Lundén Mikko

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Voin rehellisesti todeta, että en ollut aikaisemmin ajatellut, missä kaikissa eri paikoissa ihmisten lääketietoja voidaankaan säilyttää. Samalla ymmärsin, että harva tavallinen suomalainen tietää, kuinka hajallaan heidän omat lääkitystietonsa voivat tällä hetkellä olla. Moni varmasti ajattelee, että terveydenhuollossa tiedetään automaattisesti, mitä lääkkeitä ihminen käyttää, ja siellä on kaikki ylhäällä samassa paikassa, mutta näin ei kuitenkaan aina ole. Lääketietoja voi olla eri järjestelmissä eri toimijoilla ja palveluntarjoajilla. Osa tiedoista voi puuttua kokonaan tai olla puutteellisia, ja osa tiedoista perustuu siihen, mitä ihminen itse muistaa kertoa vastaanotolla. Kun mietimme erityisesti vanhuksia ja heitä, jotka kärsivät monesta eri sairaudesta samanaikaisesti, nykytilanne voi aiheuttaa suuriakin ongelmia. Jos ihmisellä on käytössään monia eri lääkkeitä, häntä hoitaa useampi eri lääkäri, kotona käy kotihoito, ihminen asioi itse apteekissa — ja näiden päälle voi olla vielä eripituisia sairaalajaksoja — lääkehoidosta ei välttämättä ole kunnollista kokonaiskuvaa kenelläkään, ja juuri siksi asiaan ollaan tekemässä muutoksia. Arvoisa herra puhemies! Kun lääkitystietoja lähdetään kokoamaan nykyistä kattavammin Kanta-palveluihin ja valtakunnalliselle lääkityslistalle, voimme parantaa jokaisen suomalaisen potilasturvallisuutta. Ammattilainen näkee Kanta-palvelusta paremmin kokonaisuuden, jolloin lääkkeiden yhteisvaikutuksia voidaan arvioida tarkemmin, lääkehoidon turvallisuus paranee ja turhia lääkkeitä voidaan jättää pois. Jatkossa ihmisen ei tarvitse itse yrittää muistaa kaikkia syömiään lääkkeitä ulkoa tai selittää aina samoja asioita uudelleen eri paikoissa ja eri työntekijöille, kun tiedot löytyvät kätevästi yhdestä paikasta. Samalla mukaan tulee myös tieto itsehoitovalmisteista. Moni käyttää säännöllisesti esimerkiksi särkylääkkeitä ja vitamiinivalmisteita ajattelematta sen enempää, että niilläkin voi olla isojakin vaikutuksia muuhun lääkitykseen. Arvoisa herra puhemies! Tämäkin hallituksen esitys on erittäin ajankohtainen jo siksi, että suomalainen väestö vanhenee kovaa vauhtia ja lääkkeiden käyttö tulee sen myötä lisääntymään. Nyt voimme tämän muutoksen myötä olla varmempia siitä, että ihmiset saavat entistä parempaa ja turvallisempaa lääkehoitoa. — Kiitos, arvoisa herra puhemies.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Lupaan tuttuun tyyliin puhua erittäin nopeasti. Täällä on tänään varmaan jo kaikki tarpeellinen mainittu, mutta tahdon nyt muutaman oman ajatukseni tähän keskusteluun tuoda mukaan. — Välikysymyksessä kannetaan huolta korkeaksi nousseista työttömyysluvuista. Olemme kaikki huolissamme työttömyydestä tässä maassa. Työttömyys on aina vastoinkäyminen niin yksilöille ja kotitalouksille kuin koko suomalaiselle yhteiskunnallekin. Jokainen menetetty työpaikka luo epävarmuutta, vaikuttaa toimeentuloon ja herättää huolta tulevaisuudesta. Ei ole kuitenkaan rehellistä syyttää hallitusta työttömyydestä, kun me yritämme tehdä kaikkemme, että tämä maa saadaan vihdoin nousuun. Arvoisa rouva puhemies! On selvää, että työttömyyden trendi lähti nousuun jo vuonna 2022. Vuosi 23 mentiin pitkälti edellisen hallituksen budjetilla ja lainsäädännöllä. Nykyisen hallituksen politiikka on alkanut vaikuttaa kunnolla vasta vuodesta 24 lähtien, ja tällä kaudella tehdyt päätökset näkyvät työpaikkojen osalta viiveellä. Olemme esimerkiksi korjanneet työllisyyspalveluiden ongelmakohtia ja lisänneet harkintavaltaa kaavamaisuuden tilalle, mutta merkittävä osa uudistuksista tulee voimaan vasta vuoden 26 alussa. On yksinkertaisesti harhaanjohtavaa väittää, että nykyinen työttömyyden kasvu johtuisi hallituksen päätöksistä. Arvoisa rouva puhemies! Perussuomalaisten linja on hyvin selvä: Valtio ei luo työpaikkoja, vaan yritykset luovat niitä. Valtion tehtävä sen sijaan on huolehtia siitä, että yrityksillä on mahdollisuus investoida, kasvaa ja työllistää ihmisiä. Siksi olemme edistäneet paikallista sopimista, rajoittaneet poliittisia lakkoja, madaltaneet rekrytointikynnystä ja vahvistaneet investointiympäristöä. Miksi työllisyystilanne ei sitten vielä ole parantunut? Se johtuu ennen kaikkea ulkoisista tekijöistä: Euroopan heikosta taloudesta, Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan sekä korkeista koroista, jotka ovat iskeneet Suomeen poikkeuksellisen kovaa. Kun suhdanne paranee, nyt tehtyjen uudistusten vaikutukset alkavat näkyä. On aina ollut niin, että työllisyystoimet näkyvät pitkällä aikavälillä, eli eivät viikkojen tai kuukausien päästä, vaan vuosien päästä. Arvoisa rouva puhemies! Täytyy myös ymmärtää tämän hetken todellinen tila. Oppositio maalaa kuvaa täydellisestä romahduksesta, oli kyse sitten työttömyydestä tai sotepalveluista. Kyllä, työttömyyden trendiluku nousi joulukuussa jo 10,7 prosenttiin, ja se on korkea, mutta samaan aikaan työllisyysaste on edelleenkin hyvinkin kohtuullisella tasolla. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos onkin todennut, että vuodesta 22 alkaneesta työttömyyden kasvusta hyvin suuri osa selittyy maahanmuutolla. Työttömien määrä on kasvanut noin 77 000 henkilöllä, ja tästä kasvusta 45 prosenttia koskee ulkomailla syntyneitä, siis melkein puolet. Samaan aikaan Suomessa syntyneiden työttömyysaste on pysynyt vakaana. Maahanmuuton vaikutus työttömyystilastoihin ei selitä kaikkea työttömyyden kasvua, mutta on selvää, että se on vaikuttanut isosti kokonaiskuvaan. Työvoiman määrä on kasvanut, ja työttömien työntekijöiden määrä on kasvanut. Taustalla on maahanmuutto, mutta myös sosiaaliturvan ja työllisyyspalveluiden uudistukset, joiden tarkoituksena on ollut saada työvoiman ulkopuolella olevia hakeutumaan työnhakijoiksi. Moni puolue haluaa edistää maahanmuuttoa Suomeen. On kuitenkin tosiasia, että Suomi ei houkuttele sellaista maahanmuuttoa, jolla olisi aitoa ja oikeaa kysyntää työmarkkinoilla. Ei tänne muuteta huippuasiantuntijatöihin. Sen sijaan kattava sosiaaliturva vetää puoleensa sellaista maahanmuuttoa, joka kuormittaa julkista taloutta, ja tulijoiden riittämätön kielitaito on este työllistymiselle. Näistä tosiasioista huolimatta oppositiopuolueet haluavat jopa 40 000 maahanmuuttajaa tänne Suomeen vuosittain. Minun on ainakin hyvin vaikea nähdä, miten tämä muka laskisi työttömyyttä tilanteessa, jossa maahanmuuton osuus työttömyyden kasvusta on jo nyt merkittävä. Arvoisa rouva puhemies! Hallituksella oli haastavat lähtökohdat kauden aluksi, eivätkä haasteet ole vieläkään ohi. Taistelemme valtavan velkataakan alla ja yritämme jatkuvasti etsiä lisää keinoja talouden tasapainottamiseksi ja työllisyyden lisäämiseksi. Emme voi jäädä paikoillemme, vaan työtä on jatkettava loppuun asti. Suomi on ajettu vuosien varrella tilanteeseen, jossa talouden tosiasiat tulevat vastaan. Olemme sidottuja euroalueeseen, jossa suhdannevaihtelut iskevät meihin kovaa. Lisäksi täällä on tehty jo pitkään vastuuttomia päätöksiä maahanmuutosta ja julkisesta taloudesta. Me teemme nyt niitä päätöksiä, jotka olisi pitänyt tehdä jo vuosia sitten. — Kiitos, arvoisa rouva puhemies.