Hallituksen esitys eduskunnalle yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoelimiä koskevien direktiivien täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi

Arvoisa rouva puhemies! Tämä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoelimiä koskeva muutos on tosi tärkeä sen takia, että me näemme, kuinka vaikeaa on viedä asioita tuonne käräjäoikeuksiin ja muihin. Oikeusturvassa on kynnys viedä niitä sinne, koska hyvitykset ovat aika pieniä ja niitten saanti on epävarmaa. Sen vuoksi olisi erittäin tärkeätä, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotoimielimiin voitaisiin viedä helpommin niitä asioita ja sillä tavalla, että yksilö pystyisi ne sinne viemään ja saamaan ne käsittelyyn, jolloin niitä juttuja ehkä pystyttäisiin myöskin saamaan paremmin käsittelyyn. Silloin tulisi näkyväksi, mitä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo-ongelmia tuolla elämässä on, ja sillä tavalla voitaisiin paremmin myöskin puuttua niihin. Sen vuoksi tämmöinen lautakunta on hyvä, koska siellä on ammattitaitoinen porukka, joka sitä arvioi ja sitten tekee suosituksia niitten asioitten osalta. Tässä mielessä meillä on vielä matkaa, että me saamme tämmöisiä asioita toteutettua. Kun tässä on kuitenkin tapahtunut aika paljon nyt määräaikaisten työsuhteitten lisäämistä ja irtisanomisten helpottamista ja kaikkea muuta, niin me tarvitsemme myöskin sellaisia asioita, että raskaus- ja perhevapaasyrjintää pystytään torjumaan. Nämä oikeussuojakeinot ovat niissä yksi tärkeä osa. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Turvallisuus syntyy luottamuksesta, siis siitä, että ihmiset kokevat tulevansa kohdelluiksi oikeudenmukaisesti ja saavansa toimivaa oikeussuojaa. Juuri tätä luottamuksen perustaa halutaan vahvistaa. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo eivät ole pehmeitä arvoja — ne ovat yhteiskunnan sisäisen turvallisuuden perusedellytyksiä. Sellainen yhteiskunta ei ole vakaa, jossa syrjintä jää vaille vastausta, jossa oikeussuojakeinot ovat hitaita tai epäselviä ja jossa valvovat viranomaiset ovat haavoittuvia ulkopuoliselle vaikutukselle. Se on altis vastakkainasettelulle, epäluottamukselle ja pitkässä juoksussa myös ulkopuoliselle vaikuttamiselle. Turvallinen yhteiskunta ei ole vain sellainen, joka kestää kriisit. Se on sellainen, jossa ihmiset eivät koe järjestelmän olevan heitä itseään vastaan. Tämän mietinnön merkitys on juuri tässä kokemuksessa. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys toimeenpanee yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoelimiä koskevat EU-direktiivit. Esitys täyttää direktiivien vähimmäisvaatimukset mutta ei ulotu niitä pidemmälle. Direktiivien täytäntöönpano tarjoaisi mahdollisuuden tarkastella lainsäädäntöä laajemminkin ja tehdä kokonaisvaltaisempia parannuksia, mutta tätä mahdollisuutta ei nyt hyödynnetä. Pelkkä minimitason toimeenpano ei riitä vastaamaan Suomen nykyisiin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuushaasteisiin. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvää lainsäädäntöä leimaavat samanaikaiset muutokset ja hajanaisuus. Lisäksi palkka-avoimuusdirektiivin toimeenpanoa koskevaa hallituksen esitystä ei vielä ole annettu, vaikka sillä on keskeinen merkitys työelämän tasa-arvon kannalta. Työntekijöiden oikeussuojakeinojen osalta on huomioitava, että syrjintätilanteet ovat usein arkaluonteisia ja kuormittavia. Oikeussuojakeinojen tulisi olla aidosti saavutettavia ja asianosaiselle turvallisia käyttää. Syrjintäasian vieminen lautakuntaan joko asianosaisen tai ammattiliiton toimesta vahvistaisi työntekijöiden tosiasiallista oikeussuojaa. Ongelmallisena voidaan pitää myös sitä, että eri tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeihin sisältyy toisistaan poikkeavia kanneaikoja. Tämä vaikeuttaa oikeuksien hahmottamista ja nostaa käytännössä kynnystä viedä syrjintätilanteita eteenpäin. Kanneaikojen yhdenmukaistaminen selkeyttäisi järjestelmää, parantaisi oikeusturvaa ja madaltaisi syrjinnän kohteeksi joutuneen henkilön mahdollisuutta hakea oikeutta. Edellä olevan perusteella kannatan edustaja Lylyn tekemää vastalauseen lausumaehdotusta.

Arvoisa rouva puhemies! Meillä on käsittelyssä hallituksen esitys 45/2026 yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoelimiä koskevan direktiivin täytäntöönpanosta ja sen laittamisesta Suomessa direktiivin edellyttämälle vähimmäisehtotasolle. Tässä direktiivissä muutosehdotukset ovat kannatettavia ja siinä mielessä vievät oikeaan suuntaan näitä asioita. Ja kun meillä tässä on lähtökohtaisesti myöskin muita tasa-arvoon liittyviä esityksiä käsittelyssä, niin tämä muodostaa kokonaisuuden. Me olemme tässä käsittelyn aikana esittäneet, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan voitaisiin viedä asioita yksilön tasolla ja sitten myöskin työntekijöiden yhdistys voisi olla siinä asioiden kantajana ja tukemassa kyseisiä henkilöitä. Tämäntyyppisiä lakimuutoksia ehdotimme tuossa ykköskäsittelyssä. Ne eivät tuossa valitettavasti menneet läpi. Tästä syystä me ajattelemme niin, että tämä lakiesitys on kuitenkin semmoinen, että se kannattaa viedä eteenpäin mutta se jää kesken, ja me esitämme vastalauseen 1 mukaista lausumaehdotusta: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto selvittää yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoasioita koskevien kanneaikojen yhdenmukaistamista ja arvioi lainsäädännössä annettuja edellytyksiä asioiden saattamiselle yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsittelyyn sekä käynnistää mahdollisen lainsäädäntöhankkeen tasa-arvolain kokonais- tai osittaisuudistuksen yhteydessä.” Tätä on koko oppositio kannattanut. Toivon mukaan tämmöinen lainsäädäntöesitys lähtee valmisteluun ja saamme sitä sitten seuraavassa vaiheessa käsitellä. — Kiitoksia.

Arvoisa rouva puhemies! Tämän mietinnön sisällä on pari semmoista asiaa, jotka kannattaa tässä kuitenkin noteerata positiivisena näkemyksenä: Tähän liittyy se, että tässä ehdotetaan, että tuomioistuimille säädettäisiin velvollisuus varata tasa-arvovaltuutetulle mahdollisuus tulla kuulluksi tasa-arvolain soveltamista koskevissa asioissa, mikä on hyvä asia. Toinen hyvä asia tässä on se, että meillä tämä hyvityskanteen nostamisen määräaika alkaa kulua uudelleen vasta, kun yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan ratkaisu on saanut lainvoiman. Siellä tämä keskeytyy tietyksi ajaksi, ja se on hyvä asia. Ehkä semmoinen pieni tarkennus tuli, että näitä lakiehdotuksia täydennettiin sillä tavalla, että kun valtuutettu tekee tämmöistä sovintomenettelyä, niin valtuutetun olisi ilmoitettava sovintomenettelyn alkamisen lisäksi sen päättymisestä osapuolille. Tämä päättyminen oli tästä lakiesityksestä pois, ja se lisättiin valiokuntakäsittelyssä, ja se sillä tavalla parani, että tässä mielessä tämä toimielinpuoli on tältä osin parempi. Mutta kyllä se isoin asia tässä toimielimen käsittelyssä on nimenomaan se, että yksittäiset ihmiset ja liitot saisivat viedä sinne toimielimeen asioita käsiteltäväksi. Nyt se on keskusjärjestöillä ja tasa-arvovaltuutetulla ja yhdenvertaisuusvaltuutetulla käytännössä. Tämä on sillä tavalla rajattu, ja me haluaisimme, että niitä käsitellään siellä. Siellä ei tulisi oikeudenkäyntikuluja ja muita tämäntyyppisiä asioita samassa mittakaavassa kuin käräjäoikeuteen näitä asioita vietäessä. Tässä olisi ollut kevyempi käsittelytie tarjolla, ja siihen meidän olisi pitänyt tarttua tässä yhteydessä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusdirektiivin täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi noudattaa asetettuja vähimmäisehtoja. Meistä Suomen tulisi kuitenkin olla kunnianhimoisempi ja tehdä enemmän tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusongelmien ratkaisemiseksi. Vastalauseessa, johon yhdyimme — ja kannatan tässä edustaja Lylyn tekemää esitystä — ehdotetaan parannettavaksi lakia miesten ja naisten tasa-arvosta ja myös yhdenvertaisuuslakia. Ja kuten edustaja Lyly esitteli, lakien tulisi sisältää yhtenevät säädösmuutokset. Myös työntekijöiden oikeussuojakeinoja tulisi parantaa, jotta kynnys syrjintätilanteiden eteenpäinviemiseksi helpottaisi. Valitettavasti Suomelta kunnianhimoa näyttää puuttuvan myös siinä, että palkka-avoimuusdirektiivin implementoinnin määräaika alkaa tulla vastaan ja hallituksen esitystä tästä direktiivin suomalaisesta implementoinnista ei ole vielä tullut. En tiedä, osaisivatko hallituksen edustajat täällä vastata, ollaanko me saamassa se tämän hallituskauden aikana.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kuten tuossa edustaja Lyly aiemmin hienosti kuvasi, niin meillähän tässä vastalauseessa todetaan näin: ”Hallituksen esitys yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoelimiä koskevien direktiivien täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi noudattaa direktiivien edellyttämiä vähimmäisehtoja. Esityksen muutosehdotukset ovat kannatettavia, vaikka ne noudattavat vain direktiivien edellyttämiä vähimmäisehtoja. Tässä yhteydessä pitäisi tehdä enemmän säädösmuutoksia tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusongelmien ratkaisemiseksi. Vastalauseessa ehdotetaan lisää parannettaviksi säädöskohtaisesti lakia miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta.” Ja sitten: ”Eri tasa-arvolakeja ja hallituksen tasa-arvoa koskevien esitysten tulisi sisältää yhtenevät säädösmuutokset kanneajoista, jotka kattavat tilanteet eri syrjimistilanteiden kohdalla. Yhtenevät kanneajat helpottavat tilanteiden käsittelyä jatkossa ja madaltavat osaltaan kynnystä viedä syrjimisjuttuja eteenpäin.” Ja niin poispäin. Elikkä vastalauseessa on kuvattuna hyvin se, mitä tällä ajetaan. Me ryhmänä ja myös muu oppositio osaltaan olimme mukana tässä vastalauseessa, ja kohta varmaan saanemme kannatustakin siihen. Totean vielä lopuksi sen, että tällä kaudellahan olemme valitettavasti nähneet tässäkin salissa monta eri työelämäuudistusta, tai -heikennystä, mitä hallitus on eteenpäin vienyt. Ne on toteutettu ja hyväksytty, valitettavasti, ja siellä monessa kohdassahan on kyllä nimenomaan tasa-arvoa ja tasa-arvolakiakin koskien tiettyjä heikennyksiä, joiden on arvioitu nimenomaan heikentävän tasa-arvoa. Siltä osin tämäkin esitys olisi voinut olla vielä vähän vahvempi. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Esitys sinänsä on direktiivin täytäntöönpanoa, ja voisi ajatella, että jos tätä direktiiviä ei olisi, niin tähän asiaan ei olisi puututtu lainkaan. Tämä on siinä mielessä hyvä, että tämä direktiivi ohjaa suomalaista lainsäädäntöä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoasioitten toimielimen osalta. Tässä täytyy sanoa, että täällä on myöskin hallituksen esitys 39, joka koskee tasa-arvolain muuttamista. Se taitaa tulla tähän saliin torstai-iltana ja koskee tätä samaa kokonaisuutta. Nämä kaksi lakipakettia, jotka tähän tulevat, eivät tietenkään korvaa sitä, mitä tasa-arvon ympärillä on tapahtunut muitten lakien yhteydessä. Osa näistä vain toteaa sen oikeustilan, mikä on, ja osassa on pieniä parannuksia. Tämän lain osalta, arvoisa rouva puhemies, olisi ollut tarpeen viedä sitä siihen suuntaan, että näissä tasa-arvoa koskevissa esityksissä olisi yhtenevät säännökset kanneajoista, koska ne kattavat syrjintätilanteita eri asioitten kohdalla. Yhtenäiset kanneajat helpottaisivat tilanteiden käsittelyä. Näitä olisi pitänyt tässä yhdenmukaistaa. Ehkä tärkeämpi asia, joka tähän vielä liittyy, on se, että kun me haluamme madaltaa oikeudenkäyntikuluja ja asioiden viemistä käsittelyyn, niin tämä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on siinä mielessä hyvä. Tulemme tässä vastalauseessa esittämään, että asianomaisten kannalta olisi helpompi viedä niitä asioita sinne ja myöskin sillä tavalla, että ammattiyhdistys voisi henkilön puolesta viedä niitä sinne yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi — eli henkilö itse, ja sitten kun tässä on aika arkaluontoisia juttuja ja halutaan tehdä vähän sillä tavalla, että ne eivät hirveästi henkilöidy, niin myös tämä yhdistyksen vieminen olisi tässä todettu. Me olemme tältä osin tehneet tähän muutoksia, ja se on meidän vastalauseemme ydinsisältö. Ehkä tärkein asia, joka tässä pitäisi huomioida, on se, että tasa-arvovaltuutettu näitten lakien yhteydessä toteaa, että tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain tulisi olla keskeisiltä osin mahdollisimman yhtenäiset, jotta syrjintää kokeneiden henkilöiden oikeussuoja olisi selkeä ja johdonmukainen syrjintäperusteista riippumatta. Tämä olisi semmoinen johtolause, joka näissä laeissa pitäisi jatkossa paremmin huomioida. Arvoisa rouva puhemies! Esitän vastalauseen 1 mukaisesti, että lakiehdotukset 1, 2 ja 5 hyväksytään ja lakiehdotukset 3 ja 4 hyväksytään vastalauseen mukaisina tästä eteenpäin. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Turvallisuus syntyy myös luottamuksesta, siis siitä, että ihmiset kokevat tulevansa kohdelluiksi oikeudenmukaisesti ja saavansa toimivaa oikeussuojaa. Juuri tätä luottamuksen perustaa halutaan tällä esityksellä vahvistaa. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo eivät ole pehmeitä arvoja, ne ovat yhteiskunnan sisäisen turvallisuuden perusedellytyksiä. Sellainen yhteiskunta ei ole vakaa, jossa syrjintä jää vaille vastausta, jossa oikeussuojakeinot ovat hitaita tai epäselviä ja jossa valvovat viranomaiset ovat haavoittuvia ulkopuoliselle vaikutukselle. Se on altis vastakkainasettelulle, epäluottamukselle ja pitkässä juoksussa myös ulkopuoliselle vaikuttamiselle. Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä vahvistetaan Suomen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoelinten riippumattomuutta, toimintakykyä ja oikeudellista selkeyttä EU-direktiivien edellyttämällä tavalla. Keskeistä turvallisuuden kannalta on kolme asiaa: Ensinnäkin viranomaisten riippumattomuus vahvistuu, kun henkilöiden nimittämistoimivalta siirretään pois ministeriöstä, kun sidonnaisuuksien ilmoittaminen tehdään velvollisuudeksi ja kun sisäistä toimivallan delegointia selkeytetään lailla eli vahvistetaan sitä, että valvovat viranomaiset voivat tehdä työnsä ilman painostusta tai epäilyä vaikuttamisesta. Toiseksi, oikeussuojan ennakoitavuus ja toimivuus on keskeistä. Hyvityskanteen määräajan keskeyttäminen sovintomenettelyn ja lautakuntakäsittelyn ajaksi lisää oikeusvarmuutta ja kannustaa ratkaisemaan riitoja ilman pitkiä ja kuormittavia oikeusprosesseja. Kolmanneksi, tietosuoja- ja luottamusmenettelyihin panostetaan. Esityksessä korostetaan henkilötietojen käsittelyä koskevaa huolellisuutta, anonymisointia ja tietosuojan noudattamista. Syrjintää epäilevälle annettavan alkuinformaation selkeyttäminen lisää ymmärrettävyyttä ja vähentää turhaa epävarmuutta. Kannatan esitystä. — Kiitoksia.

Arvoisa rouva puhemies! Esittelen lyhyesti valiokunnan mietinnön: Hallituksen esityksessä on kyse yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoelimiä koskevien direktiivien (EU) 2024/1499 ja (EU) 2024/1500 täytäntöönpanemisesta ja muutoksia yhdenvertaisuusvaltuutetusta ja tasa-arvovaltuutetusta annettuihin lakeihin, naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annettuun lakiin sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnasta annettuun lakiin. Direktiiveissä on vahvistettu yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoelinten toimintaa koskevat vähimmäisvaatimukset. Lisäksi tässä käsiteltävässä hallituksen esityksessä ehdotetaan kahta muutoin tarpeelliseksi osoittautunutta tarkennusta lainsäädäntöön. Valtuutettuja koskeviin lakeihin lisätään säännökset mahdollisuudesta delegoida valtuutetun toimivaltaa toimiston esittelijöille. Toiseksi yhdenvertaisuuslakiin ehdotetaan muutosta, jonka mukaan hyvityskanteen nostamisen määräaika alkaa kulua uudelleen vasta, kun yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan ratkaisu on saanut lainvoiman. Tätä asiaa valiokunta piti oikein hyvänä. Kaikkineen työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää esitystä kokonaisuudessaan tarkoituksenmukaisena ja selkeänä. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä. Tähän liittyy myös vastalause, josta varmaan kohta kuulemme.

Kiitos, arvoisa puhemies! Ymmärrän, ja on tietysti hyvä käydä tuota keskustelua vielä tuosta yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomuksesta. Näinhän sitä tehtiin tässä joku ilta sitten. Se iso asia, minkä haluan sanoa, on se, että kuitenkin tässä demokraattisessa yhteiskunnassa Suomessa meillä pitää olla mahdollisuus keskustella täällä myös sellaisesta asiasta. Näissä meidän muutaman ihmisen jorinoissa tässä illalla — Juha Hänninen tässä lähinnä jorisee, ja muut tietysti käyttävät arvokkaita puheenvuoroja — ei lakkauteta mitään virkoja, mutta pitää olla tässä demokratiassa mahdollisuus kertoa mielipiteensä ja ajatuksensa suoraan. Tietysti semmoinen iso asia on, että kun ollaan tässä valtakunnan suurimmassa salissa, pitää olla sen kielenkäytön toisia kunnioittavaa ja arvostavaa, ja silloin voidaan puhua ihan mistä tahansa asiasta. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Itse kun kuuntelin sitä keskustelua, ja pari puheenvuoroa siinä käytettiin, niin totean, että näitten molempien valtuutettujen ja erityisesti yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävänä on katsoa, että asiat kulkevat niin kuin niitten pitää kulkea ja toimeenpano ja asiat menevät niin, että niissä viranomaiset tekevät asiansa sen mukaisesti, mitä on lainsäädännössä ja muussa sovittu. Tämän tehtävän he ovat saaneet lainsäädännön kautta, ja on hyvä, että meillä on tämmöisiä riippumattomia viranhaltijoita, jotka pystyvät sanomaan näistä asioista. Sanovathan muutkin viranomaiset, että joku laki ei toimi ja sitä pitäisi muuttaa tähän ja tähän suuntaan, ja se ei saisi johtaa siihen, että nyt se sanoi väärin tuosta ja noin poispäin ja että sitten vaaditaan, että pitää tämä koko toiminta lakkauttaa. Minusta tässä yhteiskunnassa ja tässä demokratiassa pitää kestää monenlaista keskustelua. Olen ministerin kanssa samaa mieltä, että kaikkien toimintaa voidaan arvioida tässä salissa ja pitää pystyä kestämään se, mutta me olemme rakentaneet tähän tämän yhteiskunnan demokraattisia elimiä, jotka katsovat, miten tämä toimii, ja se on hyvä, että nostetaan näitä kipukohtia esiin ja joudutaan arvottamaan aina itsekin, onko tämä nyt oikein näin tai noin, ja arvot ja politiikka muuttuvat vuosien varrella. Siinä mielessä itse arvostan kovasti sitä, että me pystytään täällä puhumaan niitä auki, mutta en pitänyt siitä kovin, tai en pitänyt siitä yhtään oikeastansa, että ruvettiin vaatimaan jonkun viranhaltijan toiminnan lakkauttamista sen takia, kun hän nostaa tällaisia asioita esiin. Mutta hyvä, että tämä nyt tuli selväksi. Tämä lakiesitys, vaikka tämä on direktiivin käytäntöönpanoa, vain vahvistaa ja työskentelyä selkeyttää. Minusta se näitten valtuutettujen yhteinen toimisto ja tämä viranomaistoimintojen taustan kerääminen on ollut viisasta tässä, ja on saatu sitä resurssia koottua. Tämä on ollut hyvä tapa tehdä töitä, ja kullakin on oma spesiaalialueensa, mitä pitää katsoa. — Kiitos.