Pekonen Aino-Kaisa

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan joitain sinänsä kannatettavia muutoksia ydinlaitoshankkeiden toteuttamisen sujuvoittamiseksi. Esitykseen on sisällytetty kuitenkin sellaisia demokraattista päätöksentekoa, kansalaisten osallistumismahdollisuuksia ja ympäristönäkökohtien turvaamista heikentäviä elementtejä, joita me emme voi hyväksyä. Kokonaisuudessaan esitys on hylättävä, koska uudesta ydinenergialaista poistetaan ydinaseita koskevat rajoitukset. Suomen tulee päinvastoin tavoitella pohjoismaisen ydinaseettomuuden linjan ylläpitämistä ja edistää kansainvälistä ydinaseriisuntaa. Puhemies! Kannatan edustaja Koskelan tekemää hylkäysehdotusta.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kiitos tulevaisuusvaliokunnalle selonteon huolellisesta käsittelystä, ja kiitos myöskin valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Kontulalle tämän selonteon mietinnön esittelystä erittäin selkeästi. Pidän todella tärkeänä sitä, että me myöskin eduskunnassa välillä pysähdytään katsomaan myöskin kauemmas tulevaisuuteen, kun yleensä me väännetään täällä täysistuntosalissa lähitulevaisuuden asioista ja paljon puheissamme muistutellaan menneistä asioista. On siis todella tärkeää, että me katsotaan myöskin kauemmas tulevaisuuteen, koska ne meidän päätökset nimenomaan vaikuttavat kauemmas kuin ehkä itse aina ajattelemme. Tuo Wäinö Aaltosen patsaskin tuolla muistuttaa, että me tehdään päätöksiä tässä salissa nimenomaan tulevaisuuteen. Puhemies! Viitaten siihen, mitä tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja, edustaja Harakka sanoi tuossa puheenvuorossaan ja kertoi siitä, miten tulevaisuusvaliokunta kiinnostaa maailmalla erittäin paljon muissa parlamenteissa, niin ihmettelen sitä, että täällä salissa kuitenkin on aika harvoja kansanedustajia tänään keskustelemassa tulevaisuudesta ja pitkän aikavälin politiikasta. [Timo Harakka: Laatu korvaa määrän!] — Laatu korvaa määrän, näin se on. Puhemies! Ilmastonmuutos ja luontokriisi totta kai liittyvät pitkälle tulevaisuuteen, tulevien sukupolvien mahdollisuuksiin ja hyvään elämään, mutta kuten tuossa valiokunnan puheenjohtaja äsken meitä muistutti, on myöskin muita murroksia ja muutoksia, joita on todella tärkeää tutkia ja arvioida. Näissä valiokunnan lausumissa onkin nostettu esiin lasten ja nuorten osallisuuden edistäminen, ja pidän sitä aivan älyttömän tärkeänä. Meillä ei ole tulevaisuutta, jos me emme pidä lapsia ja nuoria mukana. Vielä kiitän arvoisaa pääministeriä, että osallistutte myös tähän keskusteluun.

Arvoisa rouva puhemies! Turvallisuuden takaaminen on yhteiskunnan tärkeä tehtävä. Yhteiskunnan turvallisuus ja toisaalta yksilön kokema turvallisuudentunne syntyvät monen asian summasta. Ne luovat peruskallion kaltaisen pohjan, vakauden, josta Suomi on saanut pitkään nauttia. On tärkeää, että sekä meillä päättäjillä, viranomaisilla että kaikilla Suomessa asuvilla on yhteinen tilannekuva ja ymmärrys turvallisuutta tukevista elementeistä. Vain siten voimme ylläpitää Suomen vakautta sekä valmiutta kohdata kriisejä yhdessä. Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden selonteon lähtökohdat ovat hyvin uhkakeskeiset. Selonteko tunnisti, että sisäisen turvallisuuden politiikan tärkeänä päämääränä on ”varmistaa, että Suomi on luottamuksen yhteiskunta, jossa toteutuvat turvallisuus ja oikeudenmukaisuus kaikissa oloissa”. Siinä missä selonteko epäonnistui tunnistamaan, mistä tuo luottamus syntyy, nyt selonteosta tehdyssä mietinnössä yhteinen tilannekuva pystyttiin luomaan selontekoa paremmin. Selonteosta tehdyssä mietinnössä tuodaan ansiokkaasti esiin kokonaisturvallisuutta vahvistavia tekijöitä. Näihin kuuluvat eriarvoistumiskehityksen, polarisaation ja segregaation ehkäiseminen, palveluiden yhdenvertainen saatavuus sekä kuntien rooli ennalta ehkäisevässä työssä. Vasemmistoliiton näkökulmasta katsoen on toiveikkuutta herättävää, että yhteiseen tilannekuvaamme sisältyy ymmärrys siitä, että yhteiskunnallisen polarisaation ja eriarvoisuuden lisääntyminen voi murentaa myös luottamusta viranomaisiin. Johtopäätöksen on oltava, että koko yhteiskunnan, kokonaisturvallisuuden sekä viranomaisten toimintaedellytysten kannalta on oleellista, että eriarvoistumiskehitys pysäytetään. Vasemmistoliitto pitää tärkeänä, että valiokunnan tunnistama kuntien rooli sisäisen turvallisuuden keskeisinä toimijoina otetaan vakavasti. Kuntien valtionosuuksien ja peruspalveluiden jatkuvat leikkaukset eivät tue sisäisen turvallisuuden ja eriarvoistumisen ehkäisemisen tavoitteita, vaan päinvastoin. Esimerkiksi selonteossakin laajasti käsiteltyä nuorisorikollisuutta voidaan ehkäistä parhaiten tukemalla nuorten hyvinvointia. Resursseja on suunnattava sinne, missä selonteon ja mietinnön peräänkuuluttamaa moniammatillista yhteistyötä voidaan tosiasiassa tehdä, eli kunnissa, kouluissa ja hyvinvointialueilla. Arvoisa puhemies! Suomen sisäisen turvallisuuden tilanne on yleisesti ottaen vakaa. Valitettavasti Euroopan turvallisuustilanne on kuitenkin heikentynyt viime vuosina. Kriisit ovat yhä monisyisempiä ja vaikeasti ennakoitavissa. Ilmastonmuutos ja sään ääri-ilmiöt tuovat eteemme ennen näkemättömiä haasteita, joihin viranomaisilla on oltava kyky ja resurssit varautua. Yhteinen tilannekuva on tärkeää myös viranomaisten resurssi- ja osaamistarpeiden hahmottamiseksi. Sisäisen turvallisuuden viranomaisilla on suuri merkitys häiriö-, onnettomuus- ja kriisitilanteiden ensivasteessa. Viranomaisviestinnän merkitys nousi viimeksi esiin viime viikon perjantaina jälleen uuden drooniepäilyn yhteydessä. Viranomaisten sujuva tiedonkulku, selkeä ja monikielinen viranomaisviestintä ja toisaalta Suomessa asuvien vastustuskyky informaatiovaikuttamista vastaan ovat ensiarvoisen tärkeitä aikana, jolloin ilmassa olevat epävarmuudet horjuttavat yhteiskuntamme sosiaalista yhtenäisyyttä ja luottamusta. Kuten mietinnössä todetaan, sisäisestä turvallisuudesta vastaavien viranomaisten tehtävät ja osaaminen ovat lisäksi keskeisessä roolissa perus- ja ihmisoikeuksien täysimääräisen toteutumisen varmistamisessa. Vasemmistoliitto haluaakin peräänkuuluttaa jokaisen sitoutumista siihen, että Suomi on huomennakin jokaiselle ihmiselle turvallinen, demokraattinen ja ihmisoikeuksia kunnioittava hyvinvointivaltio ja oikeusvaltio. Arvoisa puhemies! Perus- ja ihmisoikeuksista on pidettävä kiinni myös ja erityisesti vaikeina aikoina, kun väkivaltaiset konfliktit, pandemiat ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat ilmiöt ravistelevat turvallisuudentunnettamme. Uhkakuvia nähdään valitettavan usein haavoittuvassa asemassa olevissa ihmisryhmissä. Puhemies! Tällä perusteella teen ennalta jaetun kannanottoehdotuksen. Tällä ehdotuksella haluamme täydentää mietintöön sisältyvää kannanottoehdotusta siltä osin, että perus- ja ihmisoikeuksien täysimääräinen toteutuminen maahanmuuttopoliittisen sääntelyn toimeenpanossa ja sen merkitys sisäiselle turvallisuudelle tulee yksiselitteisesti selväksi.

Arvoisa herra puhemies! Alkuvuodesta kansaa on puhuttanut toreilla etenkin kaksi asiaa: huoli vanhuspalveluiden tilanteesta ja työttömyyskriisi, joka on Suomessa Euroopan pahin. Nämä asiat puhuttavat myös täällä eduskunnassa, jossa ovat juuri käynnistyneet vaalikauden viimeiset valtiopäivät. Suomessa valtaa pitää miljonäärien hallitus, jota nämä ongelmat eivät hetkauta. Siksi tälläkin hetkellä joudumme eduskunnassa jälleen kerran käsittelemään uusia leikkauksia vanhuspalveluihin. Vanhuspalveluista ollaan perussuomalaisen vastuuministerin esityksellä vähentämässä jälleen yli 800 hoivatyöntekijää, vaikka tilanne on jo ennestään kriittinen. Aina kun miljonäärien hallitus leikkaa köyhiltä, sairailta, lapsilta tai vanhuksilta, kyse on kuulemma ”vaikeista päätöksistä”. Sanotaan nyt suoraan: eivät nämä päätökset ole teille vaikeita. Ne ovat vaikeita niille vanhuksille, jotka eivät saa tarvitsemaansa hoitoa. Ne ovat vaikeita niille suomalaisille, jotka eivät pääse ajoissa lääkäriin. Ne ovat vaikeita niille suomalaisille, jotka ovat menettäneet oman kotinsa hallituksen politiikan seurauksena. Ne ovat vaikeita niille yli 30 000 lapselle, jotka hallitus on pudottanut köyhyyteen. Tämä hallitus on todellakin miljonäärien hallitus, ja heitä se palvelee avokätisesti. Julkisesta taloudesta ja velkaantumisesta välittämättä. Suuryrityksiä hyödyttävä yhteisöveron alentaminen lähes miljardilla eurolla jättää valtavan aukon julkiseen talouteen, mutta se ei tuo kasvua eikä työtä. Kyse on lahjasta, ei mistään muusta. Sattumalta julkisuustietojen mukaan elinkeinoelämä valmistautuu jakamaan ennätyspotin vaalirahaa ensi vuoden eduskuntavaaleissa. Miljonäärien kukkarot ovat vastavuoroisesti auki. Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on miljonäärien hallitus, eikä se välitä suomalaisista työntekijöistä — saati työttömistä. Suomeen ollaan nyt tuomassa perusteettomia määräaikaisia työsopimuksia, vaikka edes hallituksen omassa esityksessä sen ei arvioida lisäävän työllisyyttä. Kun työntekijöiden asemaa heikennetään, tavoitteena on tietysti paisuttaa miljonäärien voittoja. Työpaikkoja sillä vain ei synny — kuten ei ole syntynyt tähänkään mennessä. Kasvava joukko työttömiä on joutunut toimeentulotuen varaan, kun työttömyysturvaa ja asumistukea on romutettu. Kun toimeentulotuen menot käännettiin ensin rajuun kasvuun, niin tietysti siitäkin sitten leikattiin. Vaikeimmassa asemassa olevat suomalaiset maksavat näin hinnan oikeistohallituksen epäonnistuneesta politiikasta. Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on miljonäärien hallitus, eikä se välitä myöskään suomalaisesta luonnosta. Suomalaisen luonnon monimuotoisuus heikkenee jatkuvasti. Suomen metsät ovat ratkaisijan roolissa niin ilmaston, luonnon kuin taloudenkin osalta. On uskallettava etsiä ratkaisuja, joiden avulla arvokkaista metsistämme saadaan arvoa tasaisemmin ja reilummin. Tarvitsemme myös ilmastolain rinnalle luontolain, johon määritellään sitovat, hallituskaudet ylittävät tavoitteet luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Se on meidän velvollisuutemme tuleville sukupolville. Arvoisa puhemies! Suomalainen politiikka tarvitsee käänteen ja nimenomaan vasemmistolaisen käänteen. Kansa on kyllästynyt epärehelliseen vaihtoehdottomuuden politiikkaan, jossa hyvinvointivaltion alas ajaminen on muka ”välttämätöntä”, kun samaan aikaan rikkaille riittää rahaa. Jos niin sanottuja kovia päätöksiä kaivataan, niin aloitetaan sitten näistä: Perutaan järjetön yhteisöveron miljardiale ja terveysjättien voittoihin valuneet Kela-korvaukset. Säädetään Suomeen miljonäärivero ja ratkaistaan sillä sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusvaje. Nämä päätökset eivät välttämättä kaikille ole mieluisia tai mukavia, mutta yhteisen edun mukaisia ne ovat.