Rantanen Mari

Arvoisa puhemies! Aloitan ensin siitä, mikä tässäkin salikeskustelussa jos ei nyt suoraan niin välillisesti tuli esille: Suomalaiset rajavartijat, ja meidän Rajavartiolaitos, ovat erittäin arvostettuja tässä maassa viranomaisina, niin kuin muutkin meidän turvallisuusviranomaiset. Täytyy todeta, että suomalaista rajavartijaa ja Rajavartiolaitosta arvostetaan myös laajasti koko Euroopassa, heidän ammattitaitoaan, osaamistaan ja sitoutumistaan tähän työhön. No, kuten me tiedämme, millaiseksi tämä meidän turvallisuusympäristö on muuttunut, meillä täytyy olla myöskin toimivaltuudet, joilla me pärjätään niin tänään kuin myöskin huomenna. Selvää on se, että meillä tältä osin on ollut lainsäädäntövelkaa, ja tietenkin on niin, että tämän meidänkin hallituskauden aikana on täytynyt arvioida, onko siellä myös joitain muita puutteita kuin mitä osattiin ehkä hallitusohjelmassakaan pohtia, ja näitä nyt pyritään tietenkin paikkaamaan. Äärimmäisen tärkeitä ovat toimivaltuudet mutta samalla myöskin se, että siellä on riittävästi ihmisiä, aivan kuten täällä tuli esiin. Mutta sitten täytyy muistaa rajavalvonnassa, puhutaan nyt sitten maarajasta tai merirajasta, että yhtä tärkeätä kuin se, että meillä on siellä henkilöstöä, on se, että tänä päivänä meillä täytyy olla välineitä, joilla valvontaa tehdään, ja tältä osin Rajavartiolaitokselle ollaan uusimassa sekä lentokalustoa että meidän merikalustoa kahdella vartiolaivalla. Sen lisäksi siellä on oltava teknologiaa, se on tänä päivänä aivan keskeistä. Ja sitten jos ajatellaan merialuetta, niin aivan yhtä tärkeätä on se, että me pystytään jakamaan tilannekuvaa koko Itämerellä, niin että me kumppaneiden kanssa pystytään luomaan kokonaiskuvaa siitä, mitä on meneillänsä. Sitten ehkä nostan tähän drooniasiaan liittyen, että hallitus juurikin osoitti Rajavartiolaitokselle reilut 40 miljoonaa euroa siihen, että pystymme paremmin havaitsemaan ja myöskin kehittämään torjuntakapasiteettia nimenomaan miehittämättömien ilma-alusten osalta, jotenka kyllä tässä nyt pyritään tuottamaan tilannetta, jossa meillä samaan aikaan on niin ihmisiä, välineistöä kuin myöskin toimivaltuuksia toimia tässä varsin jännitteisessä turvallisuusympäristössä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rajavartiolakia ja eräitä muita lakeja. Esityksen tarkoituksena on hallitusohjelman mukaisesti varmistaa, että Rajavartiolaitoksen toimivaltuudet vastaavat muuttunutta turvallisuus- ja toimintaympäristöä. Viime vuosien tapahtumat ovat osoittaneet, että erityisesti merenalaiseen kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvat uhat ja myös yleisesti vaikeutunut turvallisuustilanne edellyttävät viranomaisilta uusia toimintakykyjä ja tarkoituksenmukaisia toimivaltuuksia. Rajavartiolaitokselle ehdotetaan uutta merenalaisen kriittisen infrastruktuurin valvontatehtävää ja siihen liittyviä toimivaltuuksia Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä. Rajavartiolaitos toimii merialueilla vuoden jokaisena päivänä. Rajavartiolaitoksella olisi valvonnan yhteydessä oikeus estää tai keskeyttää merenalaisen kriittisen infrastruktuurin vahingoittaminen. Ehdotettavan sääntelyn mukaan Rajavartiolaitos saisi merenalaisen kriittisen infrastruktuurin vahingoittamistapauksissa tarvittavat tiedot suoraan infrastruktuurin omistajilta tai haltijoilta, mikä nopeuttaa asian selvittämistä. Rajavartiolaitos ilmoittaisi tietoonsa tulleesta vahingoittamisesta viipymättä poliisille, joka vastaisi mahdollisesta rikostutkinnasta. Rajavartiolaitoksella olisi jatkossa myös YK:n merioikeusyleissopimuksen mukainen oikeus pysäyttää ja tarkastaa Suomen talousvyöhykkeellä kansallisuutta vailla olevaksi epäilty alus sekä sellainen suomalainen alus, joka käyttää väärää lippua tai kieltäytyy näyttämästä lippuaan. Tätä ei ole aiemmin säädetty minkään viranomaisen tehtäväksi. Tarkastusoikeuden käytännön toteuttamisessa noudatettaisiin merioikeusyleissopimuksen määräyksiä, joka on Suomessa jo voimassa olevaa lainsäädäntöä. Rajavartiolaitokselle ehdotetut toimivaltuudet vahvistaisivat Suomen kykyä havaita merenalaiseen kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvat uhat, reagoida vahingoittamistapauksiin nopeasti ja estää lisävauriot. Toimivaltuudet erityisesti talousvyöhykkeellä ovat keskeisessä asemassa, koska huomattava osa Itämeren merenalaisen infrastruktuurin vaurioista viime vuosina on tapahtunut nimenomaan talousvyöhykkeellä. Toimivaltuusalusten tarkastamiseen mahdollistaisi oikea-aikaisen puuttumisen tilanteissa, joissa aluksen lippuvaltioon liittyy epäselvyyttä. Arvoisa puhemies! Esityksellä kehitetään myös Rajavartiolaitoksen toimivaltuuksia puuttua miehittämättömien kulkuneuvojen eli droonien kulkuun. Teknologian kehittyessä miehittämättömien ilma-alusten lisäksi myös muut miehittämättömät kulkuneuvot yleistyvät. Tämän vuoksi Rajavartiolaitoksella olisi jatkossa oikeus puuttua myös maalla, veden pinnalla tai veden alla liikkuvien miehittämättömien kulkuneuvojen käyttöön tai toimintaan. Sääntelyn tarkoituksena on varmistaa, että Rajavartiolaitos voi suorittaa sille säädettyjä tehtäviä häiriöttä ja puuttua myös mahdollisiin turvallisuusuhkiin. Myös Rajavartiolaitoksen suorittamaa teknistä ja radioteknistä valvontaa kehitettäisiin. Tavoitteena on parantaa tilannekuvaa ja valvontakykyä Schengen-alueen sisärajoilla myös silloin, kun sisärajatarkastuksia ei ole väliaikaisesti palautettu. Arvoisa puhemies! Esitys sisältää myös useita muita yksittäisiä lakimuutoksia, joilla parannettaisiin Rajavartiolaitoksen varautumista nopeasti muuttuvassa turvallisuusympäristössä. Ehdotukset liittyvät muun muassa Puolustusvoimien Rajavartiolaitokselle antamaan virka-apuun, kansainväliseen yhteistyöhön ja tiedonvaihtoon. Lisäksi selkiytettäisiin rajajoukkoihin kuuluvien henkilöiden oikeudellista asemaa ja palvelussuhteen ehtojen määräytymistä niissä tilanteissa, kun rajajoukkoja liitetään Puolustusvoimiin. Esityksellä ei muuteta muiden viranomaisten tehtäviä tai johtovastuita. Esimerkiksi poliisi ja Tulli vastaisivat edelleen niille voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti kuuluvista tehtävistä. Ehdotettujen lakimuutosten kokonaisuus parantaa Rajavartiolaitoksen varautumista ja kykyä huolehtia ydintehtävistään nykyisessä turvallisuusympäristössä. Esityksessä ehdotetaan, että lait tulisivat voimaan 1.1.2027. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kuten omassa puheenvuorossanikin, täältä salista on tullut erinomaisen tärkeä huomio: tämä turvallisuusympäristön muutos ei ole pelkkä sana, jota jauhetaan, vaan se on ihan tosiasia meillä. Kuten me tiedämme, niin järjestäytynyt rikollisuus kansainvälistyy, kovenee ja kasvaa koko ajan, ja siinä mielessä meidän täytyy täällä kyetä vastaamaan viranomaistemme kanssa näihin haasteisiin. Tältä osin meillä on jonkin verran tätä lainsäädäntövelkaa, jota nyt pyritään tässä paikkaamaan. Selvää on se, että Suomessa johtava esitutkintaviranomainen tässä uhkaperusteisessakin tiedustelussa on tietysti poliisi, mutta yhtä tärkeätä on se, että meillä myös muut viranomaiset omaa tonttiaan hoitaessaan omaavat riittävät toimivaltuudet. Rajavartiolaitos on kyllä laittoman maahantulon ja ihmiskaupparikollisuuden ja näiden yhdistelmien osalta oikea taho tätä tekemään. Sitten ehkä tähän edustaja Räsäsen hyvään puheenvuoroon totean sen, että on tietenkin äärimmäisen tärkeää, että meillä viranomaiset toimivat yhteen, että päällekkäisyyksiä ei ole ja että ei toimita toinen toisen tietämättä. No, se toki menee niin, että Rajavartiolaitoksella on tietyt rikokset, joita he tässä yhteydessä tutkivat, mutta tässä hallituksen esityksessä on nimenomaisesti yhteistyövelvoite keskusrikospoliisin kanssa, ja samoin yhteistyövelvoite on myös poliisin, Tullin ja Rajan kanssa, jotta nimenomaisesti emme ajaudu tilanteeseen, jossa saman keissin äärellä tehdään työtä. Sitten totean sen, että yhtä tärkeätä on myös se, että suojelupoliisin tehtäväkenttä kansallisen turvallisuuden takaajana ja valtiollisen vaikuttamisen ensisijaisena tiedonhankkijana pysyy. Tältä osin tietysti on hyvin tärkeätä, että tämä yhteistyö myös suojelupoliisin kanssa säilyy ja kukin pitää oman tonttinsa ikään kuin puhtaana ja toisten tonteille ei astuta. Mutta selvää on se, että näissä saattaa tänä päivänä olla, niin kuin hyvin tiedetään, että järjestäytynyt rikollisuus ja valtiolliset toimijat lyövät valitettavasti kättä päälle, ja siltä osin sitten [Puhemies koputtaa] yhteistyö tässä varsinkin korostuu, että oikea taho ottaa näistä kopin.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annettuun lakiin lisätään säännökset Rajavartiolaitoksen uhkaperusteisesta rikostiedustelusta, joka kuuluisi Rajavartiolaitoksen rikostorjuntatoimivaltaan. Tämä ehdotus on osa sitä kokonaisuutta, jolla parannetaan rikostorjuntaviranomaisten kykyä torjua ennalta rikollisuuden muodostamia uhkia, jotka ovat muuttuneet entistä vakavammiksi, monimuotoisemmiksi ja nopeammin kehittyviksi. Tämä edellyttää tiedonhankinnan aloittamista nykyistä varhaisemmassa vaiheessa. Ehdotetun lainsäädännön tavoitteena on vahvistaa Rajavartiolaitoksen mahdollisuuksia ennalta estää ja torjua laittoman maahantulon järjestämiseen ja ihmiskauppaan liittyvää järjestäytynyttä ja muuta vakavaa rikollisuutta. Laittoman maahantulon järjestäminen on piilorikollisuutta, joka on paljastettava viranomaisen valvonnassa rikostiedustelun keinoin tai paljastavalla tutkintaotteella. Siihen liittyy yleisesti järjestäytynyttä rikollisuutta ja ammattirikollisuutta, erityisesti väärennettyjen asiakirjojen valmistamista ja välittämistä. Suomessa paljastuvat ihmissalakuljetustapaukset ovat tyypillisesti ulkomaisten rikollisryhmien tekoja, joihin liittyy kova kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus. Laittoman maahantulon järjestämistä tapahtuu Suomeen ja Suomen kautta kaikilla rajaosuuksilla ja eri kuljetusvälineillä, erityisesti lento- ja laivaliikennettä sekä Pohjois-Suomen maantieyhteyksiä hyödyntäen. Suomen itärajan rajanylityspaikkojen kautta kulkevan liikenteen uudelleen alkaminen loisi järjestäytyneelle rikollisuudelle myös mahdollisuuden hyödyntää tätä reittiä. Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan painopisteenä on vakava ja järjestäytynyt rajat ylittävä rikollisuus, erityisesti laittoman maahantulon järjestämiseen sekä ihmiskauppaan ja ihmissalakuljetukseen liittyvät rikokset. Rajavartiolaitoksella on mainittujen rikosten estämiseen, paljastamiseen ja selvittämiseen vaadittava ammattitaito ja osaaminen. Suurin osa Suomessa tutkittavista laittoman maahantulon järjestämiseen liittyvistä rikoksista on Rajavartiolaitoksen selvittämisvastuulla, minkä vuoksi Rajavartiolaitos olisi myös uhkaperusteisen rikostiedustelun osalta se viranomainen, jolla olisi parhaat edellytykset suorittaa uhkaperusteista tiedonhankintaa laittomaan maahantuloon ja ihmiskauppaan liittyvästä järjestäytyneestä rikollisuudesta. Arvoisa puhemies! Laissa säädettäisiin rikostiedustelukeinoista ja niiden käytöstä uhkaperusteisessa rikostiedustelussa. Rajavartiolaitoksen rikostiedustelun kohteena olisi yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta vakavasti uhkaava, laittomaan maahantuloon tai ihmiskauppaan liittyvä järjestäytynyt tai muu vakava rikollisuus. Rikostiedustelukeinoja voisi kohdentaa henkilöihin tai ryhmiin, joiden voi olettaa osallistuvan vakavasti uhkaavaan rikolliseen toimintaan, kuten rikollisorganisaatiossa toimiviin henkilöihin. Ehdotettu sääntely mahdollistaisi salaisen tiedonhankinnan aloittamisen ennen kuin rikollinen hanke on edennyt yksilöidyksi estettäväksi rikokseksi, jos kyseessä on yksilön tai yhteiskunnan turvallisuuteen kohdistuva vakava rikollisuuden uhka. Rikostiedustelukeinoja olisivat suunnitelmallinen tarkkailu ja peitelty tiedonhankinta, tekninen katselu, tekninen seuranta, teleosoitteen tai telepäätelaitteen yksilöintitietojen hankkiminen, yksinomaan tietoverkossa tehtävä peitetoiminta, yksinomaan tietoverkossa tehtävä valeosto, valvottu läpilasku sekä ohjattu tietolähdetoiminta. Nyt annetussa esityksessä ei ehdoteta säädettäväksi luottamukselliseen viestiin kohdistuvasta tai kotirauhan suojaaman, pysyväisluonteisen asumisen piirissä tapahtuvasta tiedonhankinnasta. Ehdotetut rikostiedustelukeinot ovat lähtökohtaisesti samoja keinoja, joita Rajavartiolaitos käyttää jo nykyiseen salaiseen tiedonhankintaan Rajavartiolaitoksen rikostorjuntalain 3 luvun ja pakkokeinolain nojalla. Rajavartiolaitokselle ja poliisille ehdotetut rikostiedustelukeinot vastaisivat toisiaan sillä erotuksella, että Rajavartiolaitokselle ehdotettaisiin rikostiedustelukeinoiksi yksinomaan tietoverkossa tehtävää peitetoimintaa peitetoiminnan sijasta ja yksinomaan tietoverkossa tehtävää valeostoa valeoston sijasta. Laissa säädettäisiin rikostiedustelukeinojen käytön edellytyksestä. Yleisenä edellytyksenä olisi keinon käyttämisen välttämättömyys tärkeiden tietojen saamiseksi sellaisesta rikostiedustelun kohteesta, joka uhkaa vakavasti yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta. Pykälässä myös rajattaisiin kokonaan pois mahdollisuus kohdistaa rikostiedustelukeinoja pysyväisluonteiseen asumiseen käytettäviin tiloihin. Tuomioistuin päättäisi yksityisyydensuojaan voimakkaimmin puuttuvien keinojen käytöstä, esimerkiksi teknisestä katselusta ja henkilön teknisestä seurannasta. Muiden rikostiedustelukeinojen käytöstä päättäisivät laissa säädetyt virkamiehet, joilla olisi tehtävän edellyttämä erityiskoulutus ja perehtyneisyys uhkaperusteiseen rikostiedusteluun. Esityksessä säädettäisiin rikostiedustelukeinolla saadun tiedon käytöstä, käsittelystä ja luovuttamisesta. Rajavartiolaitos saisi käyttää rikostiedustelukeinolla hankittuja tietoja aina rikostiedustelun kohdeuhkan torjumiseksi sekä rikoksen estämiseksi ja Rajavartiolaitoksen toiminnan suuntaamiseksi. Tietoa saisi myös luovuttaa tietyin edellytyksin muille viranomaisille. Rikostiedustelukeinolla saatu tieto olisi hävitettävä viipymättä sen jälkeen, kun on käynyt ilmi, ettei tietoa tarvita rikostiedustelua koskevassa luvussa säädettyihin käsittelytarkoituksiin. Rajavartiolaitoksen uhkaperusteista rikostiedustelua valvottaisiin tehokkaasti, ja sen ulkoisesta valvonnasta vastaisi tiedusteluvalvontavaltuutettu. Hallituksen esitykseen sisältyy useita säännöksiä, joilla pyritään muun muassa turvaamaan rikostiedustelun kohteena olevien oikeusturvaa. Näitä olisivat esimerkiksi säännökset tallenteiden ja asiakirjojen tarkastamisesta ja tutkimisesta, tietojen säilyttämisestä ja rikostiedustelukeinon käytön ilmoittamisesta. Esityksessä ehdotetaan sääntelyyn myös muutoksia ja täsmennyksiä, jotka koskevat rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetun lain salaista tiedonhankintaa. Esitykseen sisältyy myös säännökset, jotka mahdollistaisivat niin sanottujen automaattisten keräinten käytön avoimiin lähteisiin kohdistuvassa tiedonhaussa ja tallentamisessa. Automaattisten keräinten avulla olisi mahdollista merkittävästi tehokkaammin kohdentaa valvontaa ja kerätä tietoa esimerkiksi sellaisista yleisessä tietoverkossa olevista ryhmistä, joiden tarkoituksena on vakava rikollinen toiminta. Arvoisa puhemies! Turvallisuusympäristön muuttuessa rikollisuuden muodostamat uhkat ovat muuttuneet entistä vakavammiksi, kansainvälisemmiksi ja nopeammin kehittyviksi, minkä vuoksi ne tulisi pystyä torjumaan ennalta. Rajavartiolaitoksen tiedon tarve onkin siirtynyt yhä enemmän konkreettisesta rikosepäilystä ja jo yksilöitävissä olevasta epäillystä rikoksentekijästä kohti uhkaa koskevaa tiedonhankintaa ja tuon tiedon analysointia ja hyödyntämistä. Ehdotetuilla säännöksillä pyritään mahdollistamaan tiedonhankinnan aloittaminen nykyistä varhaisemmassa vaiheessa ja siten parantamaan Rajavartiolaitoksen ja muiden viranomaisten mahdollisuuksia ennalta puuttua uhkaavaan toimintaan ennen sen konkretisoitumista rikollisiksi teoiksi. Olemassa olevista tai nousevista uhkista saadut signaalit voivat olla tyypillisesti heikkoja ja hajanaisia, ja uhkaperusteisen rikostiedustelun keinoin niitä voitaisiin pyrkiä mahdollisuuksien mukaan vahvistamaan tai osoittamaan vääriksi. Mahdollisuudet lisäselvityksen hankkimiseen riippuvat lainsäädännön lisäksi esimerkiksi tiedonlähteestä sekä tiedonhankintaan käytettävissä olevasta ajasta. Jotta Rajavartiolaitos kykenisi estämään ennalta sen torjuntavastuulle kuuluvia vakavia rikoksia ja niiden vakavia seurauksia, sen tulee voida hankkia tietoa jo hyvin varhaisista rikosten esivaiheista. Nykyisen Rajavartiolaitoksen rikostorjuntalain mukaiset salaiset tiedonhankintakeinot eivät ole riittäviä uhkien torjumiseksi, eikä niillä voida tehokkaasti ja varhaisessa vaiheessa havaita uhkia ja ryhtyä niiden edellyttämiin toimenpiteisiin. Esityksellä tehostetaan yksilöiden ja yhteiskunnan turvallisuutta vakavasti uhkaavan vakavan rikollisuuden torjuntaa mahdollistamalla salainen tiedonhankinta nykyistä varhaisemmassa vaiheessa. Arvoisa puhemies! Nyt menivät jo paperitkin sekaisin. Yritänpä täältä kaivaa viimeiset, jotta saadaan sitten tämä voimaantulosäännös, jota en nyt tässä kohtaa löydä. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Aika loppuu, mutta, arvoisa puhemies, tämän lain on tarkoitus tulla voimaan 1.6.2027.

Arvoisa puhemies! Kiitos tästä keskustelusta. Kuten tässä on tullut jo moneen otteeseen esiin, niin haluan kyllä alleviivata sitä, että tämä on yksi osa tätä meidän monikanavaista varoitusjärjestelmää, ja näin on syytä olla jatkossakin. Kaikki meillä eivät kuitenkaan edelleenkään, esimerkiksi ikääntynyt väestö, välttämättä käytä matkapuhelimia, ja tällöin on hirvittävän hyvä, että tätä tietoa tulee myöskin esimerkiksi radion ja television välityksellä. No, sitten tässä esitettiin kysymys siitä, minkä takia tämä on kestänyt niin kauan. Ensinnäkin Euroopan unioni antoi tämän EECC-direktiivin. Se annettiin vuonna 2018, ja tämän mukaisesti väestön varoittamisen järjestelmien, jotka siis tavoittavat helposti, olisi tullut olla voimassa 21.6.2022. Suomi on päättänyt tuossa vaiheessa sen, että me menemme tällä 112-sovelluksella, ja tuossa vaiheessa ei katsottu tarpeelliseksi ottaa käyttöön tätä EU-Alert-järjestelmää, jonka me nyt otamme käyttöön. Se on ollut valinta siinä vaiheessa. Tämä hallitus on valinnut toisin. Me ensinnäkin rahoitimme tätä jo 2025, kun lisätalousarviossa laitoimme rahaa tähän väestön varoittamisen järjestelmän parantamiseen. Mielestäni tässä on toimittu kyllä varsin nopeasti siihen nähden, jos me katsotaan, että direktiivi on vuodelta 2018 ja se on pitänyt vuonna 22 saada voimaan. No nyt me sitten tätä järjestelmää parannamme, ja jos ajatellaan, niin mielestäni siitä keväästä, milloin keskustelua käytiin, Suomi on toiminut tässä erinomaisen nopeasti. Valtaisa kiitos niille henkilöille, jotka tätä työtä ovat nyt tehneet niska limassa niin että me saamme aikataulussa meille tämän yhden osion vielä tähän meidän varoitusjärjestelmään. Sitten täällä esitettiin kysymys siitä, onko kansalaisille tuotettu ohjeita siitä, miten näissä vaaratilanteissa pitää toimia. Ja kyllä, näistä meidän tapahtumistamme on tietenkin otettu opiksi. Se on tietenkin selvää, että jokaiselle yksilölle me emme pysty tuottamaan ohjetta jokaiseen tilanteeseen, missä meidän kansalaiset ovat. Mutta olemme kuitenkin lisänneet tänne meidän varautumissivustoille uusia ohjeita esimerkiksi drooniasioihin. Sen lisäksi olemme tekemässä tätä varautumisopasta, joka kansalaisille sitten lähetetään kotiin, ja se on varmasti nyt sitten se seuraava vaihe. Mutta selvää on se, että tässä on tehty kyllä töitä tuon toukokuun jälkeen. Nimenomaisesti yhteistyössä eri ministeriöiden kanssa on pystytty tuottamaan ohjeistusta myös kuntiin ja hyvinvointialueille. Hyvässä yhteistyössä tätä on tehty, ja toivotaan, että seuraavan kerran ollaan valmiimpia. Mutta ehkä tässä yhteydessä haluan sanoa myös sen, että on valtaisan tärkeää se, että suomalaiset, meidän koko väestö, ymmärtäisivät sen, että me elämme aika jännitteisessä maailmassa ja tämäntyyppisiä tilanteita voi tulla jatkossakin ja meidän kaikkien täytyy pystyä sietämään sitä, että me ollaan vähän tällaisessa heiluvassa tilanteessa. Näitä tilanteita voi totta tosiaan jatkossakin tulla, ja siinä mielessä kaikkien pitää myös henkisesti valmistautua siihen, että täytyy siinä kohtaa osata katsoa ohjeet, mitä annetaan, ja pystyä soveltamaan niitä omaan elämään, ja tämä on äärimmäisen tärkeätä. Tässä laissa ei muuteta vaaratiedotelain kieliä. Nämä annetaan suomeksi, ruotsiksi ja saameksi. Ja totean tässä vaiheessa, että varmasti jossain kohtaa kannattaa pohtia sitä, kannattaisiko nämä kännykkäviestit antaa englanniksi, mutta onneksi meillä on tänä päivänä varsin hyviä käännösohjelmia, joihin tämän viestin voi laittaa ja kääntää. Tällä tavoin itsekin ulkomailla toimin, kun varoitukset ovat tulleet vaikkapa kreikan kielellä. Siitähän en ymmärrä mitään, mutta sen saa käännettyä käännösohjelmassa. Sitten täällä kysyttiin tästä Peto-mediasta, pelastustoimen tiedottamisesta. Totean vain sen, että ehkä se oli syytäkin jo lakkauttaa. Ei nimittäin jokaista tehtävää ja keikkaa ole tarpeen laittaa julkisesti näkyville. Se, mikä on tärkeätä silloin, kun tapahtuu jotain onnettomuuksia, on se, että niistä tiedotetaan, kun niistä aiheutuu vaaraa ulkopuolisille ihmisille tai väestöä pitää varoittaa siitä, että on vaikkapa kemiallinen vuoto jossain. Siinä mielessä olen pitänyt vähän erikoisenakin sitä, että meillä on yksi paikka, jossa kaikki tehtävät näkyvät osoitteineen päivineen. Se ei ole mielestäni tänä päivänä kyllä asiallista.

Arvoisa puhemies! Vaaratiedottamisen ja väestön varoittamisen kehittäminen on keskeinen osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ja sisäistä turvallisuutta. Toimivalla vaaratiedottamisella voidaan varoittaa väestöä ja suojata ihmisiä tehokkaasti niin normaaliolojen onnettomuuksissa, erilaisissa häiriötilanteissa [Hälinää — Puhemies koputtaa] kuin poikkeusoloissakin. Suomessa väestön varoittaminen ja vaaratiedottaminen perustuu monikanavaisuuteen, jolla pyritään tavoittamaan väestö mahdollisimman kattavasti. Nykyinen järjestelmä perustuu radioon ja televisioon siten, että vaaratiedote annetaan aina radiossa ja sen lisäksi televisiossa, jos vaaratiedotteen antava taho niin päättää. Näiden lisäksi vaaratiedote julkaistaan 112 Suomi ‑sovelluksessa, Yle-palvelusovelluksessa, teksti-tv:n sivulla 112 sekä sivustoilla pelastustoimi.fi, yle.fi ja 112.fi. Väestön varoittamisen tukena ovat myös kiinteä väestöhälytinjärjestelmä ja tarvittaessa kaiutinautot. Vaaratiedottamisen järjestelmiä täytyy kuitenkin kehittää ja parantaa nykyisessä turvallisuusympäristössä ja teknologian kehittyessä. Saatujen kokemusten ja tehtyjen selvitysten perusteella on havaittu tarvetta parantaa entisestään väestön tavoitettavuutta mobiilivaroittamisessa sekä nopeuttaa varoitusten perillemenoaikaa. Sisäministeriö sai vuoden 2025 toisessa lisätalousarviossa kuuden miljoonan euron määrärahan vaaratiedottamisen ja väestön varoittamisen kehittämiseen. Valtaosa rahoituksesta kohdennetaan uuden matkapuhelimia hyödyntävän vaaratiedotejärjestelmän rakentamiseen. Suomeen rakennetaan lokakuun 2026 loppuun mennessä uusi FI-Alert-vaaratiedotejärjestelmä, joka täydentää nykyisiä väestön varoittamisen järjestelmiä. Uuden järjestelmän avulla vaaratiedotteet voidaan välittää matkapuhelimiin nykyistä nopeammin ja aiempaa tarkemmin rajatulle maantieteelliselle alueelle. FI-Alert-järjestelmä perustuu cell broadcast ‑teknologiaan sekä EU-Alert-konseptiin. Vastaava järjestelmä on käytössä tai rakenteilla yli 20:ssä Euroopan maassa, ja se on muodostumassa yleisimmäksi matkapuhelimia hyödyntäväksi varoitusjärjestelmäksi. Uuden järjestelmän käyttöönotto edellyttää vaaratiedotelain muuttamista. Hallituksen esityksessä ehdotetaan lakia muutettavaksi siten, että vaaratiedote voitaisiin välittää yleisölle myös solulähetysjärjestelmän eli cell broadcast ‑järjestelmän avulla. Samalla Hätäkeskuslaitokselle säädettäisiin velvoite välittää vaaratiedote myös tähän solulähetysjärjestelmään. Esityksen tavoitteena on täydentää Suomen monikanavaiseen viestintään perustuvaa väestön varoittamis- ja vaaratiedotejärjestelmää. Tämä mahdollistaa nopean, viiveettömän ja maantieteellisesti rajatun vaaratiedotteen välittämisen vaara-alueilla oleville kaikkien mobiilioperaattoreiden päätelaitteille. Solulähetysjärjestelmä parantaa väestön varoittamisen kattavuutta ja siten myös ihmisten turvallisuutta. Merkittävää on myös se, että järjestelmän käyttö ei edellytä kansalaisilta erillisen sovelluksen asentamista. Viesti välittyy yhteensopiviin päätelaitteisiin automaattisesti. Toisin kuin tekstiviesteissä, viestejä ei lähetetä yksittäisiin puhelinnumeroihin, eikä niiden välittäminen edellytä vastaanottajarekisteriä. Esitys toteuttaa osaltaan hallitusohjelman tavoitetta vaaratiedotejärjestelmän uudistamisesta sekä vahvistaa suomalaista yhteiskuntaa varautumaan entistä paremmin erilaisiin turvallisuusuhkiin ja häiriötilanteisiin. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. marraskuuta 2026. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tässä on varsin hyvin kuvattu meidän rajaturvallisuustilannetta tällä hetkellä. Vaikka tilanne tänään on vakaa, joskin jännitteinen, niin me emme voi tietää huomisesta, ja senpä vuoksi meillä on oltava koko ajan tämä rajaturvallisuuslaki käytössä. Tämä on täysin välttämätön tässä turvallisuustilanteessa, jossa me ollaan. Ensinnäkin meidän tässä salissa tärkein tehtävä on huolehtia Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta. Se tarkoittaa sitä, että me huolehdimme myöskin tämän maan täysivaltaisuudesta ja kansallisesta turvallisuudesta, ja sen tärkeämpää tehtävää meillä päättäjillä ei voi olla. Tämä lainsäädäntö on kahteen otteeseen äänestetty läpi tästä salista viiden kuudesosan enemmistöllä ja perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella, joten siinä mielessä on hyvä huomata se, että sellaiset syytökset, että tämä nyt rikkoo sitä, tätä ja tuota, ovat kyllä tässä vaiheessa erikoisia. Totean edelleen, että tämä on tässä salissa äänestetty läpi viiden kuudesosan enemmistöllä kahteen otteeseen perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella. On kyllä niin, että tätä rajaturvallisuuslakia ei tulisi sotkea turvapaikkajärjestelmään. Tämä ei ole normaalia turvapaikanhakua, jota me näemme meillä tai vaikkapa Espanjan Ceutassa. Se ei ole normaalia turvapaikkapolitiikkaa. Siinä on kysymys aivan jostain muusta. Ja todettakoon sekin, että meidän lainsäädäntö eurooppalaisittainkin laahaa hiukan takamatkalla tässä. Siitä olen tyytyväinen, että me olemme täällä Suomessa voineet itärajavaltiona säätää tämän lain. Se on sekä meidän mutta ihan yhtä lailla koko Euroopan turva, että me pyrimme pitämään täällä oman tonttimme puhtaana. Siinä mielessä tämän lainsäädännön vastuullinen säätäminen ja tämän lainsäädännön jatko täällä on kyllä meidän kaikkien yhteinen vastuu tästä omasta rakkaasta kotimaastamme sekä kansalaisista.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain eli niin sanotun rajaturvallisuuslain voimassaoloa jatketaan vuoden 2028 loppuun. Lain muuhun sisältöön ei ehdoteta muutoksia. Välineellistetyn maahantulon uhka itärajalla jatkuu korkeana. Turvallisuusviranomaisten tietojen mukaan mikään ei viittaa siihen, että uhka olisi poistunut. Välineellistetyn maahantulon ilmiö on toistaiseksi pysähtynyt, mutta tilanteen vaikeutumiseen ja mahdollisiin nopeisiin ja vakaviin muutoksiin on välttämätöntä varautua. Keskeinen varautumiskeino on lainsäädäntö, joka sisältää viranomaisten riittävät toimivaltuudet toimia ennaltaestävästi ja tehokkaasti. Arvoisa puhemies! Laissa säädetään toimivaltuudesta rajoittaa kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten vastaanottamista tilanteissa, joissa vieras valtio pyrkii painostamaan Suomea maahantulijoita hyväksi käyttämällä. Lain tavoitteena on Suomen täysivaltaisuuden ja kansallisen turvallisuuden varmistaminen. Rajoituspäätöksen tekemiselle on erittäin korkea kynnys. Lakia sovellettaisiin silloin, jos muut keinot eivät ole riittäviä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi. Valtioneuvosto on marraskuusta 2023 alkaen tehnyt rajavartiolain nojalla useita päätöksiä itärajan rajanylityspaikkojen sulkemisesta ja kansainvälisen suojelun hakemisen keskittämisestä. Tilanne itärajalla on pidetty toistaiseksi hallittuna näillä toimenpiteillä, eikä tätä lakia ole ollut tarpeen soveltaa. Lain olemassaolo on kuitenkin tärkeä osa Suomen varautumista. On välttämätöntä, että laki on Suomen turvana tarvittaessa. Lailla varmistetaan, että rajaviranomaisilla on riittävät toimivaltuudet toimia ennaltaestävästi ja tehokkaasti välineellistetyn maahantulon tilanteissa. Oikeusvaltiossa on keskeistä, että viranomaisten toiminta perustuu lakiin. Tämä laki vastaa tilanteeseen, johon EU-säännökset ja kansainväliset sopimukset eivät anna ratkaisuja. Lainsäädännön on oltava valmiina etukäteen, jotta turvallisuustilanteen nopeisiin muutoksiin voidaan reagoida. Tämän vuoksi lain voimassaolon jatkaminen keskeytyksettä on välttämätöntä. Rajavartiolaitoksella on yhdessä muiden viranomaisten kanssa hyvä valmius lain soveltamiseen tilanteen niin vaatiessa. Arvoisa puhemies! Laki esitetään tulemaan voimaan ennen 31.12.2026.

Arvoisa puhemies! Ampuma-aselakiin on tehty laaja muutos viimeksi heinäkuussa 2019. Muutokset perustuivat pääosin Euroopan unionin ampuma-aseita koskevan direktiivin muutoksiin. Ampuma-aselain muutoksen jälkeen on ampuma-aselakia sovellettaessa havaittu välttämättömiksi katsottavia muutostarpeita. Lisäksi Euroopan komissio käynnisti Suomea vastaan jäsenyysvelvoitteiden rikkomista koskevan menettelyn kesäkuussa 25 antamallaan virallisella huomautuksella. Komissio katsoo, että Suomi ei ole saattanut joitain ampuma-asedirektiivin ja sen täytäntöönpanodirektiivin säännöksiä asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään. Helmikuussa 2025 tuli voimaan Euroopan unionin ampuma-aseasetus, joka sisältää säännöksiä ampuma-aseiden, aseenosien sekä ampumatarvikkeiden viennistä ja tuonnista Euroopan unionin ja kolmansien maiden välillä. Ehdotetut muutokset perustuvat edellä mainittuihin syihin. Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi ampuma-aselakiin sen soveltamista helpottavia muutoksia. Muutokset parantaisivat lain sovellettavuutta sekä harrastajan, ase-elinkeinon että viranomaisten kannalta. Tarkoituksena ei kuitenkaan olisi tehdä muutoksia ampuma-aselain lupa- ja valvontajärjestelmän perusteisiin. Deaktivoitu ampuma-ase katsotaan Euroopan unionin asedirektiivissä tarkoitetuksi ilmoituksenvaraiseksi ampuma-aseeksi. Näin on myös voimassa olevassa kansallisessa lainsäädännössämme. Deaktivoitua ampuma-asetta koskeviin säännöksiin on tarkoituksenmukaista tehdä muutokset, joilla mahdollistetaan deaktivoidun ampuma-aseen säilyttäminen turvallisesti mutta kuitenkin toimivaa ampuma-asetta lievemmin säilytysvaatimuksin. Ampuma-aselain deaktivointia koskeva määritelmä on sidottu asedirektiivin täytäntöönpanoasetuksen mukaiseen deaktivointiin. Ampuma-aselain soveltamisala on kuitenkin täytäntöönpanoasetuksen soveltamisalaa laajempi, minkä vuoksi esimerkiksi takaa ladattavien tykkien deaktivoiminen ei ole ollut mahdollista. Ehdotuksella mahdollistettaisiin tykkien ja muiden täytäntöönpanoasetuksen soveltamisalaan kuulumattomien ampuma-aseiden deaktivointi kansallisten vaatimusten täyttyessä. Nämä säädettäisiin sisäministeriön asetuksella. Sodanaikaisten ja sitä vanhempien tykkimallien deaktivointi olisi mahdollista poliisin tapauskohtaisen harkinnan perusteella. Samoin tykkien säilyttäminen hyväksyttäisiin poliisilaitoksen tapauskohtaisen harkinnan perusteella. Asekeräilijälle annettavaan aselupaan liitettävän hankkimisoikeuden maksimikestoa ehdotetaan pidennettäväksi viiteen vuoteen. Ase-elinkeinonharjoittajien ilmoitusvelvollisuutta asetietojärjestelmään ehdotetaan selkeytettäväksi. Lisäksi ilmoitusvelvollisuutta ehdotetaan rajattavaksi siten, että elinkeinonharjoittajan tulisi ilmoitusten tekemisen sijaan pitää tiedostoa äänenvaimentimista ja latauslaitteista, joiden yksilöintiin ei ole Euroopan unionin tasolla velvoitetta ja joiden elinkaariseuranta ei siksi ole mahdollista. Tiedostonpito helpottaisi sekä ase-elinkeinonharjoittajien että valvontaviranomaisten toimintaa. Aseluvan peruutusperusteisiin tehtiin vuonna 2019 asedirektiivimuutokseen perustunut muutos. Nyt ehdotetaan useiden muiden lupien ja hyväksyntöjen peruutusperusteiden yhdenmukaistamista vastaamaan soveltuvin osin aseluvan peruutusperusteita. Ennen vuotta 1890 valmistetun mustaruutiaseen kuljettaminen ja säilyttäminen ei ole luvanvaraista. Luvanvaraista ei myöskään ole tällaisen mustaruutiaseen pitäminen museossa tai kokoelmassa, jos sillä ei ammuta. Säännöstä on ollut aikaisempaa vaikeampaa soveltaa sen jälkeen, kun Suomessa siirryttiin erillisten hankkimis- ja hallussapitolupien sijaan yhteen lupaan eli aselupaan. Tällaisten mustaruutiaseiden sääntelyä ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan vallinnutta käytäntöä. Ennen vuotta 1890 valmistettu mustaruutiase olisi siten ampuma-aselain soveltamisalaan kuuluva luvanvarainen ampuma-ase vain silloin, kun sitä käytettäisiin ampumiseen. Sääntely koskisi vain ennen vuotta 1890 valmistettuja aseyksilöitä. Euroopan komission rikkomusmenettelyn takia ehdotetaan lakiin lisättäväksi nimenomainen säännös siitä, että poliisilla tulee olla tietojärjestelmä niiden tietojen säilyttämiseen, joiden osalta asedirektiivissä tätä edellytetään. Euroopan ampuma-asepassia koskevaan sääntelyyn ehdotetaan tehtäväksi muutoksia. Näiden lisäksi ehdotetaan rikkomusmenettelyyn perustuen joitakin muita muutoksia. Lisäksi ehdotetuilla muutoksilla mahdollistettaisiin ampuma-aselainsäädännön osalta Poliisihallituksen ja puolustusministeriön vientivalvontatehtävien uudistaminen huomioiden Euroopan unionin ampuma-aseasetuksen sovellettavaksi tulo, mikä tapahtuu pääosin 12. päivä helmikuuta 2029. Tarvittavat muutokset toteutettaisiin erikseen annettavalla hallituksen esityksellä laiksi puolustustarvikkeiden viennistä annetun lain muuttamisesta. Ampuma-aseen määritelmään ehdotetut muutokset mahdollistavat viranomaisille ruutikaasupaineella tai räjähdyspaineella toimivien etälamauttimien käytön ilman, että niiden käyttö viranomaisten voimankäyttöä koskevien säännösten mukaan katsottaisiin ampuma-aseen käytöksi. Sääntely olisi siten neutraali suhteessa etälamauttimien toimintaperiaatteeseen. Arvoisa puhemies! Ehdotetulla sääntelyllä ei olisi tarkoitus muuttaa ampuma-aselainsäädännön perusteita. Sillä olisi kuitenkin tarkoitus helpottaa harrastajien asemaa muuttamalla sääntelyä heidän kannaltaan toimivammaksi. Tällaisia muutoksia olisivat erityisesti deaktivointia koskevien säännösten uudistaminen, antiikkiaseita koskevien säännösten uudistaminen sekä asekeräilijöiden aseluvan hankintaoikeuden pidentäminen. Ase-elinkeinonharjoittajien asemaa parannettaisiin selkeyttämällä ilmoitusvelvollisuutta koskevaa sääntelyä sekä poistamalla ilmoitusvelvollisuus niissä tapauksissa, joissa se aiheuttaa tarpeetonta työtä elinkeinolle ja valvontaviranomaiselle. Aseturvallisuuden kannalta ehdotetut muutokset olisivat joko myönteisiä tai neutraaleja. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kiitoksia tästä keskustelusta. Aivan kuten tässä edustaja Kiljunen äsken kuvaili, niin kysymyksessä on iso ja vakava kysymys. Meidän on välttämätöntä vastata isoon ja vakavaan ongelmaan, joka meillä on: yhä kasvava, koventuva ja kansainvälistyvä järjestäytynyt rikollisuus. Meillä on katujengi-ilmiö, meillä on terrorismia ynnä muuta vakavaa rikollisuutta, jota vasten meidän on pakko tässäkin maassa pyrkiä siihen, että meidän viranomaisilla on käytössään sellaisia työkaluja, joilla he estävät näitten vakavien rikosten konkreettisen toteutumisen. Tällä nimenomaisesti pyritään pääsemään näihin ilmiöihin käsiksi. Niin kuin edustajat ovat varmasti mediasta jo havainneet, niin tämä Ruotsin tiestä puhuminen ei ole turhaa. Meilläkin näkyvät jo laineet ruotsalaisten katujengien ja järjestäytyneen rikollisuuden osalta täällä Suomessa. Kyllä näin on, niin kuin täällä edustaja Eerola kuvaili, että ruotsalaiset ystävämme ovat kaikilta osin kaikille tasoille pyrkineet viestittämään sitä, että älkää tehkö samoja virheitä kuin me teimme, älkää laittako ongelmia maton alle ja tehkää kaikkenne, että pääsette näihin ongelmiin käsiksi nyt. Niin kuin me tiedetään, meillä on esimerkiksi tämä crime as a service, jossa käytetään perin usein alaikäisiä, tai violence as a service, näihin väkivallantekoihin. Tämähän näkyy jo Suomessa, ja saattaa olla, että olemme jopa pikkasen myöhässä tämän rikostiedustelun kanssa, mutta onni on, että se on nyt eduskunnassa ja tältä osin etenemässä. Sitten ehkä haluaisin sen korjata tässä, että kotirauhan suojaan ja luottamuksellisen viestin suojaan tässä esityksessä ei, edustaja Kiljunen, paneuduta, vaan näihin kysymyksiin tarvitaan perustuslain 10 §:n muutos, joka eduskunnassa on, ja me tuotamme tähän esitykseen hiukan myöhemmin nyt syksyllä täydentävän esityksen, jossa esitetään myös näihin liittyviä toimivaltuuksia, jotka tosiasiallisesti ovat sellaisia, joita me tarvitsemme, koska ei voi olla niin, että me tietoisesti jätämme aukkoja, joiden avulla voit esimerkiksi kotirauhan suojan piiristä tehdä vakavaa rikollisuutta. Siinä mielessä kysymys on varsin relevantti, ja toivon, että nopeasti tulee tämä täydentävä esitys tänne. Täällä kysyttiin myöskin, voidaanko rikostiedustelukeinoja kohdentaa alaikäisiin. Kyllä tämän esityksen perusteella voidaan. Erityisesti se on perusteltua silloin, kun tämmöiseen uhkaavaan toimintaan osallistutaan joko niin, että joku on maksanut henkilölle tai ohjailee hänen toimintaansa. Tässä tullaan nimenomaan näihin erittäin vakaviin väkivallantekoihin, joihin meillä alaikäisiä värvätään. Edustaja Elomaa totesi tästä dokumentista. Luulen, että katselin samaa dokumenttia vastikään. Kyllä se niin on, että meidän kannattaa tätä yhteiskuntaamme kaikin mahdollisin keinoin suojata. Tämä on rajattua lainsäädäntöä. Tämä annetaan keskusrikospoliisin tehtäväksi, jotta osaaminen on riittävää. Selvää on se, että tämäntyyppisillä toimivaltuuksilla Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa on myös oltava hyvä valvontajärjestelmä, ja mielestäni tämä tiedusteluvalvontavaltuutetun toimivalta tässä, samoin kuin meidän käräjäoikeuksien toimivaltuudet, on aivan perusteltu, ja siinä mielessä siinä samalla, kun tulee valta, tulee vastuu ja tulee myöskin kontrolli. Aivan lyhyesti totean vielä tähän loppuun, että niin kuin me hyvin tässä salissa tiedämme, aika usein meidän lainsäädäntömme laahaa perässä. Tämän lainsäädännön tarkoitus on vastata nyt nähtyihin rikosympäristön muutoksiin, turvallisuusympäristön muutoksiin, mutta myös niin, että nämä kestäisivät myöskin ne kehityskulut, joita me tällä hetkellä valitettavasti olemme näkemässä, ja siinä mielessä olisi tärkeää päästä ilmiötasolla käsiksi näihin.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallitusohjelmaan perustuva esitys poliisin uhkaperusteista rikostiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi. Hallitus pitää järjestäytynyttä rikollisuutta vakavana uhkana Suomen turvallisuudelle ja lailliselle järjestykselle. Hallitus torjuu voimakkaasti järjestäytynyttä rikollisuutta. Lainsäädännön on vastattava turvallisuusympäristön muutokseen. Muun muassa järjestäytyneen rikollisuuden kehitys sekä jengirikollisuus ja niihin kytkeytyvät erilaiset vakavan rikollisuuden muodot ovat vakavia uhkia yhteiskunnan ja yksilöiden turvallisuudelle. Näistä uhkista tulee pystyä hankkimaan tietoa nykyistä varhaisemmassa vaiheessa, jotta niitä pystytään myös torjumaan tehokkaasti ennalta. Hallitusohjelman yhtenä keskeisenä tavoitteena on rikostorjunnan vahvistaminen suomalaisten turvallisuuden lisäämiseksi. Hallitus varmistaa, että poliisilaki tukee rikostorjuntaa riittävällä tavalla. Poliisitoimintaa ja sisäisen turvallisuuden suojaamista vahvistetaan valmistelemalla ja ottamalla käyttöön rikostiedustelun mahdollistava lainsäädäntö, joka mahdollistaisi nykyistä tehokkaamman puuttumisen muun muassa vakavaan jengi‑ ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi poliisilakia siten, että siihen lisättäisiin uusi luku, jossa säädettäisiin rikostiedustelukeinoista ja niiden käytöstä uhkaperusteisessa rikostiedustelussa. Myös poliisilain salaisia tiedonhankintakeinoja koskevaan lukuun ehdotetaan muutoksia. Poliisilakiin ehdotetaan myös lisättäviksi säännökset, jotka mahdollistaisivat niin sanottujen automaattisten keräinten käytön avoimiin lähteisiin kohdistuvan tiedon haussa ja tallentamisessa. Lisäksi ehdotetaan muutettaviksi useita muita lakeja. Arvoisa puhemies! Toimintaympäristön muuttuessa rikollisuuden muodostamat uhkat ovat muuttuneet entistä vakavammiksi, monimuotoisemmiksi ja nopeammin kehittyviksi. Esitetty sääntely parantaa mahdollisuuksia torjua ennalta sellaisia yksilön tai yhteiskunnan turvallisuuteen kohdistuvia vakavimpia uhkia, jotka toteutuessaan ilmenisivät vakavana rikollisuutena. Vakavan rikollisuuden uhat olisivat laissa määriteltyjä rikostiedustelun kohteita, jotka uhkaavat esimerkiksi suuren ihmismäärän henkeä tai terveyttä, oikeusvaltion perustoimintoja tai laajamittaisesti yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Jotta uhkia voidaan torjua, niistä tarvitaan tietoa. Uhkaperusteisessa rikostiedustelussa on kyse juuri rikollisuuden muodostamiin uhkiin liittyvän tiedon hankkimisesta ja hankitun tiedon käsittelystä. Poliisi ei voi tällä hetkellä kohdistaa tiedonhankintaa tietojohtoisesti esimerkiksi sellaisiin tunnettujen vakavan rikollisuuden organisaatioiden avainhenkilöihin, joihin vaikuttaminen olisi rikostorjunnallisesti tarkoituksenmukaisinta ja tehokkainta. Poliisi voi nykysääntelyn puitteissa kohdistaa tiedonhankintaa vain henkilöihin, jotka liittyvät konkreettisiin yksittäisiin estettäviin, paljastettaviin tai selvitettäviin rikoksiin. Uhkaperusteisessa rikostiedustelussa rikostiedustelukeinoja voitaisiin kohdentaa esimerkiksi henkilöihin, jotka toimivat rikollisorganisaatiossa johtajina, mahdollistajina tai muutoin rikollisen toiminnan keskiössä. Tämä luonnollisesti edesauttaisi rikollisorganisaation muodostaman vakavan uhkan torjumista. Toissijaisesti tiedonhankintaa voitaisiin kohdistaa ryhmiin, kuten juuri rikollisryhmiin. Viimesijaisesti rikostiedustelukeinoja voitaisiin kohdentaa henkilöihin, joihin kohdistuvalla tiedonhankinnalla voidaan henkilön lausumien, käyttäytymisen tai erityisten olosuhteiden johdosta erittäin pätevin perustein olettaa saatavan vakavan rikollisuuden muodostamia uhkia koskevaa tärkeää tietoa. Arvoisa puhemies! Rikostiedustelun toteuttaminen esitetään keskitettäväksi keskusrikospoliisille. Poliisilaitokset voisivat tukea rikostiedustelutyötä ja toteuttaa siihen liittyviä toimenpiteitä keskusrikospoliisin johdolla ja ohjauksessa. Esityksen mukaisia rikostiedustelukeinoja ovat suunnitelmallinen tarkkailu, peitelty tiedonhankinta, tekninen katselu, tekninen seuranta, teleosoitteen tai telepäätelaitteen yksilöintitietojen hankkiminen, peitetoiminta, valeosto, valvottu läpilasku sekä ohjattu tietolähdetoiminta. Sääntely perustuisi siis menetelmällisesti ja määritelmällisesti poliisilaissa jo valmiiksi olemassa oleviin ja säädettyihin rikoksen estämiseksi ja paljastamiseksi käytettäviin salaisiin tiedonhankintakeinoihin. Uudessa luvussa niiden käyttöedellytyksistä säädettäisiin rikoksen estämistä ja paljastamista koskevista edellytyksistä poikkeavalla tavalla. Esitys ei sisällä luottamuksellisen viestin suojaan tai kotirauhan suojaan kohdistuvia tiedonhankintakeinoja, mutta tällaiset tiedonhankintakeinot tehostaisivat nyt tehtävän esityksen mukaista uhkaperusteista rikostiedustelua. Eduskunnan käsittelyssä oleva perustuslain muutos mahdollistaisi mainittujen keinojen käyttöönotosta säätämisen erikseen ja siten hyödyntämisen rikostiedustelussa. Kyseiseen perustuslain muutokseen kytkeytyvät toimivaltuusehdotukset tullaan antamaan myöhemmin tänä syksynä tätä esitystä täydentävänä esityksenä. Rikostiedusteluun ei ehdoteta tietoliikennetiedustelutoimivaltuuksia eikä massaluonteista tiedustelua mahdollistavia toimivaltuuksia. Arvoisa puhemies! Poliisi käyttäisi rikostiedustelukeinoilla saatua tietoa vakavan rikollisuuden muodostamien uhkien torjumiseksi. Tässä tarkoituksessa tietoa voitaisiin tietyin edellytyksin luovuttaa myös muulle viranomaiselle, jolla on toimivalta uhkan torjumiseksi tarvittavan kyseisen viranomaisen tehtäviin perustuvan toimenpiteen toteuttamiseksi. Lisäksi tietoa voitaisiin luovuttaa muille esitutkintaviranomaisille toiminnan suuntaamiseksi, rikoksen estämiseksi ja tiettyjen lähtökohtaisesti törkeiden rikosten selvittämiseksi. Myös tiedon luovuttaminen sotilas‑ ja siviilitiedusteluviranomaisille maanpuolustuksen ja kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi olisi tietyin edellytyksin sallittua. Riittävän koordinaation varmistamiseksi esitetään lisäksi säädettäväksi tiedustelutoiminnan yhteensovittamisesta keskusrikospoliisin, suojelupoliisin, sotilastiedusteluviranomaisen ja muun viranomaisen virkamiesten työturvallisuuden varmistamiseksi, salaisessa tiedonhankinnassa käytettävien taktisten ja teknisten menetelmien ja suunnitelmien paljastumisen estämiseksi sekä viranomaisten tehtävien asianmukaisen toteuttamisen turvaamiseksi. Uhkaperusteisesta rikostiedustelusta säädettäisiin siis poliisilain uudessa 5 b luvussa. Poliisilain salaisia tiedonhankintakeinoja koskevaan 5 lukuun esitettävät muutokset osaltaan vahvistaisivat poliisin rikostorjuntaa. Esitetyt muutokset ovat osin tarpeellisia myös uhkaperusteisen rikostiedustelun kannalta. Poliisilakiin esitetään myös lisättäväksi säännökset, jotka mahdollistaisivat niin sanottujen automaattisten keräinten käytön avoimiin lähteisiin kohdistuvan, poliisin tehtävien kannalta tarpeellisen tiedon haussa ja tallentamisessa. Näiden keräinten avulla olisi mahdollista merkittävästi tehokkaammin kerätä tietoa esimerkiksi sellaisista yleisessä tietoverkossa olevista kohteista, joissa myydään laittomia aineita tai esineitä tai joiden tarkoituksena on muu vakava rikollinen toiminta. Arvoisa puhemies! Rikostiedustelulainsäädännön valmistelussa on lähdetty siitä, että merkittäviin toimivaltuuksiin kytketään riittävät oikeusturvatakeet sekä ulkopuolinen tehokas valvonta. Esityksessä ehdotetaankin laajennettavaksi tiedustelutoiminnan valvonnasta annetun lain soveltamisalaa niin, että tiedusteluvalvontavaltuutettu suorittaisi laillisuusvalvontaa keskusrikospoliisin uhkaperusteiseen rikostiedusteluun. Uusien toimivaltuuksien toimeenpano edellyttää luonnollisesti myös asianmukaista koulutusta. Ehdotuksella pyritään saattamaan poliisin rikostorjuntatoimivaltuudet toimintaympäristössä jo tapahtuneiden sekä käynnissä olevien muutosten edellyttämälle tasolle, mikä puoltaa sääntelyn voimaantuloa mahdollisimman pian. Toisaalta kyse on uudentyyppisestä toimivaltuussääntelystä, mikä edellyttää muun muassa uhkaperusteisen rikostiedustelutoiminnan organisointia, koulutusta sekä tietojärjestelmämuutoksia ennen lain voimaantuloa. Nämä lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.6.2027. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kiitän tästä hyvästä keskustelusta. Kuten täällä on todettu, niin varsin pitkään tätä muutosta on odotettu, ja mehän palaamme nyt ikään kuin siihen eurooppalaiseen valtavirtaan tämän esityksen myötä, kun pidennämme kymmeneen vuoteen passin ja henkilökortin voimassaolon. Kuten täällä on todettu, tämä on yksi osa näitä norminpurkuja, ja tässä voi ehkä todeta sen, että luulen, että meillä löytyy tämän tyyppisiä asioita muitakin. Mielestäni edustaja Wallinheimo piti oikein hyvän puheenvuoron juurikin siitä, että meillä on aivan valtaisa lainsäädäntömassa hyvinkin yksityiskohtaista asiaa, jota pitäisi kyllä ehkä tässä taloustilanteessa noin muutoinkin katsoa. Tämä on yksi niitä esityksiä, josta hyötyvät sekä yhteiskunta että kansalaiset, kun ei tarvitse viiden vuoden välein asiakirjaa uusia. Sitten tietysti totta on sekin, kuten täällä on todettu, että aina silloin kun tämäntyyppisiä asiakirjoja uusitaan, joissa on teknologiaa, turvateknologiaa, niin kymmenen vuotta on luonnollisesti pitkä aika, ja se on tietenkin tässä esityksessä myöskin todettu ja tunnustettukin, että näin on. Siellä erityisesti kvanttilaskennan kehittyminen on sellainen, jota toki täytyy seurata, mutta mehän emme ole yksin tämän teknologian kanssa, vaan kuten täällä on todettu, suurin osa Euroopan unionin maista on saman kymmenen vuoden passin ja henkilökortin kanssa. Siltä osin on tietysti mahdollista, että tässä muutoksia tulee, ja myöskin kansalaisten täytyy ymmärtää se, että sikäli mikäli nämä turvatekijät tässä kovasti muuttuvat ja niitä joudutaan tässä välissä uusimaan, niin se voi tietenkin aiheuttaa sen, että näitä täytyy tässä välissä tiuhempaankin uusia. Mutta toivotaan toki, että näin ei käy. Arvoisa puhemies! Pidän itsekin tätä esitystä oikein hyvänä ja tervetulleena.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys laeiksi passilain ja henkilökorttilain muuttamisesta. Esityksen tavoitteena on toimeenpanna hallituksen huhtikuun 2025 kehysriihessä tekemä linjaus Suomen passien enimmäisvoimassaoloajan pidentämisestä kymmeneen vuoteen. Samalla esitetään henkilökorttilakiin tehtäväksi samansisältöiset muutokset. Passien ja henkilökorttien voimassaoloajan pidentäminen kymmeneen vuoteen vastaisi yleistä eurooppalaista käytäntöä. Valtaosassa EU-maita täysi-ikäisille myönnettävät passit ja henkilökortit ovat voimassa kymmenen vuotta. Ehdotus pyrkiikin vähentämään asiakirjojen uusimistarvetta ja asiointia viranomaisissa sekä sujuvoittamaan kansalaisten arkea ja vähentämään hallinnollista kuormaa. Alaikäisten osalta esitetään viiden vuoden voimassaoloa, sillä lapsen kasvonpiirteet muuttuvat voimakkaasti ja tunnistettavuus voisi pitkällä voimassaololla olla hyvinkin heikkoa. Nykyistä pidempään voimassa olevien passin ja henkilökortin turvallisuuden parantamiseksi kasvokuvan saisi jatkossa toimittaa lupaviranomaiselle ainoastaan luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jolla on yritys- tai yhteisötunnus taikka muussa EU- tai Eta-valtiossa annettu vastaava yritys- tai yhteisötunniste. Yksittäinen passia tai henkilökorttia hakeva henkilö ei enää voisi itse toimittaa kasvokuvaansa poliisille hakemuksen liitteenä. Kasvokuvan ottaminen olisi kuitenkin poikkeustilanteissa mahdollista järjestää jatkossakin joustavasti. Kasvokuvaan liittyvä ehdotettu sääntely ei koskisi ulkoministeriön ja Suomen edustuston myöntämiä asiakirjoja, mikä helpottaa ulkosuomalaisten arkea. Myös poliisilla olisi mahdollisuus olosuhteiden niin vaatiessa hyödyntää muuta käytettävissä olevaa kasvokuvaa. Enimmäisvoimassaoloajan pidentämiseen liittyy riski hakemusten ja käyntiasioinnin voimakkaasta kausivaihtelusta. Ilmiön tasaamiseksi esitykseen sisältyy sääntelyehdotus, joka mahdollistaisi nykysääntelyn mukaisen kevennetyn hakumenettelyn kertaluonteisen hyödyntämisen lakimuutoksen voimaan tullessa. Mahdollisuuden voisi käyttää ainoastaan viisi vuotta voimassa olevaan passiin ja henkilökorttiin ja vain, jos voimassa olevan sääntelyn edellytykset muun muassa edellisen sormenjälkinäytteen antamisen määräajasta täyttyisivät. Esityksessä ehdotetaan myös, että alaikäisen Suomen kansalaisen passin lisätietokenttään merkittäisiin tieto alaikäisen huoltajasta. Merkitsemisellä pyritään sujuvoittamaan perheiden matkustamista ja tukemaan lapsikaappausten ehkäisyä kansainvälisessä liikenteessä. Pidempi voimassaoloaika voi toki herättää asiakirjaturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. On tärkeää pitää huolta varmenteista ja turvallisuustekijöistä. Suomi palaa voimassaoloajan osalta Euroopan valtavirtaan huolehtien samalla turvallisuudesta. Passin ja henkilökortin hinnat perustuvat jatkossakin niiden tekemisestä ja toimittamisesta johtuviin todellisiin kustannuksiin, ja hinnat vahvistetaan erikseen sisäministeriön maksuasetuksella. Arvoisa puhemies! Uudistus tarkoittaisi käytännössä, että suomalainen asioisi viranomaisen kanssa passin hakemiseksi harvemmin, kymmenessä vuodessa kerran, ei kahdesti. Se tarkoittaa tavalliselle suomalaiselle vähemmän vaivaa ja laskettavissa olevaa säästöä. Se tarkoittaa myös sitä, että vapautamme tarvittavia viranomaisresursseja muuhun työhön. Hakemuksia käsitellään poliisissa vuosittain satojatuhansia, ja tällä uudistuksella volyymin arvioidaan laskevan merkittävästi. Tämä uudistus on ollut puheissa jo pitkään. Passin voimassaoloajan pidentämistä ovat kansalaiset odottaneet, ja tämä on osa hallituksen norminpurkutalkoita. Sääntelyn vaikutuksia tulisi jatkossa seurata erityisesti hakemusmäärien, kausivaihtelun, kasvokuvasääntelyn toimivuuden, asiakirjaturvallisuuden kehityksen ja kansalaisten palveluiden saatavuuden osalta. Ennen lain voimaantuloa tehtyihin hakemuksiin sovellettaisiin vanhaa lakia, ja voimaantulohetkellä voimassa olevat passit ja henkilökortit pysyisivät siis voimassa myöntämispäätöksen mukaisesti loppuun saakka. Nykyistä passia ei siis tarvitse vaihtaa ennen sen vanhentumista. Lakien esitetään tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Passi- ja henkilökorttijärjestelmän tietojärjestelmämuutokset on kuitenkin voitava toteuttaa ennen lakien voimaantuloa, ja arvioitu lakien voimaantulo voisi olla viimeistään alkuvuonna 2028.

Arvoisa puhemies! Kuten olen tässä jo useampaan otteeseen sanonutkin, niin havaitsimme myös itse viime perjantain jälkeen, että esimerkiksi kansalaiset tarvitsevat huomattavasti enemmän ohjeistusta siitä, miten tällaisissa droonivaaratilanteissa toimitaan. Tämä työ sen korjaamiseksi on jo aloitettu. Kuten totesin, me olemme antaneet droonitapaukseen ohjeita. [Krista Kiurun välihuuto] Ne löytyvät pelastustoimi.fi-sivuilta sekä sisäministeriön nettisivuilta tällä hetkellä. Mutta kuten tässä on pääministerinkin suulla todettu, muukin työ meidän julkisten organisaatioiden, yritysten, työmarkkinajärjestöjen kanssa on aloitettu, jotta pääsemme yhtäläisesti eteenpäin siitä, minkälaisia ohjeita pitää antaa, koska toki lähtökohta on se, että silloin, kun puhutaan vaaratiedottamisesta, ihmiset noudattavat viranomaisen ohjeita, jotka annetaan. Me jatkamme tätä työtä. Selvennämme nyt sitä myös julkisen ja yksityisen puolella, ja tätä työtä jatketaan muun muassa ensi maanantaina pääministerin vetämässä pyöreässä pöydässä, [Puhemies koputtaa] mutta myös jo ennen sitä näitä keskusteluja käydään.

Arvoisa puhemies! Tämä asia on meillä myöskin ministeriössä selvityksessä ja harkinnassa, tulisiko näin toimia. Olemme julkaisseet jo toissa vuonna Suomi.fi-sivustolle varautumiseen liittyviä asioita. Nyt tietysti on hyvin tärkeätä, että meillä ensinnäkin se vaaratiedote tulee monikanavaisesti, juuri sen vuoksi, koska meillä on esimerkiksi hyvin eri-ikäisiä ihmisiä tässä maassa, he käyttävät erilaisia kanavia. Tästä syystä esimerkiksi edelleen radio, televisio ja teksti-tv ovat oikein hyviä vaaratiedotekanavia, jotta myös vanhempi väestö, joka ei älypuhelinta käytä, saa nämä tiedot. Niin kuin todettua, olemme havainneet sen, että kansalaiset tarvitsevat enemmän tietoa siitä, miten kussakin kriisitilanteessa toimitaan. Siinä mielessä tämä asia on kyllä jo nyt työn alla ja ollaan osin jo keretty lisäämäänkin muun muassa näitä tarkempia ohjeita tuonne internetsivulle pelastustoimi.fi, [Puhemies koputtaa] mutta meillä on arviossa myöskin tämä kirjallinen materiaali.

Arvoisa puhemies! Toistan edelleen sen, minkä äskenkin totesin. Meillä on monikanavainen vaaratiedotejärjestelmä, ja nyt sieltä saa tämän tiedon: radio, televisio, internetsivut, teksti-tv, tarvittaessa väestöhälyttimet, nettisivut ja tämä 112-sovellus. Nyt kehotan ja kannustan kaikkia, joilla älypuhelin on, lataamaan tämän 112-sovelluksen omaan kännykkään, jotta sieltä tulevat ne vaaratiedotteet siihen kännykkään. No, siihen samaan kännykkään ollaan nyt tekemässä vielä lisäksi järjestelmää, josta tulee pakotettu hätäviesti läpi, ja tätä rakennetaan nyt hartiavoimin. En osaa luvata sitä eksaktia päivämäärää, milloin tämä on valmis. Olen ministerinä kehottanut tekemään sen niin pian kuin mahdollista. Rahoituksen tämä hallitus tähän asiaan on hoitanut jo viime vuoden puolella, ja uskon, että tämä on koko hallituksen yhteinen tahtotila. Tässä ei aikailla yhtään. Sitä tehdään mahdollisimman nopeasti, [Puhemies koputtaa] mutta siihen asti nämä edellä mainitut vaaratiedotekanavat ovat käytössä.

Arvoisa puhemies! Kiitos erinomaisesta kysymyksestä, tämä on hyvä kohta käydäkin tämä asia läpi. — Ensinnäkin olemme jo päivittäneet ohjeita tämmöisen tilanteen varalle, ja ne löytyvät tällä hetkellä sivustoilta pelastustoimi.fi ja samoin tuolta sisäministeriön sivuilta. Sikäli mikäli uhka-arvio on sellainen, että pelastusviranomainen antaa vaaratiedotteen, niin tulee toimia kuten siinä vaaratiedotteessa lukee. Mistä se vaaratiedote tällä hetkellä tulee? Ensinnäkin kehotan kaikkia, joilla on älypuhelin, lataamaan 112-sovelluksen kännykkään. Sieltä tulee vaaratiedotetta. Sitten ne tulevat radiosta, televisiosta, ne tulevat teksti-tv:seen, ne tulevat internetsivuille, ja jos on oikein todellinen vaara, kiire, hätä, niin meillä on myöskin väestöhälyttimet, jotka alkavat soimaan, ja meillä on myöskin tämmöisiä kaiutinautoja käytössä. Eli varsin monesta kanavasta tämän tiedon ihminen kyllä saa. Se on hyvin tärkeätä myös huomata, [Puhemies koputtaa] että on tärkeää noudattaa viranomaisen antamaa suositusta silloin, kun sellainen annetaan.

Arvoisa puhemies! Nyt on erittäin tärkeätä... Tässä ei ole sinänsä hallitus—oppositio-rajaa, me puhumme suomalaisten turvallisuudesta. [Vasemmalta: Äsken oli!] Haluan todeta sen, että meillä on jo monikanavainen hälytysjärjestelmä, vaaratiedotejärjestelmä. Meidän vaaratiedotteet tällä hetkellä menevät 112-sovellukseen, radioon, televisioon, teksti-tv:seen, internetiin, ja sen lisäksi meillä on vielä kiiretilanteessa käytössä meidän väestöhälyttimet sekä kaiutinautot. Nyt me olemme rakentamassa vielä tätä järjestelmää täydentämään tämän pakotetun viestijärjestelmän, ja se työ on käynnissä. Sen tämä hallitus tekee, täydentää, ja samoin sinne 112-sovellukseen tuodaan tämä ilmahälytysvaara. Nyt on äärimmäisen tärkeätä se, että suomalaiset voivat luottaa siihen, että jos sellainen uhka-arvio tehdään, niin vaaratiedotteen näitä edellä mainittuja kanavia pitkin tälläkin hetkellä saa. Se, mitä me olemme tunnistaneet, on se, että suomalaiset tarvitsevat ehkä vielä enemmän ohjeistusta sen vaaratiedotteen jälkeen, mitä sitten tulee tehdä, ja tähän työhön olemme jo ryhtyneet.

Arvoisa puhemies! On hieman erikoista, että tämä kyseinen järjestelmä ei ole ollut käytössä jo viime kaudella, koska tämä direktiivi tuli voimaan 2018 ja sen piti olla voimassa vuonna 22, [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh, miksi ihmeessä?] mutta silloin valittiin se, että vain 112-sovellusta kehitetään. [Juho Eerola: Ai niin, se oli se koronavirus!] Mutta tämä hallitus: Me lisäämme tähän monikanavaiseen vaaratiedotejärjestelmään vielä nämä puuttuvat palikat. Olemme sen rahoittaneet, kuten totesitte, jo viime vuoden puolella. Tätä työtä on tehty, ja sitä tehdään. Meille vielä lisätään tähän monikanavaiseen vaaratiedotejärjestelmään, 112-sovellukseen, kohta ilmahälytysvaarasta ja sitten sen lisäksi tämmöinen pakotettu hätäviestijärjestelmä. Tätä työtä tehdään, ja nyt kun se saadaan valmiiksi, sen jälkeen meillä on vielä enemmän näitä kanavia. Totean myös sen, että nämä kanavat, jotka meillä on käytössä, ovat varsin monipuoliset, ja itse asiassa niillä on mahdollisuus tavoittaa erilaisia ihmisiä tässä maassa. Tässä yhteydessä vielä totean sen, [Puhemies koputtaa] että kehotan kaikkia, joilla älykännykkä on, lataamaan tämän 112-sovelluksen, [Puhemies koputtaa] jota kautta saa erilaisia tiedotteita puhelimeensa.

Arvoisa puhemies! Kun olemme tämmöisessä turvallisuustilanteessa, on erityisen tärkeätä huomata, että meidän viranomaiset toimivat, niin kuin toimivat viime perjantainakin. Mitä tulee tähän hälytysjärjestelmään, niin Suomessa on käytössä monikanavainen vaaratiedotejärjestelmä. Meidän tiedotteemme menevät 112-sovellukseen, radioon, televisioon, teksti-tv:lle, internetsivuille. Sen lisäksi meillä on vielä käytössä väestöhälyttimet sekä kaiutinautot kiireelliseen tilanteeseen. Me vielä tämän lisäksi lisäämme tähän vaaratiedotejärjestelmään cell broadcast -hätäviestin, joka itse asiassa on ollut pakollinen vuodesta 22 lähtien, jo edellisen hallituksen aikana, jolloin tätä ei ole otettu käyttöön. [Timo Heinonen: Miksi ei? — Perussuomalaisten ryhmästä: Herranen aika!] Mutta tämä hallitus tämän rahoittaa, ja tämä hallitus tämän nyt tekee.