Mäenpää Juha

Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja miehet! Keskustelimme jo viime kerralla, tai silloin ekalla kerralla, tästä asiasta, ja silloin toin esiin sen, mitä Natossa, siellä Naton johdossa, ajateltiin energiasta. Silloin toin esiin sen, että Suomenkin tulee varautua yhtä hyvin energiaan kuin myöskin sotilaallisesti siihen kriisiin. En malta olla lukematta, kun tässä on Maaseudun Tulevaisuuden lehtileike, jossa kerrotaan — olen kyllä tiennyt tämän jo pitkään — että kainuulaiset turvekoneet käyvät nyt kaupaksi Ukrainaan: ”Suomalainen yritys on vienyt tuotteitaan Ukrainaan Vuokatista jo yli viiden vuoden ajan. Sotatila on rajoittanut Ukrainassa energiansaantia, kun esimerkiksi kivihiiltä on jäänyt sotatoimialueelle. Teollisuuden energiantarve kuitenkin säilyy, ja maassa turvaudutaan nyt muihin kotimaisiin energiamuotoihin. Yhdeksi varteenotettavaksi vaihtoehdoksi on noussut turve. Tämän myötä myös turvekoneiden kysyntä maassa on lisääntynyt. Aluksi yritys vei maanmuokkaukseen murskausjyrsimiä, mutta sittemmin kauppaa on käyty myös muista yrityksen valmistamista koneista. Tänä vuonna solmittiin ensimmäinen isompi yksittäinen sopimus turvekoneiden viemisestä Ukrainaan.” En tiedä, toivottavasti talousvaliokunnan jäsenet näitä asioita ja näitä puheita, mitä täälläkin on pidetty, tutkivat läpi ja ymmärtävät sen, että meillä on käsissämme tämmöinen valmis konsepti energian turvaajaksi ja sitä ei kannata hävittää. Tämä asia ei saa — mitenkähän minä nyt muotoilisin nätisti — siellä ympäristöministeriössäkään purjehtia vastatuuleen, vaan pitäisi myötätuoleen mennä ja todeta, että meillä on valmis konsepti tähän, jos tilanne kriisiytyy. Mutta sitten toinen, ihan yhtä tärkeä asia. En muista, puhuinko tästä kasvu- ja kuiviketurpeen tuotannosta viimeksi — olen jo puhunut niin monelta kantilta tästä asiasta. Tästä on tullut myös tämmöinen tiedote: ”Kasvu- ja kuiviketurpeen tuotanto on määriteltävä ympäristönsuojelulaissa ruokahuollon turvaamiseksi yleisen edun kannalta tärkeäksi toiminnaksi, esittävät MTK, SLC, Siipikarjaliitto, Kauppapuutarhaliitto, Pihvikarjaliitto, Bioenergia ry ja Koneyrittäjät ry. Taustalla on järjestöjen huoli kasvu- ja kuiviketurpeen saatavuuden nopeasta heikkenemisestä, joka vaikuttaa eri toimialoihin. Jotta kasvu- ja kuiviketurpeen saatavuusongelmat voidaan välttää, ympäristölupaprosessien tulee olla jatkossa ennakoitavia ja niiden tulee sovittaa yhteen erilaisia yhteiskunnallisia tarpeita. Myös tutkijat ovat tunnistaneet järjestöjen huolen. Luonnonvarakeskuksen laatiman kuivike- ja kasvualustatuotannon tiekartassa todetaan, että luvituksen sujuvoittamistoimet ovat kiireellisiä ja että ilman toimenpiteitä kuivike- ja kasvuturpeen saatavuus uhkaa puolittua jo vuoteen 2028 mennessä, toteaa Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Veera Lehtilä.” Tämä on meidän ruuantuotannolle erittäin tärkeä materiaali. Turpeen antiseptiset ominaisuudet ja sen happamuus pitävät eläimet terveinä: broilerit, naudat, lehmät, siat. Tämä on näistä hyvin monille käytössä. Minuun otti yhteyttä yksi turveyrittäjä, joka on kuljettanut turvetta tiloille, ja hän kertoi, että isoimmilla tiloilla kosteana aikana menee kuiviketurvetta jopa 1 000 kuutiota kuukaudessa. Normaaliaikana sinne menee noin 600—650 kuutiota — sinne ajetaan viikoittain yksi täysperävaunu kuiviketurvetta. Luken ihmiset ovat tunnustaneet sen, että kuiviketurvetta ja kasvuturvetta ei voi korvata millään, tai ehkä se voidaan korvata jollain muulla, mutta ne kustannukset ovat sitten moninkertaisia. Tämä on meidän kotimainen tuote, joka meillä turvaa antibioottiresistenssin, ja meidän pitää tästä pitää kynsin ja hampain kiinni. Uskon, että olen nyt tämän asian puolesta niin paljon puhunut, että kukaan ei tule ainakaan minua syyttämään siinä vaiheessa, kun kaupasta on naudanliha loppu tai vihreät eivät saa salaattiansa. Toivoisin, että jossakin vaiheessa lamppu syttyisi edes hallituspuolueen kaikilla jäsenillä. — Kiitoksia. [Kaisa Garedew: Just näin, hyvä puhe!]

Arvoisa, kunnioitettu herra puhemies, hyvät naiset ja miehet! Edustaja Vestmanin lakialoite on hyvä, ja kiitän siitä. — Tämä asia on itseä askarruttanut, mitä tässä tulee tapahtumaan ensinnäkin tuulivoiman, aurinkovoiman ja nyt varsinkin tämän datakeskusbuumin suhteen. Arvelisin, että noin neljä vuotta sitten, muistaakseni se oli viime vaalikauden puolella, talousvaliokunnassa kysyin tätä, minkälaisia verotuloja on odotettavissa valtiolle näistä datakeskuksista, ja myös sitä kysyin, tuottaako se valtiolle enemmän verotuloja kuin se nostaa kansalaisten yhteenlaskettua sähkölaskua. Vastaus oli asiantuntijoilta oikeastansa, että onpa hyvä kysymys. Kysyin joskus myöhemmin tätä samaa asiaa, ja sitten todettiin, että onpa hyvä kysymys, ja vielä jatkettiin, että onpa erittäin hyvä kysymys. Elikkä tämä on silloin ollut ihan auki vielä, minkälaisia tuloja tästä on. Se on ihan varmaa, että kunnat ovat voisiko sanoa kiimoissaan näihin, koska ne saavat siitä kiinteistöverotuloja, ja sillä tavalla se on kunnalle edullinen. Mutta kun meidän pitäisi täällä talossa katsoa valtion kokonaisetua, niin sitten tämä alkaa itseäni hirvittämään. Tuossa joitakin kuukausia sitten tajusin, kun kysyin sitä ehkä enemmän kansalaisen näkökulmasta, että pitää ehkä enemmänkin kysyä vielä yrittäjien näkökulmasta. Esimerkkinä: Seinäjoella kävin jossakin datakeskusinfossa, ja esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla on tämmöinen jonkinlainen ehkä keskittymä, että siellä on pari tämmöistä valmistajaa, jotka rakentavat työkoneiden hyttejä teollisuudelle — niitä menee ulkomaille, ja niitä menee Suomeen — ja niiden metalliosat sorvataan, sahataan ja jyrsitään hyvin pitkälti siellä Etelä-Pohjanmaalla yrityksissä, ja se hytin myynti kansainvälistä kilpailua. Kysyin, että miten jatkossa, jos sähkön hinta nouseekin radikaalisti, onko meidän metalliteollisuus Etelä-Pohjanmaalla enää kilpailukykyinen, voiko tämä sähkön hinta vaikuttaa eri teollisuudenaloihin. Kun meillä samanaikaisesti ollaan sähköön siirtymässä — Kokkolaan on tulossa alumiinitehdasta, autot ovat sähköistyneet huomattavasti, elektroniikka on lisääntynyt joka paikassa, kuntien lämpökeskukset ovat siirtyneet sähkökattiloihin, ja sitten vielä hamutaan näitä datakeskuksia tänne — niin maalaisjärjen mukaan tästä on se vaikutus, että meille tulee sähköpulaa, joka taas nostaa sähkön hintaa. Meillä on tällä hetkellä tuulivoiman tuotto ollut semmoinen, että se sähkö on ollut tavallansa edullista. Siis tuulivoima on jonkinlainen markkinahäirikkö, sen takia, että se on satunnaistuottoa, kuten aurinkokin — auringosta on varmaan jonkinlainen ehkä ennuste, miten se menee, mutta nämä ovat satunnaistuottoa, ja ne ovat sillä lailla markkinahäirikköjä olleet kaikessa muussa perinteisessä sähköntuotannossa. Kyllä väistämättä, kun luin tämän Googlen uutisen tai kuulin sen, tuli semmoinen sanonta mieleen, että ei mopolla moottoritielle. Olen yllättynyt tästä, ja olen saanut yhteydenottoja ihan asiaa ymmärtäviltä ihmisiltä, ja olen jonkinlaista tapaamistakin asian suhteen järjestänyt. Sitten meillä ovat siirtoverkot ilmeisesti puutteelliset, niin että sitä tuotantoa ei ole aina siellä, mihin nämä sijoittuvat, ja näyttää siltä, että me joudutaan investoimaan Fingridin verkkoihin valtavasti. Kuka nämä investoinnit maksaa? Nyt kun Google ilmeisesti ottaa puolet Loviisan ydinvoimalan tuotannosta, niin se tuntuu mielestäni jonkinlaiselta vähän niin kuin maanpetokselta, että yhtäkkiä joku sähköyhtiö voi myydä ulkomaalaiselle yhtiölle näin valtavan määrän energiasta. Puhdasta energiaa ei ole olemassakaan. Käsittelimme äsken sitä turvealoitetta, että jos se saastuttaa, ja kaikki muukin energia on jollakin tapaa — siellä aina syntyy päästöjä tai louhitaan Kongossa tai jossakin joitakin mineraaleja. Sitten semmoinen asia, mikä on tämmöinen, jota en malta olla lukematta: En tiedä, mistä tämä on, mutta lainaukseksi tämä mainitaan. Tässä sanotaan, että Verohallinnon pääjohtaja Heikura on sanonut seuraavasti: ”Suurin yksittäinen verotuotto datakeskuksista on ollut 11 miljoonaa, mutta suurin arvonlisäveron palautus on ollut 240 miljoonaa.” Tähän jos lähtisin itse peilaamaan tätä Googlea, niin en tiedä yhtään, mitä tapahtuu. En ole riittävän taloustaitoinen siihen, mutta voisiko se palautus sitten olla jopa miljardiluokkaa, jos tämmöisiä palautuksia tehdään? — Kiitoksia.

Arvoisa rouva puhemies! — Edustaja Savolalle: Ajattelen, että eiköhän nyt yritetä keskittyä vain tähän asiaan eikä menneiden kaivelemiseen. Näitä menneitä voi kaivella teidänkin roskapöntöstä aika paljon. Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja miehet! Taannoinen Naton korkeimman johdon viesti Ukrainan sodan opeista eduskunnan puolustusvaliokuntaan korosti, että sotilaallisen varautumisen rinnalla on yhtä tärkeää varautua energian osalta. Mitä enemmän olemme energiassa omavaraisia, sitä vähemmän mahdollisen kriisin kohdatessa energiariippuvuutemme aiheuttaisi ongelmia. Turve on ainoa kotimainen, huoltovarma, säävarma sekä helposti ja hajautetusti varastoitava energiamuoto. Käytännössä yksi meriteitse ulkomailta tullut rekka-autollinen öljyä tai neljä rekka-autollista puuhaketta voidaan korvata kahdella turverekalla. Elikkä miksi tuomme ulkomailta rekka-autollisen öljyä, kun me voitaisiin nostaa se kotimaasta turpeena? Meillä on lähetekeskustelussa kansalaisaloite turpeen aseman turvaamiseksi osana Suomen huoltovarmuutta ja kotimaista energiantuotantoa. Aloite keräsi Kansalaisaloite.fi-palvelussa kunnioitettavat 51 246 kannatusilmoitusta. — Iso kiitos vastuuhenkilöille ja kaikille sen allekirjoittajille. Olette tärkeällä asialla. Aloitteessa vaaditaan turpeen määrittelyä uusiutuvaksi ja sen poistamista Euroopan unionin päästökaupan piiristä. Jätin itse juuri näihin liittyen toimenpidealoitteet ennen sydänleikkaukseen menoa keväällä 26. Ne ovat tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä: toimenpidealoite turpeen energiakäytön poistamiseksi EU:n päästökauppajärjestelmästä ja toimenpidealoite turpeen uusiutumattomaksi energianlähteeksi määritellyn päätöksen oikaisemiseksi. Lisäksi näitä ennen jo olen aktiivisesti ottanut ja tehnyt toimenpidealoitteen turpeen määrittelemisestä uusiutuvaksi tai hitaasti uusiutuvaksi biomassaksi vuotuisen kasvun osalta, joka niin ikään on vielä käsittelyssä. Kuluvan vuoden maaliskuussa kävimme eduskunnassa keskustelun turpeen merkityksestä Suomen ja Euroopan ruuantuotannolle sekä energiahuoltovarmuudelle, mikä oli seurausta vuonna 25 jättämästäni keskustelualoitteesta. Minä olen yrittänyt, ja täällä on muitakin, jotka ovat yrittäneet tätä turvetta edistää kaikin mahdollisin keinoin. Kiitos heille. Biologinen fakta on, että turpeen määrä lisääntyy 45 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Luvut perustuvat Geologian tutkimuskeskuksen tutkimukseen turpeen kerrostumisnopeudesta ja maa- ja metsätalousministeriön mittaamiin suopinta-aloihin. 2000-luvun alusta lähtien turpeen määrä on lisääntynyt 1 125 miljoonaa kuutiometriä, ja sitä on nostettu 425 miljoonaa kuutiometriä. Näin ylijäämää tällä jaksolla on 700 miljoonaa kuutiometriä. Tämän ylijäämän arvo, polttoturpeen arvo, 15 euroa per kuutio käyttäen, on kymmenen ja puoli miljardia. Mitä tämä tarkoittaisi meidän kansantaloudelle? Eräs ilmajokinen yrittäjä, Matti Talvitie, puhui minulle joskus, kun eduskuntaan tulin, tuontia korvaavasta teollisuudesta. Eikö nyt pitäisi puhua myös tuontienergiaa korvaavasta kotimaisesta energiasta? Huoltovarmuuden lisäksi turve tulisi nähdä osana valtion työkalupakkia Suomen ja suomalaisten taloudellisen aseman parantamiseksi. Myönteinen vaikutus olisi merkittävä erityisesti maaseudulla, missä työpaikkoja on usein muutenkin paljon vähemmän tarjolla. Lisäksi turpeen nykyistä parempi hyödyntäminen vähentäisi ulkomaisen energian tarvetta. Tämä korostuu erityisesti nykyisessä tilanteessa, jossa vaaleista toiseen poliitikoilla on jakaa lähinnä kurjuutta ja erilaisia leikkauslistoja. Pääministeri Orpon hallitus päätti kehysriihessä valmistella turpeelle uuden tukimallin turpeen saatavuuden ja toimitusvarmuuden takaamiseksi. Lisäksi hallitus päätti jatkaa myös turpeen varmuusvarastointia vuoteen 2030 asti ja osoittaa Huoltovarmuuskeskukselle kymmenen miljoonaa euroa sitä varten. Ei tämä juuri mihinkään vaikuta, mutta tämä on mielestäni semmoinen reilu tunnustus turpeen merkityksestä meidän yhteiskunnalle. Työ ei saa jäädä tähän. Meidän pitää nyt tai viimeistään vaalien jälkeen tulevaan hallitusohjelmaan kirjata seuraavat askeleet esteiden purkamiseksi. [Mikko Savola: Mutta nythän on vaalikautta ja teillä on valta ja vastuu, käsittämätöntä!] — Pidä, Savola, pääs kiinni. [Eduskunnasta: Oho!] — Tulevan hallituksen on otettava yhdeksi kärkitavoitteeksi turpeen energiakäytön poistaminen Euroopan unionin päästökauppajärjestelmästä, sillä erityisesti päästökauppajärjestelmän nostaman hinnan takia energiaturpeen käyttö on nopeasti vähentynyt. Arvoisa puhemies! Energiaturpeen käytön edellytykset on yksiselitteisesti turvattava. Olisi ensiarvoisen tärkeää, että tässä turvallisuus- ja taloustilanteessa eduskunnassa olisi puolueesta riippumatta enemmän turpeen hyödyntämisen puolesta puhujia kuin sen käytön jääräpäisiä jarruttajia. Turve on huoltovarmuutemme ja ruokaturvamme turvaaja. On totta, että kansainvälisesti meitä uhkaa antibioottiresistenssi, ja turve on sen paras suomalainen, luonnollinen... Siis mitä enemmän käytämme ja kun käytämme turvetta, joudumme sitä vähemmän käyttämään eläintuotannossa lääkkeitä. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Suomessa on ihmeellisiä metsiä, kun ne välillä ovat hiilinieluja, välillä ne ovat päästölähteitä, sitten hiilinieluja. Ei kun, ei kun — tämä asia vähän niin kuin muuttuu koko ajan. Juupajoen tutkimusaseman mukaan mitään tällaisia muutoksia ei ole tapahtunut. Eduskunnassa usein vedotaan tieteeseen ja tutkimukseen. Milloin korjataan eduskunnan tuottamiin päätöksiin biologinen fakta turpeen uusiutumisesta? Ja sitten vielä: milloin tässä maassa saadaan luotettavat lukemat Suomen maankäyttösektorin, metsien, soiden, maiden sekä peltomaan tuottamista päästöistä? Milloin ruuantuotannon, kuten esimerkiksi peltomaan ja eläinten tuottamien päästöjen, tutkimuksen tulokset saadaan, sellaiset, jotka ovat faktaa [Puhemies koputtaa] eivätkä mitään fiktiota?

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Lohikoski äsken nosti esiin liikenneköyhyyden, ja kyllä se on niin, että tämän autoilevan hallituksen syyttäminen liikenneköyhyydestä on järjen köyhyyttä. Minun mielestäni nyt on saanut ajaa ja huristella, ja pikkuisen on tuo polttoainekin ollut halvempaa. Se, mikä meillä on vielä iso ongelma tässä maassa — edustaja Heinonen sen otti esiin — on se, että täällä on ilmastohörhöilyn jonkinlaisella ihmeellisellä ratkaisulla fanitettu junia, ja meidän teollisuus kärsii siitä, että meidän lentäminen on täällä maassa jotenkin ajettu alas. Minusta tuntuu, että siinä ovat Finnair ja Finavia, molemmat, olleet tässä kompuksessa mukana. Ihan ideologisista syistä on yksityisten lentotoimijoiden, yritysten investointihalukkuutta jarrutettu. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Elävä maaseutu vaatii elämistä tukevaa politiikkaa. Perussuomalaisten mielestä Suomen on maaseutupolitiikassa lähdettävä siitä, että maamme pidetään kauttaaltaan asumiskelpoisena. Tämän toteuttamiseksi tarvitaan toimivaa perustiestöä, terveyden- ja vanhustenhuoltoa, kauppoja, kouluja ja ennen kaikkea työtä. Maanviljelys, karja-, metsätalous sekä matkailu tuottavat hyvinvointia ja varmistavat maamme asuttuna pitämisen. Maaseutupolitiikan kärki tulisi pitää erityisesti nuorissa ja aktiiviviljelijöissä. Maa- ja metsätalous on saatava houkuttelevaksi vaihtoehdoksi suomalaisen nuorison keskuudessa. Nuorten ja alkutuottajien toimeentulo on varmistettava. Näin taataan kotimaista kriisinsietokykyä ja kokonaisturvallisuutta. Suomi on kokonaisuus. Sekä maaseudulle että kaupungeille on paikkansa tässä maassa. On tunnistettava ja myös tunnustettava molempien erityispiirteet. Pitää ymmärtää, kuinka erilainen toimintaympäristö on toisaalta keskellä Espoota ja toisaalta syvällä Sodankylässä. Arvoisa puhemies! Vuosien saatossa on useissa eri tutkimuksissa todettu, että suomalainen arvostaa suuresti sekä maaseutua että puhtaan, kotimaisen ja turvallisen ruuan tuotantoa. Maatalouden kannattavuus on huolestuttanut meitä hallituspuolueiden päättäjiä. Samanaikaisesti tuottajien harmiksi ruuantuotantoa haastavat eri tuotantosuuntien kannattavuuden vaihtelut vuosien välillä. Kotimainen maatalous on Suomelle elintärkeä asia. Kaikkien kansalaisten tulisi ymmärtää, että maataloustukien tarkoitus ei ole niinkään tukea viljelijää vaan alentaa ruuan hintaa tavallisille kansalaisille, myös kaupungissa asuville. Hallitus edistää huoltovarmuutta ja markkinoiden vakautta uudistamalla elintarvikemarkkinalakia. Kauan odotetut muutokset parantavat alkutuottajien ja elintarviketeollisuuden asemaa neuvotteluissa ja suojaavat kohtuuttomilta sopimusehdoilta. Uudistus vie elintarvikemarkkinaa kohti reilumpaa, läpinäkyvämpää ja tasapainoisempaa suuntaa. Selonteossa todetaan, että maaseudun toimijat ovat keskeisiä huoltovarmuuden kannalta kriittisten palveluiden ja infrastruktuurin ylläpidossa erityisesti pitkäkestoisissa häiriötilanteissa. Niin ikään muistutetaan, että elintarvikehuollon turvaaminen on osa huoltovarmuutta ja laajemmin kokonaisturvallisuutta. Me perussuomalaiset olemme huomauttaneet jo vuosia sitten, että maaseudulla on ratkaiseva rooli maamme huoltovarmuuden takaajana. Harjoitettu maaseutupolitiikka on siten keskiössä myös turvallisuuspoliittisista näkökulmista. Selonteon linjauksen mukaan energiaomavaraisuuden näkökulmasta on hyödyllistä, että energiantuotantoa voidaan hajauttaa maantieteellisesti ja eri teknologioiden välille välttäen riippuvuutta yhdestä tai muutamasta lähteestä. On selvää, ettei tällaisen kirjauksen täysimääräinen ja tarkoituksenmukainen toteuttaminen ole mahdollista ilman energiaturvetta, jota tuotetaan tuulen ja auringon avulla. Turve on ainoa kotimainen, huoltovarma, säävarma ja helposti varastoitava energiamuoto. [Anne Kalmari: Olisipa perussuomalaiset hallituksessa!] — Edustaja Kalmari tulee vaan itse hoitamaan tätä turveasiaa tänne, kun olette hiljaa ollut siellä hallituksessa, missä te olette olleet. [Naurua — Olga Oinas-Panuman välihuuto] Perussuomalaiset puolustavat hallitusohjelman hyviä turvekirjauksia. Kasvu- ja kuiviketurve ovat strategisesti tärkeitä raaka-aineita. Turvepeltoja käytetään jatkossakin huoltovarmuuden ja ruokaturvan varmistamiseksi. Energiahuoltovarmuutta vahvistetaan varmistamalla turpeen saatavuus ja vahvat toimitusketjut. Perussuomalaiset haluavat muistuttaa maaseutupoliittisen selonteon hengessä, että turpeennosto on nimenomaan maaseudulla tapahtuvaa työtä ja parantaa siten maaseudun elinvoimaa. Suomi elää metsistä, sanottiin ennen, ja niistä me elämme yhä edelleen. Maaseutumme metsät ovat olleet luomassa Suomen hyvinvointia, ja näin tulee olemaan jatkossakin, jos takaamme metsäteollisuutemme kehittymiselle suotuisat olosuhteet. Hyvin hoidettuina metsämme tuottavat ja ovat samalla lähde elämyksille. Maaseutu- ja metsäpolitiikkamme on oltava suomalaisten käsissä, ei Brysselin byrokraattien. Edelleen metsänomistajan päätösvaltaa metsien käytössä vahvistetaan. Hallitus panostaa EU:ssa ennakkovaikuttamiseen, jotta metsänomistajien asemaa, metsä- ja sahateollisuuden puun saatavuutta ja Suomen kustannuskilpailukykyä ei heikennetä. On muistettava se, että terve, [Puhemies koputtaa] uudistuva ja kasvava metsä vahvistaa hiilinieluja pitkäjänteisesti. Arvoisa puhemies! Suomalainen maaseutu on erottamaton osa Suomea [Puhemies koputtaa] ja suomalaista elämäntapaa. Me perussuomalaiset vaadimme, että maaseudun äänen on kuuluttava täällä eduskunnassa jatkossakin voimakkaana. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Hyvät naiset ja miehet! Elämän perusedellytyksiä ovat lämpö, puhdas vesi ja ravinto. Turpeen avulla voimme tuottaa näitä kaikkia, myös kriisiaikana. Eduskunnan päätöksenteossa aina vedotaan tutkitun tiedon käyttämiseen. Turpeen osalta päätös on tehty poliittisesti. Turvetta kasvaa vuosittain lisää, turve siis lisääntyy, eli se on uusiutuvaa. Turve uusiutuu samoin kuin puu. Turvesuota hyödynnetään pääosin kerroksittain sen jakautuessa kuivike-, kasvu- ja energiaturpeeseen. Nostan turpeen osalta kolme merkittävää kohtaa. Kuiviketurve ja antibioottiresistenssi. Eilen käydessäni Helsingissä huomasin lihatiskillä paketissa tekstin: Itälehdon tila, Ilmajoki, kasvatettu ilman antibiootteja. [Puhuja näyttää etikettiä] Mutta miten kasvatus ilman antibiootteja tapahtuu? Untuvikot lasketaan kasvamaan turvepehkuun, jonka happamuuden ja antibakteeristen ominaisuuksien johdosta antibiooteille ei ole tarvetta. Turvetta käytetään myös kuivikkeena ja makuualustana maidontuotannossa parantaen utareterveyttä ja hyvinvointia sekä naudanlihan kasvatuksessa pitäen eläimet puhtaina ja terveinä. Onko kuiviketurve uusi keksintö? Ilmajoen Sammalkuivike-osuuskunnan jäsenluetteloon on otettu ensimmäisiä jäseniä 24.3.1919. Sitä en tosin tiedä, onko Itälehdon tila ollut tuossa mukana, mutta yli 100 vuotta tätä on jo harrastettu myös osuuskuntina. Turve turvaa terveyttämme ehkäisemällä maailmanlaajuista ongelmaa eli antibioottiresistenssiä, joka liittyy jopa 4,7 miljoonaan kuolemaan vuosittain. Turpeen käytölle on vaihtoehtoja, mutta käytännössä samalla alkaa myös antibioottien käyttö. Toisena kasvuturve ja vienti. Kotimaassa kasvuturpeessa kasvatetaan puuntaimet metsän uudistamiseen ja monet kasvissyöjien suosimat vihannekset. Kasvuturve on myös merkittävä vientituote Länsi-Eurooppaan, jonne sitä on viety jo 70-luvulta asti. Turpeen antibakteeriset ominaisuudet puoltavat turpeen käyttöä myös kasvituotannossa. Nyt ilmastonmuutoksen, väestönkasvun ja ruuan kysynnän kasvun johdosta on arvioitu merkittävää kasvuturpeen tarpeen kasvua tuleville vuosille Euroopassa. Suomella on nyt mahdollisuus nousta merkittäväksi strategisen raaka-aineen toimittajaksi Euroopan kasvaville markkinoille. Jos me emme turvaa turpeella osaltamme Euroopan ruuantuotantoa, sen tekee varmuudella joku muu, ja lopulta me tuomme sitä itsellemme. Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman liitteessä Huoltovarmuuskeskus muistuttaa, että ruuantuotannossa ja maataloudessa tärkeiden kasvu- ja kuiviketurpeen tuotanto on riippuvainen ja alisteinen energiaturpeen tuotannolle. Kolmantena energiaturve ja kriisinkestävyys. Venäjän laajamittainen hyökkäys Ukrainaan on muuttanut eurooppalaisen turvallisuusarkkitehtuurin pysyvästi. Päätöksentekomme kärkeen on noussut turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, josta esimerkkinä Natoon liittyminen sekä syvän rauhan aikana tehdystä maailmaa halaavasta jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta irtautuminen. Turvallisuuspoliittinen tilanteemme on vakava, ja kun katsomme karttaa, Suomi käytännössä sijaitsee saaressa, Venäjän kainalossa nyt ja tulevaisuudessa. Maamme on riippuvainen merikuljetuksista, ja fossiilisten polttoaineiden osuus Suomen energiankulutuksesta on noin 35 prosenttia, siis niiden, jotka tuodaan ulkomailta. Naton korkeimman johdon viesti meille puolustusvaliokunnan jäsenille on ollut, että sotilaallisen varautumisen rinnalla on yhtä tärkeää varautua energian osalta. Kriisin kohdatessa energiariippuvuutemme aiheuttaisi ongelmia. Käytännössä yksi meriteitse ulkomailta tullut rekka-autollinen öljyä voidaan korvata kahdella turverekalla tai neljällä rekkakuormalla puuhaketta. Turvallisuusympäristön heikentymisen vuoksi juuri nyt on otollinen hetki vaatia muutoksia turpeen kohtelulle myös Euroopan unionissa. Turpeen markkinaehtoista kannattavuutta on keinotekoisesti heikennetty EU:n päästökauppajärjestelmällä. Pitäisi kuitenkin ymmärtää, että piipun päästä mitattuna turpeenpolton hiilidioksidipäästöt ovat puunpolttoa pienemmät. [Puhemies koputtaa] Jos tässä maassa joku on huolissaan metsästä tai metsäteollisuudesta, tulisi hänen vaatia energiaturpeen käytön kasvattamista. Turpeen käyttöä on mahdollista edistää myös kansallisin päätöksin: turve määritellään hitaasti uusiutuvaksi, Suomi voi halutessaan muun muassa poistaa turpeen valmisteveron, voisimme päättää turpeella tuotetun energian SGEI-tuesta ja Suomi voi linjata, että päästökauppajärjestelmään eivät kuuluisi enää 20 megawatin tai sitä pienemmät kaukolämpöä tuottavat laitokset. Tässä muuttuneessa turvallisuustilanteessa turpeen tuotantokyvyn kannalta on elintärkeää, [Puhemies koputtaa] että toimitusketjut ja osaaminen säilytetään, luvitusta järkeistetään, varmistetaan, että turpeella on tarpeeksi kaupallista käyttöä. Riittävä turpeen tuotantokyky, koneet ja henkilöstö tulee turvata jo normaalioloissa. Poikkeusoloissa merkittävien turvehankkeiden toteuttaminen on vaikeaa ja myöhässä, [Puhemies koputtaa] nyt tällä hetkellä Ukraina on hankkimassa oppia ja kalustoa Suomesta. Muuttuneessa maailmantilanteessa pitää tarvittaessa korjata vanhat hölmöt päätökset. [Puhemies koputtaa] Suomi irtisanoi Ottawan jalkaväkimiinasopimuksen heinäkuussa 25. Meillä pitäisi olla samanlainen tahtotila myös turpeen käytön edistämisen suhteen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Hyvät naiset ja miehet! Meillä on käsittelyssä valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia‑ ja ilmastostrategiasta. Tuossa kun saliin kävelin ja kuuntelin siinä ensimmäisiä puheenvuoroja, niin kovasti fanitettiin datakeskuksia ja kaikenlaisia vetyjuttuja. Nämä pitää kyllä minun mielestäni panna jäähylle niin pitkäksi aikaa, että tiedetään, että meillä piisaa niihin sähköä. Tuossa viime kaudella jo, noin kolme neljä vuotta sitten, ensimmäisiä kertoja kyselin noilta asiantuntijoilta, että kun halutaan datakeskuksia ja ‑teollisuutta, niin onko meillä varaa ottaa niitä tänne elikkä tuottavatko datakeskukset yhteiskunnalle enemmän verotuloja kuin ne nostavat meidän kansalaisten yhteenlaskettua sähkölaskua. Silloin asiantuntijoilla oli kaikilla hyvin samanlainen vastaus. He sanoivat, että onpa erittäin hyvä kysymys. Se oli heidän vastauksensa. Arvoisa puhemies! Me Suomen kansalaiset asumme saaressa Venäjän kainalossa. Mitäs jos tulee kriisi? Naton korkeimman johdon viesti meille puolustusvaliokunnan jäsenille oli, että sotilaallisen varautumisen rinnalla on yhtä tärkeää varautua energian osalta. Kriisin kohdatessa energiariippuvuutemme aiheuttaisi ongelmia. Turpeessa on tähän ratkaisu, sillä se on ainoa kotimainen, huoltovarma, säävarma ja helposti varastoitava energiamuoto. On ymmärrettävä se, että turpeen puolustaminen on ennen kaikkea turvallisuus‑ ja huoltovarmuusteko. Naton energiapoliittinen huomautus on nyt juuri ajankohtainen, kun käsittelemme tätä ilmasto‑ ja energiastrategiaa. Siinä todetaan: ”Etenkin Venäjän aggressiivinen hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on luonut merkittävää taloudellista epävakautta maailmaan uhkaamalla energian luotettavaa ja edullista saatavuutta, minkä seurauksena EU on muuttanut ilmastopolitiikkaansa kulkemaan enemmän käsi kädessä eurooppalaisen kilpailukyvyn kanssa ja muuttanut energiapolitiikkansa painopisteitä huomioiden myös omavaraisuuden ja huoltovarmuuden.” Lisäksi selonteko huomauttaa: ”Ruuantuotannon kannalta tärkeää kasvu‑ ja kuiviketurvetta tuotetaan yhä pääsääntöisesti energiaturpeen noston yhteydessä.” Elikkä samalla kun me käytämme energiaturvetta, me tuemme suomalaisen puhtaan ruuan edullisuutta ja sen turvallisuutta — se suojaa meitä antibioottiresistenssin kehittymiseltä. Puolustusvoimien tuoreen, vuoden 2026 sotilastiedustelun julkisen katsauksen mukaan Venäjän ja lännen pitkään jännitteiset ja Venäjän hyökkäyssodan äärimmilleen kärjistämät suhteet jatkuvat erittäin heikkoina ja Venäjä myös jatkaa laaja-alaista vaikuttamistaan Euroopassa. Vastakkainasettelu lännen kanssa näkyy yhä selvemmin Itämeren alueella, jossa jännitteet ovat lisääntyneet selvästi vuodesta 22 alkaen. Sotilastiedustelun julkisuuteen antamista tiedoista käy siis selvästi ilmi, ettei vaikeaan turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen ole luvassa nopeaa helpotusta. Arvoisa puhemies! Keskellä maailman myrskyjä kansalaisten pitäisi voida luottaa siihen, että päättäjät tekevät kaikkensa paremman huomisen puolesta. Jonninjoutavuuksien ja suorastaan haitallisten ehdotusten sijaan poliitikkojen tulisi tarjota ratkaisuja. Jälkimmäisestä saatiin oiva esimerkki elinkeinoministeri Sakari Puiston vieraillessa vastikään Ylen Ykkösaamussa. Perussuomalainen ministeri arvioi, että turve parantaisi Suomen huoltovarmuutta ja antaisi säätövoimaa sähköntuotantoon. Voimassa oleva hallitusohjelma on turvemyönteinen. Siinä todetaan muun muassa, että kasvu‑ ja kuiviketurve määritellään strategisesti tärkeäksi raaka-aineeksi ja turvepeltoja käytetään jatkossakin huoltovarmuuden ja ruokaturvan varmistamiseksi ja että energiahuoltovarmuutta vahvistetaan varmistamalla kotimaisten polttoaineiden, kuten puupohjaisten polttoaineiden ja turpeen, saatavuus ja vahvat toimitusketjut. Arvoisa puhemies! Erityisen tärkeä on hallitusohjelman kohta, jossa vaaditaan seuraavaa: ”Turvataan huoltovarmuussyistä polttoturpeen saatavuus siirtymäkauden ajan Huoltovarmuuskeskuksen 17.5.2023 päivätyssä muistiossa arvioidun tarpeen mukaisesti.” Kyseisen muistion mukaan ”polttoturpeen käyttö yhdistetyssä lämmön‑ ja sähköntuotannossa olisi energian riittävyyden varmistamiseksi turvattava tulevalla hallituskaudella, koska korvaavia vaihtoehtoja ei ole vielä tarpeeksi”. Arvoisa puhemies! Tähän on talousvaliokunnassa Fingrid juuri samanlaisen kannan ilmoittanut. — Kiitoksia.

Arvoisa rouva puhemies! Nyt kyllä vety- ja datakeskuspuhe pitää laittaa jäähylle, jos ei sähkö meinaa nytkään riittää. Me Suomen kansalaiset asumme saaressa Venäjän kainalossa. Entä jos tulee kriisi? Naton korkeimman johdon viesti puolustusvaliokuntaan korosti, että sotilaallisen varautumisen rinnalla on yhtä tärkeää varautua energian osalta. Kriisin kohdatessa energiariippuvuutemme aiheuttaisi ongelmia. Turpeessa on tähän ratkaisu, sillä se on ainoa kotimainen huoltovarma, säävarma ja helposti varastoitava energiamuoto. Hallitusohjelmassa on liitteenä muistio, jossa todetaan, että polttoturpeen käyttö yhdistetyssä lämmön- ja sähköntuotannossa olisi energian riittävyyden varmistamiseksi turvattava tulevalla hallituskaudella. Tätä myös Fingrid on vaatinut. Polttoturpeen toimitus ja huoltovarmuus voidaan turvata ainoastaan siten, että se on normaalioloissa kilpailukykyinen energiatuotannon polttoaineena. Käytännössä kilpailukyvyn varmistaminen tarkoittaa energiakustannusten päästöoikeuden tai valmisteveron kompensointia. Arvoisa ministeri, kysyn: milloin nämä verot poistetaan, ja milloin helpottuvat soiden luvitukset?