Pekonen Aino-Kaisa

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille tämän hallituksen esityksen esittelystä. Tuossa aikaisemmassa puheenvuorossa valiokunnan varapuheenjohtaja Laiho totesi, että maahanmuuttajien oikeudet sosiaaliturvaan eivät voi olla heti samat kuin ikänsä täällä työtä tehneellä, mutta sellaistahan kukaan ei ole esittänytkään, eikä meidän nykyinen lainsäädäntökään tällaista esitä tai tue. Minä kävin läpi tuossa tämän hallituksen esityksen lausuntopalautetta, ja siellä oli aika paljonkin esitetty kritiikkiä muun muassa yhdenvertaisuusnäkökulmasta mutta myös perustuslain näkökulmasta. Olisin kysynyt ministeriltä, että millä tavalla olette käynyt näitä läpi tämän esityksen valmistelun aikana. Sitten ehkä kiinnostaisivat nämä resurssit tämän kotouttamisen ja kielikoulutuksen osalta. Pidän itse tosi tärkeänä sitä, että kun meille tulee tänne maahanmuuttajia, niin pidetään huolta siitä, että heillä on hyvät mahdollisuudet kotoutua Suomeen ja hyvät mahdollisuudet myöskin oppia kieltä, mutta se pitää myöskin sitten huomioida, että resurssit ovat kunnossa, ja erityisesti silloin, jos ollaan tekemässä politiikkaa, jossa nyt sitten ollaan heikentämässä ihmisten sosiaaliturvaa sillä perusteella, miten kieltä osaa. Ehkä sitten vielä yksi kysymys, mikä itseäni jäi mietityttämään, kun luin tuota lausuntopalautetta, liittyy lapsiperheisiin, heidän toimeentuloonsa ja huoleen, että erityisesti jos on monilapsisia perheitä, joissa molemmat vanhemmat ovat näitten kotouttamistoimien piirissä, niin miten se heidän toimeentulonsa on turvattu, ja lähinnä myöskin tästä eriarvoisuuden näkökulmasta, mahdollisesti myöskin rikollisuuden kehittymisen näkökulmasta, kun itse ajattelen, että meidän pitää huolehtia ihmisten riittävästä toimeentulosta ja että se on meidän kaikkien etu.

Arvoisa rouva puhemies! Turvallisuuden takaaminen on yhteiskunnan tärkeä tehtävä. Yhteiskunnan turvallisuus ja toisaalta yksilön kokema turvallisuudentunne syntyvät monen asian summasta. Ne luovat peruskallion kaltaisen pohjan, vakauden, josta Suomi on saanut pitkään nauttia. On tärkeää, että sekä meillä päättäjillä, viranomaisilla että kaikilla Suomessa asuvilla on yhteinen tilannekuva ja ymmärrys turvallisuutta tukevista elementeistä. Vain siten voimme ylläpitää Suomen vakautta sekä valmiutta kohdata kriisejä yhdessä. Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden selonteon lähtökohdat ovat hyvin uhkakeskeiset. Selonteko tunnisti, että sisäisen turvallisuuden politiikan tärkeänä päämääränä on ”varmistaa, että Suomi on luottamuksen yhteiskunta, jossa toteutuvat turvallisuus ja oikeudenmukaisuus kaikissa oloissa”. Siinä missä selonteko epäonnistui tunnistamaan, mistä tuo luottamus syntyy, nyt selonteosta tehdyssä mietinnössä yhteinen tilannekuva pystyttiin luomaan selontekoa paremmin. Selonteosta tehdyssä mietinnössä tuodaan ansiokkaasti esiin kokonaisturvallisuutta vahvistavia tekijöitä. Näihin kuuluvat eriarvoistumiskehityksen, polarisaation ja segregaation ehkäiseminen, palveluiden yhdenvertainen saatavuus sekä kuntien rooli ennalta ehkäisevässä työssä. Vasemmistoliiton näkökulmasta katsoen on toiveikkuutta herättävää, että yhteiseen tilannekuvaamme sisältyy ymmärrys siitä, että yhteiskunnallisen polarisaation ja eriarvoisuuden lisääntyminen voi murentaa myös luottamusta viranomaisiin. Johtopäätöksen on oltava, että koko yhteiskunnan, kokonaisturvallisuuden sekä viranomaisten toimintaedellytysten kannalta on oleellista, että eriarvoistumiskehitys pysäytetään. Vasemmistoliitto pitää tärkeänä, että valiokunnan tunnistama kuntien rooli sisäisen turvallisuuden keskeisinä toimijoina otetaan vakavasti. Kuntien valtionosuuksien ja peruspalveluiden jatkuvat leikkaukset eivät tue sisäisen turvallisuuden ja eriarvoistumisen ehkäisemisen tavoitteita, vaan päinvastoin. Esimerkiksi selonteossakin laajasti käsiteltyä nuorisorikollisuutta voidaan ehkäistä parhaiten tukemalla nuorten hyvinvointia. Resursseja on suunnattava sinne, missä selonteon ja mietinnön peräänkuuluttamaa moniammatillista yhteistyötä voidaan tosiasiassa tehdä, eli kunnissa, kouluissa ja hyvinvointialueilla. Arvoisa puhemies! Suomen sisäisen turvallisuuden tilanne on yleisesti ottaen vakaa. Valitettavasti Euroopan turvallisuustilanne on kuitenkin heikentynyt viime vuosina. Kriisit ovat yhä monisyisempiä ja vaikeasti ennakoitavissa. Ilmastonmuutos ja sään ääri-ilmiöt tuovat eteemme ennen näkemättömiä haasteita, joihin viranomaisilla on oltava kyky ja resurssit varautua. Yhteinen tilannekuva on tärkeää myös viranomaisten resurssi- ja osaamistarpeiden hahmottamiseksi. Sisäisen turvallisuuden viranomaisilla on suuri merkitys häiriö-, onnettomuus- ja kriisitilanteiden ensivasteessa. Viranomaisviestinnän merkitys nousi viimeksi esiin viime viikon perjantaina jälleen uuden drooniepäilyn yhteydessä. Viranomaisten sujuva tiedonkulku, selkeä ja monikielinen viranomaisviestintä ja toisaalta Suomessa asuvien vastustuskyky informaatiovaikuttamista vastaan ovat ensiarvoisen tärkeitä aikana, jolloin ilmassa olevat epävarmuudet horjuttavat yhteiskuntamme sosiaalista yhtenäisyyttä ja luottamusta. Kuten mietinnössä todetaan, sisäisestä turvallisuudesta vastaavien viranomaisten tehtävät ja osaaminen ovat lisäksi keskeisessä roolissa perus- ja ihmisoikeuksien täysimääräisen toteutumisen varmistamisessa. Vasemmistoliitto haluaakin peräänkuuluttaa jokaisen sitoutumista siihen, että Suomi on huomennakin jokaiselle ihmiselle turvallinen, demokraattinen ja ihmisoikeuksia kunnioittava hyvinvointivaltio ja oikeusvaltio. Arvoisa puhemies! Perus- ja ihmisoikeuksista on pidettävä kiinni myös ja erityisesti vaikeina aikoina, kun väkivaltaiset konfliktit, pandemiat ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat ilmiöt ravistelevat turvallisuudentunnettamme. Uhkakuvia nähdään valitettavan usein haavoittuvassa asemassa olevissa ihmisryhmissä. Puhemies! Tällä perusteella teen ennalta jaetun kannanottoehdotuksen. Tällä ehdotuksella haluamme täydentää mietintöön sisältyvää kannanottoehdotusta siltä osin, että perus- ja ihmisoikeuksien täysimääräinen toteutuminen maahanmuuttopoliittisen sääntelyn toimeenpanossa ja sen merkitys sisäiselle turvallisuudelle tulee yksiselitteisesti selväksi.

Arvoisa herra puhemies! Lapsen oikeuksien komitean mukaan talouskriisien aikana heikentäviä toimia voidaan harkita ainoastaan silloin kun kaikki muut vaihtoehdot on arvioitu ja on varmistettu, että vaikutukset kohdistuvat viimeisenä lapsiin ja erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin. Hyvä hallitus, te ette ole toimineet näin. Te olette päinvastoin leikanneet nimenomaan haavoittuvassa asemassa olevilta lapsilta. Yksinhuoltajaperheet, työttömänä olevien tai osa-aikatyötä tekevien perheet, sairauslomalla olevien vanhempien perheet ja maahanmuuttajien perheet — näiltä perheiltä ja erityisesti lapsilta te olette nyt leikanneet, ja nämä leikkaukset ovat lisänneet ja syventäneet lapsiperheköyhyyttä tässä maassa. Arvoisa hallitus, eivät lapset ole syyllisiä tähän taloustilanteeseen. [Puhemies koputtaa] Jokainen lapsi yrittää elää hyvää lapsuutta meidän aikuisten luomassa maailmassa. Minä kysyn teiltä: miten te itse arvioitte näiden päätösten oikeudenmukaisuutta lasten näkökulmasta?

Arvoisa herra puhemies! Täällä on tänään kuultu paljon kauniita sanoja ja ymmärtäväistä puhetta suomalaisia työttömiä kohtaan, mutta täytyy todeta, että teidän tekonne, hyvä hallitus, on täysin päinvastaista. Tämä hallitus on omilla uudistuksillaan romuttanut sopimisen kulttuuria ja tuhonnut suomalaisten työttömien toimeentuloa, ja sitten te täällä vielä pyydätte oppositiolta tukea tälle teidän politiikallenne. Ei ole tulossa. Arvoisa puhemies! Me olemme tänään täällä yhdessä, koko eduskunta, osoittaneet yhteisesti tukemme Ukrainalle ja sen kansalle, ja heti sen perään edustaja Piisinen perussuomalaisten ryhmäpuheessa syytti työttömyyden kasvusta maahanmuuttajia. [Anne Kalmari: Ukrainalaisia! — Sanna Antikainen: Ei ole syyttänyt mistään!] Olisin, arvoisa puhemies, kysynyt teiltä, hyvä hallitus: mikä merkitys tilapäistä suojelua hakevilla ihmisillä on työttömyyden kasvussa Suomessa?