Nikkanen Saku

Arvoisa rouva puhemies! On tosiaan valitettava tosiasia, että Suomeen kohdistuu yhä vakavampia turvallisuusuhkia, ja viranomaisilla on oltava riittävät keinot niiden torjumiseen. Siksi on ihan perusteltua tarkastella mahdollisuuksia ennakoivaan seuranta- ja analyysitoimintaan, jotta järjestäytyneeseen rikollisuuteen voidaan puuttua tehokkaasti ennen vakavien rikosten tapahtumista. Samalla kuitenkin on pidettävä kiinni oikeusvaltion periaatteista. Viranomaisten toimivallan tulee perustua lakiin, valtuuksien on oltava tarkkarajaisia, ja kansalaisten oikeusturvasta sekä tehokkaasta valvonnasta on huolehdittava. Uhkaperusteinen rikostiedustelu merkitsisi merkittävää muutosta keskusrikospoliisin toimintaan, ja siksi sen vaikutuksia on seurattava tarkasti. Myönteistä on, ettei toimintaa voitaisi kohdistaa asuntoihin tai luottamuksellisen viestin suojan piiriin. Myös telekuunteluoikeuden laajentamiseen voi liittyä perusteltuja tarpeita, mutta ehdotukset on arvioitava huolellisesti ennen lopullisia ratkaisuja. Arvoisa rouva puhemies! Tärkeää on myös pitää mielessä se sama periaate kuin vaikka äsken, kun keskusteltiin — ja ehkä kohta keskustellaan lisää — rajaturvallisuuslaista. Eli tässäkin on kyse turvallisuuteen liittyvästä tärkeästä lainsäädännöstä, ja ennakointi kaikissa turvallisuustilan kysymyksissä on äärimmäisen tärkeää. Usein, kun ollaan reagoimassa, ollaan jo myöhässä, ja siksikin on tärkeää, että viranomaiset saavat riittävät työkalut, jotta rikoksia saataisiin ennen kaikkea ennaltaehkäistyä. Mutta sitten on ehkä hyvä myöskin pitää mielessä muuan Neuvostoliiton hirmuhallitsija: Josef Stalin aikanaan sanoi, että luottamus hyvä, kontrolli parempi. Tässäkin yhteydessä on tärkeää muistuttaa siitä, että ennen kaikkea meidän kuitenkin tässä yhteiskunnassa on tärkeää rakentaa luottamusta ihmisten välillä ja avoimuutta sitä kautta, ettei meidän tarvitsisi myöskään liikaa, pakotetusti tai muuten, huomaamattomastikaan, viedä yhteiskuntaa enemmän kontrolliyhteiskunnan piiriin. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin tästä turvallisuustilanteesta: kyllä, olen ihan samaa mieltä, että turvallisuustilanne tässä meidän lähiympäristössä, niin kuin koko Euroopan alueella, ei ole ainakaan parantunut vaan päinvastoin heikentynyt. Mielestäni edustaja Limnellin puheenvuoro oli siinä mielessä erinomainen, että vaikka meidän raja tällä hetkellä näyttää kovin rauhalliselta, niin ei pidä tuudittautua sellaiseen harhaan, vaan nimenomaan meidän turvallisuuspolitiikan ihan peruslähtökohdat lähtevät siitä, että meidän tulee ennakoida, ei reagoida, ja siitä viime kädessä tässä lainsäädännössä on kyse. Se on osoittanut jo tähän asti sinänsä toimivuutensa, kun meidän ei ole tarvinnut tätä käyttöön ottaa vielä tähänkään päivään mennessä. Olen samaa mieltä, että tietysti on valitettavaa, että raja-asemat ovat suljettuja, mutta niin kauan kuin turvallisuustilanne on tämä, niin näin meidän täytyy toimia, ja tuen hallituksen esitystä tässä kyllä.

Arvoisa rouva puhemies! Pääministeri Orpo ja työministeri Marttinen, te puolustatte täällä Valmet Automotiven pelastamista ja kysytte meiltä, että emmekö me olisi pelastaneet. No eihän kyse ole siitä, etteikö Uuttakaupunkia olisi saanut tai pitänyt pelastaa. Kysymys on siitä, miten osapuolet hyötyivät tästä järjestelystä. Heitänkin kysymyksen teille, pääministeri Orpo ja ministeri Marttinen, ja kysymys kuuluu: Miksi järjestelyssä päätettiin mitätöidä Tesin antaman hybridilainan korot 15 miljoonan edestä? Tämähän johti siihen, että vuoden 2025 annissa osakkeita merkittiin alle kolmasosan hinnalla verrattuna tilanteeseen, että korkoja ei olisi mitätöity. Tämän tappion kärsivät veronmaksajat, eli Tesi, ja hyötyjänä oli Pontos. Miksi päädyitte tähän Pontokselle edulliseen järjestelyyn, kun muitakin vaihtoehtoja varmasti oli? [Krista Kiuru: Tuo on tosi tärkeä kysymys!]

Arvoisa herra puhemies! Tämä välikysymys koskee hallituksen talouspolitiikkaa, mutta ennen kaikkea se koskee luottamusta, luottamusta siihen, että Suomea johdetaan vastuullisesti, rehellisesti ja tuloksellisesti. Kun katsomme hallituksen omia tavoitteita, kuva on poikkeuksellisen selkeä: Hallitus lupasi taittaa velkaantumisen, hallitus lupasi luoda 100 000 uutta työpaikkaa, hallitus lupasi kääntää Suomen talouden kasvuun ja vahvistaa ihmisten elintasoa. Tänään me voimme todeta, että valitettavasti mikään näistä tavoitteista ei ole toteutumassa. Velka kasvaa voimakkaasti, ja vaikka hallitus itsekin piti tätä ongelmana, niin se ei ole pystynyt sitä taittamaan. Alijäämä on moninkertainen tavoitteeseen nähden. Työllisyys on heikentynyt, konkurssien määrä kasvanut, ja Suomi on ajautunut Euroopan heikoimpien työllisyyskehitysten joukkoon. Kyse ei ole yhdestä virhearviosta tai vaikeasta suhdanteesta. Maailmalla on kriisejä, mutta niitä on ollut aiemminkin. Suomi on aiemminkin kyennyt selviämään vaikeista tilanteista verrokkimaihin verrattuna vähintään yhtä hyvin. Nyt Suomi erottuu valitettavasti väärään suuntaan. Kasvu on jäänyt kehittyneiden maiden heikoimmaksi, kotimainen kysyntä on heikkoa, luottamus tulevaisuuteen alhaalla, ja yritykset kertovat kysynnän puutteen olevan suuri kasvun este. Tämä on seurausta hallituksen politiikasta, luottamuksen heikentämisestä Suomen talouden kasvuun, yritystemme tulevaisuuteen ja oman työpaikan säilyvyyteen. Epäluottamus vie halun investoida ja kuluttaa, uskon omaan taloudelliseen tulevaisuuteensa. Arvoisa puhemies! Hallituksen politiikassa on kaksi vakavaa ongelmaa. Ensimmäinen on taloudellinen epäonnistuminen. Keinot eivät toimi: työllisyys ei parane, kasvu ei käynnisty, velka ei käänny. Mutta toinen ongelma on vielä vakavampi: valinnat siitä, kuka maksaa, kun talous ei toimi. Hallitus on valinnut kohdistaa leikkaukset heikoimmassa asemassa oleviin. Sosiaaliturvaa on leikattu, palveluita heikennetty ja terveydenhuollon asiakasmaksuja korotettu. Näiden päätösten seurauksena pienituloisten määrä kasvaa kymmenillätuhansilla, ja joukossa on suuri määrä lapsiperheitä. Tämä ei ole ollut väistämätön kehitys. Tämä on ollut poliittinen arvovalinta. Samaan aikaan hallitus jatkaa kalliita veronkevennyksiä ja ratkaisuja, joiden vaikutus kasvuun on vähäinen mutta kustannus sitäkin suurempi. Kehysriihestä ei tullut suunnanmuutosta vaan pieniä, riittämättömiä toimia tilanteessa, joka olisi vaatinut selkeitä ja vaikuttavia ratkaisuja. Suomalaiset näkevät tämän. Siksi luottamus omaan tulevaisuuteen on heikentynyt, kun työpaikat eivät lisäänny, kun hinnat nousevat, kun palvelut heikkenevät ja turva vähenee. Ihmiset kysyvät aivan perustellusti, mihin suuntaan tämä Suomi on menossa. Arvoisa puhemies! Talouspolitiikka ei ole vain numeroita paperilla. Se on jokaisen suomalaisen arkea. Se on työpaikkoja, toimeentuloa, palveluita ja turvallisuudentunnetta. Tänään on kyse siitä, tunnustaako hallitus tosiasiat, tunnustaako hallitus, että sen talouspolitiikka ei ole saavuttamassa tavoitteitaan, ja ennen kaikkea onko hallitus valmis muuttamaan valitsemaansa väärää suuntaa. Nyt ei enää todellakaan ole rahaa eikä aikaa jatkaa vain samojen toimimattomien keinojen toistamista. Tämän hallituksen on aika luovuttaa ja antaa muiden puolueiden kokeilla, toimisivatko heidän keinonsa paremmin isänmaan talouden vakauttamisessa.

Arvoisa rouva puhemies! Jos äsken käsiteltiin tärkeää lakialoitetta meidän koulutusjärjestelmämme ja perusopetuksen koulutuksellisen tasa-arvon puolesta, niin nyt käsitellään vähintään yhtä tärkeää aloitetta koskien meidän maamme kokonaisturvallisuutta ja meidän turvallisuuden vapaaehtoisia toimijoita, joita Maanpuolustuskoulutusyhdistys edustaa. Kiitän edustaja Karia tästä erinomaisesta aloitteesta, johon sain itsekin allekirjoitukseni antaa tärkeälle asialle. Meillä hallinto- ja turvallisuusjaostossa, jossa istun, ollaan lähes joka vuosi tästä MPK:n rahoituksesta huomautettu ja kannettu huolta. Tämä, miten edustaja Kari kuvasi sitä, että rahoitusta tulee joululahjarahoista ja ollaan myöskin ulkopuolisen rahoituksen varassa siellä MPK:ssa, on — voisi sanoa — kestämätön tilanne, koska se paine ja tarve koulutuksen lisäämiselle ja vapaaehtoiselle maanpuolustukselle on ihan valtavan suuri, ja luonnollisesti tämänhetkinen turvallisuustilanne varmasti tätä myös ruokkii voimakkaasti. Minun mielestäni olisi kyllä varsin suorastaan häpeällistä, jollemme me tarttuisi tähän tarpeeseen ja tähän suomalaisten voimakkaaseen maanpuolustustahtoon. Siksikin tämä esitys on äärimmäisen tärkeä ja kannatettava. Meidän tulee muistaa kuitenkin, että MPK:lla on tämä kuvattu vahva julkinen tehtävä, josta sitten tuntuu, että kuitenkin tässä rahoituskeskustelussa se ikään kuin siirretään hieman syrjään. Tätä jokavuotista keskustelua MPK:n edustajien kanssa nimenomaan siellä hallinto- ja turvallisuusjaostossa on ollut kyllä hieman tuskallistakin kuulla. Olemme kyllä antaneet myöskin puolustusministeriölle hyvin voimakasta viestiä tästä, mutta jostain syystä silti nämä sinänsä verrattain aika pienetkin lisäykset, jos ajatellaan puolustusministeriön kokonaismäärärahoja, ovat aina kuitenkin jääneet enemmän tai vähemmän roikkumaan. Sitten viime hetkellä on ikään kuin saatu se päätös, mutta tämä ei ole niille Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toimijoille mikään hyvä viesti, koska aina on tietynlainen epävarmuus siitä toiminnan rahoituksesta ja ennen kaikkea sen toiminnan kehittämisestä. Kannatan vahvasti tätä erittäin hyvää lakialoitetta, jonka edustaja Kari on laatinut. — Kiitos.