Poutala Mika

Arvoisa puhemies! Avaan ihan nopeasti liikuntapaikkarakentamista, sitä, miten se sujuu. Eli 15 miljoonaa euroa on budjetti, siitä kaksi miljoonaa euroa menee suoraan Olympiastadionille vielä ensi vuonna, eli 13 miljoonaa jää jäljelle. Siitä alle 1,2 miljoonan euron hankkeille menee noin 40—50 prosenttia. Nämä hoitaa Lupa- ja valvontavirasto, eli jäljelle jää noin seitsemän miljoonaa euroa. Ja näissä hankkeissa, mitkä ovat yli 1,2 miljoonan euron arvoisia, maksimituki on 600 000 euroa. Sitten ovat kansallisesti merkittävät hankkeet, jotka voivat saada yli sen 600 000 euroa, mistä me nyt oikeastaan puhutaan, mutta rahaa ei ole kuin ihan muutama miljoona. Sen takia on tärkeätä, että me luodaan mahdollisuus myös näille jättihankkeille hakea valtiolta tukea. Se, mikä tässä myös on uutta, on se, että kun aiemmin ei ole ollut semmoista mekanismia, millä tuetaan sekä kulttuuri- että urheiluhankkeita, vaan on ollut ainoastaan urheiluhankkeille, ja kulttuuripuolella on ollut omansa — tämmöistä yhdistävää ei ole ollut — niin nyt se luodaan. Sen takia on hirveän tärkeätä, että tämän jälkeen tämä nyt luodaan. Se on minun mielestäni erittäin hyvä päätös. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Edustaja Tanus kysyi tästä, ymmärtävätkö nuoret niiden haasteiden ja vaikeuksien kuuluvan nuoruuteen ja osaavatko nähdä historiasta oppeja. Ihan varmasti ymmärtävät, että ne kuuluvat siihen, mutta totta kai sillä hetkellä se on varmasti vaikeata elää siinä, koska niitä kokemuksia ei ole niin paljon. Kun minä käyn tapaamassa nuoria, minä nimenomaan kerron esimerkiksi siitä, minkälaisia tilanteita Suomen historiassa meillä on ollut. Ollaan jopa itse tavallaan oltu osa sotaa, ja sieltäkin ollaan noustu, jälleen päästy, ja tästäkin hetkestä noustaan. Historiasta voi oppia paljon, mutta se on myös haastavaa. Edustaja Tynkkynen kysyi erittäin osuvasti ja asiallisesti siitä, että nuorille ei pitäisi jättää velkaa, kun nyt näyttää siltä, että sitä jää. Puheessa tietenkin tarkoitin valtionvelkaa, ja se on iso asia, ja sekään ei ole mikään helppo tilanne, mutta edustaja Tynkkynen puhui varmasti nimenomaan henkilökohtaisesta velasta tässä näin. Se, mitä nyt tehtiin tässä opintotuen uudistuksessa, on se, että siinä nimenomaan korotettiin valtion takaisinmaksuprosenttia, kun valmistuu tavoiteajassa. Eli tällä tavalla nimenomaan pyritään siihen, että se velka olisi pienempi kuin mitä se on ollut. Nämä toki tulevat voimaan vasta jopa muutaman vuoden päästä, eli siihen menee aikaan. Edustaja Hopsu kertoi, että vihreät nuoret ovat tehneet listan työllistämisajatuksista ja ‑ideoista — erittäin hyvä. Tietenkin kuuluu Marttiselle, mutta itsekin haluan tähän tutustua, joten kaivan sen kyllä netistä sitten itse. Sitten vielä kerkiän edustaja Marttilalle vastata. Tässä puheeni lopussa sanoin nuorille, että olet arvokas juuri sellaisena kuin olet, ja Marttila kysyi, koskeeko viesti myös vähemmistöön kuuluvia nuoria. Ehdottomasti. Tämä koskee ihan jokaista. Jo kristillisen peruskäsityksen mukaan jokainen ihminen on samanarvoinen huolimatta mistään eri asioista, ja tästä haluan itse pitää kiinni, että jokainen ihminen on täysin samanarvoinen ja jokaiselle kuuluu samanlainen ihmisarvo. Meidän pitää kohdella jokaista täysin samalla lailla huolimatta mistään muista asioista. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos kaikille erittäin hyvistä puheenvuoroista. Nostan muutamasta puheenvuorosta ajatuksia tässä esille: Ensimmäisenä edustaja Kempin, keskustan puheenvuoro: Jäin ihmettelemään sitä, että kun välikysymyksen otsikossa lukee kaksi kertaa sana nuori ja ensimmäistä kertaa Suomen historiassa meillä on nuorisoministeri, niin nuorisoministeri on väärä henkilö vastaamaan. [Välihuutoja] Tuntuu erikoiselta. Ja vielä sen verran voin sanoa, että käytiin pääministeri Orpon kanssa keskustelua, ja hän sanoi, että hän voi vastata, ja minä sanoin, että eiköhän se ole minun rooteliani. [Välihuutoja] No, tämä on ihan ymmärrettävää, ja se on ihan sallittua, mutta tuntuu erikoiselta, että vastuuministeri vastaa sitten tavallaan väärässä paikassa. No, edustaja Gebhard SDP:stä sanoi, että voisiko Orpo vedota yrityksiin, että nyt olisi oikea aika palkata nuoria töihin. Eikö näin, että näin on tehty? [Petteri Orpo: Kyllä!] — Kyllä. Näin on tehty. [Antti Kurvinen: Se oli hyvä juttu! Peukut pystyyn!] Ja nytten nimenomaan meidän pitää yhdessä sekä poliittisesti että myös yritysten kantaa vastuuta tästä tehtävästä. Edustaja Siponen keskustasta sanoi, että on ylimielistä väheksyä ihmisten kokemuksia. Jäin ihmettelemään, missä se väheksyminen on. [Ben Zyskowicz: Ja kuka väheksyy?] Itse en ainakaan ole havainnut tämmöistä, eikä siinä tullutkaan ketään kohtaan suoraa syytöstä, mutta toivon, että kukaan ei väheksy, jos semmoista on ollut. Ihmisen kokemus on aito kokemus. Näyttää se ulkoapäin miltä tahansa, niin sitä ei voi kukaan muu arvostella. Edustaja Alametsältä tuli mielestäni kaksi hyvää ehdotusta: terapiatakuun laajennus alle 29-vuotiaille ja kouluterveystarkastuksen yhteyteen mielenterveyden tarkastus. Näkisin erittäin potentiaalisena tämän, että seuraavissa hallitusneuvotteluissa nämä otettaisiin mukaan hallitusohjelmaan. Se olisi hieno asia. Me ollaan tehty ensimmäinen askel tässä terapiatakuussa, saatu se voimaan, ja toivon, että siihen taloudelliset resurssit riittävät. Ymmärrän, että tässä taloustilanteessa sekään ei ole mikään itsestäänselvyys. Sitten vielä edustaja Lohikoskelle: erittäin hyvä ehdotus, velkajarru myös opintotukeen. Siinä mielessä positiivisesti voi sanoa, että se me tehtiin. [Pia Lohikoski: Jo oli aikakin!] Hallitus nimittäin estää alaikäisten velkaantumista. Kotona asuva alaikäinen ei voi nostaa opintotukea ja saada siihen valtion tukea, koska toisen asteen koulutus on maksuton. [Vasemmistoliiton ryhmästä: Opintolainaa! — Tehän ymmärsitte väärin!] — Lainaa, nimenomaan lainaa: ei voi alaikäinen nostaa lainaa, jos asuu kotona. Tämä on nimenomaan hyvä velkajarru. [Antti Kurvinen: Se on hyvä!] Haluan lopettaa edustaja Harkimon erittäin hienoon oivallukseen, että paras tapa saada nuorisotyöttömyys ratkaistua on saada yritykset kasvuun. [Arto Satonen: Kyllä!]

Arvoisa puhemies! On hienoa, että olemme koko eduskunta kokoontuneet keskustelemaan tärkeästä aiheesta: Suomen tulevaisuudesta, meidän nuorista. Kun olen viimeisen vuoden aikana kiertänyt Suomea, tavannut lähes 23 600 nuorta ja keskustellut heidän kanssaan, sama viesti on toistunut: tulevaisuus tuntuu monesta nuoresta yhä epävarmemmalta. Opetus‑ ja kulttuuriministeriössä tehdyssä selvityksessä tunnistettiin neljä nuorten tulevaisuususkoon vaikuttavaa kehityskulkua: globaalit kriisit, yhteiskunnalliset muutokset, yksilökeskeisyyden vahvistuminen ja kokemukset sukupolvien välisestä epäoikeudenmukaisuudesta — sekä se, miten nuorista ja tulevaisuudesta puhutaan. Selvitystyön mukaan useimmat nuoret haaveilevat edelleen pysyvän työn, omistusasunnon, ydinperheen, hyvinvointivaltion ja elinkelpoisen ympäristön kaltaisista asioista. Aiemmille sukupolville ne ovat näyttäytyneet itsestään selviltä. Tänä päivänä nuoret pohtivat yhä useammin, ovatko ne enää heille mahdollisia. Jo hallitusohjelmaa rakennettaessa nuorten hyvinvoinnin parantamiseen kiinnitettiin erityinen huomio. Yhteiskunnassa voidaan niin hyvin kuin perheissä voidaan. Nuoret itse kertovat kaipaavansa vanhempiensa läsnäoloa ja yhteistä aikaa. Perheiden hyvinvointia ja tärkeää kasvatustyötä tukemalla voidaan vahvistaa nuorten uskoa tulevaan. Perheet tarvitsevat tukiverkkoja, joihin nojautua arjen haasteiden keskellä. Lapsiperheiden palveluiden uudistuksessa nykyinen kasvatus‑ ja perheneuvonta, perhetyö, tehostettu perhetyö ja perhekuntoutus kootaan yhdeksi yhtenäiseksi palvelukokonaisuudeksi. Hallituksen tavoitteena on uudistaa palveluita siten, että perheet saavat tarvitsemansa avun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja yhdestä paikasta ilman eri palveluiden välillä pompottelua. Yksi asia, joka toistuu nuorten kohtaamisissa, on se, miten tarkasti nuoret kuuntelevat meitä aikuisia. Nuoret toivovat enemmän kohtaamista ja vähemmän vastakkainasettelua. Tulevaisuususkoon vaikuttaa se, miten me aikuiset puhumme nuorille ja nuorista. Meidän vastuullamme on rakentaa keskustelukulttuuria, joka antaa tilaa toivolle, mahdollisuuksille ja onnistumisille ja jossa epäonnistuminenkin on turvallista ja sallittua. Mielen hyvinvoinnin vahvistaminen on keskeinen osa tulevaisuususkon rakentamista. Hallitus on ottanut käyttöön lasten ja nuorten terapiatakuun, jonka myötä alle 23-vuotiaat pääsevät hoitoon viimeistään kuukauden kuluessa maksuttomasti. Nopea ja oikea-aikainen apu ehkäisee ongelmien kasaantumista, tukee arjen haasteissa ja vahvistaa luottamusta tulevaan. Nuoret toivovat, että jokaisella olisi mahdollisuus myös harrastaa. Harrastamisen Suomen malli tarjoaa maksuttoman harrastuksen koulupäivän yhteydessä jokaiselle nuorelle. Harrastus ei ole pieni asia, vaan se voi olla ratkaiseva kokemus — hetki, jolloin kokee onnistumisen, löytää kaverin ja huomaa kuuluvansa joukkoon. Hallitus on lisännyt Harrastamisen Suomen mallin rahoitusta viidellä miljoonalla eurolla, ja mallia pilotoidaan nyt myös toisen asteen oppilaitoksissa. Kouluissa nuorten viesti on ollut selkeä: arjen pienet asiat ratkaisevat. Puhutaan oppimisrauhasta, jaksamisesta ja siitä, että jokainen kohdataan yksilönä. Siksi hallitus on panostanut kouluun: perustaitojen vahvistamiseen, oppimisen tuen uudistamiseen ja oppimisrauhan parantamiseen kieltämällä kännykät oppitunneilla. Samalla liikunnallinen elämäntapa on tuotu osaksi esi‑ ja perusopetuksen tavoitteita, S2 -kielen opetusta vahvistettu sekä panostettu koulutukselliseen tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen. Arvoisa puhemies! Jokaisella nuorella Suomessa on oltava edellytykset hyvään elämään sekä mahdollisuus tavoitella unelmiaan. Hallitus edistää koko maassa saavutettavia peruspalveluja: nuorisotyötä, koulutusta, mielenterveyspalveluja ja harrastusmahdollisuuksia. Samalla vahvistetaan nuorten osallisuutta. Tuleva tulevaisuusselonteon toinen osa tuo tähän lisää konkreettisia linjauksia, erityisesti nuorten vaikutusmahdollisuuksien parantamisella. Monelle nuorelle etsivä nuorisotyö tai työpaja on käännekohta suunnan löytymiselle. Nuorisotyöntekijä on usein se aikuinen, jonka kanssa on helppo puhua — joku, joka ei kysy vain, mitä kuuluu, vaan jää myös kuuntelemaan vastauksen. Nuorten työpajatoiminta parantaa nuoren valmiuksia koulutukseen, tutkinnon suorittamiseen ja työelämään pääsyyn. Palvelujärjestelmän muutosten myötä ohjaus nuorten työpajoille on vähentynyt, vaikka tarve ei ole kadonnut — itse asiassa päinvastoin. Tästä syystä hallitus käynnistää selvityksen, jossa jäsennetään haasteet ja kehitetään konkreettiset toimintamallit varmistamaan nuorten parempi pääsy työpajoihin. Tämän lisäksi olen käynnistänyt nuorisotyötä koskevan visiotyön osana laajempaa nuorisopolitiikan kehittämistä. Tavoitteena on rakentaa yhdessä kentän kanssa kunnianhimoinen visio 2040-luvulle. Työn tiimoilta tulen kutsumaan koolle parlamentaarisen keskustelun nuorisotyön merkityksestä ja tulevaisuudesta. Hallituksen tavoitteena on turvata hyvinvointiyhteiskunnan kantokyky tuleville sukupolville. Tällä hallituskaudella vaikeita ratkaisuja ei ole tehty kevyin perustein. Nuorille ei voi jättää perinnöksi vain velkaa. Meidän päättäjien vastuulla on varmistaa, että Suomessa on jatkossakin mahdollisuus hyvinvointiin, koulutukseen ja työhön. On selvää, että tämänhetkinen työttömyystilanne ei ole hyväksyttävä. Liian moni nuori lähettää hakemuksia saamatta vastausta. Kestävä ratkaisu nuorisotyöttömyyteen löytyy talouskasvun vahvistamisesta. Hallitus on tehnyt laajasti toimia kasvun edistämiseksi: ratkaisuja verotuksessa, rahoituksen saannissa, investointien vauhdittamisessa, tki-panostuksissa ja luvituksessa. Ympäri Suomea on saatu positiivisia uutisia investoinneista. Teollisuustuotanto nousi korkeimmalle tasolleen sitten vuoden 2008. Bruttokansantuotteen kasvu oli Suomessa kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,9 prosenttia — nopeammin kuin missään muussa EU-maassa ja OECD-maiden toiseksi nopeinta tahtia. [Oikealta: Kuulitteko, edustaja Tuppurainen?] Työttömyyden saaminen laskuun ja työllisyyden kasvuun on hallituksen tärkeimpiä tavoitteita. Vanhempien työllisyyden tukeminen on tehokkain tapa vähentää lapsiperheköyhyyttä. Juuri työn ja työllistämisen, yrittäjyyden ja kasvun edellytyksiä hallitus on tällä kaudella edistänyt, ja tulokset alkavat nyt näkyä. On tärkeää, että nuori pääsee valmistuttuaan mahdollisimman nopeasti työn syrjään kiinni. Hallitus on ohjannut 50 miljoonaa euroa nuorten työllistymisseteliin, jolla helpotetaan nuoren pääsyä työpaikkaan. Alueet ovat viestineet työllistymissetelin käytön vilkastumisesta. Työllistymissetelin ehtoja joustavoitetaan kolmen kuukauden työllistymisjaksoihin ja laajennetaan sen käyttömahdollisuudet järjestösektorille mahdollistaen työllistymissetelin käytön yhä useammalle nuorelle. Samalla työttömyysturvalla opiskelua helpotetaan. Lisäksi hallitus toteuttaa 11 suurimmassa kaupungissa naapurustoihin ja kaupunginosiin kohdistuvan pilotin nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi. Pilottiin on kokonaisuudessaan varattu 15 miljoonaa euroa. Pilottien avulla tuemme kaupunkeja ja työllisyysalueita toimimaan vahvemmin nuorten työllistymisen ja koulutuksen puolesta alueilla, joilla on erityisen hankala tilanne. Arvoisa puhemies! Koulutus on edelleen paras keino työllistyä. Nuorisobarometrin mukaan 81 prosenttia nuorista haluaa suorittaa korkeakoulututkinnon. Hallituksen tavoitteena on mahdollistaa tämä yhä useammalle nuorelle. Jokaisessa maakunnassa on vähintään yksi korkeakoulu. Tällä hallituskaudella yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin on lisätty yli 2 000 aloituspaikkaa kohdistuen erityisesti osaajapula-aloille ja talouskasvun edellytyksiä vahvistaviin koulutuksiin. Syksyllä käynnistyy opintosetelikokeilu alle 29-vuotiaille nuorille, jotka jäävät ilman korkeakoulupaikkaa. Kokeiluun on varattu yli 50 miljoonaa euroa. Opintoseteli mahdollistaa opintojen aloittamisen avoimessa korkeakoulussa, eri alojen kokeilemisen ja vähentää painetta tehdä täydellinen valinta heti. Tämä on tärkeää, sillä yksi tulevaisuususkoa heikentävä tekijä on kokemus siitä, että epäonnistuminen yhdessä valinnassa sulkee ovia pysyvästi. Me haluamme viestiä päinvastaista: mahdollisuuksia ja reittejä eteenpäin on monia. Opintotuen uudistuksen tavoitteena on mahdollistaa täysipäiväinen opiskelu ja tukea opintojen sujuvaa etenemistä. Uudistuksessa vähennetään alaikäisten velkaantumista ja turvataan perheellisten opiskelijoiden toimeentuloa. Näillä toimilla lisätään luottamusta siihen, että kouluttautuminen on kaikille mahdollista — tinkimättä haaveesta perheellistyä. Harjoittelupaikat ovat keskeinen osa sujuvaa siirtymää työelämään. Valtio kantaa tässä vastuunsa palkkaamalla tänä vuonna 500 nuorta määräaikaisiin tehtäviin. Vastaavia avauksia tarvitaan laajasti koko yhteiskunnassa. Kriittisin tilanne on aloilla, joilla harjoittelu on edellytys valmistumiselle. Ministerien Talvitie ja Rydman johdolla koottiin hiljattain keskeiset sotealan toimijat yhteen etsimään ratkaisuja, jotta opiskelijat pääsevät suorittamaan opintonsa loppuun ja siirtymään työelämään ajallaan. Tarvitsemme uudistuksia, kuten harjoittelujen tasaisempaa ajoittautumista ympäri vuoden, sekä valtakunnallisen koordinaation vahvistamista, jotta paikat ja opiskelijat kohtaavat nykyistä paremmin. [Timo Heinonen: Kuulostaa järkevältä!] Hallitus on uudistanut seuratukea, jonka myötä tänä kesänä 1 250 nuorta pääsee kesätöihin urheiluseuroihin. [Arto Satonen: Oikein!] Uudistuneella seuratuella monet nuoret saavat ensimmäisen kesätyömahdollisuutensa urheiluseurassa ja puolestaan urheiluseurat pääsevät lisäämään entisestään lasten ja nuorten kesätoimintaa. Suomen kilpailukykyä vahvistetaan panostamalla hallituskauden aikana miljardi lisää tutkimus‑ ja kehitystoimintaan. Teemme suuria investointeja esimerkiksi tohtorien kouluttamiseen. Näin luodaan tietoa ja osaamista, kasvatetaan tuottavuutta, luodaan työpaikkoja ja hyvinvointia. Arvoisa puhemies! Näissä tuhansissa kohtaamisissa nuorten kanssa, mitä olen käynyt, yksi asia nousee ylitse muiden: se, kuinka upea ja osaava sukupolvi tässä maassa on kasvamassa. Nuoret ovat valveutuneita, ja he haluavat vaikuttaa. Tulevaisuususko rakentuu tässä ja nyt: turvallisessa vuorovaikutuksessa, merkityksellisessä tekemisessä sekä koulutus‑ ja työmahdollisuuksissa. Vaikka haasteet ovat todellisia, Suomessa on runsaasti vahvuuksia, joiden varaan rakentaa. Hallitus toimii [Puhemies koputtaa] nuorten tulevaisuususkon vahvistamiseksi laaja-alaisesti. Samalla haluan korostaa: Tämä ei ole vain hallituksen tehtävä. Tämä on meidän kaikkien [Puhemies koputtaa] yhteinen tehtävä. Nuorilla on oikeus uskoa tulevaisuuteen. Meidän tehtävämme on tehdä päätöksiä, jotka vahvistavat tätä luottamusta ja avaavat mahdollisuuksia. Haluan lopuksi sanoa erityisesti nuorille, jotka mahdollisesti seuraavat tätä keskustelua: [Vasemmalta: Onpa pitkä vastaus!] Olet ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin olet. [Puhemies koputtaa] Tämä maa tarvitsee sinun osaamistasi ja unelmiasi. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Meillä on paraikaa menossa opintotukiuudistuksen kokonaisuudistus, missä pyritään nimenomaan varmistamaan se, että kokoaikainen opiskelu olisi mahdollista jokaiselle nuorelle. Tämä on oikeastaan se perusedellytyskin: kun me pystytään opiskelemaan, se takaa parhaan mahdollisen edellytyksen tulevaisuuteen. Totta kai, jos me verrataan esimerkiksi meidän nuoruutta ja sitä, että ei ollut tämmöinen lainapainotteinen systeemi, tämä on täysin erilainen, mutta jos mietitään tällä hetkellä, minkälaisessa valtion taloustilanteessa me eletään, niin en näe kohtuuttomana sitä, että me tehdään sitä tämänhetkistä järjestelmää lainapainotteiseksi. Sen lisäksi tällä hetkellä — justiin tuli nuorisobarometritutkimus, missä sanottiin — yli 80 prosenttia nuorista haluaa korkeakouluttautua. Tämä oli mielettömän hieno uutinen siitä, että ei meidän nuorten tulevaisuususko varsinkaan koulutuksen osalta ole menetetty. Tähän haluaisin itse panostaa ja korostaa, että vaikka se systeemi on lainapainotteinen tällä hetkellä ja varmasti pitkälle tulevaisuuteen, niin aina opiskelu kannattaa ja se on varmin takuu siitä, että tulevaisuudessa voi myös menestyä ja työllistyä.