Rantanen Piritta

Arvoisa puhemies! Ministeri Partanen, te tässä ensimmäisessä puheenvuorossanne kerroitte, kuinka Suomi lähtee nyt kasvuun ja meillä on odotettavissa niitä uusia työpaikkoja. Minä kysyn aivan lyhyesti: kun meillä on kerran hallituksen mukaan näköpiirissä hieno tulevaisuus — niin kuin minäkin uskon siihen — mutta nyt kun te olette tekemässä näin ikäviä päätöksiä nimenomaan koskien kaikkein heikoimmassa asemassa olevia, niin voitteko te perua nämä suunnitellut asiakasmaksujen korotukset, koska teillä on näköpiirissä Suomen erinomaisen hieno kasvu?

Herra puhemies! Tehän estätte näiden asiakasmaksujen nostamisella osaa ihmisistä edes hakeutumasta sinne jonoihin. Haluan konkretisoida tätä myös toisella tosielämän esimerkillä: Nuori sosiaalialalle kesätöitä saanut työntekijä sairastui vakavasti ja joutui hakeutumaan päivystykseen kesätöidensä aikana. Pelkästään päivystyskäynneistä kertyi huomattava lasku, yli 200 euroa, ja tämän päälle vielä lääkkeistä tulleet kulut. Ja kun jo yksi sairastuminen voi tarkoittaa satojen eurojen menoja monelle pienituloiselle, kynnys hoitoon hakeutumisesta kasvaa tai se voi johtaa siihen, että hoitoon ei edes hakeuduta. Ja kun tilanne on vakavampi, niin hoito on myös jatkossa yhteiskunnalle paljon kalliimpaa. Mitä te sanotte tälle nuorelle tai niille ihmisille, jotka eivät nyt uskalla hoitoon hakeutua? Kuinka monen suomalaisen pitää jättää hakeutumatta hoitoon teidän tekemienne terveyskeskusmaksujen korotuksien vuoksi?

Herra puhemies! Suomen Syöpäpotilaat ry kysyi keväällä syöpään sairastuneilta ja heidän läheisiltään, miten sairauden aiheuttamien kulujen kanssa pärjätään nykyisellään ja millaisia ajatuksia hallituksen esittämät terveydenhuollon maksujen korotukset herättävät. Vastausten mukaan korotukset uhkaavat estää syöpään sairastuneita hakeutumasta hoitoon. Joka neljäs tinkii ruuasta tai muista välttämättömistä menoista, ja kyselyn mukaan maksujen korottaminen voi johtaa hoitoon hakeutumisen viivästymiseen, hoitokäyntien peruuntumiseen ja välttämättömistä menoista tinkimiseen. Tästä huolimatta hallitus nostaa jälleen terveydenhuollon maksuja ja kasaa siis näin kuluja niille, joiden tilanne on jo nyt kaikkein vaikein. Ministeri Rydman, onko todella oikein tasapainottaa valtiontaloutta niiden ihmisten kustannuksella, jotka ovat jo kaikkein vaikeimmassa tilanteessa?

Herra puhemies! Asiat usein ovat juuri niin, kuin miltä ne näyttävät. Kysymyksiä on tänäänkin jäänyt rutkasti ilmaan, ja yksi niistä on se, voiko päätöksiä tästä talosta ostaa rahalla. Tänään kuuntelin Oskari Onnisen haastattelua, jossa Karoliina Partanen, ministeri Partanen, vastaa, että keinot löytyvät, jos poliittista tahtoa on. Ja juuri siitähän tässä on kyse. Kyllä ne keinot löytyvät, jos on poliittista tahtoa. Tässä haastattelussa puhuttiin tasa-arvoasioista, mutta kyse on nimenomaan siitä samasta asiasta. Siinä puhuttiin siitä, että jos halutaan ohittaa EU-lainsäädäntöä, niin kyllä keinot löytyvät, jos poliittista tahtoa on. Kysymys on tässä kokonaisuudessa siitä, olisiko Garden-hankkeelle löytynyt 35 miljoonaa rahoitusta, jos Vapaavuori ei olisi sitä ollut lobbaamassa. Olisiko se raha löytynyt? Tähänhän voi vastata vain hallitus, kokoomus, pääministeri. Olisiko tälle hankkeelle tässä riihessä tullut rahaa, jos Jan Vapaavuori ei olisi ollut sitä lobbaamassa? Tätä pääministerin ja kokoomuksen on syytä miettiä aivan itse. Tätä vielä perustellaan työllisyysvaikutuksilla ja rakennusalan elvyttämisellä. Tänään saimme työttömyysluvut, joissa Keski-Suomi on maamme pahimmassa tilanteessa työttömyyden suhteen. Olisiko siinä kohtaa voinut miettiä, onko tämä se kaikista tärkein 35 miljoonan euron työllisyyshanke ja rakennusalan edistämisen keino? Oikeuskanslerin kysymykset ovat aidosti vakavia, ja vastaukset tulevat aikanaan, mutta itseäni kiinnostaa tässä kokonaisuudessa erittäin kovasti se, aikooko pääministeri Orpo tämän jälkeen tehdä johtopäätökset, ja jos moitteita tulee, niin aikooko hän erota tehtävästään itse. On aivan päivänselvää, että täällä halutaan hyökätä ja halutaan puhua vaikka SDP:stä ja SAK:sta. Tässä edustaja Koulumies aiemmin tänään, niin kuin edustaja Kaumakin, halusi selvittää, kuinka SDP ja SAK ovat sopineet asioista. Otetaanpa tämä ammattiyhdistysliikkeen verohuojennus, -vähennys. Me olemme puhuneet tästä vuosi ennen vaaleja. Vaaleihin, tuleviin vaaleihin, on tällä tietoa vielä melkein vuosi aikaa. Me olemme kertoneet tämän tahtotilamme ennen kuin yhtäkään euroa on jaettu. Tämä on meidän sydämen asia, ja emme olisi kuuna päivänä sitä päätöstä tehneet. On todellakin eri asia puhua siitä, että nyt vaalirahoittajanne ovat saaneet yksittäiseen hankkeeseen tällaisen tuen. Muistan, kun lapsena meillä kotona tehtiin sellaista, että kämmeneen pyöritettiin ja harakka huttua keittää. Tässä voisi sanoa, että Orpo huttua keittää, antaa EK:lle, antaa SY:lle, antaa Kokkilalle, mutta eipä annakaan työntekijöille eikä oikeudenmukaisuudelle. [Kokoomuksen ryhmästä: Voi luoja! — Pia Kauma: Ollaanko nyt eduskunnassa tosiaan? — Kokoomuksen ryhmästä: Lastentarhassa! — Välihuuto vasemmalta] — Juuri näin. Mutta kun puhutaan vaalirahoituksesta, eihän se ole yksi kerta, kun meillä vaikka valiokunnassa ovat joutuneet virkamiehet sanomaan, että tämä on ollut poliittinen päätös. Virkamiehet eivät ole voineet ottaa kontolleen kaikkia hallituksen esityksiä, kun on ollut poliittinen päätös. Ja juuri siitähän tässä kokonaisuudessa on kyse. On tehty poliittisia päätöksiä: jos tahtoa löytyy. Ja tahtoa on löytynyt tehdä leikkauksia sotejärjestöihin, leikata hoitoonpääsystä, leikata työntekijöitten oikeuksista, ja kun poliittista tahtoa on, niin kääntyvät vaikka uppoavat laivat.

Herra puhemies! Tämä kyselytunti alkoi sillä, että hallituspuolueista sieltä etenkin pääministeri taas aloitti, kuinka on edellisen vika, ja vähän on semmoinen tunne, että seuraava hoitaa. Mutta erinomaisen hienoa, että olemme päässeet sille tasolle, että tässähän on tarkoitus saada parempia ohjeita meidän kansalaisillemme siitä, mitenkä missäkin tilanteessa tulee toimia. Me voidaan väitellä siitä, kenenkä on pitänyt saada mikäkin järjestelmä aikaiseksi missäkin vaiheessa, mutta itse asiassa erittäin paljon oleellisempi on tämä kysymys siitä, onko meillä tieto siitä ja kenen vastuulla on informoida, kuuluuko sairaanhoitajan lähteä töihin, kuuluuko päivystävän kirurgin lähteä töihin. Kuka päättää siitä, koska vaikka se kirurgi tai vaikka eläinlääkäri menee? En ole vielä kuullut sitä, koska meillä on ohjeet siitä, kenenkä pitää missäkin tilanteessa, vaikka tämmöisessä droonitilanteessa, antaa ne ohjeet. Ja saako palkan, jos jää kotiin, tässäkin tilanteessa?

Arvoisa rouva puhemies! Kyllähän se niin on, että tämä perusteettomien määräaikaisten työsopimusten salliminen heikentää nimenomaan työsuhdeturvaa. Tässä ei ole tuotu rinnalle riittäviä suojaelementtejä, ja tämä on rakennettu niin, että tämä on kyllä melko helposti kierrettävissä. Meillä on ollut sellainen perusajatus siitä, että ensisijainen työmuoto on vakituinen työ. On kyllä ihan selvää, että vakituinen työ tuo sitä turvaa, ja emme me mitenkään keinottomia ole olleet työelämässä siinä, etteikö erilaisia mahdollisuuksia ja työelämän joustoja ole jo olemassa. Meillä on käytössä lomautusta ja osa-aikaistamista ja tietenkin viimesijaisena myös irtisanominen, ja niin kuin tässä edellä edustaja Malm kertoi, irtisanominen vakituisesta työstä on jopa helpompaa kuin määräaikaisesta. Mutta kyllähän se on päivänselvää, että tämä hallituksen esitys lisää määräaikaisia työsopimuksia, ja tähän rakentuu kuin huomaamatta sellainen tuplakoeaika. On aivan selvää myös se, että tämä lisää työelämässä sitä epävarmuutta, joka jo ennestään on kasvanut korkeaksi. Tämä esitys lisää myös vastentahtoisia määräaikaisia työsuhteita. Palvelualoilla on tutkittu, että 60 prosenttia määräaikaisista työsuhteista on jo osa-aikaisia. Kyllä se on ihan selvää, että epävarmuus vain lisääntyy ja osa-aikaisuuden kautta myös pienituloisuus. Nyt sitten hallitus on tuonut esityksen tästä tasa-arvolain muutoksesta, ja kyllähän sekin on merkki siitä, että lainsäädäntö ja tahtotila ovat melko tempoilevia eri suuntiin, kun toisessa halutaan estää perhe- ja vanhempainvapaasyrjintää, mutta tällä esityksellä, ihan hallituksen esityksessäkin lukee, on mahdollista, että tämä lisää perhe- ja vanhempainvapaasyrjintää. On todettu asiantuntijakuulemisissa, että tämä lainsäädäntö on vaikeaa lainsäädäntöä, jota on vaikea valvoa. Esimerkiksi takaisinottovelvollisuus, jota tässä myös ollaan muuttamassa, jolla on pystytty estämään niitä henkilöperusteisesti tehtyjä irtisanomisia, nyt voidaan naamioida taloudellisiin syihin. Kyllä se niin on, että vaikka hallitus kuinka perustelee — tässä edelläkin kuulimme, kuinka edustaja Satonen kertoi — että tällä halutaan nimenomaan sitä ensimmäisen työntekijän palkkaamista ja pienten ja keskisuurten yritysten, mutta etenkin pienten yritysten, palkkaamisen kynnystä madaltaa, niin silloin se laki olisi pitänyt muotoilla niin, että tämä koskee vain niitä yrityksiä ja vaikka sitä ensimmäisen työntekijän palkkaamista. Mutta nyt tämä esitys koskee niin yksityistä kuin julkistakin puolta, ja niin kuin täällä ollaan jo monta kertaa kuultu, erityisesti julkinen puoli on määräaikaisissa työsuhteissa jo ollut erittäin ongelmallinen. Jopa neljännes työsuhteista julkisella puolella on määräaikaisia, ja niin kuin täällä on jo aiemmin todettu, näistä määräaikaisista työsuhteista suurin osa vielä osuu naisille. On siis selvää, että kun näiden asioiden johdosta vaikkapa perheen perustaminen siirtyy ja omistusasunnon hankinta viivästyy ja tällainen perusteeton määräaikainen työsopimus ei mahdollista vaikkapa autolainan saamista — mikä taas voi olla ehtona sille, että sen työn ollenkaan saa — niin kyllä tässä sellainen oravanpyörä luodaan, että en tiedä, kuka tämänkin sotkun sitten taas korjaa. Me olemme asiantuntijakuulemisissa kuulleet hyvin paljon argumentteja sille, kuinka tätä voitaisiin edes himpun verran saada paremmaksi. Esimerkiksi Lupa- ja valvontaviraston asiantuntijakuulemisessa he ehdottivat, että määräaikainen perusteeton työsopimus olisi voitu tehdä vain yhdelle työntekijälle yhden kerran, ei niin, että sitä samaa työtä voidaan teettää monta kertaa tällä perusteettomalla määräaikaisella työsopimuksella. Samoin asiantuntijakuulemisissa esitystä tuli myös siitä, että kun alun perin työsopimuksen irtisanomisen piti olla mahdollista vain työntekijäpuolelle, ja nyt se on lisätty myös sinne työnantajapuolelle, niin se olisi niitä pienimpiä asioita, jotka tässä olisi syytä korjata. Mutta nythän on siis niin, että pysyvän työvoiman tarpeeseen voidaan jatkossa tarjota määräaikaista työsuhdetta, ja kyllä se tarkoittaa sitä, että syrjintä voi lisääntyä. Niin kuin tässä edustaja Marttila totesi, minäkin vetoan kunta- ja hyvinvointialueitten päättäjiin, että tehkää aloitteet omissa kunnissa ja omilla hyvinvointialueilla siitä, että älkää ottako käyttöön tätä erittäin huonoa esitystä. Puhuttavaa riittää niin paljon, että taidan jatkaa seuraavassa puheenvuorossa sitten lisää. — Kiitos.