politiikka.app

Rasinkangas Merja

Perussuomalaisten eduskuntaryhmäOulun vaalipiiriEduskunnan sivu
Lisää vertailuunNäytä kartalla

13 puheenvuoroa

024helmikuu 2026: 3helmaaliskuu 2026: 0maahuhtikuu 2026: 0huhtoukokuu 2026: 3toukesäkuu 2026: 4kessyyskuu 2026: 3syy
17.9.2026Varsinainen puheenvuoroLA 27/2026 vpTalousEnergiaYmpäristö

Arvoisa rouva puhemies! Aivan aluksi haluan kiittää nyt käsittelyssä olevan lakialoitteen ensimmäistä allekirjoittajaa, edustaja Heikki Vestmania, tästä erinomaisesta lakialoitteesta. Itsekin olen tämän allekirjoittanut. Aloitteessa ehdotetaan lisättäväksi sähkömarkkinalakiin säännökset datakeskusten sähköverkkoon liittämisen erityisistä ehdoista sekä datakeskusten joustavan sähköntuotannon ja kulutusjouston osallistumisesta sähkömarkkinoille. Säännösten tarkoituksena on varmistaa, että sähköjärjestelmän toiminnan kannalta merkitykselliset datakeskukset kattavat sähkönkulutuksensa uudella sähköntuotannolla sekä tarjoavat joustokykyä sähköjärjestelmiin. Aloitteella pyritään turvaamaan sähköjärjestelmän toimintavarmuus, sähkömarkkinoiden häiriötön toiminta sekä sähköenergian kohtuullinen hinta kotitalouksille ja elinkeinoelämälle tilanteessa, jossa datakeskuksista johtuva sähkönkulutus kasvaa nopeasti lähivuosina. Arvoisa puhemies! Tulen itse pohjoisesta, ja siellä iloitaan suuresti alueelle tulevista investoinneista. Googlen 13 miljardin investoinnista suurin osa osuu Oulun vaalipiirin alueelle, Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen, mikä on hyvä uutinen muun muassa työllistymisen ja talouskasvun kannalta. Ilon ohella ollaan perustellusti huolissaan siitä, miten se vaikuttaa tavallisten ihmisten kotitalouksien sähkölaskuun. Erityisesti huolissaan on syytä olla siitä, kuinka paljon meillä on sähkövoimaa silloin, kun ei paista eikä tuule. Nykyiselläänkin jo nähdään voimakkaita hintapiikkejä, kun sähkön tarve on suurin mutta sääriippuvainen tuotanto ei tuota tarpeeksi sähköä. Yhtiöiltä, jotka tänne haluavat tulla rakentamaan datakeskuksia, tulee vaatia kulutuksensa verran joustavaa, säävarmaa sähköntuotantokapasiteettia. Arvoisa rouva puhemies! Suomen kylmä ilmasto luo Suomesta hyvän investointikohteen, mutta on syytä olla tarkkana, ettei ilo suurista investoinneista muutu kansalaisten sähkölaskun moninkertaistumiseen. Tämän vuoksi kannatan edustaja Vestmanin erinomaista aloitetta. — Kiitos.

Talous: sääntöpohjainen osuma (talous)Energia: sääntöpohjainen osuma (sähkö, sähkövero)Ympäristö: sääntöpohjainen osuma (ilmasto)Pöytäkirja

Arvoisa puhemies! Kiitän kansalaisaloitteen tekijöitä ja allekirjoittajia tärkeän asian nostamisesta. Aloitteessa halutaan turpeelle vahvempi asema energia- ja huoltovarmuuspolitiikassa: halutaan määritellä se Suomessa uusiutuvaksi ja vaikuttaa aktiivisesti EU:ssa sen päästökauppakohteluun. Miksi Suomi luopuisi omasta luonnonvarastaan, kun energiaomavaraisuus ja huoltovarmuus ovat nousseet keskiöön? Turve on ollut vuosikymmeniä osa energiahuoltoa, työllistänyt maakunnissa ja pitänyt rahaa Suomessa. Turvetta tarvitaan myös kasvualustoihin ja kuivikkeisiin, joille ei ole mitään järkevää kotimaista korvaajaa samassa mittakaavassa. Energiaturpeen alasajo on vaarantanut myös muun turvetuotannon. Kun koneisto, tuottajat ja osaaminen katoavat, tuotantoa ei saa takaisin hetkessä. Kotimainen varastoitava ja Suomessa tuotettava turve ei ole riippuvainen ulkomaisista toimitusketjuista. Nykyinen hallitus on jo korjaamassa tilannetta: kymmenen miljoonaa euroa huoltovarmuusvarastointiin tänä vuonna ja uusi tukimalli vuodesta 2027. Pelkkä uusiutuvaksi määrittely Suomessa ei poista turvetta EU-päästökaupasta. Siksi on keskityttävä käytännön vaikutuksiin. Turve ansaitsee arvonsa takaisin, ja on hienoa, että tämän kansalaisaloitteen myötä asia on saatu jälleen julkiseen keskusteluun. — Kiitos.

Energia: sääntöpohjainen osuma (energia)Turvallisuus: sääntöpohjainen osuma (huoltovarmuus)Ympäristö: sääntöpohjainen osuma (päästö)Maa- ja metsätalous: sääntöpohjainen osuma (tuottaja)Pöytäkirja

Arvoisa puhemies! Käsittelemme turpeeseen liittyvää kansalaisaloitetta, ja aivan aluksi haluan kiittää aloitteen tekijöitä ja allekirjoittaneita tärkeän asian esiin tuomisesta. Tässä kansalaisaloitteessa esitetään turpeelle vahvempaa asemaa Suomen energia- ja huoltovarmuuspolitiikassa. Aloitteessa turve halutaan määritellä Suomessa uusiutuvaksi luonnonvaraksi ja siirtää uusiutuvien energialähteiden veroluokkaan. Lisäksi turve halutaan määritellä strategiseksi kotimaiseksi polttoaineeksi ja Suomelle halutaan aktiivisempi rooli EU-turpeen päästökauppakohtelun muuttamiseksi. Kysymys kuuluukin: miksi Suomi luopuisi omasta kotimaisesta luonnonvarastaan tilanteessa, jossa energiaomavaraisuus ja huoltovarmuus ovat nousseet aivan uudella tavalla keskiöön? Turve on ollut vuosikymmenten ajan merkittävä osa Suomen energiahuoltoa. Se on työllistänyt ihmisiä maakunnissa ja pitänyt rahaa Suomessa. Sen merkitys ei kuitenkaan rajoitu energiantuotantoon. Turvetta tarvitaan kasvualustoihin ja kuivikkeisiin. Näissä käyttötarkoituksissa puhutaan asioista, joille ei tällä hetkellä ole olemassa järkevää kotimaista korvaajaa samassa mittakaavassa. Tässä on ollut yksi suomalaisen turvepolitiikan suurista virheistä: kun energiaturpeen tuotantoa on ajettu alas, samalla on vaarannettu myös muun turvetuotannon edellytyksiä. Kun tuotantokoneisto romutetaan, tuottajat lopettavat ja osaaminen katoaa. Tuotantoa ei saada takaisin hetkessä silloin, kun sitä taas tarvitaan, ja juuri nyt sitä tarvitaan. Me olemme nähneet viime vuosina, kuinka nopeasti turvallisuusympäristö voi muuttua. Energiaa ei voida ajatella vain hinnan tai tämänhetkisen markkinatilanteen kautta. Pitää miettiä myös sitä, mitä tapahtuu, jos toimitusketjut häiriintyvät, tuonti vaikeutuu tai Suomi joutuu poikkeusoloihin. Silloin kotimainen energia ja kotimaiset raaka-aineet ovat kullanarvoisia. Turve voidaan varastoida. Sitä voidaan tuottaa Suomessa. Se ei ole riippuvainen ulkomaisista toimitusketjuista samalla tavalla kuin tuontipolttoaineet. Siksi on erittäin hyvä asia, että nykyinen hallitus on jo lähtenyt korjaamaan turpeen asemaa. Vuoden toisessa lisätalousarviossa turpeen huoltovarmuusvarastointiin kohdennettiin kymmenen miljoonaa euroa. Lisäksi hallitus on linjannut turpeelle uutta tukimallia vuodesta 2027 alkaen, ja tämä on oikea suunta. Arvoisa puhemies! Pelkkä turpeen määritteleminen uusiutuvaksi Suomessa ei poista sitä EU-päästökaupasta. Se ei myöskään automaattisesti laske turpeen veroa. Verotuksesta päätetään täällä eduskunnassa. Jos haluamme turpeen aseman aidosti paremmaksi, meidän pitää keskittyä siihen, mikä vaikuttaa käytännössä. Turve pitää nähdä strategisena huoltovarmuusresurssina. Tässäkin hallitus on jo ottanut askeleita. Vuoden 2024 huoltovarmuuden tavoitepäätöksessä kasvu- ja kuiviketurpeet määriteltiin strategisesti tärkeiksi raaka-aineiksi. Arvoisa puhemies! EU:n päästökaupan osalta Suomella ei ole mahdollisuutta yksipuolisesti päättää, että turve vain poistetaan päästökaupasta. EU-säännöt määrittävät turpeen aseman, mutta tämä ei tarkoita sitä, että Suomen pitäisi nostaa kädet pystyyn. Suomen pitää vaikuttaa EU-aktiivisesti siihen, että huoltovarmuuden kannalta välttämättömälle kotimaiselle turpeelle löydetään järkevä ratkaisu. Jos täysi vapauttaminen päästökaupasta ei onnistu, pitää selvittää toimivia kansallisia ratkaisuja. Erityisesti pitää huolehtia siitä, että Suomessa säilyy riittävä turpeen tuotantokapasiteetti myös kriisitilanteita varten. — Kiitos.

Talous: sääntöpohjainen osuma (vero)Energia: sääntöpohjainen osuma (energia)Turvallisuus: sääntöpohjainen osuma (turvallisuus, huoltovarmuus)Liikenne: sääntöpohjainen osuma (polttoaine)Ympäristö: sääntöpohjainen osuma (päästö)Maa- ja metsätalous: sääntöpohjainen osuma (tuottaja)Pöytäkirja

Arvoisa puhemies! Tällä erittäin tärkeällä esityksellä valkoposkihanhi ja merimetso lisätään metsästyslaissa tarkoitettuihin riistalajeihin ja niiden suojametsästys mahdollistetaan maatalouden, kalatalouden ja lentoliikenteen suojaamiseksi. Sekä valkoposkihanhien että merimetsojen kantojen voimakas kasvu on lisännyt merkittävästi niiden aiheuttamia haittoja. Viljelijät eri puolilla maata ovat joutuneet seuraamaan, kuinka suuret hanhiparvet laskeutuvat pelloille syömään ja tallaamaan kylvöksiä. Monilla alueilla vahingot ovat toistuva ongelma, joka heikentää satotasoja ja aiheuttaa taloudellisia menetyksiä. Syyskylvöisten kasvien, kuten rukiin, syysvehnän ja syysrypsin, viljely on monin paikoin käynyt mahdottomaksi hanhiongelmien vuoksi. Tämä on huoltovarmuuden ja ruokaturvan kannalta huolestuttava kehitys sekä tuottaa viljelijöille turhaa työtä ja suuria taloudellisia menetyksiä. Arvoisa puhemies! Merimetsojen osalta huoli kohdistuu erityisesti kalatalouteen. Ammattikalastajat ovat pitkään kertoneet tilanteista, joissa merimetsot syövät saaliskaloja ja vaikeuttavat kalastuksen harjoittamista. Lisäksi merimetsojen suuret yhdyskunnat voivat paikallisesti muuttaa saariston luontoa merkittävästi, kun lintujen ulosteet kuormittavat kasvillisuutta ja muuttavat elinympäristöjä. Merimetson uloste on niin typpipitoista, että se tappaa kaikki puuvartiset kasvit. Näiden lintulajien voimakas kantojen kasvu ja viljapeltojen hyväksikäyttö tuhoineen ovat omiaan lisäämään myös erilaisia tautiongelmia, jotka voivat olla uhka myös ihmisten terveydelle ja huoltovarmuudelle. On myös selvää, etteivät mitkään paukkupatruunat vähennä lintujen aiheuttamia tuhoja, saatikka häädä lintuja muualle kuin hetkellisesti. Arvoisa puhemies! Esityksessä otetaan huomioon myös lentoturvallisuus. Suuret hanhiparvet lentokenttien läheisyydessä muodostavat riskin lentoliikenteelle. Lintutörmäykset voivat aiheuttaa vakavia vaaratilanteita, ja siksi tällä esityksellä annetaan tehokkaat keinot riskienhallintaan. Hyvä luonnonhoito edellyttää sitä, että nopeasti kasvaneiden lajien aiheuttamiin ongelmiin voidaan vastata oikeasuhtaisesti. Tämä esitys valkoposkihanhien ja merimetsojen metsästämisen mahdollistamisesta parantaa viljelijöiden toimeentuloa, turvaa kalatalouden toimintaedellytykset ja vahvistaa lentoturvallisuutta. Kannatan tätä esitystä. — Kiitos.

Sote: sääntöpohjainen osuma (terveyden)Turvallisuus: sääntöpohjainen osuma (huoltovarmuus)Ympäristö: sääntöpohjainen osuma (luonto)Maa- ja metsätalous: sääntöpohjainen osuma (maatalous, metsästys, metsästyslaki, metsä, tuottaja)Pöytäkirja
15.6.2026Varsinainen puheenvuoroHE 182/2025 vpSoteTurvallisuusYmpäristö

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys poliisilain muuttamisesta, jonka tarkoitus on vahvistaa poliisin toimivaltuuksia ja toimintatapoja vastaamaan paremmin muuttunutta turvallisuusympäristöä. Tässä on olennaisena osana tiedonvaihdon helpottaminen viranomaisten välillä. Puhun tässä asiassa myös omasta kokemuksestani, sillä olen 36 vuoden poliisiurani aikana käytännön työssä nähnyt liian monta kertaa tilanteita, joissa tieto on kyllä jollakin viranomaisella, mutta se ei ole kulkenut ajoissa oikeaan paikkaan. Esteet tiedon siirtymisessä viranomaiselta toiselle ovat konkreettisesti tarkoittaneet sitä, että rikoksiin ei ole pystytty puuttumaan ajoissa ja ennalta estävästi. Siksi on hyvä ja tarpeellista, että näitä esteitä nyt puretaan. Esityksellä selkeytetään poliisin oikeuksia käyttää ja luovuttaa salassa pidettäviä tietoja rikosten estämiseksi ja turvallisuuden takaamiseksi. Tämä on juuri sitä ennakoivaa rikostorjuntaa, jota tarvitaan. Poliisin toimivaltuuksia täsmennetään ei mielivaltaisesti laajentamalla vaan nimenomaan niin, että vakavia rikoksia voidaan estää jo ennen kuin ne toteutuvat. Opposition vastalauseessa esitetyt huolet ovat varmasti aitoja, mutta ei ole mitään syytä huoleen, ainoa, jolla tämän lain myötä on syytä huoleen, on rikolliset. Lainaan vielä Poliisihallituksen lausunnon kohdan, joka on hyvin olennainen liittyen huoliin potilastiedoista: ”Poliisille ei olla esittämässä oikeutta saada terveydentilaan liittyviä tietoja, eikä poliisi tai kukaan muukaan ole sitä tämän lain valmistelun missään vaiheessa esittänytkään.” Poliisilla on päällystöön kuuluvan poliisimiehen pyynnöstä oikeus saada tieto henkilön läsnäolosta ja henkilöllisyydestä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ja toimitiloissa salassapitosäännösten estämättä. Tästä yksi esimerkki: esimerkiksi kadonneen tai kadonneeksi epäillyn mahdollisesti henkeen tai terveyteen kohdistuvassa vaarassa olevan henkilön löytämiseksi. Tämä on äärimmäisen tärkeää. Meillä on isoja henkilömääriä, jotka etsivät kadonnutta henkilöä, ja siihen käytetään valtavasti aikaa ja rahaa. Tämän vuoksi tällaisia poissulkevia tilanteita tarvitaan, jolloinka poliisi voi selvittää, onko henkilö esimerkiksi sairaalassa tai jossakin muualla. Arvoisa puhemies! Rikollisuus ei tunne rajoja. Se tapahtuu yhä useammin verkossa, anonyymeillä alustoilla ja kansainvälisesti. Tässä ympäristössä vanhat toimintamallit eivät enää riitä. Poliisin on pystyttävä käsittelemään ja yhdistämään tietoa tehokkaammin, ja viranomaisten on pystyttävä toimimaan yhdessä nykyistä paremmin. Nykyinen lainsäädäntö ei ole pysynyt muutoksessa mukana. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että poliisi ei ole voinut luovuttaa salassa pidettäviä tietoja oma-aloitteisesti toiselle viranomaiselle, kun sitä on tarvittu, ja samalla poliisi ei ole aina saanut tehtäviensä hoitamiseksi tarvitsemiaan tietoja. Tällä esityksellä mahdollistetaan tehokas ja toimiva tiedonvaihto poliisin ja muiden viranomaisten sekä poliisin ja yksityisten tahojen välillä rikostorjunnan tehostamiseksi ja yhteiskunnan turvallisuuden takaamiseksi. Kannatan tätä erinomaista lakiesitystä. Kiitos ministeri Rantaselle tämän erinomaisen esityksen eteenpäinviemisestä, ja kiitos hallintovaliokunnan puheenjohtaja Peltokankaalle mietinnön esittelystä. — Kiitos.

Sote: sääntöpohjainen osuma (terveyden, sairaala)Turvallisuus: sääntöpohjainen osuma (turvallisuus)Ympäristö: sääntöpohjainen osuma (ympäristö)Pöytäkirja

Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä valkoposkihanhi ja merimetso lisätään metsästyslaissa tarkoitettuihin riistalajeihin ja niiden suojametsästys mahdollistetaan maatalouden, kalatalouden sekä lentoliikenteen suojaamiseksi. Sekä valkoposkihanhien että merimetsojen kantojen voimakas kasvu on lisännyt merkittävästi niiden aiheuttamia haittoja. Viljelijät eri puolilla maata ovat joutuneet seuraamaan, kuinka suuret hanhiparvet laskeutuvat pellolle syömään ja tallaamaan kylvöksiä. Monilla alueilla vahingot ovat vuosittain toistuva ongelma, joka heikentää satotasoja ja aiheuttaa taloudellisia menetyksiä. Syyskylvöisten kasvien, kuten rukiin, syysvehnän ja syysrypsin, viljely on monin paikoin käynyt mahdottomaksi hanhiongelman vuoksi. Tämä on huoltovarmuuden ja ruokaturvan kannalta huolestuttava kehitys. Merimetsojen osalta huoli kohdistuu erityisesti kalatalouteen. Ammattikalastajat ovat pitkään kertoneet tilanteista, joissa merimetsot syövät saaliskaloja ja vaikeuttavat kalastuksen harjoittamista. Lisäksi merimetsojen suuret yhdyskunnat voivat paikallisesti muuttaa saariston luontoa merkittävästi, kun lintujen ulosteet kuormittavat kasvillisuutta ja muuttavat elinympäristöjä. Merimetson uloste on niin typpipitoista, että se tappaa puuvartiset kasvit. Tätä kävin itsekin vastikään toteamassa valiokunnan matkalla Saaristomerellä. Esityksessä otetaan myös tärkeä lentoturvallisuus huomioon. Suuret hanhiparvet lentokenttien läheisyydessä muodostavat riskin lentoliikenteelle. Lintutörmäykset voivat aiheuttaa vakavia vaaratilanteita, ja siksi tällä esityksellä annetaan tehokkaat keinot riskienhallintaan. Arvoisa puhemies! Hyvä luonnonhoito edellyttää sitä, että nopeasti kasvaneiden lajien aiheuttamiin ongelmiin voidaan vastata oikeasuhtaisesti. Tämä esitys valkoposkihanhien ja merimetsojen metsästämisen mahdollistamisesta parantaa viljelijöiden toimeentuloa, turvaa kalatalouden toimintaedellytykset ja vahvistaa lentoturvallisuutta. — Kannatan tätä esitystä. — Kiitos.

Turvallisuus: sääntöpohjainen osuma (huoltovarmuus)Ympäristö: sääntöpohjainen osuma (luonto)Maa- ja metsätalous: sääntöpohjainen osuma (maatalous, metsästys, metsästyslaki, metsä)Pöytäkirja

Arvoisa puhemies! Kotimaisesta ruuantuotannosta on pidettävä huoli, ja sen tulee olla kannattavaa jo pelkästään huoltovarmuuden ja ruokaturvan vuoksi. Suomalaista maatalousyrittäjyyttä ja suomalaista puhdasta ruokaa tulee arvostaa paremmin. Tällä elintarvikemarkkinalain uudistamisella me vahvistamme alkutuottajan asemaa ja parannamme elintarviketeollisuuden liiketoimintaa koskevien tietojen suojaa. Ei voi olla niin, että kauppojen saneluvoimalla suositaan omia tuotemerkkejä ja tuottaja ei saa kohtuullista osuuttaan. Tämä epäkohta korjataan nyt. Tällä esityksellä elintarvikemarkkinalakiin lisätään ostajan oman tuotemerkin suosimisen kielto. Tuottajan asemaa parantaa myös uusi säännös velvollisuudesta neuvotella heikomman osapuolen pyynnöstä sopimuksen sisällöstä uudelleen poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi. Lisäksi elintarvikemarkkinavaltuutettu voi valvontatoiminnassaan puuttua nykyistä paremmin neuvotteluvoiman väärinkäyttöön. Arvoisa puhemies! Nämä kaikki muutokset parantavat maatalouden tuottajien asemaa maassa, jossa elintarvikekauppa on harmillisen vahvasti kahden toimijan vallassa ja kilpailua ei juurikaan ole. Ruuan tuottamisen tulee olla aina kannattavaa, ja tällä hallituskaudella on onneksi tehty vastuullista politiikkaa, jolla on turvattu kotimaisen maatalouden kannattavuutta. Tämä esitys on yksi esimerkki, mutta sen lisäksi emme ole myöskään tuoneet esityksiä, joilla kurjistetaan maatalouden kannattavuutta ilmastotoimin. Maatalous ei todellakaan ole mikään ilmastopahis vaan Suomen huoltovarmuuden ja ruokaturvan varmistaja. Kyllä on ilmastollekin huonompi vaihtoehto, jos kotimaisen, lähellä tuotetun ruuan sijaan tuodaan tuontilihaa maailmalta, puhumattakaan siitä, miten hyvin eläimiä Suomessa kohdellaan verrattuna muuhun maailmaan. Tämä eläimistä huolehtiminen onkin tärkeä osa Suomessa tehtävää maatalousyrittäjyystyötä. Arvoisa puhemies! Kokonaisuutena elintarvikemarkkinalain uudistus vaikuttaa positiivisesti alkutuottajan asemaan, kannattavuuteen ja investointihalukkuuteen. Tämän vuoksi tätä esitystä on helppo kannattaa. Kiitos ministerille esityksen valmistelusta ja valiokunnalle mietinnön esittelystä. — Kiitos.

Turvallisuus: sääntöpohjainen osuma (huoltovarmuus)Ympäristö: sääntöpohjainen osuma (ilmasto)Maa- ja metsätalous: sääntöpohjainen osuma (maatalous, tuottaja)Pöytäkirja
26.5.2026Varsinainen puheenvuoroHE 33/2026 vpTurvallisuusYmpäristö

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä oleva hallituksen esitys asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain ja liikehuoneiston vuokrauksesta annetun lain muuttamisesta on tarpeellinen ja pitkään odotettu uudistus. On hyvä muistaa, että huoneenvuokralainsäädäntöä ei ole laajasti uudistettu 30 vuoteen, vaikka vuokramarkkinat ja asumisen tavat ovat muuttuneet merkittävästi. Suomessa vuokralla asuu noin 1,6 miljoonaa ihmistä, joten kyse ei ole pienestä asiasta vaan hyvin monen suomalaisen arjesta. Pidän erityisen tärkeänä sitä, että tämä esitys on onnistuttu rakentamaan aidosti tasapainoiseksi niin vuokralaisen kuin vuokranantajankin näkökulmasta. Liian usein keskustelu ajautuu siihen, että nähdään vain toinen osapuoli, vaikka toimivat vuokramarkkinat tarvitsevat molemminpuolista luottamusta, selkeitä sääntöjä ja kohtuullisuutta. Vuokralaisen näkökulmasta erittäin tervetullut uudistus on se, että vuokravakuuden palauttamiselle säädetään selkeä 14 vuorokauden määräaika. Tämä on oikeudenmukainen ratkaisu. Monelle ihmiselle vakuusrahat ovat merkittävä summa, jota tarvitaan uuden asunnon vakuuteen tai muuton kustannuksiin. On kohtuullista, ettei palautusta voida viivyttää epämääräisesti kuukausitolkulla. Samalla laki antaa vuokranantajalle mahdollisuuden ilmoittaa samassa määräajassa, jos vakuudesta joudutaan pidättämään osa perustellusta syystä. Tämä lisää ennakoitavuutta ja vähentää turhia riitoja. Arvoisa puhemies! Esityksessä huomioidaan myös vuokranantajien oikeusturva ja käytännön ongelmat aiempaa paremmin. Moni tavallinen suomalainen vuokranantaja ei ole suuri sijoittaja vaan yksityishenkilö, joka vuokraa ehkä yhtä asuntoa. Heidänkin pitää voida luottaa siihen, että lainsäädäntö suojaa kotirauhaa, omaisuutta ja turvallisuutta. Siksi pidän erittäin hyvänä sitä, että niin sanottuihin häirikkövuokralaisiin voidaan jatkossa puuttua nykyistä tehokkaammin. Uusi yleinen purkamisperuste antaa mahdollisuuden reagoida vakaviin häiriöihin ja uhkaavaan käyttäytymiseen tilanteissa, joissa nykyinen lainsäädäntö on ollut liian epäselvä tai kankea. Tämä on tärkeää paitsi vuokranantajille myös naapureille ja koko taloyhteisölle. Jokaisella ihmisellä on oikeus turvalliseen asumiseen ja kotirauhaan. Ympäristövaliokunnassa asiaa käsiteltäessä lisäsimme valiokunnan mietintöön myös lausuman, jossa esitetään, että hallitus ryhtyy viivytyksettä lain valmisteluun vuokranantajien tiedonsaantioikeuden säätämiseksi sisäministeriön alan lainsäädännössä. Teimme tämän lausuman siksi, jotta painavan syyn irtisanomisperusteen näytön saamista voidaan edistää ja turvata näin asumisrauha. Tästä pitää antaa myös selvitys ympäristövaliokunnalle viimeistään 31.8.2027. — Kiitos.

Turvallisuus: sääntöpohjainen osuma (turvallisuus)Ympäristö: sääntöpohjainen osuma (ympäristö)Pöytäkirja
13.5.2026VastauspuheenvuoroHE 149/2025 vpYmpäristö

Kiitos! Tähän edustaja Merisen puheeseen vetoan sen verran, että juurikin sitä on kaivattu ja tarvittu, että henkilökunta voi ottaa hatkanuoren kiinni hänen ylitettyään tontin rajan. Tähän asti on ollut tilanne se, että kun nuori on kadonnut, ja vaikka hän on ylittänyt sen tontin rajan ja henkilökunnalla olisi ollut ihan näköyhteys, niin häntä ei ole voinut ottaa kiinni. Tilanne on tähän asti ollut se, että työntekijä joutuu soittamaan sosiaalityöntekijälle, joko päivystävälle tai sitten hänet sijoittaneelle, joka tekee sitten virka-apupyynnön poliisille, ja poliisille ne ovat C-luokan tehtäviä, ei-kiireellisiä. Eikä poliisi aktiivisesti etsi heitä muutenkaan silloin, kun ne ovat C-luokan tehtäviä, vaan meillä mennään A-tehtävä edellä, ja ne ovat siellä hännillä sitten, jos vuorossa kerkiää. Tähänkin asti on ollut tilanne se, että henkilökunnan toimesta on pitänyt etsiä sitä nuorta, ja jos heillä on tiedossa kohde, että se on tuossa kämpässä, sen kohteen pitää olla varma. Silloin, jos he tarvitsevat poliisia, poliisi voi mennä antamaan virka-apua, jos se on sen luontoinen tehtävä. Muutoin he ovat itse etsineet näitä hatkanuoria. Sen sanon, että jos tämän annettaisiin jatkua, niin tilannehan olisi se, mikä meillä on ollut: on näitä tapauksia, missä esimerkiksi nuoria tyttöjä on päätynyt huumekämppään, heitä on tyrmäystipoilla siellä tyrmätty ja on tarjottu päihteitä muutoinkin ja käytetty hyväksi. Tällä lailla pyritään juuri näitäkin ikäviä tilanteita estämään. [Puhemies: Aika!] Totta kai verekseltään pitää saada ottaa kiinni, mutta tähän asti se ei ole ollut mahdollista. — Kiitos.

Ympäristö: sääntöpohjainen osuma (luonto)Pöytäkirja
7.5.2026Varsinainen puheenvuoroHE 149/2025 vpTurvallisuusYmpäristö

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. Lastensuojelulakia uudistetaan kahdessa vaiheessa, ja nyt kyseessä on lakiuudistuksen ensimmäinen paketti. Lastensuojelulakiin on kaivattu jo pitkään uudistusta, joka vastaisi tämän päivän haasteita lastensuojelutyössä. Samalla esityksen tavoitteena on vahvistaa lapsen oikeutta erityiseen suojeluun sekä turvata lapsi- ja perhekohtaisten lastensuojelutavoitteiden toteutuminen. Tässä esityksessä varmistetaan sijaishuollossa olevan lapsen edun, hyvinvoinnin ja turvallisuuden toteutuminen. Samalla tällä lakiuudistuksella turvataan paremmat toimintaedellytykset lastensuojelutyötä tekeville selkeyttämällä toimintoja, lisäämällä ja parantamalla henkilöstön toimivaltuuksia. Lasten huolenpidon, turvallisen kasvun ja kehityksen turvaamiseksi on tärkeää, että on rajat ja niiden noudattamisesta huolehditaan. Viime aikoina keskustelua ja huolta ovat herättäneet erityisen paljon lasten ja nuorten karkailut kotoa, ja sijaishuollossa puhutaan hatkanuorista. Arvoisa puhemies! Usein nämä karkailevat nuoret hakeutuvat väärään seuraan, kuten aikuisten huumekämppiin. Näissä olosuhteissa hatkanuorille usein tarjotaan majoittumisen lisäksi päihteitä, kuten alkoholia, lääkkeitä, tupakkatuotteita ja muita huumaavia aineita, myöskin peukkua. Yksi viikonloppu vietettynä tällaisessa ympäristössä on aiheuttanut monille nuorille vakavia seurauksia, kuten koukuttumista päihteisiin sekä joutumista väkivallan tai seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi, jopa joukkoraiskaamisen kohteeksi. Juuri tänään uutisoitiin järkyttävästä tapauksesta, jossa kaksi miestä, Habiballah Kheirallah ja Habib Nazar, vei teini-ikäiset hatkanuoret asuntoon Helsingin Myllypurossa ja raiskasi heitä usean päivän ajan. Nämä tekijät saivat tuomioksi 2 vuotta 10 kuukautta vankeutta ja 9 vuotta 2 kuukautta ehdotonta vankeutta. Moni hatkanuori syyllistyy hatkareissullaan päihteiden käytön lisäksi myös erilaisiin muihin rikoksiin, kuten myymälävarkauksiin, moottorikulkuneuvon käyttövarkauksiin ja ryöstöihin. Samalla nuori kerää itselleen vahingonkorvauksia ja mahdollisesti rikostuomioita. Valitettavasti yhä useampi nuori kantaa mukanaan myös erilaisia astaloita, kuten teräaseita, nyrkkirautoja tai muita toisen vahingoittamiseen soveltuvia välineitä. Alaikäinen hatkalainen on siis täysin heitteillä karkumatkallaan. Arvoisa puhemies! Kerron nyt tämän lakipaketin keskeisiä kohtia. Esityksessä esitetään uuden suljetun kuntouttavan laitospalvelun perustamista. Tällaiseen voitaisiin sijoittaa 12 vuotta täyttänyt, joka aiheuttaa vakavaa vaaraa itselleen tai muiden turvallisuudelle käyttäen väkivaltaa tai tehden muita rikollisia tekoja ja jolle sijoitus arvioidaan välttämättömäksi alaikäisen itsensä ja muiden turvallisuuden suojaamiseksi. Tämä on erittäin tärkeä ja tervetullut turva niille kaikkein haastavimmille nuorille. Tästä on myös hyviä esimerkkejä Ruotsista. On hienoa, että tämä laitos on mediatietojenkin perusteella vihdoin tulossa Pohjois-Pohjanmaalle Liminkaan. Yhteydenpidon rajoittamista tiukennetaan siten, että sijaishuollossa olevien lasten nykyistä parempi suojeleminen mahdollistuu. Henkilötarkastus mahdollistetaan kiinnipitämisen ja kuljetuksen turvaamiseksi. Lapselle voidaan tehdä henkilötarkastus esineiden ja aineiden pois ottamiseksi, ja tarkastus on mahdollista toteuttaa myös metallinilmaisimia käyttäen. Kiinnipitäminen säädettäisiin uutena muotona lapsen luvatta laitoksesta poistumisen estämiseksi. Kiinniotto olisi mahdollista myös laitoksen ulkopuolella henkilökunnan toimesta. Nämä ovat tärkeitä uudistuksia, jotta voidaan estää nuoren karkureissu. Telepaikannuksen käyttökynnystä madalletaan. Poliisin virka-apupyynnön voisi lastensuojeluviranomaisen lukuun tehdä myös laitoksen hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluva henkilö, kun laitoksen henkilökunta itse osallistuu lapsen etsintään. Kasvatuksellisten keinojen käyttöä laajennetaan. Lapselta tulee ottaa pois myös esineet, joiden hallussapito on muussa laissa kielletty tai jotka voivat väärinkäytettynä vaarantaa turvallisuutta. Myös älylaitteet on mahdollista ottaa lapselta pois, jos niiden käyttö vaarantaa lapsen kasvua ja kehitystä. Arvoisa puhemies! Tämän ensimmäisenkin lainsäädäntöuudistuksen jälkeen jää lastensuojelulakiin edelleen kohtia, jotka vaativat muutosta. Siksi onkin hyvä, että toinen lakipaketti on tulossa. Kiitos vielä silloiselle ministeri Kaisa Juusolle tämän tärkeän lakiesityksen valmistelusta. — Kiitos.

Turvallisuus: sääntöpohjainen osuma (turvallisuus)Ympäristö: sääntöpohjainen osuma (ympäristö)Pöytäkirja

Arvoisa puhemies! Kansallinen energia- ja ilmastostrategia on ennen kaikkea turvallisuuskysymys. Kysymys on huoltovarmuudesta, kriittisestä infrastruktuurista ja siitä, riittääkö suomalaisille sähköä kohtuulliseen hintaan kaikissa olosuhteissa. Näissä asioissa on syytä käyttää maalaisjärkeä. Näemme, mihin Saksassa tilanne on kehittynyt, kun vihreän pelon lietsomana ollaan luovuttu ydinvoimasta. Arvoisa puhemies! Huoltovarmuuden merkitys on korostunut Ukrainan sodan myötä. Meidän on suojattava kriittinen infrastruktuuri, olivatpa kyseessä merenalaiset kaapelit tai putket tai sähkönjakelu. Energian tarve tulee kasvamaan, vaikka aiemmat arviot nopeammasta sähköistymisestä eivät ole toteutuneet. Teollisuuden investointeja on siirtynyt, kustannustaso on noussut, ja Euroopan talous on ollut paineessa. Kuitenkin Suomi sähköistyy valtavaa vauhtia, ja siihen tulee varautua. Strategiassa todetaan, että Suomeen rakennetaan tällä vuosikymmenellä ennätyksellisen paljon uutta sähköntuotantokapasiteettia. Tästä iso osa on sääriippuvaista tuulivoimaa. Siksi perus- ja säätövoiman riittävyys on turvattava. Meidän on huolehdittava, että sähköä riittää myös tuulettomina pakkasjaksoina, kun kulutus on huipussaan. On myös huomioitava geopoliittiset riippuvuudet, esimerkiksi tuulivoimakomponenteissa. Lisäksi tuulivoimaloiden purku- ja ennallistamisvastuut on hoidettava alusta loppuun saakka kunnolla. Omasta mielestäni tuulivoimaloille tulisi hakea ympäristölupa. Perussuomalaiset kannattavat ydinvoiman lisäämistä. Suomi tarvitsee lisää puhdasta perus- ja säätövoimaa. Energiantuotannon hajauttaminen on turvallisuuskysymys. Pienmodulaariset ydinvoimalat mahdollistavat paikallisen sähkö- ja lämpöenergiantuotannon asutuskeskuksissa ja vähentävät siirtoyhteyksien haavoittuvuutta. Arvoisa puhemies! Kannatamme myös turpeen käyttöä erityisesti varavoimana. Kyse on huoltovarmuudesta. Turve on kotimainen ja varastoitava polttoaine. Nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa on viisasta säilyttää kyky turvata energiansaanti myös poikkeusoloissa. Siksi on ikävää, että turvetta on alasajettu muun muassa romutustuen kautta viime hallituskaudella keskustan ja SDP:n voimin. Onneksi perussuomalaisen elinkeinoministeri Puiston tuella pyrimme saamaan alaa taas ylös. Meidän tulee turvata olemassa olevaa omavaraisuutta turpeen osalta myös Suomessa. Suomalaisella turpeella on kysyntää myös vientiin. Henkilökohtaisesti näen myös biokaasulla olevan tulevaisuudessa merkittävä mahdollisuus. Suomen tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta, mutta se ei saa tapahtua hinnalla millä hyvänsä. Ilmastotoimilla ei saa nostaa arjen kustannuksia, maatalouden kustannuksia eikä heikentää elinkeinoelämän kilpailukykyä. Ilmastopolitiikan on oltava realistista, taloudellisesti kestävää ja Suomen etua palvelevaa. Arvoisa puhemies! Energiapolitiikassa tarvitaan maalaisjärkeä, turvataan kotimainen tuotanto, vahvistetaan huoltovarmuutta ja pidetään sähkö kohtuuhintaisena suomalaisille kotitalouksille ja yrityksille. — Kiitos.

Talous: sääntöpohjainen osuma (talous)Energia: sääntöpohjainen osuma (energia, ydinvoima, sähkö, tuulivoima)Turvallisuus: sääntöpohjainen osuma (turvallisuus, huoltovarmuus)Liikenne: sääntöpohjainen osuma (polttoaine)Ympäristö: sääntöpohjainen osuma (ympäristö, ilmasto)Maa- ja metsätalous: sääntöpohjainen osuma (maatalous)Pöytäkirja

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Energia- ja ilmastopolitiikka on ennen kaikkea turvallisuuskysymys. Suomi ei saa olla tilanteessa, jossa sähkö loppuu pakkasella tai hinta karkaa tavallisten ihmisten ulottumattomiin. Sota Ukrainassa on osoittanut, että omavaraisuus ja huoltovarmuus ovat välttämättömyys. Tuulivoimaa rakennetaan nyt ennätystahtia, mutta se on sääriippuvaista. Siksi tarvitsemme lisää ydinvoimaa turvaamaan perus- ja säätövoiman. Samalla meidän on säilytettävä turve varavoimana. Se on kotimainen ja varastoitava polttoaine myös poikkeusoloihin. Hiilineutraalisuustavoitteet eivät saa romuttaa teollisuuden kilpailukykyä, maataloutta tai suomalaisten ostovoimaa. Ilmastopolitiikan on oltava realistista ja Suomen etua palvelevaa. Arvoisa puhemies! Sähkön on oltava kohtuuhintaista ja kotimainen tuotanto turvattava. Se on todellista maalaisjärkeä energiapolitiikassa. — Kiitos.

Energia: sääntöpohjainen osuma (energia, ydinvoima, sähkö, tuulivoima)Turvallisuus: sääntöpohjainen osuma (turvallisuus, huoltovarmuus)Liikenne: sääntöpohjainen osuma (polttoaine)Ympäristö: sääntöpohjainen osuma (ilmasto)Maa- ja metsätalous: sääntöpohjainen osuma (maatalous)Pöytäkirja

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys poliisilain muuttamisesta, jonka tarkoitus on vahvistaa poliisin toimivaltuuksia ja toimintatapoja vastaamaan paremmin muuttunutta turvallisuusympäristöä. Tässä olennaisena osana on tiedonvaihdon helpottaminen viranomaisten välillä. Puhun tässä asiassa myös omasta kokemuksestani, sillä olen itse poliisina käytännön työssä nähnyt liian monta kertaa tilanteita, joissa tieto kyllä on jollain viranomaisella, mutta se ei ole kulkenut ajoissa oikeaan paikkaan. Esteet tiedon siirtymisessä viranomaiselta toiselle ovat konkreettisesti tarkoittaneet sitä, että rikoksiin ei ole pystytty puuttumaan ajoissa. Siksi on hyvä ja tarpeellista, että näitä esteitä nyt puretaan. Esityksellä selkeytetään poliisin oikeuksia käyttää ja luovuttaa salassa pidettäviä tietoja rikosten estämiseksi ja turvallisuuden takaamiseksi. Tämä on juuri sitä ennakoivaa rikostorjuntaa, jota tarvitaan. Poliisin toimivaltuuksia täsmennetään, ei mielivaltaisesti laajentamalla vaan nimenomaan niin, että vakavia rikoksia voidaan estää jo ennen kuin ne toteutuvat. Arvoisa puhemies! Rikollisuus ei tunne rajoja. Se tapahtuu yhä useammin verkossa, anonyymeillä alustoilla ja kansainvälisesti. Tässä ympäristössä vanhat toimintamallit eivät enää riitä. Poliisin on pystyttävä käsittelemään ja yhdistämään tietoa tehokkaammin, ja viranomaisten on pystyttävä toimimaan yhdessä nykyistä paremmin. Erityisen tärkeänä pidän esityksen merkitystä nuoriso- ja jengirikollisuuden torjunnassa. Poliisi on tunnistanut Suomessa useita katujengejä ja satoja niihin kytkeytyviä henkilöitä. Mukana on myös alaikäisiä. Me emme saa katsoa tätä kehitystä sivusta. Arvoisa puhemies! Me tiedämme, mihin tämä tie vie, jos asiaan ei puututa ajoissa. Ruotsin tilanne on varoittava esimerkki. Siellä katujengit ovat päässeet juurtumaan. Peruskouluikäisiä lapsia käytetään väkivallan välineinä, ja jengit ovat ujuttautuneet todella syvälle yhteiskuntaan, jopa julkiselle sektorille kuuluviin toimintoihin. Tällainen kehitys on estettävä Suomessa kaikin keinoin. Tämä esitys antaa poliisille paremmat mahdollisuudet seurata jengien toimintaa, puuttua varhaisessa vaiheessa väkivallan ja huumausainerikosten valmisteluun ja muodostaa kokonaiskuva rikollisverkostoista, myös rajat ylittävistä. Arvoisa puhemies! Esityksellä on suuri merkitys myös työperäisen hyväksikäytön torjunnassa. Tällainen rikollisuus ei paljastu ilman viranomaisten tiivistä yhteistyötä. Poliisin, työsuojelun, verottajan ja Maahanmuuttoviraston on pystyttävä yhdistämään tietojaan. Kun tiedonvaihtoa helpotetaan, saadaan myös hyväksikäyttäjät kiinni. Työperäinen hyväksikäyttö on pahimmillaan raakaa riistoa ja ihmiskauppaa, jossa ihmistä kohdellaan pelkkänä kertakäyttöisenä työkaluna. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ulkomainen työntekijä tuodaan Suomeen lupauksilla rehellisestä työstä ja palkasta, mutta todellisuus on kellon ympäri kestäviä työpäiviä, alipalkkausta, pimeää työntekoa ja asumista työnantajan määräämissä ylihintaisissa ja ala-arvoisissa oloissa. Kyse on siis todella vakavasta ja kasvavasta ongelmasta, jossa ulkomaisia työntekijöitä käytetään hyväksi ja samalla poljetaan suomalaisen työelämän pelisääntöjä. Hienoa, että tähän torjuntaan saadaan uusia työkaluja. Arvoisa puhemies! Esitys on erinomainen. Iso kiitos sisäministeri Rantaselle näistä turvallisuutta lisäävistä lakiuudistuksista. — Kiitos.

Talous: sääntöpohjainen osuma (vero)Turvallisuus: sääntöpohjainen osuma (turvallisuus)Maahanmuutto: sääntöpohjainen osuma (maahanmuutto, työperäinen)Ympäristö: sääntöpohjainen osuma (ympäristö)Pöytäkirja