Ranne Lulu

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti: Aina kun esitetään verotulojen vähentämistä ja verojen laskua, niin täytyy vastaavasti kyllä löytää sitten se paikka, mistä sitten nostetaan tai mistä sitten paikataan se verotulon menetys. On varmasti aivan asiallista arvioida sitäkin, mitä verotetaan ja missä se alvi oikeasti on. Meillähän on keväällä valmistunut ensimmäinen satsi ja nyt ollaan käytännössä viimeisiä viilauksia vailla meidän liikenteen rahoituksen ja verotuksen kokonaisuudistuksessa, ja meillähän on myöskin tämä kysymys, pitäisikö meidän korvamerkitä tietty raha budjetista aina siihen perusväylänpitoon tai korjausvelkaan tai muuhun. Tämä on tämmöinen iäisyyskysymys. Jos sieltä jotain yksittäisiä saataisiin ja esimerkiksi seuraavaan hallitusohjelmaan ihan selkeät kirjaukset näistä kokonaisuuksista, niin se on varmasti tavoiteltavaa, ja kaikki varmasti sitä haluavat. Yleisesti jos katsoo liikenteen verotusta, niin kyllähän sieltä miljardeja täytyy jatkossakin kerätä, ja katsotaan sitten kuinka se toteutetaan seuraavan hallituksen aikana mahdollisimman tasapuolisesti, teknologianeutraalisti ja ketään syyttämättä. — Kiitos.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kiitoksia hyvistä puheenvuoroista. Nostan esiin tämän kaupan tärkeyden. Siis niin kuin täällä on nostettu esiin, se on todella yli 95 prosenttia Suomen kaupasta, viennistä ja tuonnista, joka kulkee meriteitse. Suomi on se jäätyvärantainen saari, ja meillä on semmoinen 50 satamaa. Tämä esitys tietenkin tukee tätä kokonaisuutta. Täällä kysyttiin erikseen jäänmurrosta. Totean ensin tämän ison strategisen tilannekuvan. Eli meillähän valmistui alkuvuodesta yhteinen pohjoismainen liikenteen varautumisen strategia, eli kaikki Pohjoismaat, ministeriöt, virastot, laativat yhteisen tilannekuvan siitä, mitkä ovat ne tärkeimmät reitit, joita Suomen ja muiden Pohjoismaiden pitää kehittää. Merireitit — sen lisäksi, että meidän täytyy kehittää niitä pohjoisia maayhteyksiä, merireitit nousivat aivan keskeiseksi: jäänmurto, satamien kehittäminen. Silloin ei puhuttu mistään silloista eikä tunneleista, eikä yksikään viranomainen tai ministeriö virallisesti katso, että tällaisia pitäisi kehittää, vaan nimenomaan jäänmurtoa, niitä nykyisiä reittejä. Meillähän on tietenkin valmistelussa hyvin faktapohjaisesti turvallisuus ja talous edellä tämmöinen oikeastaan linjauskin siitä, millä tavalla niitä kotisatamia pitäisi tulevaisuudessa kehittää. Tämä nykyinen tilannehan ei tietenkään riitä. Meillä täytyy olla useampi kotisatama, ja sitten kun tarkastellaan Ruotsin tilannetta, niin täytyy jotenkin peilata meidänkin kokonaisuutta siihen. Eli jäänmurto, joka on omistajaohjauksessa — sieltä tulee varmasti uusia uutisia tässä. Nythän meillä on iloinen tilanne siinä, että Aino on jo tuolla suunnilleen valmistelussa. Lisää jäänmurtajia ja lisää kotisatamia. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Valtioneuvosto on antanut järjestyksessä toisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman eli Liikenne 12:n selontekona eduskunnalle. Nyt päivitettiin siis olemassa olevaa suunnitelmaa ensimmäistä kertaa. Kyseessä on siis 12-vuotinen strateginen dokumentti, jossa käsitellään koko Suomen liikennejärjestelmää valtakunnallisella tasolla. Siinä tarkastellaan liikenneverkkoja, liikenteen palveluita, liikenteen tietonäkökulmia. Kyseessä on lakisääteinen päivitysprosessi, ja se alkoi heti, kun hallituskausi käynnistyi. Parlamentaarinen työryhmä asetettiin tukemaan valmistelua ja muodostamaan näkemyksiä kehittämisestä. Haluan kiittää tässä vaiheessa parlamentaarisen työryhmän jäseniä hyvistä keskusteluista. Niitä on huomioitu tässä työn lopputuloksessa. Liikenne 12 laadittiin alun perin hyvin erilaiseen maailmaan kuin mihin nyt olemme joutuneet. Globaalit myllerrykset, myrskyt, mustat joutsenet ovat täällä jatkuvasti. Venäjän hyökkäyssota, kansainvälisen saavutettavuutemme haasteet, korkea inflaatio ja julkisen talouden erityisen suuret ongelmat asettivat reunaehtoja ja haasteita koko liikennejärjestelmälle, ja näitä pyrittiin nyt tämän päivityksen yhteydessä ratkaisemaan. Liikenneväyliemme korjausvelka on ikuisuusongelma, ja korkea inflaatio aiheutti sen kasvun kiihtymisen — huolimatta siis siitä, että hallitus on satsannut äärettömän paljon väylien korjausvelan taklaamiseen. Vuonna 24 onnistuimme jopa pysäyttämään korjausvelan kasvun, ja tähän olisi pystyttävä jatkossa joka vuosi. Me painotamme nykyisen infran rinnalla geopolitiikan ja turvallisuustilanteen muutoksen seurauksena erilaisia uudenlaisia liikennejärjestelmiä, kehittämistarpeita ja sotilaallista liikkuvuutta. Näitä kansalliseen pohjoismaiseen ja Nato-puolustussuunnitteluun perustuvia kriittisempiä tarpeita on seuraavan 12 vuoden aikana lähes kolmen ja puolen miljardin euron verran. Nykyinen infra, turvallisuus, talous — tässä painopisteemme. Kuten äskeisessäkin selontekokeskustelussa todettiin, Itämeren haasteet ovat merkittävä osa meidän tulevaisuuttamme ja nykyisyyttämme, ja nekin on tässä huomioitu. Katseet on kohdistettu pysyvästi länteen. Arvoisa puhemies! Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma on strateginen asiakirja, ei mikään tyhjä, tylsä paperi. Se on kompassi, jonka mukaan teemme päätöksiä ja valintoja tulevaisuuden turvaamiseksi. Se varmistaa myös sen, että toimintamme on pitkäjänteistä, tehokasta ja ennakoivaa. Kaikki me tiedämme, että jokainen liikenneinvestointi kestää sen alkuideoinnista lopulliseen valmistumiseen jopa kymmeniä vuosia. Se, että me pystymme nyt näkemään koko Suomen yhtenä kokonaisuutena, on äärettömän tärkeää. Työn on oltava pitkäjänteistä ja johdonmukaista, ja kuten äsken totesin, Suomen talous ja turvallisuus edellä. Siltarummuille ei ole tarvetta, eikä niihin ole varaa. Liikenne 12 -suunnitelma ja sen toimeenpano mahdollistavat tietoon perustuvan valmistelun ja päätöksenteon. On erittäin tärkeää, että tilanteessa, jossa taloudelliset resurssit ovat tiukalla, valtio tekee järkeviä ja tietoon perustuvia päätöksiä huomioiden tulevaisuuden. Suunnitelman yksi merkittävistä lisäarvoista on se, että se on tehty laajassa yhteistyössä. Hyvin suuri joukko sidosryhmiä on antanut tähän panostuksensa, ja kiitän tästä kaikkia teitä. Ilman teitä lopputulos ei olisi sellainen kuin sen pitäisi olla. Me olemme huomioineet tässä selonteossa eri väylien, liikennemuotojen, tavara- ja henkilöliikenteen tarpeet, liikennejärjestelmää koskevan tiedon, tukitoimet ja myöskin digitalisaation. Arvoisa puhemies! Muuttuneessa maailmassa suunnitelman tavoitteet oli päivitettävä heti prosessin alussa. Eli kun tämä parlamentaarinen työ aloitettiin, niin vaihdoimme kolmen kärjen turvallisuuteen, toimivuuteen ja kestävyyteen. Tietenkin tehokkuus ja saavutettavuus ovat toimintamme ytimessä jatkuvasti, mutta turvallisuus, toimivuus ja kestävyys kestävät tätä aikaa ja ovat välttämättömiä myös tulevaisuudessa. Turvallisuuden osalta on ymmärrettävä, että liikennejärjestelmällä on ratkaiseva rooli kokonaisturvallisuudessa. Infra on sitä kovaa turvallisuutta. Teiden, raiteiden ja siltojen on toimittava ja kestettävä arjessa ja kriiseissä. Joukkoja ja kalustoa on voitava siirtää nopeasti. Kansalaisia on kyettävä evakuoimaan nopeasti. Arjen on pyörittävä mahdollisimman sujuvasti. Yksilöillä ja yrityksillä on oltava hyvät toimintaedellytykset. Vahva infra, joka kantaa arjessa ja kriiseissä, on myös osa pelotetta. Me osoitamme, me lähetämme viestin itään ja muille maille, että toimintakykymme on huipussa, me varaudumme, me valmistaudumme, me rakennamme Suomessa vahvaa infraa. Pitkäjänteinen mutta epärealistinen suunnitelma on tietenkin aina mahdollinen, mutta sellaista emme suostuneet tietenkään tekemään. Sellaista, jossa luvataan kaikille kaikkea, ei voi hyväksyä. Tämä on tyypillistä politikointia, ja siihen emme tässä selonteossa ja suunnitelmassa sorru. Arvioituihin vaikutuksiin pohjautuvassa suunnitelmassa esitetään merkittävää perusväylänpidon rahoituksen kasvattamista vuodesta 30 eteenpäin. Tästä on kaikilla suuri yhteisymmärrys, ja tämä päätös olisi toki pitänyt tehdä jo vuosia sitten. Liikenneverkon kehittämiseen ja liikenteen palveluihin osoitetaan maltillisemmin rahaa. Olemme tehneet valintoja: nykyinen infra, turvallisuus, talous edellä. Arvoisa puhemies! On tärkeää huomioida, että sotilaallisen liikkuvuuden tarpeet ovat maassamme merkittävät ja niiden rahoitus on ratkaistava, jotta pääsemme hyödyntämään EU-rahoitusta vuodesta 28 eteenpäin. Nykyinen investointitaso ei riitä vastaamaan kiireellisimpiin siviili- ja sotilastarpeisiin. On olennaista, että liikenneverkon kehittämisessä laitamme rajalliset resurssit fiksusti sinne, missä tarve on suurin ja vaikutukset parhaita. Siviilihankkeiden osalta Väyläviraston investointiohjelma tulee tunnistamaan uusien tavoitteiden mukaiset vaikuttavimmat hankkeet. Sotilaallisen liikkuvuuden osalta valmistelu pohjautuu tiukasti puolustuksen hallinnonalan määrittelemiin tarpeisiin. Viime viikolla julkaistu Pohjoismaiden yhteinen varautumista koskeva liikennejärjestelmästrategia varmistaa, että kaikilla Pohjoismailla on sama tilannekuva, tavoitteet ja kunnianhimon taso liikennejärjestelmän kehittämisessä. Tässä suunnitelmassa tärkeimmiksi kohteiksi nostettiin jäänmurtokaluston uudistaminen, eurooppalaisen raideleveyden suunnittelu Ruotsin yli Rovaniemelle ja Ouluun asti Suomen puolella, vt 21, satamat, rajat ylittävät sillat ja erikoiskuljetusreitit. Nämä ovat myös niitä hankkeita, joita me olemme yhdessä Puolustusvoimien kanssa valmistelleet. Tehtävämme on siis varmistaa kriittisimpien infrakohteiden toteuttaminen oikeassa järjestyksessä, turvallisuustilanne ja julkisen talouden haasteet huomioiden. Painotus, niin kuin toistan jälleen, on nykyisen infran vahvistamisessa. EU-rahasaanto on nimenomaan mahdollista maksimoida sillä, että meillä on kaikkein vaikuttavimmat, tärkeimmät, kriittisimmät hankkeet haussa, kun vuoden 28 rahat ovat jälleen suuremmin jaossa. 50 prosenttia per hanke on se, mitä Suomi voi saada. Suomen liikennepolitiikassa ja tämän strategian, suunnitelman, myötä valmistaudumme, varaudumme ja vahvistamme koko infrastruktuuriamme. Meillä ei ole varaa, saati aikaa, poukkoilevaan liikennepolitiikkaan tai niihin kuuluisiin siltarumpuihin. Eduskunnan näkemys suunnitelman sisällöstä tullaan huomioimaan suunnitelman toimeenpanossa, ja luotan siihen, että kaikki te osaatte pistää asioita tärkeysjärjestykseen. Kun maailma myrskyää ja Suomen pitää vahvistaa itseään, turvallisuuttaan, tulevaisuuttaan ja talouttaan, niin myöskin liikennehankkeiden ja liikennepolitiikan pitää sitä tehdä. — Kiitoksia.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Meillä on nyt lähetekeskustelussa hallituksen esitys eduskunnalle liikennemerkkejä ja ‑opasteita koskevan yleissopimuksen muutosten, liikennemerkkejä ja ‑opasteita koskevaa yleissopimusta täydentävän eurooppalaisen sopimuksen muutosten sekä liikennemerkkejä ja ‑opasteita koskevaa yleissopimusta täydentävään eurooppalaiseen sopimukseen liitettävän tiemerkintöjä käsittelevän pöytäkirjan muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi tieliikennelain muuttamisesta. Eli tässähän kansainvälisen liikennemerkkejä ja ‑opasteita koskevan yleissopimuksen tarkoitus on helpottaa tieliikennettä ja lisätä liikenneturvallisuutta yhtenäistämällä liikennemerkit ja niissä olevat tunnukset sekä liikenneopasteet ja tiemerkinnät. Yhtenäisillä kansainvälisillä säännöillä pyritään vähentämään sopimusvaltioiden teillä tapahtuvien onnettomuuksien määrää. Myös tieliikenteen automaatio edellyttää, että liikenteenohjauslaitteet ovat kansainvälisesti yhdenmukaisia. Hallituksen antamassa esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi muutokset kolmeen eri sopimukseen: liikennemerkkejä ja ‑opasteita koskevaan yleissopimukseen, liikennemerkkejä ja opasteita koskevaa yleissopimusta täydentävään eurooppalaiseen sopimukseen sekä liikennemerkkejä ja ‑opasteita koskevaa yleissopimusta täydentävään eurooppalaiseen sopimukseen liitettävään tiemerkintöjä käsittelevään pöytäkirjaan. Näitä sopimusmuutoksia on valmisteltu pitkään Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission alaisessa liikenneturvallisuustyöryhmässä, ja niiden tarkoituksena on yhdenmukaistaa vuoden 68 liikennemerkkejä ja ‑opasteita koskevan yleissopimuksen ja vuoden 71 eurooppalaisen sopimuksen määräykset. Tavoitteena on siis tarkentaa ja selkeyttää nykyistä sopimustekstiä ja muodostaa sopimuksista johdonmukainen ja ajantasainen kokonaisuus. Päivittäminen on tärkeää, koska tieliikenne on muuttunut huomattavasti viimeisten 20 vuoden aikana. Sopimusmuutosten hyväksyminen aiheuttaa vain vähäisiä muutoksia Suomessa, koska muutoksiin on osattu varautua jo tieliikennelain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Suomessa käytössä olevat liikenteenohjauslaitteet vastaavatkin jo suurelta osin sopimuksessa esitettyjä muutoksia. Sopimuksen voimaansaattamisesta johtuvat muutostarpeet tieliikennelakiin ovat vähäisiä. Muutoksia esitetään liikennemerkin A27 ulkonäköön sekä merkkien B6 ja F3 määritelmiin. Lisäksi esitetään tieliikennelain siirtymäsäännökseen muutosta, joka mahdollistaa opastusmerkkien vaihdon porrastamisen vuoden 2039 loppuun asti. Pitkillä siirtymäajoilla huolehditaan siitä, ettei tienpitäjälle aiheudu merkkien vaihdosta merkittäviä lisäkustannuksia. Sopimuksiin ehdotetaan kuutta uutta varaumaa. Lisäksi ehdotetaan peruutettavaksi kolme varaumaa. Esitetyillä varaumilla varmistetaan, ettei liikenteen ohjauslaitteiden vaihtamisesta aiheudu negatiivisia liikenneturvallisuusvaikutuksia tai kohtuuttomia kustannuksia tienpitäjille. Sopimusmuutokset tulevat kansainvälisesti voimaan, kun kuusi kuukautta on kulunut muutosehdotusten jakamisesta laskettavan 12 kuukauden ajanjakson päättymisestä. YK:n pääsihteeri on jakanut muutosehdotukset sopimuspuolille 12.5.2025. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samaan aikaan, kun sopimusmuutokset tulevat voimaan marraskuussa 2026. — Kiitos.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Ensin toistan tuon, mitä esittelypuheenvuorossa totesin, eli tämän hallituksen esityksen luonnos sai erittäin hyvän palautteen arviointineuvostolta. Eli kun siellä viitattiin sitten saatavuuteen tai vaikutusarviointeihin, niin siellä todettiin, että voisi täydentää ja voi olla joitain vaikutuksia, mutta lähtökohtaisesti tämä on todella perusteellisesti ja hyvin valmisteltu. Yritänkin vastata tässä nyt muutamaan kysymykseen, joista te saatte varmasti sitten vielä tarkemmat asiantuntijalausunnot ja vastaukset: Ensin jos katsotaan tätä kokonaisuutta, niin etenkin eniten keskustelua herätti se taksamittari: Taksamittarin osalta nimenomaan nyt varmistetaan se, että se tiedon kertyminen on yhtenäistä kaikissa taksiajoissa, kaikissa ajoneuvoissa, ja tämä on nimenomaan myöskin verottajalle erittäin tärkeää. Taksamittarin keräämiä tietoja ei voi muuttaa, sillä taksamittari on suojattu mekaanisilla sineteillä ja usein myös elektronisilla suojauksilla, eli tämä estää tietojen muuttamisen. Se, että meillä on selkeä, yhteinen kenttä ja samat pelisäännöt kaikille, on todella tärkeää. Palaan oikeastaan heti tähän, mistä edustaja Eerola totesi, eli näihin kokeisiin: Kokeiden valvontaahan jo aikaisemminkin tämän kauden aikana, heti alussa, ruvettiin kiristämään, ja vaatimustasoa on lähdetty nostamaan, eikä siellä ole enää vain yhtä koeversiota, joka liikkuu tuolla ympäriinsä. Kyllähän siellä on narautettu aika paljon vilpistä jo aikanaan, ja nyt sitten kun tulee kunnon karenssikin, kuuden kuukauden kielto, että ei saa yrittää uudestaan, jos narahtaa vilpistä, niin nämä ovat ihan selkeitä kuvioita. Taksamittarien ja kilpien osalta on katsottu se aikataulu niin, että ne nimenomaan pystyy hankkimaan tällä aikataululla, jotta saadaan paitsi se Traficomin pää mutta myöskin kaikki muu ajoissa kuntoon. Tässä on tosi tarkkaan nämä kyllä katsottu ja laskettu. Siinä ei pitäisi olla mitään ongelmaa. Tässä puhutaan aika paljon saatavuudesta, ja voin todeta oikeastaan, että kyllä, nyt on menty turvallisuus edellä. Eli ensisijaisesti ala pitää saada puhdistumaan — aivan selvä asia — jotta sinne saadaan uusia yrittäjiä ja uusia kuljettajia, jotka haluavat lähteä toimimaan siellä ammattilaisina, turvallisina, luotettavina ammattilaisina. Tämä on tietenkin selkeää. Meillä on siis jo nyt valmistelussa tuolla muistio, jossa tarkastellaan tätä saatavuuskysymystä, mutta niin kuin edustaja Vuornoskin totesi tuossa, täällä on Kela-kyydeistä, koulukyydeistä ja aika paljon muunlaisistakin kyydeistä kiinni, millä tavalla tätä sitten katsotaan. Tämän osalta arviointineuvosto tosiaan totesi, että voi olla joitain vaikutuksia, mutta kun ala saa sen kunnianpalautuksen, kun siellä tulee yhteiset pelisäännöt ja kun sinne tulee kunnon koulutus, niin kyllähän se nyt on kaikille ammattilaisillekin huomattavasti parempi. Mutta saatavuutta siis tarkastellaan erikseen, ja siellä sitten katsotaan, mitä siellä mahdollisesti voitaisiin tehdä. Mutta kyllä tässä on nyt menty selkeästi turvallisuus edellä. Valvonnan osalta siis saatiin tämän prosessin aikana hyvää palautetta eri viranomaisilta. Niin taksamittarit kuin kilvetkin nimenomaan helpottavat sitä valvontaa, ja tietenkin seuraamme myöskin tämän lainsäädännön osalta sitä. Jälkiarviointia tehdään ja katsotaan sitten, josko vielä jotain viilausta tulee. Mutta tässä ei mitään ole ruikutettu eikä mitään valitusvirsiä ole veisattu, vaan tässä on tehty kunnon paketti, ja jos tällä ei päästä eteenpäin, niin en tiedä sitten millä. Kielitaidosta totean vielä sen, että nythän siellä on jo tällä hetkellä siis tilanne sellainen, että pitää olla suomeksi ja ruotsiksi ne kokeet tehtynä — sinne ei tullut mitään ylimääräisiä englannin kieliä eikä mitään tämän tyyppisiä — ja siellä on myöskin taksiliikenneluvan haltijalla jo tällä hetkellä se vaatimus ja velvollisuus huolehtia siitä, että kuljettajalla on riittävä vuorovaikutus- ja kielitaito. Tämä ei ole toiminut — ei ole toiminut — mutta nyt kun meillä tulee se täydennyskoulutus, sen myötä voidaan tsekata, ja tietenkin se, että jatkossa tänne alalle ei pääse kuka tahansa eikä siellä pysykään kuka tahansa. Eli kyllä tässä kielitaitovaatimukset liittyvät itse asiassa suoraan tähän vilppiinkin. Kyllä siellä on hyvinkin huonolla kielitaidolla päästy läpi, vaikka ei ole ollut tälle alalle minkäänlaista asiaa. Sitten vielä oikeastaan näistä alustayhtiöistä, kun puhutaan siitä, ollaanko tässä menossa taaksepäin: Ei, vaan tässä ollaan kyllä katsomassa eteenpäin. Me puhutaan palvelualasta. Ei me voida todeta, että juu, nyt on tehty joitain virheitä ja nyt lähdetään vain Boltilla ja Uberilla eteenpäin. Eli nämä muutokset eivät kuitenkaan estä alustayhtiöiden toimintaa tai taksiyritysten mahdollisuuksia tarjota kyytejä sovellusten kautta. Tämä ei estä sitä, mutta kaikille tulee samat pelisäännöt. Tietenkin tämä on hyvin selkeää, että kerralla eivät nopeasti muutokset tule tai ne eivät heti näy, mutta kyllä nämä rupeavat näkymään. Meillä syksystä alkaen pikkuhiljaa tulevat kaikki pykälät voimaan, ja kyllä minä luotan siihen, että kun vielä pistetään tosiaan sitä valvontaa kuosiin ja ala tulee houkuttelevaksi, niin varmasti tässä hyvin käy. Täydellistä ei ole, mutta kyllä minä väitän, että kyllä tästä tulee aika hieno lopputulos, jota kaikki voivat kannattaa. Ja niin kuin totesin, todella perusteellista valmistelua on ollut. [Puhemies koputtaa] Ja eihän me nyt tänne mitään kiinalaisia robottitakseja haluta, vaan ihan kunnon palvelijoita, suomalaisia kunnon kuskeja. — Kiitos. [Jaana Strandman: Juuri näin! Palvelua suomeksi!]

Arvoisa puhemies! Meillä on tänään lähetekeskustelussa hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. Suomeksi sanottuna tässä on kyse kauan kaivatusta taksilain perusteellisesta korjaussarjasta. Hallituksen esityksen tavoitteena on parantaa taksipalveluiden luotettavuutta ja turvallisuutta, tehostaa valvontaa ja estää harmaata taloutta. Hallituksen esitys sai erittäin hyvää palautetta arviointineuvostolta, ja siellä todettiin, että kyseessä on hyvin valmisteltu kokonaisuus. Tätä on siis valmisteltu pitkään ja perusteellisesti. Me tarvitsemme toimivan ja tehokkaan lainsäädännön, jotta saamme luotettavat ja turvalliset taksit kaikille ja reilun toimintaympäristön taksiyrittäjille. Asiakkaiden kokemaan turvattomuuteen puututaan. Muutosehdotuksilla parannetaan kuljettajien ammattitaitoa ja alan turvallisuutta muun muassa tiukentamalla taksiliikenneluvan ehtoja, tehostamalla koulutuksen ja kokeiden valvontaa, lisäämällä kuljettajille pakollinen kuljettajakoulutus ja ajoluvan saamisen esteeksi useampia uusia rikoksia. Epämääräiseen hinnoitteluun ehdotetaan seuraamuksia lakiin, jotta ylihinnoittelun ja hintojen ilmoittamisen väärinkäytöksiin voidaan puuttua välittömästi. Väärin toimimisesta määrättäisiin liikennevirhemaksu. Uusille kuljettajille asetetaan 21 tunnin pakollinen koulutus. Jo alalla toimivien tulee käydä kertaalleen pakollinen seitsemän tunnin täydennyskoulutus ajoluvan uusimisen yhteydessä. Täydennyskoulutusvaatimus on voimassa määräaikaisesti. Lisäksi luvan saamisen edellytyksiä tiukennetaan lisäämällä rikoksia sekä taksinkuljettajan ajoluvan saamisen esteeksi että liikenneluvan haltijan hyvämaineisuuden arvioinnissa huomioitavaksi. Taksiliikenneluvan saamisen edellytyksenä oleva hyvämaineisuus vaarantuisi jatkossa myös, mikäli henkilö on syyllistynyt henkeen ja terveyteen kohdistuviin rikoksiin, seksuaalirikoksiin tai petos- ja maksuvälinerikoksiin. Taksinkuljettajan ajoluvan saamisen esteeksi lisätään eräitä vapauteen kohdistuvia rikoksia, veropetoksia, petoksia, maksuvälinerikoksia sekä ampuma-aserikoksia. Molempien lupien myöntämisessä jo nykyisellään huomioidaan useita rikoksia, jotka voivat estää luvan myöntämisen. Taksien valvontaa ja tunnistettavuutta tehostetaan, jotta voidaan estää sellaisten pimeiden taksien toimintaa, joilla eivät ole luvat kunnossa ja jotka eivät maksa veroja. Hallituksen esityksen muutosten myötä taksina käytettävä ajoneuvo tulee rekisteröidä taksiliikenneluvan haltijan omistukseen tai hallintaan ja liittää rekisterissä taksiliikennelupaan. Takseihin otetaan käyttöön erillinen värillinen rekisterikilpi. Luvanhaltijan tiedot asetetaan julkisesti saataville rekisteritunnuksen perusteella, jotta myös kuluttajat voisivat tarkistaa taksiliikenneluvan voimassaolon sähköisesti ja ajantasaisesti. Myös harmaan talouden torjumiseksi ehdotetaan useita muutoksia, jotta voidaan varmistua siitä, että kaikki toimivat samoilla pelisäännöillä ja maksavat veronsa. Kaikista taksimatkoista on kerättävä relevantit tiedot luotettavasti. Taksamittari tulee pakolliseksi kaikissa takseissa, jotta kyydeistä saadaan kerättyä verovalvontaan tarvittavat tiedot. Hallituksen esityksessä tarkennetaan lisäksi sääntelyn rikkomusten seuraamuksia. Jatkossa liikennevirhemaksun voi määrätä hinnaston puutteiden tai taksamittarin käytön laiminlyönnin seurauksena. Monet muutokset parantavat valvontaa, kuten liikenneluvan ja ajoneuvon yhdistäminen, värilliset taksikilvet, kokeiden kameravalvonta ja jälkikäteen havaitun vilpin huomioiminen, julkisen rekisterin laajentaminen ja hinnoittelun laiminlyönnin sanktioiminen. Myös ennakkovalvontaa lisätään taksinkuljettajan ajoluvan ja liikenneluvan edellytysten tiukentamisella. Kaikki esitetyt muutokset lisäävät kuljettajien ammattitaitoa, parantavat viranomaisten tiedonsaantia ja valvontaa sekä estävät harmaata taloutta ja pimeiden taksien toimintaa. Tämä on siis taksilain todellinen korjaussarja, ei mitään näpertelyä. — Kiitos.

Kiitoksia kysymyksistä. — Ensin lyhyesti totean näistä avoimen lähdekoodin ohjelmistovastaavista: Tässähän on nimenomaan punnittu sitä, että näiden vaatimusten osalta näemme kuitenkin, että on parempi, että velvoitteita tulee, kuin että niitä ei tulisi. Toivottavasti myöskin sitten, kun valiokuntakäsittelyssä sitä vielä puitte, saatte tälle vahvistuksen. Kyllä tässä selkeästi kuitenkin turvallisuusvalvontavelvollisuuksia pitää olla laajasti. Sitten palataan tähän, joka on ikuisuuskysymys: Traficomin velvollisuudet ja vastuut. Ensin täytyy todeta, että meillähän kaikilla virastoilla, niin Väylällä kuin Traficomilla kuin Ilmatieteen laitoksella, on säästövelvoitteet, ja siellä tietenkin ollaan kuitenkin onnistuttu pitämään henkilöstömäärä samana, eli se ei ole vähentynyt tässä tämän hallituskauden aikana. Jatkuvasti me tätä pohdimme, ja tänään tapasin itse asiassa Traficomin pääjohtajaakin Jarkko Saarimäkeä, ja heillä siellä operatiivinen johto tietenkin hakee sitä mahdollisimman tehokasta porukan käyttämistä ja työajan käyttämistä. Mutta ei ole helppoa, ja niin kuin tiedetään tämä taloustilanne, niin hyvin vaikeaa on tietenkin mitään uutta, isompaa rahoitusta saada. Mutta toki painotus on turvallisuudessa. Painotus on myöskin Traficomin sisällä sillä tavalla, että kun siellä niitä tehtäviä ja rahoja pohditaan, niin kyllä... Itse asiassa tässä voisi ottaa esiin sen, joka on hieman herättänyt keskustelua, eli nämä palveluverkkosäästöt, joita nyt näihin insseihin ja muihin liittyy. Kun säästöjä on tehtävä, niin me emme ole halunneet säästää kyberturvallisuudesta, vaan sitten näistä harvemmin tarvittavista palveluista. Että kyllä tämä on tämmöistä vaikeaa tasapainottelua. Edelleen voi todeta, että Suomessa ja meidän Traficomilla ja meidän Kyberturvallisuuskeskuksella, joka on siis todellinen timantti, homma on kyllä hanskassa, mutta tämä on yhteinen huoli. Teemme kyllä parhaamme, ja minä uskon, että seuraavakin hallitus tekee. — Kiitos.