Puisto Sakari

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kuten muutamakin edustaja nosti esiin, niin tänä päivänä mineraalit ovat tietysti kiinteä osa teollisuuspolitiikkaa, mutta ne ovat osa turvallisuuspolitiikkaa, kokonaisturvallisuutta. Tässä asetelmassa täytyy miettiä erilaisia riippuvuuksia, ja mineraalialalla — puhutaan sitten louhinnasta tai kaivostoiminnasta tai jalostuksesta tai erilaisesta mineraaliteknologiasta, liikkuvista työkoneista — Suomi on siinä asemassa, että enemmän on ehkä kysymys siitä, miten muilla on riippuvuutta meistä. Eli se ei ole pelkästään nyt toiseen suuntaan, vaan meillä on tässä yhteydessä paljon tarjottavana. Tämä on yksi niistä tärkeistä strategisista sektoreista ja myös osaltaan pääsylippu moniin kansainvälisiin kumppanuusverkostoihin ja liittoumiin, koska meitä kohtaan kohdistuu kiinnostusta. Itse tässä esityksessä, joka nyt on käsittelyssä, keskeinen ympäristön tulokulma on nimenomaan kiertotalouden vahvistaminen, eli tämä on sinänsä positiivinen asia ympäristön näkökulmasta. Mitä tulee näihin tarkkoihin lukuihin, niin nehän tietysti riippuvat niistä itse metalleista, siis puhutaanko perusmetalleista vai arvometalleista, strategisista mineraaleista, teollisista kaivannaisista, harvinaisista maametalleista. Suomella on kyllä aika iso tarjouma näistä maaperässä: nikkeliä tai kobolttia perusmetalleissa ja kultaa, hopeaa arvometalleissa. Meiltä löytyy myös erilaisia harvinaisia maametalleja. Meillä löytyy erilaisia teollisuusmetalleja, esimerkiksi platinaryhmän metalleja, platina, palladium, taitaa olla jonkun verran rodiumiakin ja niin edespäin. Meillä on aika laaja kattaus. Sitten meillä on paljon jalostusosaamista ja kyvykkyyttä, teollista jalostuskapasiteettia, eli se ei ole pelkästään se raaka-aine vaan nimenomaan sen jalostus korkeimman lisäarvon tuotteeksi. Tärkeä on tämä arvoketju aina sieltä etsinnästä kaivostoimintaan ja jalostukseksi, ja sitten on myös teknologiaa ja valmistusta näistä mineraaleista. Tarkat prosenttimäärät pitää tietysti katsoa segmenteittäin, mutta sanoisin, että Euroopassa, EU:ssa Suomi ja Ruotsi ovat ne isot kaivosmaat. Jos ajattelen ylipäätänsä kaivostoimintaa, niin isoja toimijoita ovat esimerkiksi Kanada, Australia ja sitten tietyillä segmenteillä Kiina on hyvin vahva, varsinkin harvinaisissa maametalleissa, sitten Venäjä, Etelä-Afrikka hallitsevat tiettyjä metalleja. Tässä päällimmäiset huomiot. Kiitos, hyvät edustajat.

Arvoisa puhemies, hyvät edustajat! Tässä esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki eräiden EU:n kriittisiä raaka-aineita koskevan asetuksen mukaisten velvoitteiden toimeenpanosta ja valvonnasta. Lisäksi muutettaisiin eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annettua lakia, Geologian tutkimuskeskuksesta annettua lakia, ympäristönsuojelulakia ja maa-aineslakia. EU:n kriittisiä raaka-aineita koskeva asetus astui voimaan 23. toukokuuta 2024. Asetuksen tavoitteena on muun muassa parantaa kriittisiin raaka-aineisiin liittyvää seurantaa ja vähentää niihin liittyviä toimitusriskejä sekä varmistaa näiden raaka-aineiden vapaa liikkuvuus sisämarkkinoilla ja ympäristönsuojelun korkea taso kiertotaloutta ja vastuullisuutta edistämällä. Asetus on suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä, mutta, kuten EU-asetukset usein, se edellyttää eräiltä osin täydentävää kansallista sääntelyä, kuten toimivaltaisesta viranomaisesta säätämistä. Eräitä asetuksen vaatimuksia on jo aiemmilla lainsäädännön muutoksilla kansallisesti pantu täytäntöön. Tämä hallituksen esitys täydentää asetuksen täytäntöönpanoa. Nyt esitetyillä uudella lailla ja lakien muutoksilla määrättäisiin useita asetuksen kansallisen täytäntöönpanon edellyttämiä toimivaltaisia viranomaisia, joista ei vielä ole säädetty kansallisesti. Kriittisten raaka-aineiden asetuksessa esimerkiksi asetetaan suoraan vaatimuksia eräille niin kutsuttuja kestomagneetteja sisältäville tuotteille. Tuotteiden vaatimukset koskevat muun muassa niiden merkintää tavalla, joka edistää tuotteiden sisältämien kriittisten raaka-aineiden kierrätystä. Vaikka vaatimukset tulevat suoraan EU-asetuksesta, kansallisesti on määritettävä se viranomainen, joka valvoo näiden tuotteiden markkinoille saattamista. Tässä esityksessä tämä kestomagneetteja sisältävien tuotteiden markkinavalvonta esitetään hajautettavan Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon ja muihin viranomaisiin, jotka valvovat kyseisiä tuotteita jo nykyisellään muista lähtökohdista. Asetus edellyttää jäsenvaltioita myös laatimaan tietokannan käytöstä poistetuista kaivannaisjätealueista sekä laatimaan niin kutsutun kansallisen mineraalien etsintäohjelman. Kansallisella etsintäohjelmalla tarkoitetaan yleistä kansallisen tai alueellisen tason etsintää esimerkiksi laatimalla ennustekarttoja mahdollisista mineraalipotentiaalisista alueista. Kaivannaisjätetietokantaan puolestaan on merkittävä maamme käytöstä poistetut kaivannaisjätealueet ja niihin liittyviä eräitä tarkempia tietoja. Näin pyritään parantamaan tietoa kiertotaloushankkeiden kannalta mielenkiintoisista käytöstä poistetuista jätealueista. Näistä tehtävistä vastaavaksi viranomaiseksi esitetään Geologian tutkimuskeskusta GTK:ta, jonka tehtäväalaan niiden on katsottu sopivan hyvin. Lisäksi asetus vaatii jäsenvaltioita laatimaan kriittisten raaka-aineiden kierrätyksen edistämiseen tähtäävän ohjelman. Ohjelmassa tulee olla toimenpiteitä muun muassa resurssitehokkuuden ja teknologisen kehityksen edistämiseksi, jätteen synnyn ehkäisemiseksi sekä kriittisiä raaka-aineita sisältävien tuotteiden uudelleenkäytön, korjauksen, keräyksen, lajittelun ja kierrätyksen lisäämiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriötä esitetään ohjelmasta vastaavaksi viranomaiseksi. Asetuksen täytäntöönpanosta on myös raportoitava. Työ- ja elinkeinoministeriö esitetään määrättäväksi raportoinnista vastaavaksi viranomaiseksi. Edellä tarkoitettujen viranomaistehtävien määräämisen lisäksi säädettäisiin hallinnon sujuvan toiminnan varmistamiseksi tarpeellisista teknisistä säännöksistä. Lisäksi säädettäisiin informatiivisesti tiettyjen toiminnanharjoittajien velvoitteesta laatia alustava taloudellinen arviointitutkimus kaivannaisjätteiden sisältämien kriittisten raaka-aineiden hyödyntämispotentiaalista asetuksen mukaisesti. Velvoite tulee suoraan EU-asetuksesta, mutta informatiivisella sääntelyllä voidaan parantaa toiminnanharjoittajien tietoisuutta niitä koskevasta asetuksen velvoitteesta. Raaka-aineasetus jättää jäsenvaltioille vain vähän kansallista liikkumavaraa. Tällä hallituksen esityksellä pyritään asetuksen tehokkaaseen ja tarkoituksenmukaiseen täytäntöönpanoon sekä elinkeinotoiminnan harjoittajiin ja viranomaisiin kohdistuvan hallinnollisen taakan minimointiin. Lakien esitetään tulevan voimaan 1. marraskuuta 2026.

Arvoisa puhemies, hyvät edustajat! Tänään käsiteltävänä on hallituksen esitys luottolaitosdirektiivin muutosdirektiivin täytäntöönpanosta. Esityksen taustalla ovat luottolaitoksia koskevat luottolaitosdirektiivin ja vakavaraisuusasetuksen muutokset. Direktiivin ja asetuksen muutoksilla on saatettu voimaan Euroopan unionissa vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen uudistetut kansainväliset standardit pankkilainsäädännölle eli niin kutsutut Basel III -standardit. Lisäksi muutoksien tavoitteena on kehittää pankkivalvontaa sekä vahvistaa pankkisektoria kohtaamaan paremmin ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan — ESG:hen — liittyviä riskejä. Luottolaitosdirektiivin täytäntöönpano edellyttää muutoksia useisiin kansallisiin lakeihin, kuten luottolaitoslakiin, Finanssivalvonnasta annettuun lakiin sekä sijoituspalvelulakiin. Lakimuutokset koskevat useita eri osa-alueita, esimerkiksi luottolaitosten hallintoa ja riskienhallintaa, viranomaisten tietojenvaihtoa, kolmansien maiden sivuliikkeiden vaatimuksia sekä Finanssivalvonnan valvontatyötä ja toimivaltuuksia. Lisäksi lakimuutokset koskevat Finanssivalvonnan riippumattomuutta. Muutosten myötä Finanssivalvonnan johtokunnan jäseniä sekä Finanssivalvonnan virkamiehiä velvoittavat esimerkiksi karenssisäädökset, sekä kiellot hankkia tai luovuttaa tiettyjä rahoitusvälineitä. Direktiivin tarjoama kansallinen liikkumavara ehdotetaan esityksessä hyödynnettäväksi panemalla täytäntöön ne kansalliset optiot, jotka mahdollistavat joustavuutta ja vähentävät hallinnollista taakkaa. Lisäksi esityksessä ehdotetaan otettavaksi käyttöön EU:n vakavaraisuusasetuksen tarjoama kansallinen optio asuntoluottojen riskipainoa koskevasta määräaikaisesta siirtymäajasta. Kyseinen siirtymäaika mahdollistaa sisäisiä riskimalleja käyttäville pankeille suotuisamman vakavaraisuuskohtelun kokonaisriskipainolattian laskennassa. Lisäksi täytäntöönpanosta erillisenä asiana ehdotetaan hallituksen esityksessä muutoksia Suomen Pankin riippumattomuuden vahvistamiseksi. Muutokset esitetään Suomen Pankin virkamiehistä annettuun lakiin. Ehdotettujen muutosten myötä Suomen Pankki voisi jatkossa tehdä karenssisopimuksia virkamiesten kanssa. Ehdotetuista muutoksista seuraa vaikutuksia erityisesti luottolaitoksille, Finanssivalvonnalle ja Suomen Pankille. Näille tahoille tulee tiettyjä uusia velvollisuuksia, jotka vaikuttavat niiden hallinnolliseen taakkaan. Riskienhallintaa ja valvontaa koskevat muutokset tehostavat luottolaitosten riskienhallintaa sekä riskien viranomaisvalvontaa, mikä parantaa rahoitusjärjestelmän vakautta. Lisäksi samalla esityksellä pannaan täytäntöön EMIR-direktiivi ja annetaan EMIR-asetusta täydentävää kansallista sääntelyä keskusvastapuolia koskien. Esitykseen sisältyvät lait on tarkoitus saattaa voimaan mahdollisimman pian, jotta luottolaitosdirektiivi saadaan pantua täytäntöön.

Arvoisa puhemies! Tästä erityistalousaluekokeilusta haluaisin sen sanoa, että yksi vaihtoehto, mitä siinä kannattaa tosissaan tutkia, on se, jos sen saisi kumppanuusohjelman kautta sinne sisään, koska EU:lla on myös intresseissä tehdä vähän vastaavia alueellisia esityksiä, ja tätä itse mietin. Matkailu on tosi tärkeää, ja siinähän Lapin matkailu on hyvä esimerkki. Se, mitä siellä on onnistuttu tekemään oikein, on pitkällä aikavälillä tällainen yhtenäinen ajattelu. Yritykset toimivat hyvin yhteen maakuntien kanssa. Me tarvitaan samanlaista ajattelua sinne itäiseen Suomeen, ja olen tästä käynyt siis ihan keskeisimpien yritysten kanssa, myös ulkomaalaisten, esimerkiksi ihan lentoyhtiöidenkin kanssa keskustelua, millä voisi saada matkailuvirtaa sinne. Näkisin, että siinä on kovinkin iso potentiaali, sanotaan, vaikka luontomatkailu tai kulttuurimatkailu ja niin edespäin. Ajattelen, että tässä on paljon potentiaalia, ja se myös tasoittaa tätä matkailun kausivaihtelua siten, että matkailu on ja pysyy kestävänä koko Suomessa.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen tavoitteena on parantaa ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan eli ESG:hen liittyvän luokitustoiminnan läpinäkyvyyttä ja laatua. Kyseinen EU-asetus on Suomessa suoraan sovellettavaa oikeutta. Jäsenvaltiot velvoitetaan kuitenkin nimeämään kansallinen toimivaltainen viranomainen, jolle Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen voi siirtää tiettyjä toimivaltuuksiaan. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että Finanssivalvonta nimetään EU-asetuksessa tarkoitetuksi kansalliseksi toimivaltaiseksi viranomaiseksi. EU-asetus ei sisällä kansallisia optioita tai muuta liikkumavaraa. Hallituksen esityksessä ehdotetaan myös pieniä korjauksia Finanssivalvonnasta annetun lain määritelmään, joka koskee muita finanssimarkkinoilla toimivia tahoja. Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen suoravalvonnassa olevat tahot ehdotetaan rajattavaksi määritelmän ulkopuolelle. Muutoksilla kavennettaisiin Finanssivalvonnan valvontavaltuuksia sellaisiin toimijoihin, jotka ovat Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen suoravalvonnan piirissä. Lisäksi muusta kokonaisuudesta erillisenä asiana ehdotetaan teknisiä korjauksia rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annettuun lakiin asianajajia koskeviin seuraamussäännöksiin. Esityksen mukaan rahanpesusääntelyn mukaiset hallinnolliset seuraamukset voitaisiin kohdistaa jatkossa ainoastaan elinkeinotoimintaa harjoittaviin asianajajiin ja asianajoyhtiöihin eikä enää asianajajiin ja heidän avustajiinsa henkilökohtaisesti. Muutoksella seuraamussäännökset saatettaisiin vastaamaan aiemmin muutettua rahanpesulain soveltamisalaa. Lait on tarkoitettu tulemaan pääosin voimaan 2. päivä huhtikuuta 2026, jolloin jäsenvaltioiden on nimettävä EU-asetuksen mukainen kansallinen toimivaltainen viranomainen. — Kiitoksia.