Ranne Lulu

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Totean nyt liikennepolitiikasta sen verran, että siltarumpupolitiikka on vaihtunut koko Suomen liikennepolitiikkaan, [Naurua] ja tämä hallitus on nimenomaan painottanut teitä huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin. [Keskustan ryhmästä: Voi hyvänen aika!] Te olette aikaisemmin harrastaneet nimenomaan siltarumpuja, pyöräteitä, sidoitte meidät EU:n tiukkaan päästökauppaan, viherhumppaan. Tällä hetkellä painotus on nimenomaan teissä. Ja voin todeta, että emme ole edelleenkään käyttäneet yhtään uutta rahaa Turkkusen junaan, jonka yhtiön te perustitte. [Jouni Ovaska: Ja te rahoititte!] Yksityistierahoitusta ollaan jälleen nostamassa, se on jälleen lähdössä ylöspäin. Niitä summia ja hankkeita, joita investointeja tiepuolella tällä hetkellä meillä on menossa, te olette odottaneet kymmeniä vuosia. Meillä on kaksi ja puoli miljardia tiehankkeita käynnistymässä tämän kauden aikana. Me todella vahvistamme koko Suomea. Unohdamme ne teidän siltarumpunne ja satsaamme koko Suomen huoltovarmuuteen, turvallisuuteen. Meillä riittää rahaa, tällä menolla jos jatkamme nyt kun suunta on muuttunut, myös niihin alempiasteisiin teihin.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti. Totean ensin, että mehän teemme sisäministeriön kanssa erittäin tiivistä yhteistyötä nimenomaan sen puolesta, että sopimuspalokuntien toimintaedellytyksistä pidettäisiin huolta. Tämä oli hyvä nosto, minkä edustaja Werning teki, eli tässä ollaan kyllä samalla asialla varmasti kaikki. No, sitten totean tässä, että mehän puhutaan nyt asetuksesta eli suoraan sovellettavasta lainsäädännöstä. Tietenkin meillä liikenne- ja viestintäministeriössä on linjattu aivan selkeästi, että me emme tee mitään sellaista ylimääräistä, johon meitä ei EU-suunnalta velvoiteta, ja että ne päätökset ja linjaukset, joita kansallisesti täällä tehdään, ovat meille taloudellisesti ja teknisesti järkeviä. Eli joka kerta, kun puhutaan lainsäädännöstä ja kansallisista liikkumavaroista, niin maksimaalinen hyödyntäminen ja maksimaaliset joustot kyllä varmasti käytetään. AdBluesta sen verran, että tämä keskustelu ja vaikuttamistyöhän on siellä EU-suunnalla koko ajan jatkuvaa ja yhteistä yli puoluerajojen, jotta me tästä päästäisiin eteenpäin ja jotta Suomen ei tarvitsisi hirttäytyä huonoihin ratkaisuihin ja vaihtoehtoihin. Tämä työ on vielä kesken, ja tätä vaikuttamistyötä on itse asiassa kolme vuotta, kolme ja puoli vuottakin kohta tuolla EU:n suunnalla tämän hallituksen aikana tehty. Paljon on vielä tekemistä, mutta tässä mennään oikeaan suuntaan. — Kiitoksia.

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi ja liikkuvien työkoneiden puiteasetuksen ja Euro 7 ‑asetuksen täydentäminen sekä eräät kansalliset muutokset. Esityksessä siis täydennetään kahta EU-asetusta, jotka liittyvät ajoneuvojen hyväksyntään, markkinavalvontaan ja ympäristövaatimuksiin. Lisäksi esityksessä ehdotetaan eräitä kansallisia muutoksia ajoneuvolainsäädäntöön. Ensimmäinen kokonaisuus koskee EU:n liikkuvien työkoneiden puiteasetusta. Kyseisellä EU-asetuksella luodaan koko EU:n alueelle yhtenäinen hyväksyntä- ja markkinavalvontajärjestelmä esimerkiksi kaivinkoneille, pyöräkuormaajille ja muille tieliikenteessä käytettäville liikkuville työkoneille. Tällä hallituksen esityksellä säädetään Liikenne- ja viestintävirasto toimivaltaiseksi hyväksyntä- ja markkinavalvontaviranomaiseksi Suomessa sekä täydennetään muun muassa asetuksen edellyttämää seuraamussääntelyä kansallisesti EU-asetuksen edellyttämällä tavalla. Toinen kokonaisuus koskee EU:n Euro 7 ‑asetusta. Esityksellä päivitetään ajoneuvolain seuraamussääntely vastaamaan Euro 7 ‑asetuksen uusia velvoitteita sekä täsmennetään auto- ja ajoneuvoverolainsäädännön viittauksia. Muutokset ovat pääosin teknisiä ja liittyvät Euro 7 ‑asetuksen täytäntöönpanoon. Kolmas kokonaisuus sisältää kansallisia muutoksia. Muutokset ovat pieniä mutta tärkeitä valtion tuottavuusohjelmaa tukevia muutoksia ja muutoksia liittyen ajoneuvoteknologian kehittymiseen: Raskaiden ajoneuvojen paperisen rekisteröintitodistuksen ensimmäisen osan automaattisesta tulostamisesta luovuttaisiin rekisteröintitapahtuman yhteydessä. Tavoitteena on vähentää Traficomin kustannuksia ja tukea digitaalisten palvelujen käyttöä. Todistuksen ykkösosan saa jatkossa automaattisesti katsastuksen yhteydessä, eikä siihen tule muutoksia. Oikeushenkilöille säädettäisiin velvollisuus ilmoittaa ajoneuvojen käyttövastaava liikenneasioiden rekisteriin. Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä voitaisiin määrätä 70 euron liikennevirhemaksu. Muutoksilla pyritään parantamaan käyttövastaavatietojen kattavuutta rekisterissä ja näin tehostamaan poliisin toimintaa erityisesti automaattisen liikennevalvonnan yhteydessä. Lisäksi katsastuksen valvontamaksua korotettaisiin, jotta maksu vastaisi paremmin valvonnasta aiheutuvia kustannuksia. Esityksessä huomioidaan myös ajoneuvoteknologian kehitys. Raskaiden ajoneuvojen uusien sähkötoimisten ETBS-jarrujärjestelmien korjauksille säädettäisiin lupavaatimus vastaavasti kuin nykyisin paineilmajarruille. Lisäksi tieliikennelakiin lisättäisiin erittäin kehittyneitä kuljettajaa avustavia järjestelmiä koskevaa sääntelyä, jolla selvennetään kuljettajan vastuuta järjestelmiä käytettäessä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti: Aina kun esitetään verotulojen vähentämistä ja verojen laskua, niin täytyy vastaavasti kyllä löytää sitten se paikka, mistä sitten nostetaan tai mistä sitten paikataan se verotulon menetys. On varmasti aivan asiallista arvioida sitäkin, mitä verotetaan ja missä se alvi oikeasti on. Meillähän on keväällä valmistunut ensimmäinen satsi ja nyt ollaan käytännössä viimeisiä viilauksia vailla meidän liikenteen rahoituksen ja verotuksen kokonaisuudistuksessa, ja meillähän on myöskin tämä kysymys, pitäisikö meidän korvamerkitä tietty raha budjetista aina siihen perusväylänpitoon tai korjausvelkaan tai muuhun. Tämä on tämmöinen iäisyyskysymys. Jos sieltä jotain yksittäisiä saataisiin ja esimerkiksi seuraavaan hallitusohjelmaan ihan selkeät kirjaukset näistä kokonaisuuksista, niin se on varmasti tavoiteltavaa, ja kaikki varmasti sitä haluavat. Yleisesti jos katsoo liikenteen verotusta, niin kyllähän sieltä miljardeja täytyy jatkossakin kerätä, ja katsotaan sitten kuinka se toteutetaan seuraavan hallituksen aikana mahdollisimman tasapuolisesti, teknologianeutraalisti ja ketään syyttämättä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kiitoksia hyvistä nostoista. Aloitan oikeastaan tästä, mihin edustaja Suhonen päätti. Metsä- ja sahateollisuuden kanssahan meillä on erittäin tiivis ja hyvä yhteistyö ollut koko tämän kauden ajan. Meillä on täysin sama tilannekuva, ja meillähän oli hallitusohjelmakirjaus, jossa luki suoraan, että metsien käyttöä ei rajoiteta. Tämä oli aika kova juttu. Tämä on Suomen kannalta erittäin tärkeää. Sitten jos lähdetään tästä ihan isosta kuvasta: Suomi on siis se kumipyörämaa. Meillä 90 prosenttia tonneista ja ihmisistä kulkee teillä, ja tämän hallituksen toimesta alun perin määräaikainen infrapaketti oli kolme miljardia, ja sitä on kasvatettu neljään miljardiin, ja tästä neljästä miljardista kaksi ja puoli miljardia on kohdistettu teihin. Se summa on niin merkittävä, että sillä on päästy myöskin alempiasteisiin tieverkkoihin kiinni, mutta se ei tietenkään ole riittävä. Liikenne 12 -suunnitelmassa linjattiin asioita ja yhdessä niistä keskusteltiin ja oikein hyvä oli tämä esitys, jonka edustaja Eskelinen sinne sai kirjattua. Täytyy varmistaa, missä tilanteessa se selvitys on, onko se siellä VM:n puolella vai meillä, mutta joka tapauksessa selvitän tätä. Mutta sitten tosiaan mitä sinne Liikenne 12:een eli koko Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan kirjattiin ja miten siellä ajateltiin niistä yksityisteistä, niin siellähän oli aivan selkeä käsitys siitä, että ne määrärahat ovat liian pieniä, määräaikaisia ja sitä tasoa pitäisi nostaa. Se on 10 miljoonan taso, mitä siellä toivotaan, että saataisiin näissä niukoissa olosuhteissa, talouden valtavissa paineissa nostettua tässä lähivuosien aikana. Tietenkin toivoisin, että me vielä saadaan tämän hallituskauden aikana sinne muutamia miljoonia lisää yksityistierahaa. Me katsotaan tietenkin koko ajan sitäkin, mikä on sitä vaikuttavaa työtä. Tässä yhteydessä ei siis ole tätä valtionavustusta käsitelty, mutta siinäkin on vinha perä, että kyllä sitä täytyy katsoa uudestaan. Olen ihan samaa mieltä siitä. Joka tapauksessa on selkeää, että tällä kaudella on nimenomaan painotettu niitä teitä, ja jos kyselee — on tehty näitä virallisia kyselyitä kansalaisilta ja yrityksiltä, myöskin siellä metsäpuolella — kuinka he ovat kokeneet Suomen teiden kesä- ja talvikunnon, niin molempien osalta on tyytyväisyys kasvanut. Tiedetään, että tehtävää riittää, mutta tämä on kuitenkin kyselyn tulos. En ole tyytyväinen siihen, että tämä taso on nyt väliaikaisesti ehkä laskemassa, mutta on myöskin epärealistista kuvitella, että me 30 miljoonalla pystyttäisiin vuositasolla yksityistietukea jakamaan. Sitten täytyy tietenkin muistaa, että meillä on myöskin metsäteiden tukia mahdollista saada sieltä Metsäkeskuksesta, ja sitten lisäksi myöskin kunnat voivat näitä tukia jatkaa. — Kiitoksia.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys, jossa ehdotetaan muutoksia yksityistielakiin. Yksityistiet ovat keskeinen osa Suomen tieverkko- ja liikennejärjestelmää. Niitä on melkein 370 000 kilometriä. Ne muodostavat pituudeltaan selkeästi suurimman tieverkon osan, jos vertaa valtion tieverkkoon, joka on noin 80 000 kilometriä. Yksityistieverkko palvelee kansalaisia ja yrityksiä, kulkuyhteyksiä kiinteistöille, samalla yhteiskunnan kannalta keskeisiä toimintoja, esimerkiksi huoltovarmuutta, palo- ja pelastustoimintaa ja niin edespäin. Etenkin metsä- ja elintarviketeollisuus ja niitä palveleva alkutuotanto hyötyvät toimivasta kuljetusketjusta, jossa tavara liikkuu yksityisteitä ja alempaa tieverkkoa pitkin valtion tie- ja rataverkolle ja lopulta tuotantolaitoksiin kuluttajille ja satamiin. Yksityisteillä on myös liikenteen toimintavarmuuteen liittyvä rooli, kun teitä voidaan tarvittaessa käyttää varareittinä. Niillä on myös suuri merkitys vapaa-ajan asutuksen ja luonnon virkistyskäytön kannalta. Hallituksen esityksessä ehdotetaan muun muassa täsmennyksiä siihen, minkälaisia näkyvyyden rajoitteita saa tiealueelta sekä näkemä- ja suoja-alueelta tieoikeuden nojalla poistaa. Muutoksella parannettaisiin liikenneturvallisuutta yksityisteillä. Tieosakkaiden yhdenvertaisen kohtelun turvaamiseksi yksityistietoimituksen toimivaltaa laajennettaisiin niin, että toimituksessa voitaisiin määrätä tielle laittomasti asetettu sulkulaite, kuten puomi tai veräjä, poistettavaksi. Pienissä sähköistämis- ja tietoliikennehankkeissa yhdyskuntateknisten laitteiden tiealueelle sijoittamiseen liittyvää suostumusmenettelyä kevennettäisiin, mikä vähentäisi sekä yritysten että tiekuntien hallinnollista taakkaa ja nopeuttaisi erityisesti harvaan asuttujen alueiden tietoliikenneyhteyksien kehittämistä. Myös tiekunnan kokouksen koollekutsumiseen liittyviä menettelyjä selkeytettäisiin ja tieosakkaan tiedonsaantioikeuksia vahvistettaisiin. Ehdotuksella sujuvoitettaisiin tiekunnan hallintoa, edistettäisiin tieosakkaiden aktiivista osallistumista päätöksentekoon ja sitä kautta myös tienpidon tehokasta järjestämistä. Lisäksi tieosakkaan oikeusturvan ja tiekunnan hyvän hallinnon turvaamiseksi ehdotetaan muun muassa tiekunnan toimielimille velvollisuutta pitää tieosakasluetteloa. Esityksessä on kyse nykysääntelyn täsmentämisestä ja selkeyttämisestä, joten sillä on vain vähäisiä taloudellisia vaikutuksia kotitalouksiin, yrityksiin, tieosakkaisiin tai muihin tienkäyttäjiin. Myöskään olennaisia vaikutuksia julkiseen talouteen, viranomaisten työtaakkaan tai käsittelyaikoihin taikka perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen ei ole tunnistettu. Esityksessä ehdotetuilla olisi tienpidon tehostumisen myötä välillistä myönteistä vaikutusta eri ihmisryhmien yhdenvertaisiin liikkumismahdollisuuksiin ja osallistumiseen yhteiskuntaan. Erityisesti vaikutettaisiin myönteisesti maaseudulla ja harvaan asutuilla seuduilla asuvien ja toimivien henkilöiden asemaan ja liikkumismahdollisuuksiin. Lisäksi valmistelussa on tunnistettu sekä välittömiä että välillisiä myönteisiä vaikutuksia liikenneturvallisuuteen.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kiitoksia hyvistä puheenvuoroista. Nostan esiin tämän kaupan tärkeyden. Siis niin kuin täällä on nostettu esiin, se on todella yli 95 prosenttia Suomen kaupasta, viennistä ja tuonnista, joka kulkee meriteitse. Suomi on se jäätyvärantainen saari, ja meillä on semmoinen 50 satamaa. Tämä esitys tietenkin tukee tätä kokonaisuutta. Täällä kysyttiin erikseen jäänmurrosta. Totean ensin tämän ison strategisen tilannekuvan. Eli meillähän valmistui alkuvuodesta yhteinen pohjoismainen liikenteen varautumisen strategia, eli kaikki Pohjoismaat, ministeriöt, virastot, laativat yhteisen tilannekuvan siitä, mitkä ovat ne tärkeimmät reitit, joita Suomen ja muiden Pohjoismaiden pitää kehittää. Merireitit — sen lisäksi, että meidän täytyy kehittää niitä pohjoisia maayhteyksiä, merireitit nousivat aivan keskeiseksi: jäänmurto, satamien kehittäminen. Silloin ei puhuttu mistään silloista eikä tunneleista, eikä yksikään viranomainen tai ministeriö virallisesti katso, että tällaisia pitäisi kehittää, vaan nimenomaan jäänmurtoa, niitä nykyisiä reittejä. Meillähän on tietenkin valmistelussa hyvin faktapohjaisesti turvallisuus ja talous edellä tämmöinen oikeastaan linjauskin siitä, millä tavalla niitä kotisatamia pitäisi tulevaisuudessa kehittää. Tämä nykyinen tilannehan ei tietenkään riitä. Meillä täytyy olla useampi kotisatama, ja sitten kun tarkastellaan Ruotsin tilannetta, niin täytyy jotenkin peilata meidänkin kokonaisuutta siihen. Eli jäänmurto, joka on omistajaohjauksessa — sieltä tulee varmasti uusia uutisia tässä. Nythän meillä on iloinen tilanne siinä, että Aino on jo tuolla suunnilleen valmistelussa. Lisää jäänmurtajia ja lisää kotisatamia. — Kiitoksia.

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys, jossa ehdotetaan säädettäväksi uusi alusturvallisuuden valvonnasta annettu laki, jolla kumottaisiin voimassa oleva laki. Esityksellä parannetaan alusturvallisuuden valvontaa koskevaa lainsäädäntöä ja siten turvallisuutta. Uudistetulla alusturvallisuuden valvontaa koskevalla lailla ajantasaistetaan jo 30 vuotta vanhaa lakia ja tehdään siihen lakia selkeyttäviä rakenteellisia muutoksia. Lain ajantasaistaminen mahdollistaa perustuslakiin ja hallinnon yleissääntelyyn tehtyjen muutosten huomioimisen sekä merenkulun EU- ja kansainväliseen sääntelyyn tehdyt muutokset. Ehdotetussa laissa säädettäisiin ensinnäkin Suomen lipun alla purjehtivien alusten lippuvaltiotarkastuksista, toiseksi roll-on/roll-off-matkustaja-alusten ja suurnopeusmatkustaja-alusten tarkastuksista, kolmanneksi ulkomaisten alusten satamavaltiotarkastuksista ja neljänneksi muista alusturvallisuustarkastuksista. Ehdotetussa laissa säädettäisiin uutena asiana lippuvaltiotarkastuksista, joita koskevaa sääntelyä ei voimassa olevassa laissa ole. Tässä yhteydessä pantaisiin täytäntöön päivitetty lippuvaltiota koskeva direktiivi. Ro-ro-matkustaja-alusten ja suurnopeusmatkustaja-alusten tarkastuksia koskevaa sääntelyä täsmennettäisiin vastaamaan kattavammin tarkastusdirektiivin vaatimuksia. Satamavaltiotarkastuksia koskevaa sääntelyä täsmennettäisiin sekä pantaisiin täytäntöön päivitetty satamavaltiotarkastuksia koskeva direktiivi. Lisäksi laki sisältäisi uutena kokonaisuutena muut alusturvallisuustarkastukset. Tämä sisältäisi kotimaanliikenteessä olevien alusten alusturvallisuustarkastukset sekä merenkulun ympäristönsuojeluun liittyvät alusturvallisuustarkastukset. Muut alusturvallisuustarkastukset sisältäisivät myös säännöksiä, jotka mahdollistaisivat valvontaviranomaiselle tapauskohtaisesti alusturvallisuustarkastuksen esimerkiksi onnettomuuden, vaaratilanteen tai muun perustellun syyn johdosta. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi seuraamuksista voimassa olevaa lakia täsmällisemmin. Liikenne- ja viestintävirastolla olisi mahdollisuus puuttua virheelliseen toimintaan uutena keinona hallinnollisen seuraamusmaksun määräämisellä. Seuraamusmaksun täytäntöönpanosta ehdotetaan säädettäväksi sakon täytäntöönpanosta annetussa laissa. Lakiesityksen turvallisuusvaikutukset ovat kokonaisuudessaan myönteisiä. Hallituksen esityksestä seuraa vähäisiä lisätehtäviä viranomaisille, pääasiassa Liikenne- ja viestintävirastolle. Viranomaiset hoitaisivat lisätehtävät nykyisillä resursseillaan, joten esityksellä ei ole vaikutuksia valtiontalouteen.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Ensin täytyy todeta, että varmastikin on näin, että tätä nykyistä vaaratiedotusjärjestelmää täydennetään ja korjataan juuri sillä tavalla kuin on Suomelle parasta. Me liikenne- ja viestintäministeriössä ja nimenomaan Traficomin vastuulla olemme koko ajan jatkaneet yhteyksien parantamista yhteistyössä operaattoreiden kanssa. Valvontaa on lisätty ja mittauksia on lisätty, mutta jos ollaan aivan täysin rehellisiä, niin tämä uusi järjestelmä, jota nyt ajetaan ministeri Rantasen mukaan eteenpäin ja hänen johdollaan, tietenkin tulee olemaan kattavampi kuin tämä nykyinen 112. Sillä ei tule olemaan mitään esteitä. 112:n osalta täytyy myöskin todeta, että siinä yhteistyössä turvallisuusviranomaisten kanssa ja nimenomaan koskien näitä katvealueita, joita meillä löytyy näin laajassa maassa, ollaan menty parempaan suuntaan koko ajan. Mehän teemme koko ajan kaikkemme nimenomaan sen eteen, että Suomessa jokainen saa sen avun silloin, kun sen tarvitsee.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Palaan tähän liikennejärjestelmäsuunnitelmaan, joka todellakin on jalat maassa. Siinä on huomioitu talouden niukat ajat, joihin ei ole helpotusta tulevaisuudessa. Siinä painotetaan nykyistä infraa, perusväylänpitoa, turvallisuutta, kilpailukykyä, huoltovarmuutta, sotilaallista liikkuvuutta. On aivan selvää, että meillä ei ole olemassa mitään taikaseinää, josta saadaan revittyä rahaa kaikille hankkeille, kaikille toiveille, kaikille haaveille. Sen takia on tärkeää, että meillä on yhteinen 12-vuotinen suunnitelma, johon me sitoudumme. Tässä ei ole yhtään turhaa. Tässä on ainoastaan kaikkein tärkein. Raidehankkeiden osalta on selvää, ihan niin kuin useissa puheenvuoroissa onkin käynyt ilmi, että keskitytään nykyisten parantamiseen. Näistä yhtiöistä on pakko todeta tässä, kuten ansiokkaasti edustaja Laaksokin totesi, että siellä on keskustalla ollut hieman skitsofreeninen tilanne. Edellinen hallitus siis perusti länsiradan, itäradan ja Suomi-radan, ja Suomi-rata supistettiin lentoradaksi, mikä oli jo, sanoisin, aika hyvää riskienhallintaa. Nämä on synnytetty edellisen hallituksen aikana. Me pistämme niitä kuriin. Lentoradan ja itäradan osalta on tilanne siis niin sanotusti jäissä, eli mitään uutta investointia ei ole tällä hetkellä suunniteltu. Seuraavassa vaiheessa, kun näitä katsotaan läpi, se on hallitusohjelma-asia. Vuosina 28—29 ehkä jotain tapahtuu, ja sitten kymmenen vuotta rakennetaan, jos rakennetaan. Länsiradan osalta siis odotetaan edelleen nyt päätöksiä, eli siellä on kolme valitusta meneillään. Valitusten käsittelyssä voi kestää kuukausia tai jopa vuosi. Eli tilanne on aika odotustilassa. Jos sitten mietitään valmistautumista ja keskeiseen, tärkeimpään satsaamista, niin muutama asia: Raskas liikenne tällä hetkellä Suomessa on sitä polttomoottoriliikennettä. Se on sitä ammattidieselliikennettä. Ei se ole sitä sähkörekkaa. Sähkörekkoja ei ole näköpiirissä pitkään, pitkään aikaan, ja sen takia meidän on huolehdittava siitä, että meidän ammattikuljettajilla on varaa, että heidän kilpailukykynsä pysyy kunnossa ja pitkien etäisyyksien Suomessa on mahdollista liikuttaa meitä kaikkia. Kyllä me olemme riippuvaisia täällä pääkaupunkiseudulla nimenomaan haja-asutusalueiden teistä ja kuljetusalan ammattilaisista. Eli raskas liikenne on fossiilista. Jos mietitään sitten ihan yksityisautoilua, liikennekäytössä meillä on noin 2,3 miljoonaa polttomoottoriautoa ja ehkä 300 000 ladattavaa. Kehitys, päästöttömään suuntaan meneminen, on hidasta. Tietenkin on selvää, että ostovoiman pitää olla meillä sellainen, että meillä on varaa ostaa niitä uudempia autoja, vähäpäästöisempiä autoja, sellaisia autoja, joita me tarvitsemme arkeen — ei niin, että me väkisin teemme liikkumisesta kalliimpaa, kuten edellinen hallitus halusi tehdä, vaan me nimenomaan haluamme jatkossakin hillitä kustannusten nousua. Markkinoille me emme voi mitään, mutta me voimme omilla päätöksillämme laskea jakeluvelvoitetta kuten olemme tehneet. 270 miljoonaa on itse asiassa hillitty ja leikattu autoilun kustannuksia. Tulevaisuudessa on välttämätöntä saada myöskin se ammattidiesel eteenpäin. En todellakaan ole päättänyt raapsutella niitä asfaltteja pois sorateiltä. Tällaista linjausta ei ole tehty, vaan pidetään nimenomaan mahdollisimman hyvää huolta nykyisestä tieverkosta niillä rahoilla, joita meillä on käytössä. Ne eivät ole runsaat, mutta jatkossa on päätettävä tasonnostoista yhteistuumin. Lentoliikenteestä oli muutama sana. Sen osaltahan olemme linjanneet, että nimenomaan nykyisestä lentokenttäverkosta pidetään kiinni, ja olemme nyt maakuntakenttien tulevaisuudenkin turvanneet. Toivottavasti tämä on myös pysyvä linja. Kolmen tunnin saavutettavuudesta pidetään kiinni. Jos täällä joku jotain muuta väittää, niin lukekaa tuo selonteko. Lukekaa se strategia, suunnitelma. Siellä lukee nimenomaan niin, että kolmesta tunnista pidetään kiinni. Samoin pidämme kiinni siitä, että satamia kehitetään. Itse asiassa painotamme satamia. Satamat ovat Suomen kriittistä infraa. Suomi on riippuvainen merenkulusta niin kuin täällä on moneen otteeseen sanottu. Jopa 96 prosenttia kaupasta kulkee meriteitse. Meillä on noin viitisenkymmentä satamaa, jotka harrastavat ulkomaankauppaa ja joiden kautta kulkee kauppaa pienemmissä tai isommissa määrin. Eli tämä on selvä asia, ja tietenkin tähän liittyy jäänmurto, josta on myöskin tässä suunnitelmassa, Liikenne 12:ssa, selkeät kirjaukset. Eli meidän täytyy uudistaa ja uudistamme kalustoa. Tämä on myös turvallisuuskysymys. Tilannekuva on selvä. Meillä ei ole mitään turhia, ruusuisia kuvitelmia taloudesta eikä turvallisuudesta, ja sen takia keskitymme nimenomaan oleelliseen. Ei mitään turhia. Esitän tähän vielä kysymyksen, kun kriittisyyttä on kohdistettu tätä suunnitelmaa kohtaan: olikos se niin, että keskustalla oli jälleen tyhjä paperi, kun kysyttiin parlamentaarisessa työryhmässä mielipiteitä tästä suunnitelmasta? — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Liikennepolitiikka on toden totta muuttunut tämän hallituskauden aikana. Edellinen hallitus painotti pyöräteitä, autoilun vähentämistä, erilaisia hankkeita, jotka todellakaan eivät olleet Suomelle välttämättömiä. Tämä hallitus painottaa, niin kuin myöskin tässä selonteossa käy ilmi, että kaikkein tärkeintä on se, että meillä on turvalliset liikenneyhteydet, huoltovarmuus pelaa, arjen liikenneyhteydet — ne kaikkein tärkeimmät — ovat kunnossa, olemme varautuneet pahimpaan ja huolehdimme kilpailukyvystä. Liikennepolitiikkamme on saanut erittäin hyvää palautetta sidosryhmiltä ja kentältä, ja tämän suunnan on jatkuttava. Nostan muutaman asian esiin tästä suunnitelmasta ja oikaisen hieman virheitä ja väärinkäsityksiä: Perusväylänpito on asia, johon meidän on välttämätöntä satsata myös tulevaisuudessa, ja tietenkin se puolen miljardin tason nosto, joka vuodesta 30 on tarkoitus saada aikaiseksi, on sellainen, johon pitää pyrkiä, ja siitä täytyisi olla yhteinen ymmärrys. Suomi on kumipyörämaa. Niin kuin tänään onkin monessa puheenvuorossa todettu, yli 90 prosenttia meidän tonneistamme ja henkilöistä liikkuu kumipyörillä. Siitä ei päästä mihinkään. Fakta on tämä. Sen lisäksi olemme esittäneet tässä selonteossa tai suunnitelmassa, että perusväylänpidon määrärahaa nostetaan ja myös yksityistierahaa nostetaan ja painotusta todella tehdään siihen nykyiseen infraan. Meillä ei ole varaa eikä tarvetta rakentaa uusia kiinteitä yhteyksiä esimerkiksi Ruotsiin tai Viroon. Tämä tosiaan todetaan myös yhteisessä pohjoismaisessa varautumisen liikennestrategiassa, joka julkistettiin viime viikolla. Siellä todettiin yhteisesti Pohjoismaiden kesken, että niihin ei ole varaa. Totean myöskin tästä Merenkurkun kiinteästä yhteydestä, että mehän puhumme Unescon maailmanperintökohteesta eli Merenkurkun saaristosta. Tuskinpa sinne mitään jättisiltaa olisi syytä rakentaa. Ainakaan turvallisuuden ja sotilaallisen liikkuvuuden kannalta siinä ei ole mitään järkeä. Ylipäätäänkin tässä selonteossa todetaan tietenkin se, että kun talouden ajat ovat niukkoja, meidän on pakko priorisoida, ja sitä priorisointia tässä on tehty. On aivan turha kuvitella, että meillä olisi varaa ylläpitää kaikkia teitä viimeisen päälle. Silloin kun se ei ole mahdollista, me nimenomaan painotamme niitä kaikkein tärkeimpiä. Tämä koskee myös sitä alempaa tieverkkoa. On aivan selvää, että niitä teitä, jotka liittyvät meidän teollisiin laitoksiimme maaseudulla ja haja-asutusalueilla tai esimerkiksi metsätalouteen ja metsäteollisuuteen, tietysti pitää priorisoida, mutta jotta tämä olisi edes mahdollista, meidän on karsittava kaikesta toisarvoisesta. Meidän on haettava tietenkin sotilaallisen liikkuvuuden kolmen ja puolen miljardin hankkeille uutta rahoitusta. Meidän on mahdollista saada 50 prosenttiakin EU-rahoitusta, kun me toimimme viisaasti, kun me suunnittelemme ajoissa ja nimenomaan perustamme mielipiteemme ja hankkeemme faktoille. Tässä ei ole kyse ideologiasta. Suomella ei ole varaa lähteä satsaamaan, kuten edellinen hallitus halusi, sähköistämiseen tai ilmastopäästöjen vähentämiseen hinnalla millä hyvänsä. Ihmisillä täytyy olla varaa vaihtaa siihen vähäpäästöisempään autoon. Ihmisillä täytyy olla varaa ajella ympäri Suomea, tietenkin, arjessa ja kriiseissä. Valintoja on tehtävä, ja kaikki me tiedämme, että vuoteen 35 liittyviä ilmastotavoitteita ei saavuteta. Tämä on fakta. Muutamia nostoja vielä näistä isoista summista, joita täällä on nostettu esiin: Eli korjausvelkahan on siis kasvanut parinkymmenen vuoden ajan, ja se malliesimerkki siitä, kuinka asian kanssa pitäisi toimia, oli se vuosi 24, ja näin pitäisi aina olla. Eli silloin kun me pystymme pistämään ylimääräistä satsausta ja ylimääräistä rahaa korjausvelan kurissa pitämiseen ja vähentämiseen, ollaan hyvällä tiellä, mutta tietenkin me kaipaamme tällaista johdonmukaista pitkäaikaista kehittämistä. Tämä hallitus on pistänyt ylimääräisen liikenneinfrapaketin, joka on todella merkittävä, 3,3 miljardia euroa. Jos vertaa aikaisemman hallituksen omaan pakettiin, se oli 700 miljoonaa teihin, ja meillä se on liki kaksi miljardia. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] Me puhumme isoista summista, ja tämän lisäksi meillä on tietenkin vuosittain perusväylänpidon ja yleisestikin noin parin miljardin liikennehankkeet. Huoltovarmuudesta ja sotilaallisesta liikkuvuudesta vielä haluan muutaman sanan sanoa: Fossiilittomia ei voi varastoida. Se on syy, miksi myöskään Puolustusvoimat ei ole siirtymässä mihinkään vetyyn tai sähköön. Kun me puhumme meidän koko liikennejärjestelmästämme, niin on selvää, että meidän täytyy pitää huolta siitä, että kumipyörät liikkuvat ja myöskin meillä raiteet ovat kunnossa kaikissa olosuhteissa ja meillä on myöskin siihen varaa. Investointiohjelmaan viitattiin täällä, että nyt olemme romuttaneet tämän hallituksen aikana jotakin, mitä viime hallitus sai aikaiseksi. No, tässä on kyllä tapahtunut itse asiassa päinvastoin. Viime hallitus ei saanut läpi vt 9:ää, vt 12:ta, vt 15:tä, vt 21:tä, vt 25:tä ja niin edespäin. Niistä on haaveiltu kymmeniä vuosia. Me pistimme nämä Väyläviraston tärkeimmät hankkeet eteenpäin. Tämä on erittäin tärkeää ymmärtää. Ei ole kyse mistään siitä, että me olemme pyyhkineet pöytää Väylän ammattilaisten tekemällä investointiohjelmalla, vaan päinvastoin. Se lista rupeaa olemaan tyhjä, ja teiden korjausvelka on se, johon meidän on satsattava. Sotilaallinen liikkuvuus, huoltovarmuuden investoinnit — nämä ovat välttämättömiä, nämä eivät ole poliittisia. Toivon, että ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja siellä puolustusvaliokunnassa ja muuallakin tietenkin teettekin hyvää työtä ja painotatte näitä kaikkein kriittisimpiä sotilaallisen liikkuvuuden hankkeita. Niistä ei voi luopua, niistä ei voi joustaa. Liikenneinfra kantaa tai se pettää kriiseissä, ja tietysti sen pitää kantaa aina myös arjessa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Valtioneuvosto on antanut järjestyksessä toisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman eli Liikenne 12:n selontekona eduskunnalle. Nyt päivitettiin siis olemassa olevaa suunnitelmaa ensimmäistä kertaa. Kyseessä on siis 12-vuotinen strateginen dokumentti, jossa käsitellään koko Suomen liikennejärjestelmää valtakunnallisella tasolla. Siinä tarkastellaan liikenneverkkoja, liikenteen palveluita, liikenteen tietonäkökulmia. Kyseessä on lakisääteinen päivitysprosessi, ja se alkoi heti, kun hallituskausi käynnistyi. Parlamentaarinen työryhmä asetettiin tukemaan valmistelua ja muodostamaan näkemyksiä kehittämisestä. Haluan kiittää tässä vaiheessa parlamentaarisen työryhmän jäseniä hyvistä keskusteluista. Niitä on huomioitu tässä työn lopputuloksessa. Liikenne 12 laadittiin alun perin hyvin erilaiseen maailmaan kuin mihin nyt olemme joutuneet. Globaalit myllerrykset, myrskyt, mustat joutsenet ovat täällä jatkuvasti. Venäjän hyökkäyssota, kansainvälisen saavutettavuutemme haasteet, korkea inflaatio ja julkisen talouden erityisen suuret ongelmat asettivat reunaehtoja ja haasteita koko liikennejärjestelmälle, ja näitä pyrittiin nyt tämän päivityksen yhteydessä ratkaisemaan. Liikenneväyliemme korjausvelka on ikuisuusongelma, ja korkea inflaatio aiheutti sen kasvun kiihtymisen — huolimatta siis siitä, että hallitus on satsannut äärettömän paljon väylien korjausvelan taklaamiseen. Vuonna 24 onnistuimme jopa pysäyttämään korjausvelan kasvun, ja tähän olisi pystyttävä jatkossa joka vuosi. Me painotamme nykyisen infran rinnalla geopolitiikan ja turvallisuustilanteen muutoksen seurauksena erilaisia uudenlaisia liikennejärjestelmiä, kehittämistarpeita ja sotilaallista liikkuvuutta. Näitä kansalliseen pohjoismaiseen ja Nato-puolustussuunnitteluun perustuvia kriittisempiä tarpeita on seuraavan 12 vuoden aikana lähes kolmen ja puolen miljardin euron verran. Nykyinen infra, turvallisuus, talous — tässä painopisteemme. Kuten äskeisessäkin selontekokeskustelussa todettiin, Itämeren haasteet ovat merkittävä osa meidän tulevaisuuttamme ja nykyisyyttämme, ja nekin on tässä huomioitu. Katseet on kohdistettu pysyvästi länteen. Arvoisa puhemies! Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma on strateginen asiakirja, ei mikään tyhjä, tylsä paperi. Se on kompassi, jonka mukaan teemme päätöksiä ja valintoja tulevaisuuden turvaamiseksi. Se varmistaa myös sen, että toimintamme on pitkäjänteistä, tehokasta ja ennakoivaa. Kaikki me tiedämme, että jokainen liikenneinvestointi kestää sen alkuideoinnista lopulliseen valmistumiseen jopa kymmeniä vuosia. Se, että me pystymme nyt näkemään koko Suomen yhtenä kokonaisuutena, on äärettömän tärkeää. Työn on oltava pitkäjänteistä ja johdonmukaista, ja kuten äsken totesin, Suomen talous ja turvallisuus edellä. Siltarummuille ei ole tarvetta, eikä niihin ole varaa. Liikenne 12 -suunnitelma ja sen toimeenpano mahdollistavat tietoon perustuvan valmistelun ja päätöksenteon. On erittäin tärkeää, että tilanteessa, jossa taloudelliset resurssit ovat tiukalla, valtio tekee järkeviä ja tietoon perustuvia päätöksiä huomioiden tulevaisuuden. Suunnitelman yksi merkittävistä lisäarvoista on se, että se on tehty laajassa yhteistyössä. Hyvin suuri joukko sidosryhmiä on antanut tähän panostuksensa, ja kiitän tästä kaikkia teitä. Ilman teitä lopputulos ei olisi sellainen kuin sen pitäisi olla. Me olemme huomioineet tässä selonteossa eri väylien, liikennemuotojen, tavara- ja henkilöliikenteen tarpeet, liikennejärjestelmää koskevan tiedon, tukitoimet ja myöskin digitalisaation. Arvoisa puhemies! Muuttuneessa maailmassa suunnitelman tavoitteet oli päivitettävä heti prosessin alussa. Eli kun tämä parlamentaarinen työ aloitettiin, niin vaihdoimme kolmen kärjen turvallisuuteen, toimivuuteen ja kestävyyteen. Tietenkin tehokkuus ja saavutettavuus ovat toimintamme ytimessä jatkuvasti, mutta turvallisuus, toimivuus ja kestävyys kestävät tätä aikaa ja ovat välttämättömiä myös tulevaisuudessa. Turvallisuuden osalta on ymmärrettävä, että liikennejärjestelmällä on ratkaiseva rooli kokonaisturvallisuudessa. Infra on sitä kovaa turvallisuutta. Teiden, raiteiden ja siltojen on toimittava ja kestettävä arjessa ja kriiseissä. Joukkoja ja kalustoa on voitava siirtää nopeasti. Kansalaisia on kyettävä evakuoimaan nopeasti. Arjen on pyörittävä mahdollisimman sujuvasti. Yksilöillä ja yrityksillä on oltava hyvät toimintaedellytykset. Vahva infra, joka kantaa arjessa ja kriiseissä, on myös osa pelotetta. Me osoitamme, me lähetämme viestin itään ja muille maille, että toimintakykymme on huipussa, me varaudumme, me valmistaudumme, me rakennamme Suomessa vahvaa infraa. Pitkäjänteinen mutta epärealistinen suunnitelma on tietenkin aina mahdollinen, mutta sellaista emme suostuneet tietenkään tekemään. Sellaista, jossa luvataan kaikille kaikkea, ei voi hyväksyä. Tämä on tyypillistä politikointia, ja siihen emme tässä selonteossa ja suunnitelmassa sorru. Arvioituihin vaikutuksiin pohjautuvassa suunnitelmassa esitetään merkittävää perusväylänpidon rahoituksen kasvattamista vuodesta 30 eteenpäin. Tästä on kaikilla suuri yhteisymmärrys, ja tämä päätös olisi toki pitänyt tehdä jo vuosia sitten. Liikenneverkon kehittämiseen ja liikenteen palveluihin osoitetaan maltillisemmin rahaa. Olemme tehneet valintoja: nykyinen infra, turvallisuus, talous edellä. Arvoisa puhemies! On tärkeää huomioida, että sotilaallisen liikkuvuuden tarpeet ovat maassamme merkittävät ja niiden rahoitus on ratkaistava, jotta pääsemme hyödyntämään EU-rahoitusta vuodesta 28 eteenpäin. Nykyinen investointitaso ei riitä vastaamaan kiireellisimpiin siviili- ja sotilastarpeisiin. On olennaista, että liikenneverkon kehittämisessä laitamme rajalliset resurssit fiksusti sinne, missä tarve on suurin ja vaikutukset parhaita. Siviilihankkeiden osalta Väyläviraston investointiohjelma tulee tunnistamaan uusien tavoitteiden mukaiset vaikuttavimmat hankkeet. Sotilaallisen liikkuvuuden osalta valmistelu pohjautuu tiukasti puolustuksen hallinnonalan määrittelemiin tarpeisiin. Viime viikolla julkaistu Pohjoismaiden yhteinen varautumista koskeva liikennejärjestelmästrategia varmistaa, että kaikilla Pohjoismailla on sama tilannekuva, tavoitteet ja kunnianhimon taso liikennejärjestelmän kehittämisessä. Tässä suunnitelmassa tärkeimmiksi kohteiksi nostettiin jäänmurtokaluston uudistaminen, eurooppalaisen raideleveyden suunnittelu Ruotsin yli Rovaniemelle ja Ouluun asti Suomen puolella, vt 21, satamat, rajat ylittävät sillat ja erikoiskuljetusreitit. Nämä ovat myös niitä hankkeita, joita me olemme yhdessä Puolustusvoimien kanssa valmistelleet. Tehtävämme on siis varmistaa kriittisimpien infrakohteiden toteuttaminen oikeassa järjestyksessä, turvallisuustilanne ja julkisen talouden haasteet huomioiden. Painotus, niin kuin toistan jälleen, on nykyisen infran vahvistamisessa. EU-rahasaanto on nimenomaan mahdollista maksimoida sillä, että meillä on kaikkein vaikuttavimmat, tärkeimmät, kriittisimmät hankkeet haussa, kun vuoden 28 rahat ovat jälleen suuremmin jaossa. 50 prosenttia per hanke on se, mitä Suomi voi saada. Suomen liikennepolitiikassa ja tämän strategian, suunnitelman, myötä valmistaudumme, varaudumme ja vahvistamme koko infrastruktuuriamme. Meillä ei ole varaa, saati aikaa, poukkoilevaan liikennepolitiikkaan tai niihin kuuluisiin siltarumpuihin. Eduskunnan näkemys suunnitelman sisällöstä tullaan huomioimaan suunnitelman toimeenpanossa, ja luotan siihen, että kaikki te osaatte pistää asioita tärkeysjärjestykseen. Kun maailma myrskyää ja Suomen pitää vahvistaa itseään, turvallisuuttaan, tulevaisuuttaan ja talouttaan, niin myöskin liikennehankkeiden ja liikennepolitiikan pitää sitä tehdä. — Kiitoksia.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Meillä on nyt lähetekeskustelussa hallituksen esitys eduskunnalle liikennemerkkejä ja ‑opasteita koskevan yleissopimuksen muutosten, liikennemerkkejä ja ‑opasteita koskevaa yleissopimusta täydentävän eurooppalaisen sopimuksen muutosten sekä liikennemerkkejä ja ‑opasteita koskevaa yleissopimusta täydentävään eurooppalaiseen sopimukseen liitettävän tiemerkintöjä käsittelevän pöytäkirjan muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi tieliikennelain muuttamisesta. Eli tässähän kansainvälisen liikennemerkkejä ja ‑opasteita koskevan yleissopimuksen tarkoitus on helpottaa tieliikennettä ja lisätä liikenneturvallisuutta yhtenäistämällä liikennemerkit ja niissä olevat tunnukset sekä liikenneopasteet ja tiemerkinnät. Yhtenäisillä kansainvälisillä säännöillä pyritään vähentämään sopimusvaltioiden teillä tapahtuvien onnettomuuksien määrää. Myös tieliikenteen automaatio edellyttää, että liikenteenohjauslaitteet ovat kansainvälisesti yhdenmukaisia. Hallituksen antamassa esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi muutokset kolmeen eri sopimukseen: liikennemerkkejä ja ‑opasteita koskevaan yleissopimukseen, liikennemerkkejä ja opasteita koskevaa yleissopimusta täydentävään eurooppalaiseen sopimukseen sekä liikennemerkkejä ja ‑opasteita koskevaa yleissopimusta täydentävään eurooppalaiseen sopimukseen liitettävään tiemerkintöjä käsittelevään pöytäkirjaan. Näitä sopimusmuutoksia on valmisteltu pitkään Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission alaisessa liikenneturvallisuustyöryhmässä, ja niiden tarkoituksena on yhdenmukaistaa vuoden 68 liikennemerkkejä ja ‑opasteita koskevan yleissopimuksen ja vuoden 71 eurooppalaisen sopimuksen määräykset. Tavoitteena on siis tarkentaa ja selkeyttää nykyistä sopimustekstiä ja muodostaa sopimuksista johdonmukainen ja ajantasainen kokonaisuus. Päivittäminen on tärkeää, koska tieliikenne on muuttunut huomattavasti viimeisten 20 vuoden aikana. Sopimusmuutosten hyväksyminen aiheuttaa vain vähäisiä muutoksia Suomessa, koska muutoksiin on osattu varautua jo tieliikennelain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Suomessa käytössä olevat liikenteenohjauslaitteet vastaavatkin jo suurelta osin sopimuksessa esitettyjä muutoksia. Sopimuksen voimaansaattamisesta johtuvat muutostarpeet tieliikennelakiin ovat vähäisiä. Muutoksia esitetään liikennemerkin A27 ulkonäköön sekä merkkien B6 ja F3 määritelmiin. Lisäksi esitetään tieliikennelain siirtymäsäännökseen muutosta, joka mahdollistaa opastusmerkkien vaihdon porrastamisen vuoden 2039 loppuun asti. Pitkillä siirtymäajoilla huolehditaan siitä, ettei tienpitäjälle aiheudu merkkien vaihdosta merkittäviä lisäkustannuksia. Sopimuksiin ehdotetaan kuutta uutta varaumaa. Lisäksi ehdotetaan peruutettavaksi kolme varaumaa. Esitetyillä varaumilla varmistetaan, ettei liikenteen ohjauslaitteiden vaihtamisesta aiheudu negatiivisia liikenneturvallisuusvaikutuksia tai kohtuuttomia kustannuksia tienpitäjille. Sopimusmuutokset tulevat kansainvälisesti voimaan, kun kuusi kuukautta on kulunut muutosehdotusten jakamisesta laskettavan 12 kuukauden ajanjakson päättymisestä. YK:n pääsihteeri on jakanut muutosehdotukset sopimuspuolille 12.5.2025. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samaan aikaan, kun sopimusmuutokset tulevat voimaan marraskuussa 2026. — Kiitos.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Aloitan tällä asetuksella, josta edustaja Kallio puhui. Sekinhän on jo putkessa, joten voitte odottaa, että se tulee voimaan rinnakkain tämän hallituksen esityksen kanssa. Eli meillä ovat kyllä nämä ajo- ja lepoajat, ajopiirturiasiat myöskin tuolla jo hyvin pitkälle valmisteltuina. Eli tästä voin todeta sen, että olemme aikaamme edellä. Ei kannata kysellä, kun me ollaan jo tehty. Tästä kabotaasista voisi todeta yleisesti, että en osaa arvioida, kuinka suuret ne vaikutukset tulevat olemaan. Tarkempia numeroita täytyy pyytää sitten siellä valiokuntakäsittelyssä. Kyllä meidän asiantuntijat ovat niihinkin perehtyneitä. Mutta olen erittäin tyytyväinen siihen, että saadaan tällä aikataululla tämäkin paketti eteenpäin. Kuljetusalahan on ollut erittäin tyytyväinen meidän esityksiin ja koko meidän liikennepolitiikkaan. Tässä ei voi olla muuta kuin tyytyväinen tähän, että tämmöinenkin ratkaisu löydettiin. Kiitoksia hyvistä puheenvuoroista. Koskaan ei voi olla ihan täydellistä, mutta tästäkin tulee aika hyvä. — Kiitos.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Meillä on nyt lähetekeskustelussa laki liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Tähän alkuun totean, että Suomi on kumipyörämaa. Meillä 90 prosenttia tonneista ja ihmisistä liikkuu teillä, ja tässä hallituksen esityksessä nimenomaan on tavoitteena parantaa kumipyöräliikenteen, meidän kuljetusalan, toimintaedellytyksiä täällä Suomessa. Esityksellä edistetään hallitusohjelmakirjausta, jonka mukaan hallituksen tavoitteena on vähintään 300:n yrityksiä ja kansalaisia haittaavan normin purku. Esityksellä edistetään myös ajoneuvojen käyttövoimasiirtymää taloudellisesti ja järkevästi. Esitettyjen muutosten tavoitteena on parantaa henkilö- ja tavaraliikenteen harjoittamista koskevan EU-sääntelyn noudattamisen ja valvonnan edellytyksiä, edistää ympäristöystävällisten ajoneuvojen yleistymistä maltillisesti maanteillä sekä varmistaa kuljettajien saatavuutta. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi liikenteen palveluista annettua lakia, ajokorttilakia, kuljettajantutkintotoiminnan järjestämisestä annettua lakia sekä sakon täytäntöönpanosta annettua lakia. Liikenteen palveluista annettuun lakiin lisättäisiin toiseen Eta-valtioon sijoittautuneen kuljetusyrityksen Suomessa tilapäisesti suorittamia sisäisiä kuljetuksia eli niin sanottua kabotaasiliikennettä koskevaa EU-sääntelyä tarkentavia säännöksiä sääntöjen noudattamisen ja valvonnan mahdollistamiseksi. Samalla lakiin lisättäisiin seuraamussäännökset, jotta kabotaasirikkomuksesta ja kuljettajatodistuksen hankkimisen laiminlyönnistä voidaan jatkossa määrätä hallinnollinen seuraamusmaksu. Seuraamusmaksut lisättäisiin myös sakon täytäntöönpanosta annetun lain soveltamisalaan. Ajokorttilakiin lisättäisiin väliaikainen, nykyisen ajokorttidirektiivin mahdollistama säännös B-luokan ajo-oikeuden laajuudesta. Vähintään kaksi vuotta aiemmin myönnetty B-luokan ajokortti oikeuttaisi tavaroiden kuljettamiseen vaihtoehtoisella polttoaineella toimivalla ajoneuvolla, jonka suurin sallittu massa on enintään 4 250 kiloa. Poikkeus koskisi Liikenne- ja viestintäviraston myöntämällä tavaraliikenneluvalla tehtäviä tavarankuljetuksia. Ajokorttilakiin lisättäisiin myös uuden ajokorttidirektiivin mukaiset marraskuussa 27 sovellettavaksi tulevat poikkeukset B- ja BE-luokan ajo-oikeuksien laajuuksista. Ne mahdollistaisivat vaihtoehtoisella polttoaineella toimivan kuorma-auton tai sen vetämän ajoneuvoyhdistelmän kuljettamisen. Lisäyksillä pantaisiin täytäntöön osa uuden ajokorttidirektiivin säännöksistä. Kuljettajantutkintotoiminnan järjestämisestä annettua lakia muutettaisiin keventämällä ajokokeen vastaanottajaa koskevia vaatimuksia. Muutokset koskisivat ajokokeen vastaanottajan tehtävän sisältöä ja pätevyysvaatimuksia. Jatkossa suullisen teoriakokeen vastaanottajan ei tarvitsisi olla ajokokeen vastaanottaja, vaan tehtävää voisi hoitaa myös muu palveluntuottajan työntekijä. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.5.26. Ehdotetut ajokorttilain muutokset tulisivat kuitenkin pääsääntöisesti voimaan vasta marraskuussa 27. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Meillä on tänään lähetekeskustelussa hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. Suomeksi sanottuna tässä on kyse kauan kaivatusta taksilain perusteellisesta korjaussarjasta. Hallituksen esityksen tavoitteena on parantaa taksipalveluiden luotettavuutta ja turvallisuutta, tehostaa valvontaa ja estää harmaata taloutta. Hallituksen esitys sai erittäin hyvää palautetta arviointineuvostolta, ja siellä todettiin, että kyseessä on hyvin valmisteltu kokonaisuus. Tätä on siis valmisteltu pitkään ja perusteellisesti. Me tarvitsemme toimivan ja tehokkaan lainsäädännön, jotta saamme luotettavat ja turvalliset taksit kaikille ja reilun toimintaympäristön taksiyrittäjille. Asiakkaiden kokemaan turvattomuuteen puututaan. Muutosehdotuksilla parannetaan kuljettajien ammattitaitoa ja alan turvallisuutta muun muassa tiukentamalla taksiliikenneluvan ehtoja, tehostamalla koulutuksen ja kokeiden valvontaa, lisäämällä kuljettajille pakollinen kuljettajakoulutus ja ajoluvan saamisen esteeksi useampia uusia rikoksia. Epämääräiseen hinnoitteluun ehdotetaan seuraamuksia lakiin, jotta ylihinnoittelun ja hintojen ilmoittamisen väärinkäytöksiin voidaan puuttua välittömästi. Väärin toimimisesta määrättäisiin liikennevirhemaksu. Uusille kuljettajille asetetaan 21 tunnin pakollinen koulutus. Jo alalla toimivien tulee käydä kertaalleen pakollinen seitsemän tunnin täydennyskoulutus ajoluvan uusimisen yhteydessä. Täydennyskoulutusvaatimus on voimassa määräaikaisesti. Lisäksi luvan saamisen edellytyksiä tiukennetaan lisäämällä rikoksia sekä taksinkuljettajan ajoluvan saamisen esteeksi että liikenneluvan haltijan hyvämaineisuuden arvioinnissa huomioitavaksi. Taksiliikenneluvan saamisen edellytyksenä oleva hyvämaineisuus vaarantuisi jatkossa myös, mikäli henkilö on syyllistynyt henkeen ja terveyteen kohdistuviin rikoksiin, seksuaalirikoksiin tai petos- ja maksuvälinerikoksiin. Taksinkuljettajan ajoluvan saamisen esteeksi lisätään eräitä vapauteen kohdistuvia rikoksia, veropetoksia, petoksia, maksuvälinerikoksia sekä ampuma-aserikoksia. Molempien lupien myöntämisessä jo nykyisellään huomioidaan useita rikoksia, jotka voivat estää luvan myöntämisen. Taksien valvontaa ja tunnistettavuutta tehostetaan, jotta voidaan estää sellaisten pimeiden taksien toimintaa, joilla eivät ole luvat kunnossa ja jotka eivät maksa veroja. Hallituksen esityksen muutosten myötä taksina käytettävä ajoneuvo tulee rekisteröidä taksiliikenneluvan haltijan omistukseen tai hallintaan ja liittää rekisterissä taksiliikennelupaan. Takseihin otetaan käyttöön erillinen värillinen rekisterikilpi. Luvanhaltijan tiedot asetetaan julkisesti saataville rekisteritunnuksen perusteella, jotta myös kuluttajat voisivat tarkistaa taksiliikenneluvan voimassaolon sähköisesti ja ajantasaisesti. Myös harmaan talouden torjumiseksi ehdotetaan useita muutoksia, jotta voidaan varmistua siitä, että kaikki toimivat samoilla pelisäännöillä ja maksavat veronsa. Kaikista taksimatkoista on kerättävä relevantit tiedot luotettavasti. Taksamittari tulee pakolliseksi kaikissa takseissa, jotta kyydeistä saadaan kerättyä verovalvontaan tarvittavat tiedot. Hallituksen esityksessä tarkennetaan lisäksi sääntelyn rikkomusten seuraamuksia. Jatkossa liikennevirhemaksun voi määrätä hinnaston puutteiden tai taksamittarin käytön laiminlyönnin seurauksena. Monet muutokset parantavat valvontaa, kuten liikenneluvan ja ajoneuvon yhdistäminen, värilliset taksikilvet, kokeiden kameravalvonta ja jälkikäteen havaitun vilpin huomioiminen, julkisen rekisterin laajentaminen ja hinnoittelun laiminlyönnin sanktioiminen. Myös ennakkovalvontaa lisätään taksinkuljettajan ajoluvan ja liikenneluvan edellytysten tiukentamisella. Kaikki esitetyt muutokset lisäävät kuljettajien ammattitaitoa, parantavat viranomaisten tiedonsaantia ja valvontaa sekä estävät harmaata taloutta ja pimeiden taksien toimintaa. Tämä on siis taksilain todellinen korjaussarja, ei mitään näpertelyä. — Kiitos.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tämä on oikeastaan hirveän hyvä esimerkki siitä, miten ripeästi asiat voidaan saada eteenpäin, kun niin halutaan. Eli tosiaan siis maaliskuussa 24 edustaja Mäenpää teki sen toimenpidealoitteen, sitten liikenne- ja viestintävaliokunta lähestyi meitä kirjeellä, ja mehän olimme jo siellä liikenne- ja viestintäministeriössä aika pitkällä, koska meillähän oli jo arvioita ja selvityksiä tämän osalta, ja sitten saatiinkin nopeasti säädöshanke eteenpäin. Eli kiitos tästä kaikille. Ja ennen kuin tuohon Trumpiin jotain sanon, niin totean vielä sen, että meidän liikenne- ja viestintäministeriöhän on todella pieni ministeriö. Meillä on 170 ihmistä töissä, mikä on siis hyvin pieni osa siitä, mitä suurimmassa osassa muista ministeriöistä on. Väitän, että me, meidän hallinnonalamme, niin Liikenne- ja viestintävirasto, Ilmatieteen laitos kuin Väylävirastokin, ollaan varsinainen tehopakkaus myöskin turvallisuusasioissa. Eli oli sitten kyse GPS-häirinnästä, liikenneturvallisuudesta, kyberturvallisuudesta tai sotilaallisesta liikkuvuudesta, niin kaikki tiet vievät liikenne- ja viestintäministeriöön. Senkin takia on hirveän tärkeää, kun meillä on niin valtavan laaja tämä meidän sektori, että kun niitä yksittäisiä epäkohtia on, niin tieto tulee meille ja sitten katsotaan yhdessä, kuinka nopeasti pystytään painamaan kaasua. Trumpin osalta tämä on ehkä toisen tilan keskustelu, mutta varmasti tähän saadaan sinne valiokuntaan sitten vastaus, kuinka siinä sitten mennään eteenpäin. Kiitoksia tästä. Nyt vain kaasu pohjaan ja äkkiä voimaan, 1.7. nyt kuitenkin viimeistään. — Kiitoksia.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Meillä on täällä tänään esittelyssä ja keskustelussa hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähköisen viestinnän palvelusta annetun lain muuttamisesta, eli radiohäirintään tarkoitetuista laitteista on siis kyse, niin sanotuista jammereista. Tässä esityksessä esitetään näitä laitteita koskevaa uutta lainsäädäntöä sekä saatettaisiin laitteiden, jammereiden, oikeudeton hallussapito rangaistavaksi sakon uhalla. Tämän esityksen taustalla on itse asiassa vähän laajempikin keskustelu. Muistelin tuossa, että edustaja Mäenpää maaliskuussa 24 teki tähän liittyen toimenpidealoitteen, ja sitten liikenne- ja viestintäministeriölle tuli valiokunnalta muutama kuukausi tämän jälkeen vielä pyyntö, että me arvioisimme GPS-häirintälaitteita koskevaa nykyistä lainsäädäntöä ja sen muutos- ja täydentämistarpeita. Tästähän tietenkin päästiin hyvin nopeasti eteenpäin, koska liikenne- ja viestintäministeriössä oli jo valmiiksi arvioitu tilannetta, ja tästä sitten paitsi sen selvityksen myöskin säädöshankkeen osalta päästiin ripeästi ja hyvin liikkeelle. Säädöshankkeesta tosiaankin voi todeta, että jatkossa häirintälaitteina pidettäisiin kaikkia laitteita, joiden ensisijainen käyttötarkoitus on haitallisen häiriön aiheuttaminen lailliselle radionavigoinnille tai -viestinnälle, tämä ei siis koskisi pelkästään GPS-häirintään tarkoitettuja laitteita vaan kaikkia radiotaajuiseen häirintään kykeneviä laitteita. Häirintälaitteiden luvaton käyttö on nykyisinkin kiellettyä, mutta uudet säännökset antaisivat viranomaisille laajemmat mahdollisuudet puuttua näiden haitallisten laitteiden hallussapitoon ja maahantuontiin. Esityksellä myös selvennettäisiin mahdollisuutta hyödyntää häirintälaitteita viranomaiskäytössä erityisesti droonien torjunnassa, ja lisäksi esityksellä mahdollistettaisiin nykyistä paremmin puolustusteollisuuden tuotekehitys, esimerkiksi droonien torjuntalaitteiden kehittäminen sekä laitteiden käyttäminen tutkimukseen ja viestintäverkon osien tuotekehitykseen. Tällä esityksellä säädettäisiin myös Pohjois-Atlantin liiton ja sen jäsenmaiden joukkojen osalta tietyistä radio- ja häirintälaitteita koskeviin lupiin, tarkastuksiin ja ilmoituksiin liittyvistä poikkeuksista. Nämä muutokset mahdollistaisivat sujuvamman harjoittelutoiminnan. Voin todeta tähän vielä lyhyesti, että tämä on hyvin ajankohtainen ja hyvinkin tarpeellinen pieni yksityiskohta. Näinä aikoina on äärettömän tärkeää, että me pystymme puuttumaan ja rajoittamaan kaikkea meidän yhteiskunnan turvallisuutta horjuttavaan toimintaan. — Kiitoksia.

Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Hirvittävän hyvää keskustelua, ja tietenkin koska tämä ei jää tähän, moniin niihin asioihin ja huoliin, jotka täällä salissa ovat nyt nousseet esiin, voidaan muissa yhteyksissä vielä palata. Nyt on tärkeää, että me saamme nimenomaan tämän ajokorttilain uudistuksen eteenpäin ja maaliin saakka. Siinä on juuri tämä poikkeuslupa, ja esimerkiksi ajokieltoasia. Tähänhän asti on ollut niin, että poikkeusluvan on voinut saada, vaikka olisi ajokielto päällä tai ollut ajokielto. Se tulee nyt esteeksi. Riskienhallintakoulutus, tämä teoriakoevilppi ja muut — tässä on hyvin paljon hyviä asioita, jotka on nyt tässä ensimmäisessä vaiheessa tärkeää saada maaliin, niin että se ei jää roikkumaan. Mitä meillä tässä rinnalla on lisäksi meneillään, niin meillähän on se ajokorttilain kokonaisuudistus, johon tuossa viittasinkin, eli meillä on EU:n ajokorttidirektiivin kansallinen täytäntöönpano, ja siinä yhteydessä tarkastellaan muun muassa sitä promillerajaa ja myöskin ajokieltosääntelyä laajemmin, ja siinä yhteydessä käsitellään tätä, mitä edustaja Laaksokin otti esiin, että mitä muita vaihtoehtoja ja mitä muuta voimme tehdä vielä. Lisäksi meillä on tämä liikenneturvallisuusstrategian päivitys. Eli nämä ovat kaikki meneillään, ja siinä yhteydessä on mahdollista saada sitten lisää ja tarkempaa eteenpäin. Mutta jotta tämä ei vain jäisi tähän vaiheeseen, nyt on erittäin hienoa ja tärkeää, että saadaan nämä eteenpäin. Varmasti on paljon asioita esimerkiksi teknologiaan liittyen ja erilaisiin rajoituksiin liittyen, mutta me puhutaan siis, niin kuin edustaja Rintamäki totesi hyvin, suojatoimista. Nuoret eivät aina osaa suojata itseään, heillä ei ole itsesuojeluvaistoa, ja sen takia on hyvin tärkeää, että meillä tämä nyt etenee. Voin todeta, että varmasti teemme kaikki tässä loppuvaiheessakin kaikkemme, jotta tässä tulee sitten tasapuolinen kohtelu ja poikkeusluvan saa silloin kun sen tarvitsee. Se on ihan selvää, että Suomen kokoisessa maassa näillä etäisyyksillä tarvitaan poikkeuslupia, mutta ei niin, että se on pääsääntö, vaan niin, että se on poikkeus. Tässä ei suinkaan ole tarkoitus, että vaikeutetaan nuorten elämää, vaan pidetään heidät hengissä ja mahdollistetaan nimenomaan se, että heillä on kaikki paremmat kyvyt, asenteet ja riskienhallinta, kun he tuolla autoilevat alaikäisenä. — Kiitoksia tästä keskustelusta, ja oikein hyvää käsittelyä kaikkien osalta. Kiitos.

Kiitoksia! Voisin tässä itse asiassa ihan muutaman kommentin ottaa: Ensinnäkin jos mietitään tätä hintaa: Siis arvioitiin sillä tavalla, että tämä lisäys koulutukseen nostaisi hintaa 180—210 euroa, ehkä. Puhutaan kuitenkin kertaluontoisesta ja etukäteen tiedossa olevasta kortin kustannuksesta. Me nähtiin kuitenkin tämä, kun haettiin sitä tasapainoa, kuinka paljon sinne voisi saada sitä tärkeää — elintärkeää — lisäkoulutusta niin, että se olisi kuitenkin kohtuuhintaista. Promillerajan osalta tietenkin meille tulee se myöskin siihen liikenneturvallisuusstrategian päivitykseen, mutta kun tämä on tämä ensimmäinen vaihe, jossa saadaan nimenomaan tämä poikkeuslupakuvio kuntoon, niin sen lisäksi myöskin, kun ajokorttidirektiiviä ja tätä uudistusta jatketaan, otetaan myöskin tämä listalle. Olisi tietenkin ollut hienoa, että se olisi saatu jo nyt, mutta sekin vielä, onko se 0,2, niin kuin todennäköisesti tulisi olemaan mittausvirheet ja muut huomioiden... Se on siinä toisessa vaiheessa. Toivon ja uskonkin oikeastaan, että oli se hallituspohja seuraavalla kierroksella mikä tahansa, niin se pohja, mitä nyt on tehty liikenneturvallisuuden eteen ja nuorten ajokorttien eteen, jatkuu myöskin siinä seuraavassa, koska sen yhteisen liikenneturvallisuusstrategian kautta, jota nytkin taas päivitetään, ja ajokorttidirektiivin niin sanotusti kakkosvaiheen osalta siellä päästään sitten eteenpäin. Sitten simulaattoreitten osalta: Siellähän alun perin oli hyvinkin vahvasti sitä, että sitä ei lähdettäisi rajoittamaan oikeastaan, eli siellä olisi hyvinkin vapaat kädet ja simulaattoreita saataisiin käyttää ilman rajoituksia. Tämä on nyt sitten oikeastaan se 50—50, mikä meillä tuolla on nyt lopputuloksena, ja se on hyvin tasapainoinen. Tästä käytiin itse asiassa hyvin tiivis keskustelu myöskin Autokoululiiton kanssa ja hyvin laajasti muutenkin, ja nähtiin, että siinä on puolensa ja puolensa mutta se tasapainoinen ratkaisu olisi tämä. No, sitten jos mietitään ihan ratojen käyttöä — olen itse asiassa menossa taas yhteen tutustumaankin tässä lähiaikoina — tässä on aika haastavaa löytää se, kun puhutaan taas siitä hinnasta ja puhutaan ylläpitokustannuksista ja kaikesta mahdollisesta, mutta tietenkin se on aina parempaa. Varmasti me kaikki tiedetään, että kun pääsee oikeasti sinne rattiin ja oikeisiin olosuhteisiin, niin aina se on parempi. Kyllä tässä ollaan niin valiokunnan kanssa keskusteluissa kuin meillä tietenkin virkavalmistelussa oltu varsin perinpohjaisia, ja yritetään nyt saada yksi askel kerrallaan. Vielä viittaan ehkä tuohon taksilakiin, että se saadaan nyt kerralla eteenpäin, mutta tässä on vielä isompi. Tämä on hirvittävän vakava asia, että me saadaan sitten myöskin se promilleraja sinne tuoreille kuskeille. Tässäkin puhutaan taas sitten siitä, että mennään perusoikeuksien puolelle ja niin edespäin.