Lundén Mikko

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Me kaikki tiedämme, miten haastava työllisyystilanne on ollut Suomessa. Vaikka ihmiset etsivät aktiivisesti töitä itselleen, he ovat voineet samalla haluta kehittää omaa osaamistaan ja opiskella työnhaun ohella avoimessa korkeakoulussa, ja se on vain ja ainoastaan hyvä asia, että ihmiset pitävät itsensä aktiivisina ja esimerkiksi opiskelevat osa-aikaisesti, jos töitä ei ole löytynyt. Työttömänä opiskelu on kuitenkin johtanut välillä tilanteisiin, joissa ihmisen toimeentulo on saattanut vaikeutua, ja syynä vain se, että on opiskellut työttömänä. Joissakin tapauksissa opiskelu on voitu tulkita kokoaikaiseksi toiminnaksi, jolloin työttömyysetuuden maksaminen on yhtäkkiä lopetettu. Moni on joutunut selvittämään opintojaan viranomaiselle ja odottamaan päätöksiä. Silloin moni on varmasti pohtinut, miksi heitä rangaistaan opiskelusta viemällä työttömyysetuus. Arvoisa rouva puhemies! Minun on hyvin vaikea käsittää, miten oman osaamisen kehittäminen voisi olla ihmisen itsensä tai yhteiskunnan kannalta huono asia. Päinvastoin mitä useampi ihminen opiskelee ja kehittää omaa osaamistaan, he todennäköisesti myös työllistyvät paremmin ja nopeammin, ja sitähän me kaikki haluamme, että yhä useampi saadaan työelämän pariin. Siksi on hyvä, että jatkossa yli 25-vuotias työtön työnhakija voi suorittaa avoimia korkeakouluopintoja yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa, kansalaisopistoissa ja kesäyliopistoissa ilman pelkoa siitä, että he automaattisesti menettäisivät työttömyysetuuden. Toki jatkossakin työnhakijalla on edelleen velvollisuus hakea ja vastaanottaa työtä, jos sellaista tarjotaan. Se ei muutu tämän esityksen myötä mihinkään. Kyse on siitä, että jatkossa järjestelmä joustaa ja siinä on mukana maalaisjärkeä. Samalla kevennämme viranomaisten työtä, kun heidän ei tarvitse olla jatkuvasti arvioimassa tai kyttäämässä jokaisen työttömän opintosuoritusta, että vaikuttavatko ne työttömyysturvaan vai eivät. Se säästää aikaa viranomaisilta, mutta myös työnhakijoilta, kun ei tarvitse olla kirjoittamassa selvityksiä opinnoista tai pelätä sitä, että työttömyysetuuden maksu lakkaa yhtäkkiä. Arvoisa rouva puhemies! Valiokunta on kuitenkin kiinnittänyt huomiota siihen, että yleensä avoimia korkeakouluopintoja hyödyntävät ne ihmiset, joilla on jo valmiiksi korkeakoulututkinto. Kun mietimme työttömiä työnhakijoita, heille taas ammatillinen koulutus saattaisi olla se parempi ja nopeampi reitti työllistyä kuin korkeakouluopinnot. Siksi on tärkeää, että hallituksen tulee selvittää mahdollisuutta laajentaa vastaava opinto-oikeus myös ammatillisiin opintoihin sekä yliopistojen erillisopinto-oikeudella järjestettyihin opintoihin. Arvoisa rouva puhemies! Työttömyys on monelle jo valmiiksi hyvin stressaavaa ja raskasta aikaa, joka vaikuttaa ihmisen arkeen, perheeseen ja toimeentuloon. Jos työtä ei heti löydy, on vain ja ainoastaan oikein, että työttömällä on mahdollisuus työnhaun ohessa saada arkeen tavoitteita, kuten opintoja, joilla kehittää omaa osaamistaan ja parantaa sitä kautta mahdollisuuksia saada työpaikka. Tämä esitys onkin erittäin odotettu ja tervetullut. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Taksilakia uudistettiin viimeksi vuonna 2018, ja eihän se suoraan sanottuna ihan putkeen mennyt. Silloin uudistuksen tavoitteena oli lisätä kilpailua alalle ja parantaa taksipalveluiden saatavuutta. Me kaikki tiedämme, että lopputulos on jotain aivan muuta. Aikaisemmin ihmiset ottivat taksin kotiin, koska tiesivät pääsevänsä sillä turvallisesti kotiin. Nyt varsinkin suurissa kaupungeissa on vältetty taksin ottamista juuri siksi, ettei vain sattuisi mitään. Tilanne on siis suoraan sanottuna käsittämätön. Sen lisäksi, että hinnat ovat saattaneet olla aivan mitä sattuu, kuljettajien osaamisessa ja ammattitaidossa on ollut suuriakin eroja. Asiakkaat ovat joutuneet neuvomaan kuljettajille yksinkertaisia reittejä päästäkseen perille. Joidenkin kuljettajien kanssa ei ole ollut minkäänlaista yhteistä kieltä ja asiakas on joutunut kirjoittamaan osoitteen kuljettajan navigaattoriin. Samalla asiakkaan on ollut hyvin vaikea tietää, hyppääkö hän edes luvalliseen ja valvottuun taksiin vai ei. Arvoisa herra puhemies! Pappani oli taksinkuljettaja, ja hyvin pitkäänkin oli. Muistan, kuinka arvostettu taksinkuljettajan ammatti oli silloin. Oli kunnia-asia saada kuljettaa asiakkaat turvallisesti kotiin. Kaupungin kadut tulivat ulkomuistista, eikä kuljettajaksi päästy noin vain. Siinä oli kokeet ja kriteerit. Pappani hoitikin työnsä aina arvokkaasti ja kunnialla. Hän oli kuljettaja, johon asiakkaat luottivat. Ajat ovat muuttuneet siitä hyvin paljon, valitettavasti. Moni suomalainen onkin kuvannut nykyistä tilannetta osuvasti: taksiala muuttui monessa paikassa villiksi länneksi. Ja siksi meidän on pakko muuttaa taksilakia. Se palauttaa järjestystä takaisin alalle, vahvistaa suomalaisten luottamusta taksinkuljettajiin ja ennen kaikkea parantaa turvallisuutta. On esimerkiksi aivan oikein, että taksamittarit palautetaan takaisin pakollisiksi. Asiakkaalla pitää olla oikeus tietää, mistä hän maksaa ja kuinka paljon on matkan loppusumma. Alalla pitää olla selkeät hinnat, etteivät asiakkaat tule huijatuiksi. Tarvitaan ne kuuluisat rehelliset pelisäännöt takaisin alan toimijoille. Arvoisa herra puhemies! Samalla on tärkeää, että vahvistamme jatkossa kuljettajien koulutusta. Taksinkuljettaja kohtaa työssään ihmisiä laidasta laitaan: on ikäihmisiä, lapsiperheitä, liikuntarajoitteisia, turisteja ja joskus myös hädässä olevia ihmisiä. Taksinkuljettajalta täytyykin vaatia hyvin suurta ammattitaitoa kohdata erilaisia ihmisiä eri tilanteissa. Jatkossa olisi tarkoitus vaatia vähintään 21 tunnin koulutusta ennen kuin pääsee suorittamaan kuljettajakoetta. Se ei ole mikään kohtuuton vaatimus kenellekään, joka haluaa kuljettaa ihmisiä ammatikseen, päinvastoin. Se on hyvinkin kohtuullinen panostus siihen, että jokainen kuljettajaksi ryhtyvä hallitsee oman työnsä perusasiat, tuntee oman vastuunsa ja osaa palvella asiakkaita asianmukaisesti. Myös lupaehtoja tiukennetaan. Suomalaisten täytyy pystyä luottamaan siihen, että taksinkuljettaja on luotettava eikä ole syyllistynyt vakaviin rikoksiin. Kun turvallisuutta vahvistetaan sekä kuljettajan että alan yrittäjän osalta, parannamme samalla koko alan mainetta. Arvoisa herra puhemies! Haluan vielä lopuksi painottaa, että tämä uudistus ei ole hyökkäys taksialan yrittäjiä vastaan. Tiedän, että meillä on Suomessa suuri joukko luotettavia ja ammattitaitoisia taksinkuljettajia, jotka kärsivät nykytilanteesta monella eri tavalla. On surullista, että osa näistä villin lännen kuljettajista pilaa niiden maineen, jotka hoitavat työnsä asianmukaisesti, asiakkaista huolehtien ja kunnialla. Siksi me tarvitsemme tätä uudistusta, että saamme sen kunnianpalautuksen koko taksialalle. Juuri näiden kunnollisten kuljettajien asema vahvistuu, kun sääntöjä selkeytetään ja rajoitamme lainsäädännöllämme epärehellisten kuljettajien mahdollisuuksia toimia alalla. Suomalaisten luottamusta taksialaan ei paranneta hetkessä vaan tekojen kautta. Kun lakia muutetaan nyt parempaan ja rehelliset taksinkuljettajat saavat jatkaa hyvää työtään, silloin asiakkaat tietävät, että he pääsevät turvallisesti kotiin. Kiitos ministeri Ranteelle tästä hyvästä esityksestä. — Kiitos, arvoisa herra puhemies.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Hallituksen tavoitteena on, että työllisyyspalvelut perustuisivat tulevaisuudessa enemmän tietoon ja vähemmän summanmutikassa tehtyyn arvailuun. Työllisyyspalvelut on jo vuosia koettu usein liian byrokraattisiksi, hitaiksi ja tehottomiksi. Vaikka palveluissa tehdään hyvää ja ammattimaista työtä, monelle työnhakijalle on voinut tulla kokemus siitä, että heitä on juoksutettu luukulta toiselle ja he ovat joutuneet kirjoittamaan aina uusia papereita ja lomakkeita toistensa perään. Palveluista on puuttunut oikein kohdennettu apu siihen, miten me todella saamme autettua ihmiset työelämän pariin Arvoisa herra puhemies! Tämän esityksen tarkoituksena on, että työvoimaviranomaiset saisivat nykyistä paremmat mahdollisuudet hyödyntää tulorekisteristä saatavia tietoja palveluissaan. Käytännössä tämä tarkoittaa siis sitä, että me pystymme paremmin seuraamaan, mitkä palvelut johtavat oikeasti työllistymiseen ja mitkä taas eivät. Jos jokin tietty koulutus tai palvelu toimii hyvin, sitä kannattaa ehdottomasti lisätä. Jos taas jotain palvelua tuetaan vuodesta toiseen ilman tuloksia, meidän täytyy uskaltaa lopettaa nämä turhat ja aikaa vievät toiminnot. Veronmaksajien rahoja pitää käyttää järkevästi ja vaikuttavalla tavalla. Tämä on myös tavallisen suomalaisen työnhakijan etu, että olemassa olevia resursseja käytetään niihin keinoihin, jotka aidosti auttavat ihmisiä työllistymään. Kun viranomaisille saadaan parempi kokonaiskuva ihmisen tilanteesta, työtön voidaan ohjata nykyistä paremmin juuri hänelle sopivien palveluiden pariin. Täytyy myös muistaa, että työttömät eivät ole mikään yksi tai samanlainen joukko vaan jokainen on yksilö. Se tarkoittaa siis sitä, ettemme voi tarjota kaikille työnhakijoille samaa apua vaan apu tulee kohdentaa oikealla tavalla. Yksi saattaa tarvita lisää koulutusta, toinen nopeaa työnvälitystä ja kolmas tukea työkykyyn tai arjen haasteiden selättämiseen. Mitä paremmin kohdennamme olemassa olevat vaikuttavat palvelut, sitä paremmat mahdollisuudet ihmisillä on päästä takaisin työelämään, ja sitä me kaikki haluamme. Samalla tämä esitys voi vähentää turhaa byrokratiaa ja paperinpyörittelyä. Kun tietoja voidaan hyödyntää viranomaisten välillä, työnhakijan ei tarvitse toimittaa samoja tietoja ja lomakkeita moniin eri paikkoihin, vaan ne ovat yhdessä ja samassa paikassa tallessa. Arvoisa herra puhemies! Samalla haluan muistuttaa, että tässä esityksessä ei ole kyse siitä, että haluaisimme kerätä rajattoman määrän tietoja ihmisistä tai tehdä tätä lakimuutosta valvontamielessä. Tietojen käyttö on rajattu vain välttämättömiin viranomaistehtäviin, ja sen käyttöä säätelee laki. Tietosuoja on huomioitu erityisen hyvin tämän esityksen valmistelussa. Tässä esityksessä ei myöskään pakoteta kuntia tai työllisyysalueita ottamaan uusia toimintamalleja käyttöön. Se antaa vain mahdollisuuden hyödyntää olemassa olevia tietoja paremmin siellä, missä siihen kaikilla on suuri tarve. Arvoisa herra puhemies! Työllisyyspalveluiden tulee auttaa ihmisiä töihin juuri heille oikein kohdennetuilla keinoilla. Tämän esityksen myötä etenemme työllisyyspalveluissa kohti entistä parempia palveluita. Tavoite on, että tulevaisuudessa palvelut olisivat entistä vaikuttavampia, yksilöllisempiä ja tehokkaampia. — Kiitos, arvoisa herra puhemies.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Heti kärkeen minä tahdon kiittää oppositiota, kun olette näin sankoin joukoin tätäkin lakiesitystä vastustamassa. Kaikkea kritiikkiä minä en oikein ymmärrä, mutta minä olenkin tämmöinen yksinkertainen maalaispoika, joka tällä hetkellä työllistää kahdeksan henkilöä, joista seitsemän on naisia ja yksi on mies, ikähaarukka on 16:sta eteenpäin. Itse asiassa sen verran minä haluan hehkuttaa heitä vielä, että pari viikkoa takaperin tuli asiakastyytyväisyystutkimukset ja edustamani yritys sai todella hyvät pisteet siitä, mutta se johtuu varmaan siitä, että minä olen täällä pöntössä heilumassa ja työntekijät hoitavat tonttia enemmän kuin hyvin. Joka minut tuntee, tietää, että varmasti vien tässä lähiaikoina viikonloppuna porukkani jonnekin pidemmälle lounaalle. Mutta minä teen nyt ihan toisen näkökulman tähän asiaan, mitä olen nyt kuullut tässä viimeisen tunnin verran, eli, arvoisa rouva puhemies, työllisyyttä seurataan hyvin tarkasti. Julkisessa keskustelussa käydään läpi, montako ihmistä siinä kuussa on työllistynyt ja kuinka moni on edelleen ilman työpaikkaa. Julkisessa keskustelussa puhutaan kuitenkin aivan liian vähän siitä, mitä tapahtuu sillä hetkellä, kun yrittäjä tekee päätöksen palkata sen ensimmäisen tai jopa seuraavan työntekijän. Ne päätökset eivät synny kevyesti. Yrittäjän näkökulmasta palkkaaminen on käytännössä aina riski. Vaikka työvoimalle olisi tarve, yrittäjä joutuu punnitsemaan epävarmuuden keskellä eri vaihtoehtoja ja käymään läpi mielessään myös niitä tilanteita, joissa kaikki ei menekään suunnitelmien mukaan. Monelle pienyrittäjälle työntekijän palkkaaminen onkin yksi suurimmista päätöksistä, mitä yrityksessä voidaan tehdä. Tässä taloustilanteessa moni yrittäjä haluaisi työllistää ihmisiä, mutta he eivät uskalla sitoutua heti pysyvään työsuhteeseen, ja juuri siksi me tarvitsemme tätä lakimuutosta. Arvoisa rouva puhemies! Tässä lakimuutoksessa ei ole tarkoitus huonontaa työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla vaan helpottaa ihmisten työllistymistä. Tämän muutoksen myötä annamme yrityksille mahdollisuuden tehdä enintään vuoden mittaisen määräaikaisen työsopimuksen ilman erillistä perustetta silloin, kun kyse on ensimmäisestä työsuhteesta työnantajan ja työntekijän välillä. Samalla valiokunta on tehnyt esitykseen merkittäviä tiukennuksia nimenomaan suojatakseen työntekijöitä. Esimerkiksi tarkasteluaikaa pidennettiin viiteen vuoteen, eikä tällaisia määräaikaisuuksia ole jatkossa mahdollista ketjuttaa ollenkaan. Käytännössä tällainen määräaikainen työsopimus voidaan tehdä vain yhden kerran, eli palkkaamiseen annetaan joustoa mutta samalla turvataan työntekijän oikeuksia. Arvoisa rouva puhemies! Jos työntekijän palkkaamisessa nähdään yrittäjän näkökulmasta suuria riskejä, vaihtoehtona on usein se, ettei työpaikkaa synny ollenkaan. Määräaikaisessa työsuhteessa sen sijaan on mahdollisuus sille, että työntekijä voidaan parhaassa tilanteessa myöhemmin vakinaistaa, eli tämä on työllisyyttä edistävä toimi, vaikka oppositio muuta väittäisikin. Esimerkiksi moni nuori tarvitsee sen ensimmäisen mahdollisuuden päästä työelämään kiinni, ja varttuneemmalla työnhakijalla voi olla tarve uuden työuran alulle pitkän työttömyyden jälkeen. Yritykselle ja yrittäjälle määräaikaisen työsuhteen tarjoaminen voi olla turvallinen ensimmäinen askel rekrytointiin. Työntekijälle se taas voi olla alku kokonaan uudelle ja pitkälle työuralle. Lisäksi täytyy muistaa, että lyhytkin työsuhde on aina parempi vaihtoehto kuin työttömyys. Arvoisa rouva puhemies! Jotkut ovat olleet huolissaan syrjinnän lisääntymisestä tämän lakimuutoksen myötä. Syrjintä on jatkossakin, edelleen laitonta. Jos määräaikaisuutta käytetään lainvastaisesti, työsuhde katsotaan toistaiseksi voimassa olevaksi. Lisäksi työnantajalle tulee velvollisuus selvittää työn jatkomahdollisuudet ja tarjota työtä uudelleen, jos samoihin tehtäviin palkataan uusia työntekijöitä. Vastuullinen yrittäjä tietää sen, että yrityksen tärkein resurssi on osaavat, ammattitaitoiset ja hyvinvoivat työntekijät. Siksi suurin osa yrittäjistä haluaa sitouttaa hyvät työntekijät pitkäksi aikaa yritykseen. Se on myös yrityksen etu, kun ei tarvitse kouluttaa ja perehdyttää aina uusia työntekijöitä. Mutta joskus tähän päästäkseen tarvitaan enemmän joustoa työmarkkinoille, esimerkiksi se vuoden määräaikaisen työsuhteen mahdollisuus. Arvoisa rouva puhemies! Esityksessä helpotetaan myös lomautusilmoitusaikaa ja rajataan takaisinottovelvollisuutta kaikkein pienimpien yritysten osalta. Nämä ovat tarvittavia ratkaisuja sellaisiin tilanteisiin, joissa yrityksen toimintaympäristö muuttuu hyvin nopeasti ja yllättäen. Pienellä yrityksellä ei ole mitään suurta henkilöstöhallintoa eikä ylimääräisiä puskurirahastoja, joilla varaudutaan suuriin muutoksiin. Arvoisa rouva puhemies! Jos yllättävässä tilanteessa yrittäjä ei voi reagoida riittävän nopeasti, pahimmassa tapauksessa seurauksena voi olla konkurssi tai pysyvät irtisanomiset. Siksi mahdollistamalla joustavuuden voimme pelastaa työpaikkoja. Suomi tarvitsee yrittäjiä ja yrityksiä. Samalla meidän pitää mahdollistaa niille sellainen ympäristö toimia, jossa on helppo palkata ja työllistää ihmisiä. Tämän lakimuutoksen myötä rohkaisemme yrittäjiä palkkaamaan työvoimaa ja edesautamme suomalaista työllistymistä. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Hallitus haluaa parantaa liikenneturvallisuutta erityisesti nuorten kuljettajien osalta. Suomi on sitoutunut tavoitteeseen, ettei yksikään ihminen kuolisi tai loukkaantuisi vakavasti liikenteessä. Tavoitteena on, että vuoteen 2050 mennessä liikennekuolemia ei tapahtuisi yhtäkään. Tämä tavoite ei kuitenkaan tule itsestään, vaan tarvitsemme siihen turvallisuutta parantavia päätöksiä ja lakeja. Liikenneturvallisuus on parantunut Suomessa viime vuosien aikana. Tieliikennekuolemien määrä on laskenut merkittävästi viimeisten vuosikymmenien aikana. Tästä huolimatta nimenomaan nuoret kuskit ovat edelleen yliedustettuina onnettomuustilastoissa. Vaikka 15—24-vuotiaat muodostavat vain noin 11 prosenttia koko Suomen väestöstä, heitä on lähes kolmasosa poliisin tietoon tulleissa liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneista tai kuolleista. Siksi meidän pitää tehdä toimia, joilla parannetaan erityisesti nuorten kuskien liikenneturvallisuutta. Arvoisa rouva puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan useita eri toimia nykytilanteen parantamiseksi. Ensinnäkin esityksessä vahvistetaan riskien tunnistamiskoulutusta B-luokan ajokorttia suorittaville. Tavoitteena on se, että uudet kuskit voisivat tunnistaa paremmin vaaranpaikkoja ja välttää niitä ajoissa. Toiseksi esityksessä laajennetaan ajokieltokoulutuksen velvoitetta myös mopo-, mopoauto- ja traktoriluokkiin. Näin varmistetaan se, että jos uusi kuljettaja on määrätty ajokieltoon, hänet ohjataan nykyistä kattavammin lisäkoulutukseen, jonka tarkoituksena on ehkäistä uusien rikkomusten ja onnettomuuksien syntymistä. Kolmanneksi esityksessä ehdotetaan rajoituksia 17-vuotiaiden kuljettajien yöajeluihin. Jatkossa alaikäinen kuljettaja ei voisi kuljettaa henkilöautoa keskiyön ja aamuviiden välisenä aikana. Onnettomuustutkinnassa on havaittu, että suuri osa nuorten vakavista onnettomuuksista tapahtuu juuri yöaikaan ja usein vapaa-ajan matkoilla. Lisäksi alaikäisen kuskin käyttämä ajoneuvo olisi merkittävä tunnuksella, joka kertoo muille tienkäyttäjille kuljettajana olevan alaikäinen, mikä osaltaan helpottaa valvontaa. Arvoisa rouva puhemies! Meidän täytyy kuitenkin muistaa, etteivät liikenneonnettomuudet tai kuolemat lopu sillä, että me kansanedustajat niin päätämme. Se vaatii laajemman asennemuutoksen kotona, kouluissa ja liikenteessä. On selvää, että nuoret saavat ajokokemusta vain ja ainoastaan ajamalla. Me voimme lisätä riskientunnistamiskoulutusta ja muita ennaltaehkäiseviä keinoja, mutta kokemus karttuu vain sillä, mitä enemmän ajaa ja on liikenteessä. Toisaalta liikenneturvallisuus syntyy myös asenteista ja ympäristöstä. Minkälaisen esimerkin nuoret saavat, ja minkälaista käytöstä me vanhemmat vaadimme nuorilta liikenteessä? Kaikesta huolimatta kannatan jyrkästi todellakin 17-vuotiaiden ajokorttia, eikä siitä saa luopua. Meillä tuolla maalla ei kulje kovinkaan kattavasti julkinen liikenne, eivät metrot eivätkä ratikat. Monet nuoret käyvät koulun ohella töissä, joutuvat kulkemaan sinne autolla. Itse ainakin pidän tärkeänä, että jokainen nuori pääsee kulkemaan töihin. Kannatan myös näitä ajokorttilakiin tehtyjä kiristyksiä, vaikka kotona oma jälkipolvi ei tästäkään kiitä. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.