Pekonen Aino-Kaisa

Arvoisa rouva puhemies! Nyt käsiteltävä lakiesitys on yksi oikeistohallituksen tuhoisimmista leikkauspaketeista, sillä se vie lähes 400 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksesta tulevien vuosien aikana. Mitään keinoja säästöjen saavuttamiseksi hallitus ei tietenkään esitä, vaan ne ikävät päätökset sysätään hyvinvointialueiden vastuulle. Käytännössä tällä esityksellä heikennetään suomalaisten hoitoonpääsyä, heikennetään vanhuspalveluiden laatua ja varmistetaan se, että hoitajien ja muun sotehenkilöstön irtisanomiset jatkuvat myös tulevaisuudessa. Suurimman hinnan sosiaali- ja terveyspalveluiden rapauttamisesta maksavat vaikeimmassa asemassa olevat ihmiset, kuten pienituloiset, vanhukset, vammaiset, pitkäaikaissairaat, asunnottomat ja vähemmistöt. Samaan aikaan hallitus jatkaa sosiaali- ja terveysjärjestöiltä leikkaamista siten, että hallituskauden aikana järjestöiltä viedään noin puolet aiemmasta rahoituksesta. Näin koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta elintärkeää ennaltaehkäisevää työtä ja matalan kynnyksen palveluita romutetaan seurauksista piittaamatta. Samalla sosiaali- ja terveysministeri Rydman on tehnyt avustusleikkauksista politikoinnin välineen sanelemalla omavaltaisesti syrjivät avustuskriteerit, joiden tosiasiallinen tarkoitus on vaientaa kansalaisyhteiskuntaa, targetoida tiettyjä perussuomalaisille epämieluisia järjestöjä, joiden toimintaan liittyy vähemmistöjen ja ihmisoikeuksien puolustaminen — näin siitä huolimatta, että sosiaali- ja terveysalan yhdistysten ja säätiöiden rahoituksesta annetun lain mukaan avustettavan toiminnan tulee osaltaan tukea ihmisten yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa sekä perusoikeuksien toteutumista. Luonnollisesti myös perustuslaki ja yhdenvertaisuuslaki edellyttävät viranomaisia edistämään toiminnassaan yhdenvertaisuutta. Julkisuudessa ministeri Rydman on toistuvasti linjannut, ettei syrjivistä avustuskriteereistä enää neuvotella eikä niitä muuteta, jopa vastoin pääministerin kantaa. Ministeri ei kuitenkaan ole oman hallinnonalansa diktaattori, vaan hänen tulee nauttia eduskunnan luottamusta. Arvoisa puhemies! Edellä olevan perusteella teen seuraavan epäluottamusehdotuksen: Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman on toiminut epäasiallisesti ja syrjivästi vuoden 2027 STEA-avustusten myöntämisen kriteereistä päätettäessä ja asiaa koskevaa valmistelua ohjatessaan. Ehdotan, että eduskunta toteaa, ettei ministeri Rydman nauti eduskunnan luottamusta.

Arvoisa rouva puhemies! Tosiaan tässä on nyt käynyt jo ilmi, että tässä hallituksen esityksessä on tarkoituksena siirtää ambulanssikuljetusten rahoitusta ja järjestämisvastuuta hyvinvointialueille osana monikanavarahoituksen purkamista. Kannatan kyllä monikanavarahoituksen asteittaista purkamista, sillä on perusteltua yksinkertaistaa järjestelmää ja koota vastuuta nykyistä selkeämmin hyvinvointialueille. Mutta kun uudistetaan, niin se uudistus on tehtävä tavalla, joka turvaa palvelut, potilasturvallisuuden ja hyvinvointialueiden taloudelliset edellytykset, ja tätä hallituksen esitys ei nyt tee. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiantuntijakuulemisissa kävi selväksi, että hallitus ei toteuta sitä mallia, jota esimerkiksi parlamentaarisessa työryhmässä esitettiin viime hallituskaudella. Sen sijaan, että siirrettäisiin ensihoidon kuljetusten rahoitusvastuu, hallitus siirtää hyvinvointialueille myös kiireettömät ambulanssikuljetukset. Näitä kuljetuksia on vuosittain kymmeniätuhansia. Vakava ongelma on se, ettei hallitus samalla kerro, miten tämä toiminta jatkossa turvataan. Esityksestä puuttuvat käytännössä ne rakenteet ja säädökset, joilla varmistettaisiin, että kiireettömät ambulanssikuljetukset säilyvät osana palvelujärjestelmää myös tulevaisuudessa. Asiantuntijat ovat varoittaneet, että osa toiminnoista on vaarassa lakata kokonaan. Silloin ei ole kyse vain yksittäisistä kuljetuksista. Kyse on ennen kaikkea potilasturvallisuudesta, huoltovarmuudesta ja terveydenhuollon valmiudesta vastata häiriötilanteisiin ja kriiseihin. Arvoisa puhemies! Toinen suuri ongelma tässä esityksessä on rahoitus. Hallitus siirtää hyvinvointialueille uuden tehtävän mutta ei siirrä siihen täyttä rahoitusta. Hallituksen omien laskelmien mukaan hyvinvointialueille siirtyy miljoonia euroja vähemmän kuin mitä tehtävän hoitaminen edellyttää. Tämä on ristiriidassa hallituksen omien lupausten kanssa. Hallitusohjelmassa sitouduttiin siihen, että tehtäväsiirrot rahoitetaan täysimääräisesti, mutta nyt tästä periaatteesta poiketaan. Erityisen huolestuttavaa on, että osa rahoitusvajeesta pyritään paikkaamaan oletuksella kasvavista asiakasmaksutuloista. Käytännössä hallitus siis leikkaa hyvinvointialueilta rahaa sillä perusteella, että ihmiset maksaisivat jatkossa enemmän omasta hoidostaan. Arvoisa puhemies! Ambulanssia ei kutsuta huvin vuoksi. Nyt hallitus nostaa ambulanssikuljetuksen maksua 25 eurosta yli 40 euroon ja olettaa saavansa lisää tuloja sairailta ihmisiltä. Tämä osuu pienituloisiin, pitkäaikaissairaisiin, vammaisiin, ikääntyneisiin — samoihin ihmisiin, joihin jo kohdistuvat sosiaaliturvaleikkaukset ja muut asiakasmaksujen korotukset. Kyse on asiakasturvallisuudesta. Jos ihminen epäröi avun pyytämistä maksun takia, niin silloin järjestelmä epäonnistuu. Sairaiden ihmisten laskuja ei pidä kasvattaa julkisen talouden paikkaamiseksi. Siksi vastustamme näitä asiakasmaksujen korotuksia. Tämä hallituksen politiikka on täysin vastuutonta. Arvoisa puhemies! Lopuksi on todettava, että myös alueellinen oikeudenmukaisuus ontuu. Useat hyvinvointialueet ovat tuoneet esiin, että ne menettävät uudistuksessa merkittävästi rahoitusta. Tässä edellä on jo käytetty hyviä puheenvuoroja. Edustaja Polvinen ja edustaja Mattila ovat puhuneet Pohjois-Pohjanmaan tilanteesta, jossa on arvioitu, että tämän esityksen seurauksena voi olla ympärivuorokautisen ensihoitovalmiuden heikentyminen. On kestämätöntä, että eduskunta tekee nyt päätöksen ennen kuin lopullinen kuva rahoituksen alueellisesta kohdentumisesta on edes tiedossa. Tämä esitys sisältää liian paljon avoimia kysymyksiä, liian paljon epävarmuutta ja liian suuren riskin palvelujen heikkenemiselle. Monikanavarahoituksen purkaminen on mahdollista toteuttaa hallitusti ja vastuullisesti, mutta tämä esitys ei siihen kuitenkaan yllä.

Arvoisa rouva puhemies! Täytyy alkuun todeta, että kyllä, tämä on erittäin vakava asia, suuri asia, dramaattinen asia, ja hämmästelen myös siksi, että täällä on aika vähän meitä edustajia paikalla puhumassa todella historiallisesta päätöksestä. Täytyy ensin alkuun todeta, että edustaja Lylyn puheenvuoro tuossa vähän herkistikin minua. Tässä on ollut erittäin upeita puheenvuoroja edustajilta jo edellä. Sen sijaan edustaja Hännisen puheenvuoro vähän hämmensikin minua, kun te, edustaja Hänninen, tässä vähän totesitte, että esitys on väärin ymmärretty ja tarkoitus ei ole tuoda ydinaseita Suomeen. Tällä esityksellä, minkä hallitus on nyt eduskunnalle antanut, puretaan rajoitteet ydinaseiden tuomisesta tai sallimisesta Suomen maaperällä. Sitten kun me täällä oppositiosta kritisoimme tätä hallituksen esitystä, niin te toteatte, että ei tänne ole tulossa ydinaseita. Mutta tällä esityksellä tosiasiallisesti ydinaseiden tuominen Suomeen mahdollistetaan, toisin kuin nykylainsäädännöllä, joka selkeästi sen estää. Arvoisa puhemies! Itse ajattelen, että Suomen ydinaserajoitetta ei pidä purkaa. Suomen nykyisen ydinenergialain mukaan ydinräjähteiden maahantuonti, valmistaminen, hallussapito ja räjäyttäminen on Suomessa kiellettyä, eikä tähän nyt todellakaan ole syytä tehdä muutosta. Tämä ydinaserajoitteiden purkaminen on täysin hallituksen poliittinen linjaus, jolla ei ole mitään todellisia Nato-integraation edellyttämiä lainsäädännön uudistamisen tarpeita, eikä Nato-jäsenyys edellytä Suomelta muutoksia tähän käsittelyssä olevaan ydinenergialakiin. Puhemies! Suomen on mielestäni oltava ydinaseeton, ja siksi tätä lainsäädäntöä ei pidä muuttaa. Ydinaserajoitusten purkaminen ei lisää Suomen turvallisuutta, vaan se antaisi aivan väärän signaalin tässä maailmantilanteessa. Se vain kasvattaa jännitteitä entisestään, ja vaarana on, että ydinaseriisunta heikentyy myös globaalisti. Nyt on tärkeää rauhoittaa Suomen oma alue, eikä rauhaa edistetä lisäämällä ydinaseita vaan vähentämällä niitä. Suomeen ei pidä jatkossakaan tuoda ydinaseita, ja minun mielestäni sitä ei pidä myöskään lainsäädännön muutoksella mahdollistaa. Vaikka ydinaseista on tullut Nato-jäsenyyden kautta osa Suomen turvallisuuspolitiikkaa, on Suomen huomioitava myös ydinasevalvontaan liittyvät näkökohdat. Suomi on ydinaseettomana maana sitoutunut ydinsulkusopimukseen ja on velvollinen edistämään sen päämääriä eli edistämään ydinaseriisuntaa ja estämään ydinaseiden leviämistä. Ydinaseet ja ydinasepelote ovat tehneet paluun maailmanpolitiikan keskiöön viime vuosina, mutta, hyvät kollegat, ydinaseet ovat ihmiskunnan tuhoisimpia keksintöjä, ja niiden käytöllä olisi katastrofaalisia humanitäärisiä seurauksia.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tosiaan suuren valiokunnan enemmistö perustelee nyt näitä alkoholilain muutoksia kuluttajien valinnanvapaudella ja markkinoinnin vapauttamisella. Mutta nyt tässä jää aivan liian vähälle huomiolle se, mitä asiantuntijat sosiaali- ja terveysvaliokunnassa sanoivat, ja se viesti oli erittäin selvä: alkoholin saatavuuden lisääminen kasvattaa kulutusta ja sitä kautta myös haittoja. Korostan, että tämä ei ole nyt mikään ideologinen väite vaan kansainväliseen tutkimusnäyttöön perustuva johtopäätös. Sosiaali- ja terveysvaliokunta kuuli laajasti asiantuntijoita, ja useat terveysalan asiantuntijat, tutkijat, lääkärijärjestöt ja päihdetyön toimijat ovat lausunnoissaan korostaneet, että saatavuuden lisääminen näkyy väistämättä lisääntyvinä terveys- ja sosiaalihaittoina. Silti nyt enemmistö suuren valiokunnan jäsenistä näyttää olevan valmis sivuuttamaan nämä arviot täysin. Suurin osa kuultavista ja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntemusta edustavat tahot kuitenkin suhtautuivat tähän esitykseen kriittisesti ja katsoivat, että esityksellä lisätään alkoholin saatavuutta, mikä lisää alkoholin käyttöä ja siten alkoholihaittoja, kuten alkoholiriippuvuutta ja väkivaltaa, sekä yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset muistuttivat valiokuntaa myös siitä, että alkoholihaittojen seuraukset näkyvät lastensuojelussa, päihdepalveluissa, mielenterveyspalveluissa, ikääntyneiden palveluissa ja erikoissairaanhoidossa. Samalla kun hallitus leikkaa hyvinvointialueiden rahoitusta ja vaatii palveluilta säästöjä, niin tämä on esitys, jonka arvioidaan lisäävän näiden palveluiden tarvetta. Tämä on täysin vastuutonta politiikkaa. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa viime viikolla valiokunnan enemmistö päätyi muuttamaan hallituksen esitystä merkittävästi kuultuaan asiantuntijoita. Muutokset perustuivat juuri niihin huoliin, joita asiantuntijat toivat valiokunnan tietoon. Myös valiokunnan keskusteluissa korostui huoli vahvojen alkoholijuomien etämyynnin vaikutuksista kansanterveyteen. Alkoholipolitiikkaa on tehtävä tutkimustiedon ja asiantuntija-arvioiden pohjalta. Kun sosiaali- ja terveysalan asiantuntijat varoittavat haittojen kasvusta, heidän viestinsä on otettava vakavasti. Alkoholipolitiikan tärkein tavoite ei voi olla myynnin lisääminen. Sen on oltava ihmisten terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin turvaaminen. Siksi olen todella pettynyt siihen, millaisena alkoholilaki palasi suuren valiokunnan käsittelystä nyt täysistuntoon. Lisäksi on syytä nostaa esiin toinenkin huoli, nimittäin taloudelliset ongelmat. Hallituksen linja, joka nyt helpottaa alkoholin verkkokauppaa ja etämyyntiä ulkomailta, uhkaa siirtää yhä suuremman osan alkoholikaupasta Suomen rajojen ulkopuolelle. Kun suomalainen kuluttaja tilaa alkoholinsa toisesta EU-maasta, tuotot ja osa verokertymistä valuvat ulkomaille samalla, kun haittojen kustannukset jäävät Suomeen. Tämä on todella erikoinen yhtälö. Suomalainen yhteiskunta kantaa alkoholin aiheuttamat terveys- ja sosiaalikustannukset, mutta yhä suurempi osa kaupallisista hyödyistä päätyy ulkomaisille toimijoille. Hallitus ja suuren valiokunnan enemmistö puhuvat kotimaisen yrittäjyyden tukemisesta, mutta samalla ne rakentavat järjestelmää, joka voi heikentää kotimaisten kauppojen, ravintoloiden ja valtion veropohjan asemaa. Arvoisa puhemies! Erityisen huolestuttavaa on se, että asiantuntijat ovat varoittaneet myöskin valvonnan vaikeutumisesta. Mitä enemmän alkoholin myynti siirtyy rajat ylittävään verkkokauppaan, sitä vaikeammaksi käy ikärajan valvonta, verovalvonta ja kuluttajansuojan toteutuminen. Hallitus näyttää luottavan siihen, että markkinat hoitavat ongelmat, vaikka asiantuntijat ovat esittäneet aivan päinvastaisia arvioita. Tämän uudistuksen suurimmat voittajat eivät välttämättä ole suomalaiset kuluttajat eivätkä suomalaiset yritykset. Voittajia voivat olla kansainväliset alkoholikauppiaat ja suuret toimijat, jotka saavat uusia markkinoita. Häviäjiä voivat puolestaan olla suomalaiset veronmaksajat, hyvinvointialueet ja ne perheet, jotka joutuvat kantamaan alkoholihaittojen seuraukset. Arvoisa puhemies! Kun terveysalan asiantuntijat varoittavat haittojen kasvusta, kun talousasiantuntijat nostavat esiin verotulojen menetyksen riskin ja kun hyvinvointialueet kamppailevat jo nyt resurssiensa kanssa, on perusteltua kysyä, miksi kukaan haluaa edistää tällaista politiikkaa. Puhemies! Aivan lopuksi haluan vielä vastata edustaja Heinoselle, joka ehti jo poistua tuosta, että minusta on aika populistista puhua siitä, että tilataan kotiin pitsa ja kalja ja pitsa tulee tänään ja kalja sitten huomenillalla. Se esitys, minkä suurin osa valiokunnan jäsenistä teki sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, että kotiinkuljetus olisi ollut sallittua mutta siinä olisi ollut se 24 tunnin kuljetuksen raja, estää nimenomaan tällaisten pidempien ryyppyputkien tai ongelmakäyttäjien käytön jatkumisen kotona. Tällä esityksellä itse näen, että suojataan nimenomaan perheitä ja lapsia siellä perheissä. Minusta on naiivia ajatella, että kotiin tilattaisiin vain yksi olut pitsan kyytipoikana, ja jos näin olisi, niin tällaista ongelmaa ei varmasti sitten olisi.

Arvoisa rouva puhemies! Turvallisuuden takaaminen on yhteiskunnan tärkeä tehtävä. Yhteiskunnan turvallisuus ja toisaalta yksilön kokema turvallisuudentunne syntyvät monen asian summasta. Ne luovat peruskallion kaltaisen pohjan, vakauden, josta Suomi on saanut pitkään nauttia. On tärkeää, että sekä meillä päättäjillä, viranomaisilla että kaikilla Suomessa asuvilla on yhteinen tilannekuva ja ymmärrys turvallisuutta tukevista elementeistä. Vain siten voimme ylläpitää Suomen vakautta sekä valmiutta kohdata kriisejä yhdessä. Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden selonteon lähtökohdat ovat hyvin uhkakeskeiset. Selonteko tunnisti, että sisäisen turvallisuuden politiikan tärkeänä päämääränä on ”varmistaa, että Suomi on luottamuksen yhteiskunta, jossa toteutuvat turvallisuus ja oikeudenmukaisuus kaikissa oloissa”. Siinä missä selonteko epäonnistui tunnistamaan, mistä tuo luottamus syntyy, nyt selonteosta tehdyssä mietinnössä yhteinen tilannekuva pystyttiin luomaan selontekoa paremmin. Selonteosta tehdyssä mietinnössä tuodaan ansiokkaasti esiin kokonaisturvallisuutta vahvistavia tekijöitä. Näihin kuuluvat eriarvoistumiskehityksen, polarisaation ja segregaation ehkäiseminen, palveluiden yhdenvertainen saatavuus sekä kuntien rooli ennalta ehkäisevässä työssä. Vasemmistoliiton näkökulmasta katsoen on toiveikkuutta herättävää, että yhteiseen tilannekuvaamme sisältyy ymmärrys siitä, että yhteiskunnallisen polarisaation ja eriarvoisuuden lisääntyminen voi murentaa myös luottamusta viranomaisiin. Johtopäätöksen on oltava, että koko yhteiskunnan, kokonaisturvallisuuden sekä viranomaisten toimintaedellytysten kannalta on oleellista, että eriarvoistumiskehitys pysäytetään. Vasemmistoliitto pitää tärkeänä, että valiokunnan tunnistama kuntien rooli sisäisen turvallisuuden keskeisinä toimijoina otetaan vakavasti. Kuntien valtionosuuksien ja peruspalveluiden jatkuvat leikkaukset eivät tue sisäisen turvallisuuden ja eriarvoistumisen ehkäisemisen tavoitteita, vaan päinvastoin. Esimerkiksi selonteossakin laajasti käsiteltyä nuorisorikollisuutta voidaan ehkäistä parhaiten tukemalla nuorten hyvinvointia. Resursseja on suunnattava sinne, missä selonteon ja mietinnön peräänkuuluttamaa moniammatillista yhteistyötä voidaan tosiasiassa tehdä, eli kunnissa, kouluissa ja hyvinvointialueilla. Arvoisa puhemies! Suomen sisäisen turvallisuuden tilanne on yleisesti ottaen vakaa. Valitettavasti Euroopan turvallisuustilanne on kuitenkin heikentynyt viime vuosina. Kriisit ovat yhä monisyisempiä ja vaikeasti ennakoitavissa. Ilmastonmuutos ja sään ääri-ilmiöt tuovat eteemme ennen näkemättömiä haasteita, joihin viranomaisilla on oltava kyky ja resurssit varautua. Yhteinen tilannekuva on tärkeää myös viranomaisten resurssi- ja osaamistarpeiden hahmottamiseksi. Sisäisen turvallisuuden viranomaisilla on suuri merkitys häiriö-, onnettomuus- ja kriisitilanteiden ensivasteessa. Viranomaisviestinnän merkitys nousi viimeksi esiin viime viikon perjantaina jälleen uuden drooniepäilyn yhteydessä. Viranomaisten sujuva tiedonkulku, selkeä ja monikielinen viranomaisviestintä ja toisaalta Suomessa asuvien vastustuskyky informaatiovaikuttamista vastaan ovat ensiarvoisen tärkeitä aikana, jolloin ilmassa olevat epävarmuudet horjuttavat yhteiskuntamme sosiaalista yhtenäisyyttä ja luottamusta. Kuten mietinnössä todetaan, sisäisestä turvallisuudesta vastaavien viranomaisten tehtävät ja osaaminen ovat lisäksi keskeisessä roolissa perus- ja ihmisoikeuksien täysimääräisen toteutumisen varmistamisessa. Vasemmistoliitto haluaakin peräänkuuluttaa jokaisen sitoutumista siihen, että Suomi on huomennakin jokaiselle ihmiselle turvallinen, demokraattinen ja ihmisoikeuksia kunnioittava hyvinvointivaltio ja oikeusvaltio. Arvoisa puhemies! Perus- ja ihmisoikeuksista on pidettävä kiinni myös ja erityisesti vaikeina aikoina, kun väkivaltaiset konfliktit, pandemiat ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat ilmiöt ravistelevat turvallisuudentunnettamme. Uhkakuvia nähdään valitettavan usein haavoittuvassa asemassa olevissa ihmisryhmissä. Puhemies! Tällä perusteella teen ennalta jaetun kannanottoehdotuksen. Tällä ehdotuksella haluamme täydentää mietintöön sisältyvää kannanottoehdotusta siltä osin, että perus- ja ihmisoikeuksien täysimääräinen toteutuminen maahanmuuttopoliittisen sääntelyn toimeenpanossa ja sen merkitys sisäiselle turvallisuudelle tulee yksiselitteisesti selväksi.

Arvoisa herra puhemies! Suomessa on käynnissä köyhyyskriisi, josta ei enää voi eikä saa vaieta. Niin kuin tässä salissa on todettu jo useassa puheenvuorossa näiden viimeisten tuntien aikana, lähes miljoona ihmistä elää köyhyys- ja syrjäytymisriskissä, ja tämä suunta on hallituksen päätöksistä johtuen vain huonompaan. Leipäjonot kasvavat, lapsiköyhyys kasvaa, asunnottomuus kasvaa, arki kallistuu. Samaan aikaan hallitus leikkaa perusturvaa ja vaikeuttaa työntekijöiden asemaa. Ja se suojaosien poisto on aiheuttanut sen, että osa-aikatyötä ei kannata ottaa vastaan ja pienestäkin keikasta rangaistaan tukien leikkaamisella ja erittäin vaikealla byrokratiakierteellä. Tällä hallituskaudella pienituloisten asemaa on vaikeutettu askel askeleelta, eikä ole jäänyt epäselväksi, kenen vuoksi hallitus näitä päätöksiä tekee. Ennen vaaleja perussuomalaiset ja puheenjohtaja Riikka Purra lupasivat maat ja taivaat pienituloisille, mutta teidän politiikkanne, teidän verolinjanne... Ei täällä taida olla perussuomalaisia paikalla, mutta joka tapauksessa te olette antaneet suurimmat verohelpotukset kaikkein suurituloisimmille, ja tälläkin hetkellä valmistellaan lähes miljardin euron kokoista lahjaa suuryritysten eduksi. Siksi tämä vasemmistoliiton välikysymys köyhyydestä on välttämätön. Täällä aikaisemmin edustaja Päivärinta, jolle en saanut vastata, sanoi, ettei tämä välikysymys ole ratkaisu köyhyyteen. Vaikka tämä itse välikysymys ei olisi ratkaisu köyhyyteen, niin kyllä minä haluan silti sanoa edustaja Päivärinnalle ja koko kokoomuksen eduskuntaryhmälle, että minusta on todella tärkeää, että me keskustellaan tästä asiasta ja että oikeistohallituksen on nyt vastattava meille, miksi te pahennatte tätä kriisiä, miksi te vaikeutatte jo valmiiksi pienituloisten asemaa — vaikka ei tässä tuntien aikana ole paljon vastauksia saatu. Köyhyyshän ei sinänsä ole mikään luonnonlaki, koska se on seurauksia päätöksistä, muun muassa teidän päätöksistänne, ministeri Grahn-Laasonen. Te olette leikanneet työttömyysturvaa, työttömyysturvan lapsikorotus on poistettu, toimeentulotukea on leikattu, asumistukea on leikattu, suojaosat poistettu. Ja täytyy todeta, että tämä vaikutusten arviointi on ollut täysin puutteellista. Asiantuntijat toteavat, että nämä leikkaukset ovat kasaantuneet samoille jo valmiiksi heikossa asemassa oleville perheille, lapsiperheille erityisesti. Arvoisa puhemies! 31 000 — tämän luvun pitäisi olla jo jokaisen suomalaisen huulilla. 31 000 lasta joutuu kärsimään hallituksen päätöksistä. 31 000 lasta joutuu kokemaan köyhyyttä lapsuudessaan. Lapsiperheköyhyys ei ainoastaan lisäänny, vaan se myös syvenee näillä päätöksillä. Suomessa on jo yli 137 000 köyhyydessä elävää lasta, ja on aivan käsittämätöntä, miksi hyvinvointivaltiolta paljon ja vielä enemmän saaneet suomalaiset päättäjät, hallituksessa istuvat ministerit, päättävät nyt omilla päätöksillään tuottaa ylisukupolvista köyhyyttä. Me kaikki tiedämme, että köyhyys periytyy. Jokainen sosiaaliturvaleikkaus on käytännössä leikkaus suomalaisten hyvinvoinnista, turvallisuudesta, osallisuudesta ja luottamuksesta tulevaisuuteen. Jokainen leikkaus toimeentulotuesta, asumistuesta, suojaosista ja työttömyysturvan lapsikorotuksista tuottaa lopulta vain ja ainoastaan huolta ja ahdistusta pienituloisten arkeen. Jokainen leikkaus hyvinvointialueilta, kuntien peruspalveluista, sosiaalihuollon palveluista ja koulutuksesta tuottaa lopulta pitkällä aikavälillä kustannuksia. Arvoisa puhemies! Lapsi ei voi itse vaatia oikeuksiaan, ja siksi meillä päättäjillä on erityinen vastuu varmistaa, että jokaisella lapsella on pääsy kaikkiin perustarpeisiin sekä yhtäläiset mahdollisuudet elämässään. Siitähän tuo Tulevaisuus-patsas takanani myös muistuttaa. Mutta tämä lisääntynyt köyhyys näkyy kuitenkin nyt jo oppimistuloksissa ja niiden eriytymisessä sekä lasten että nuorten kohdalla. Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi totean edustaja Päivärinnan puheenvuoroon, kun hän moitti vasemmistoliiton vaihtoehtobudjettia ja siinä olleita veropolitiikkaan tehtyjä laskennallisia vaikutuksia työttömyyteen. Me kaikki tiedetään, että nämä laskennalliset työttömyysluvut ovat aina hieman poikkeuksellisia. Esimerkiksi tämä hallitus on laskennallisesti luvannut 100 000 uutta työllistä. Ei ole tullut, on tullut 100 000 uutta työtöntä. Ja, puhemies, haluan vielä todeta, kun edustaja Päivärinta moitti vasemmistoliiton linjaa liittyen verotukseen: kyllä, vasemmistoliiton mielestä verot tulee maksaa maksukyvyn mukaan. Tämä hallitus on tehnyt politiikkaa, jolla suurituloisille on annettu kaikista suurimmat verohyödyt. En minä olisi tarvinnut, rakkaat kollegat, enää yhtään veronkevennyksiä omaan palkkiooni, mutta monelle pienituloiselle lapsiperheelle ne olisivat olleet iso summa siellä tilillä jokainen kuukausi.