulutustuella on erityisen suuri merkitys alueilla ja aloilla, missä on myös suuri työttömyys. Eilen julkaistiin yritysbarometri, ja kotimaakunnassani Pohjois-Karjalassa yritysten luotto tulevaisuuteen oli selvästi muuta maata heikompi. Työpaikat syntyvät erityisesti pk-yrityksiin. Kotikaupunkini Outokumpu on ollut pitkään surullisessa tilastossa kärkipäässä, ja heinäkuussa kotikaupunkini työttömyys oli 20,6, eli joka viides outokumpulainen työikäinen oli silloin työttömänä. Me olemmekin peränneet täsmätoimia Itä-Suomeen, ja tätä vaalikautta on kulunut jo kolme vuotta. Nyt kysynkin: Mitä näille Itä-Suomen täsmätoimille kuuluu? Kuinka niillä voidaan vastata työttömyyteen? Ja minkä takia esimerkiksi tämän erityistalousalueen kanssa vetkuteltiin niin kauan, että se taitaa siirtyä nyt seuraavalle vaalikaudelle? Meillä aidosti on siellä odotusarvoa ollut tälle hallitukselle. Aiotteko te pettää nämä odotukset?

Arvoisa puhemies! Onneksi suomalaisten kouluttautuminen ei ole kiinni pelkästään tästä yhdestä aikuiskoulutustuen elementistä. Meillä on tapoja kouluttautua, ja niitä kehitetään, kuten työministeri Marttinen hyvin kuvasi. Tämä työelämän muutos, tekoälyn yleistymisen nopea tahti on vakava kysymys. Siinä meidän pitää pystyä tukemaan meidän työntekijöitä — ja myöskin työttömäksi jääviä ihmisiä. Työttömille on omat koulutusjärjestelmänsä. Mutta työnantajien ja työntekijöiden yhdessä pitää löytää keinoja työpaikalla ollessaan, on kyse sitten valtiotyönantajasta, kuntatyönantajista tai yksityisestä sektorista. Se on jokaisen työnantajan etu ja oikeastaan velvollisuus huolehtia siitä, että työntekijöillä on parhaat edellytykset käyttää näitä uusia välineitä. Mielestäni meidän pitää pitää suomalaiset mukana tässä tekoälyn kehityksessä. Meidän pitää löytää tapoja, että jokaisella on valmiudet hyödyntää ja ymmärtää tekoälyä, sen käyttöä. Tätä me mietimme tällä hetkellä valtioneuvostossa ja valtioneuvoston piirissä, ja etsimme tapoja, miten suomalaisia [Puhemies koputtaa] tuetaan tässä muutoksessa.

Arvoisa puhemies! Tänä päivänä osaamisvaatimukset muuttuvat työelämässä hyvin nopeasti, ja monella palkansaajalla on huoli siitä, miten pysyy tämän muutoksen perässä, ja siitä, miten pystyy päivittämään omaa osaamistaan. Esimerkiksi tekoälyn vaikutukset tuntuvat monella eri alalla ja painavat monen palkansaajan mieltä. Isku oli se, että te, pääministeri Orpo, hallituksenne kanssa lakkautitte aikuiskoulutustuen. Se on monelta eri suunnalta todettu virheeksi, ja nyt olisi korkea aika vetää johtopäätökset. Tällä on myös ollut sukupuolivaikutuksia. Kyllä, tämä on ollut myös tasa-arvokysymys, koska esimerkiksi vuonna 2022 aikuiskoulutustuen käyttäjistä 76 prosenttia oli naisia, siis valtava enemmistö naisia. Mitä te sanotte esimerkiksi nelikymppiselle duunariäidille tai viisikymppiselle palkansaajanaiselle, joka kantaa huolta siitä, miten pysyy mukana näissä työelämän vaatimuksissa? Miksi te ette, pääministeri Orpo, tee nyt voitavanne ja kehitä uutta aikuiskoulutustukea vaikkapa sen SDP:n mallin mukaisesti? Me tarjoamme sitä teille, ja siitä hyötyisivät myös suomalaiset naiset. Pääministeri Orpo, voisitteko te tarjota suomalaisille duunareille aikuiskoulutustuen?