Ovaska Jouni

Arvoisa rouva puhemies! Se on pitkä lista, mitä leikkauksia te olette valitettavasti tehneet tälle sektorille. Nämä kauniit puheet eivät auta sitä tilannetta, mikä tuolla maatalouden parissa ja maaseudulla on. Yksi asia, minkä haluaisin kyllä nostaa keskusteluun, ovat yksityistiet ja maaseudulla elämisen edellytykset. Meidän asiantuntijat ovat jo täällä eduskunnassa todenneet moneen otteeseen, että alempiasteisen tieverkon kunto on niin heikko, että se uhkaa meidän huoltovarmuutta. Vielä muutama vuosi sitten myös keskustan ollessa hallituksessa ja erityisesti keskustan ollessa pääministeripuolue yksityistieavustukset olivat 20—30 miljoonaa euroa. Nyt ne on leikattu alle kuuteen miljoonaan. Erään kokoomuslaisen kanssa kävin keskustelua, ja hän sanoi, että eihän kukaan tule asvaltoimaan myöskään taloyhtiöiden pihoja. Mutta ovatko nämä taloyhtiöt täällä keskustassa nyt sama asia kuin se, että maaseudun teitä pidetään kunnossa? Toivottavasti, ministeri, te puolustatte yksityistieavustuksia, mitkä teidän hallituskumppaninne perussuomalaiset ovat leikanneet.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Nyt tuli, ehkä voisi sanoa, erikoinen tai mielenkiintoinen puheenvuoro. Mikä tämä hallituksen linja tässä nyt on? Näin voimakkaasti ei ole perussuomalaisten riveistä hyökätty kokoomusta ja pääministeripuoluetta vastaan. Onko tämä laki nyt yhdessä käsitelty, ja seisovatko perussuomalaiset tässä mukana? Onko tässä jotain epäselvää? Voisitteko, puolustusministeri, nyt vastata, mikä se prosessi on ollut? Pitääkö meidän eduskunnassa olla huolissamme siitä, että puolustusministeriön ja Puolustusvoimien hallinnonalaa koskien hallituksen sisäiset riidat näkyvät jo tässä salissa? [Mika Karin välihuuto]

Arvoisa herra puhemies! Moni suomalainen on huolissaan siitä, mitä ympärillä tapahtuu, ja silloin tietysti viestinnän pitää toimia aina oikea-aikaisesti. Meillä Suomessa on valitettavasti monesti vain se ongelma, että aina pallotellaan, kenen hallinnonalalle tämä kuuluu. Nytkin ollaan tällä viikolla saatu lukea, että puolustusvaliokunnan johto on huolissaan, etenevätkö sisäministeriössä asiat niin kuin on pitänyt. Vuosi on jo kulunut, rahat on annettu, mutta mitään ei tapahdu. Operaattorit taas viestintäpuolella sanovat, että me voisimme jo tehdä töitä, jos meille annettaisiin toimeksianto. Tässä olisi nyt tärkeää, että hallituksessa joku ottaa johtajuuden koko tästä prosessista, niin että suomalaiset saavat tehokkaan, toimivan ja oikea-aikaisen järjestelmän. Yksi huoli, mikä meillä tuolla viestintäpuolella on herännyt, on kyberturvallisuus. Meillä erityisesti Kyberturvallisuuskeskus huutaa rahapulassaan, koska nyt säästötoimien vaikutuksesta riskit kyberturvallisuuden uhkista ovat vain kasvaneet. Miten tämä kaikki yhteensovitetaan palvelemaan suomalaisten tarpeita?

Arvoisa herra puhemies! Valitettavasti, puolustusministeri, teillä on hiukan korjausvelkaa nyt kertynyt suhteessa eduskuntaan. Erityisesti tässä prosessissa, jos ajatellaan, että toimintanne on heikentänyt toisaalta parlamentarismia mutta toisaalta se on heikentänyt myöskin valtioneuvoston ja eduskunnan luottamussuhdetta näin vakavassa asiassa kuin tämä on. Keskustan linja on täällä kerrottu, ja me olemme muidenkin puolueiden kanssa tätä keskustelua monesti käyneet siitä, että tämä esitys on tarpeellinen, jos mietimme kokonaisturvallisuutta, turvallisuuspolitiikkaa ja kansallisia rajoitteita ja niiden poistamista. Olisi varmasti helpommalla päästy, jos tämä prosessi olisi hoidettu paremmin ja katsottu tätä yhtenä ulko- ja turvallisuuspoliittisena kysymyksenä, johon koko parlamentti yhdessä hakee ratkaisua. Tätä korsuhenkeä ei näköjään ole ollut, niin kuin täällä puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja totesi. Mutta on vielä varmasti mahdollisuuksia, kuten kun kuuntelin edustaja Kokon ja Karin puheenvuoroja, niin näyttää siltä, että he mahdollisesti voisivat jopa tukea tätä esitystä. Tarttukaa tähän ja hakekaa tukea vielä SDP:stäkin.

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä oleva liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö koskee valtioneuvoston selontekoa valtakunnallisesta liikennejärjestelmästä vuosille 26—37. Valtioneuvoston selonteossa esitetään valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma, Liikenne 12, joka on liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain mukainen strateginen suunnitelma liikennejärjestelmän kehittämisestä 12 vuoden ajalle. Suunnitelma sisältää arvion liikennejärjestelmän nykytilasta, tavoitteet liikennejärjestelmän kehittämiselle, toimenpideohjelman sekä valtion rahoitusohjelman vuosille 26—37. Valiokunta on kuullut asiasta laajasti asiantuntijoita viranomaisista, elinkeinoelämästä, tutkimuslaitoksista sekä liikenne- ja viestintäalan järjestöistä. Asiantuntijakuulemisissa on korostettu muun muassa väyläverkon kunnon, logistiikan toimivuuden sekä Suomen saavutettavuuden merkitystä kansantaloudelle. Useat asiantuntijat ovat kiinnittäneet huomiota myös liikennejärjestelmän kasvavaan merkitykseen huoltovarmuuden ja maan kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Valiokunta pitää myönteisenä, että suunnitelman valmistelussa on hyödynnetty laajaa tietopohjaa sekä parlamentaarista valmistelua. Valiokunta kuitenkin painottaa, että liikennejärjestelmän pitkän aikavälin suunnittelua tulee toteuttaa jatkossa entistä vahvemmin parlamentaarisena prosessina, jotta liikennepolitiikka olisi mahdollisimman pitkäjänteistä ja yli hallituskausien ulottuvaa. Arvoisa puhemies! Selonteossa valtakunnalliselle liikennejärjestelmälle on asetettu kolme keskenään priorisoitua tavoitetta: toimivuus, turvallisuus ja kestävyys. Näitä tavoitteita yhdistävinä näkökulmina ovat tehokkuus, saavutettavuus ja resilienssi. Valiokunta pitää asetettuja tavoitteita perusteltuina mutta korostaa, että saavutettavuuden merkitys on erityisen keskeinen Suomen kaltaisessa harvaan asutussa ja pitkien etäisyyksien maassa. Valiokunta toteaa, että liikennejärjestelmän pitkäjänteinen kehittäminen edellyttää ennakoitavaa ja riittävää rahoitusta. Liikennejärjestelmän suunnittelun, uskottavuuden ja ennakoitavuuden kannalta on tärkeää, että suunnitelman tavoitteet, toimenpiteet ja rahoitus muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden. Asiantuntijakuulemisessa on nostettu esille, että yleisenä kehityskulkuna näyttää olevan, että liikennejärjestelmän kehittämisen rahoitusvastuu on siirtynyt aiempaa enemmän paikalliselle tasolle. Uusien kehittämishankkeiden rahoitus- ja toteuttamismahdollisuudet vähenevät entisestään, kun välttämätöntä perusväylänpitoa ja korjausvelan hallintaa joudutaan priorisoimaan. Valiokunta tunnistaa valtiontalouden tilanteesta ja kantokyvystä johtuvat rajoitteet liikennejärjestelmän kehittämiselle. Tästä syystä valiokunta peräänkuuluttaa tarvetta hyödyntää täysimääräisesti Euroopan unionin ja mahdollisia Naton rahoitusmahdollisuuksia sekä tarvetta etsiä vaihtoehtoisia rahoitusmalleja ja keinoja sijoituspääoman saamiseksi myös liikennesektorin hankkeisiin. Arvoisa puhemies! Valiokunta toteaa, että liikennejärjestelmän kehittämisessä on otettava huomioon nopeasti muuttuva toimintaympäristö. Muutokset korostavat erityisesti huoltovarmuuden, sotilaallisen liikkuvuuden, kaksikäyttöisyyden ja kansainvälisten kuljetusyhteyksien toimivuutta. Valiokunta korostaa, että muuttuneessa turvallisuustilanteessa liikenneverkkojen toimivuus on keskeinen osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta sekä sotilaallisen liikkuvuuden ja huoltovarmuuden edellytyksiä. Näin ollen valiokunta pitää sotilaallisen liikkuvuuden tarpeiden huomioimista erittäin tärkeänä osana liikennejärjestelmän suunnittelua. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että Itä- ja Pohjois-Suomen strateginen merkitys on viime vuosina kasvanut muuttuneen turvallisuusympäristön myötä, ja katsoo, että näiden alueiden merkitys olisi voinut näkyä selonteossa nykyistä painokkaammin. Arvoisa puhemies! Valiokunta pitää väyläverkon kuntoa liikennejärjestelmän toimivuuden kannalta kriittisenä kysymyksenä. Väylien korjausvelka on kasvanut jo pitkään, ja selonteon mukaan vuoden 25 alussa tieverkon korjausvelka oli noin 2,6 miljardia euroa, rataverkon korjausvelka noin 1,6 miljardia euroa ja vesiväylien korjausvelka noin 30 miljoonaa euroa. Valiokunta on erittäin huolissaan korjausvelan kasvusta ja pitää tärkeänä, että perusväylänpidon rahoitus turvataan pitkäjänteisesti yli hallituskausien. Korjausvelan on arvioitu nousevan yli viiteen miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä ja noin kuuteen miljardiin euroon vuoteen 37 mennessä. Valiokunta painottaa, että jos väylien kunto ja niiden rakenteet pääsevät heikkenemään liian huonoiksi, niiden korjaaminen tulee maksamaan merkittävästi enemmän kuin jos korjaukset tehtäisiin ajoissa. Liikenne- ja viestintävaliokunta katsoo mietinnössään, että Suomen kilpailukyvyn edistäminen edellyttää rahoituksen löytymistä myös tärkeisiin liikenneväylien kehittämishankkeisiin. Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota myös alemmanasteisen tieverkon ja yksityisteiden kuntoon ja merkitykseen erityisesti metsä- ja maatalouden kuljetuksille sekä alueiden elinvoimalle ja huoltovarmuudelle. Valiokunta korostaa, että Suomen logistinen asema perustuu toimivaan ja turvalliseen liikennejärjestelmään sekä kansainvälisten kuljetusyhteyksien toimivuuteen. Suomen viennistä noin 90 prosenttia ja tuonnista noin 80 prosenttia kuljetetaan meriteitse, ja kotimaan tavaraliikenteestä noin 90 prosenttia kulkee maanteitse. Valiokunta painottaa logistiikan ja logistiikkakustannusten keskeistä merkitystä Suomen taloudelle ja toteaa, että Suomessa kuljetusketjut ovat usein pitkiä, minkä vuoksi logististen kustannusten merkitys yritysten kilpailukyvylle on huomattava. Arvoisa puhemies! Raideliikenne on keskeinen osa liikennejärjestelmää sekä henkilö- että tavaraliikenteen kannalta. Valiokunta pitää tärkeänä, että rataverkon kehittämisessä huomioidaan koko rataverkon toimivuus, kapasiteetti ja välityskyky sekä kriittisten kuljetusketjujen toimintavarmuus. Meriliikenteen osalta valiokunta korostaa merenkulun elintärkeää merkitystä Suomen ulkomaankaupalle, huoltovarmuudelle ja elinkeinoelämän kilpailukyvylle. Muuttuneessa turvallisuusympäristössä on tärkeää huolehtia siitä, että merikuljetukset toimivat kaikissa olosuhteissa. Lentoliikenteellä on tärkeä rooli Suomen kansainvälisten yhteyksien sekä alueellisen saavutettavuuden kannalta, ja valiokunta pitää tärkeänä nykyisen lentoasemaverkoston säilymistä ja kehittämistä kokonaisuutena. Valiokunta painottaa myös joukkoliikenteen merkitystä sekä kävelyn ja pyöräilyn roolia erityisesti kaupunkiseutujen liikennejärjestelmässä. Liikenne- ja viestintävaliokunta toteaa mietinnössään, että kävelyn ja pyöräilyn rahoitustaso on huolestuttavalla tasolla ja rahoitustasoa tulisi jatkossa tarkastella näistä kulkutavoista saatavissa olevien hyötyjen kannalta. Valiokunta pitää liikenneturvallisuutta ensisijaisen tärkeänä liikennejärjestelmän kehittämisessä ja korostaa tiestön kunnon ja riittävän rahoituksen merkitystä liikenneturvallisuuden kannalta. Hyvät edustajat! Liikennejärjestelmä on keskeinen tekijä Suomen talouden kilpailukyvyn, alueiden elinvoiman, ilmastotavoitteiden, sosiaalisen kestävyyden sekä yhteiskunnan toimintavarmuuden kannalta. Suomen maantieteellinen sijainti, pitkät etäisyydet sekä ulkomaankaupan huomattava riippuvuus merikuljetuksista asettavat liikennejärjestelmälle erityisiä vaatimuksia. Valiokunta painottaa, että liikennejärjestelmän kehittämisessä on tärkeää yhteensovittaa liikennejärjestelmän toimivuus kokonaisuutena, alueellinen saavutettavuus, turvallisuus sekä kestävyyteen liittyvät tavoitteet. Valiokunta painottaa, että liikennejärjestelmän kehittäminen edellyttää pitkäjänteistä suunnittelua ja johdonmukaista liikenteen rahoituspolitiikkaa. Muuttunut turvallisuusympäristö, kansainväliseen logistiikkaan liittyvät epävarmuustekijät sekä ilmastonmuutokseen liittyvät haasteet korostavat entisestään liikennejärjestelmän merkitystä myös yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden kannalta. Näin ollen liikennejärjestelmän kasvanut rooli ja merkitys tulee näkyä myös liikenneverkon kehittämistä koskevissa ratkaisuissa ja sen saamassa rahoituksessa. Valiokunta pitää tärkeänä, että liikennejärjestelmäsuunnittelua jatketaan pitkäjänteisesti ja vahvassa parlamentaarisessa yhteistyössä. Arvoisa puhemies! Valiokunta esittää selonteon johdosta hyväksyttäväksi seuraavat kannanotot: ”Eduskunta korostaa perusväylänpidon pitkäjänteisen rahoituksen merkitystä sekä väyläverkon korjausvelan hallintaa ja edellyttää, että valtioneuvosto huolehtii liikenneverkon kunnon turvaamisesta pitkäjänteisesti.” ”Eduskunta korostaa merenkulun elintärkeää merkitystä Suomen ulkomaankaupalle ja huoltovarmuudelle ja edellyttää, että valtioneuvosto huolehtii merenkulun kilpailukyvystä sekä merikuljetusten jatkuvuudesta kaikissa olosuhteissa.” ”Eduskunta edellyttää, että liikennejärjestelmän kehittämisessä huomioidaan entistä painokkaammin Suomen muuttunut turvallisuusympäristö sekä kaksikäyttöisyyden ja huoltovarmuuden tarpeet.” Ja aivan lopuksi: ”Eduskunta korostaa alueellisen saavutettavuuden merkitystä ja edellyttää, että liikennejärjestelmän sekä puhelin- ja laajakaistayhteyksien kehittämisessä huomioidaan tasapainoisesti koko maan tarpeet.” Arvoisa puhemies! Valiokunnan mietintöön sisältyy yksi vastalause.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos edustaja Vuornokselle. Tulemme aivan varmasti valiokunnassa tarkastelemaan näitä duubioita ja huomioita, joita kokoomuksella on tätä lakiesitystä kohtaan. Me tiedämme, että perussuomalaiset tässä vetivät nyt pidemmän korren, ja sitten me arvioimme sen ja katsomme, oliko se oikea korsi vai ei, mutta me tulemme sen tarkasti asiantuntijatiedon pohjalta tekemään. Tässä on hyviä puolia, esimerkiksi kun mietitään näitä tuntimääriä, joita lisätään, mutta pitää myös kiinnittää siinä soveltamisessa huomio siihen, mitä sitten opetetaan, mitä ne sisällöt ovat. Paljon on kiinni myös siitä. Ruotsissahan testataan ajotaitoja. Myös sitä voitaisiin pohtia. Varmaan myös kuullaan asiantuntijoilta eri huomioita siihen, pitäisikö meidänkin pohtia tällaista. Toisaalta implementoinnista on kannettu huolta eli siitä, olisiko myöskin riittävästi aikaa taksamittareiden hankintaan, jotta nämä, jotka nyt eivät taksamittareita käytä, voivat siihen varautua. Ja sitten se, mihin edustaja Vuornoskin tässä viittasi: Kun teknologia kehittyy, niin meidän pitää elää sen mukana. Eli varmasti me voimme ottaa mallia esimerkiksi Ruotsista siinä, miten heidän traficominsa käytännön integraatio esimerkiksi vakuutusmaksujen maksamisessa välittyy suoraan, niin että kun nämä sovellusfirmat ovat hoitaneet asiallisesti kaikki maksunsa, niin se sitten myös tiedetään, ja jos ei ole hoitanut, niin sitten viranomainen pystyy siihen puuttumaan. Eli tässä mielestäni edustaja Vuornos sanoitti hyvin sen, että tässä turvallisuuteen nyt vastataan, mutta sitten pitää katsoa se teknologinen kehityspuoli koko ajan sivussa, ettei käy sitten niin, että me viiden vuoden päästä, tai koska olemmekaan täällä takaisin, sanomme, että no, tässähän tehtiin nyt suuria virheitä tämän teknologisen kehityksen suhteen. En usko, että tehdään, mutta me kuulemme asiantuntijoita myös siltä osin. On hienoa, että vihdoin tämä laki on täällä, ja uskon, että se on kaikkien eduskuntaryhmien puolesta erittäin tervetullut.