Rasinkangas Merja

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva hallituksen toinen lisätalousarvio on kokonaisuus, joka vahvistaa Suomen turvallisuutta, huoltovarmuutta ja työllisyyttä ja vauhtiin lähtenyttä talouskasvua. Erityisen myönteistä on se, että lisätalousarvio sisältää merkittäviä panostuksia puolustukseen ja turvallisuuteen. Määrärahoja kohdennetaan muun muassa droonien torjuntaan ja puolustuskyvyn vahvistamiseen. Hallituksen tehtävä on varmistaa, että viranomaisilla ja Puolustusvoimilla on käytössään tarvittavat välineet vastata uusiin uhkiin. Lisätalousarvio sisältää myös useita maahanmuuttopolitiikan kiristysten toimeenpanoon liittyviä lisämäärärahoja. Maastapoistamis- ja noutokuljetuksiin osoitetaan lisää resursseja, ja ulkomaalaislain muutosten toimeenpanoon varataan määrärahoja. Maasta poistamiseen ja karkottamiseen käytettävät lisämäärärahat maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin, sillä maasta poistettu henkilö ei enää aiheuta Suomessa asumiseen, vastaanottojärjestelmään, sosiaalipalveluihin, viranomaisiin tai muihin julkisiin palveluihin liittyviä kustannuksia. Arvoisa puhemies! Huoltovarmuuden näkökulmasta erityisen tärkeä ratkaisu on kymmenen miljoonan euron määräraha turpeen varmuusvarastointiin. Turve on kotimainen energialähde, jonka saatavuus kriisitilanteissa voidaan turvata omilla päätöksillämme. Siksi turpeen saanti on huoltovarmuuden kannalta välttämätöntä. Suomessa on oltava riittävä varautuminen tilanteisiin, joissa tuontienergian saatavuus heikkenee tai energiajärjestelmään kohdistuu vakavia häiriöitä. Hallituksen päätös turpeen varmuusvarastoinnista sekä tuleva uusi tukimalli vahvistavat Suomen kriisinkestävyyttä ja energiaomavaraisuutta. Talouskehityksen osalta lisätalousarvio sisältää myös rohkaisevia uutisia. Tuloarviota voidaan korottaa, ja erityisen huomionarvoista on arvonlisäverokertymän arvioitu 122 miljoonan euron lisäys. Tämä kertoo siitä, että talouden suunta on vihdoin kääntynyt. Suomen talous kasvoi alkuvuonna Euroopan nopeinta tahtia, ja maksukorttidata osoittaa yksityisen kulutuksen elpyvän. Vaikka haasteita edelleen on, on suunta kääntynyt. Talouskasvu syntyy työnteon, yrittämisen ja investointien edellytyksiä vahvistamalla. Hallituksen politiikka alkaa purra, ja se näkyy myös talouden tunnusluvuissa. Arvoisa puhemies! Lisätalousarviossa käynnistetään myös määräaikainen korjausrakentamisen kokonaisuus, jonka tavoitteena on vauhdittaa jopa miljardin euron edestä taloyhtiöiden remontteja. Ratkaisu on järkevä. Rakennusalalla vaikeudet johtuvat tällä hetkellä ennen kaikkea uudisrakentamisen heikosta kysynnästä. Sen sijaan, että valtio pyrkisi keinotekoisesti synnyttämään uutta rakennuskuplaa, suunnataan toimenpiteet olemassa olevan rakennuskannan korjaamiseen ja ylläpitoon. Samalla lisätalousarviossa käynnistetään uusia liikennehankkeita eri puolilla Suomea. Arvoisa puhemies! Pitkäaikaistyöttömyys on yksi Suomen sitkeimmistä ongelmista. Siksi on perusteltua kohdentaa 20 miljoonaa euroa pitkäaikaistyöttömien osaamisseteliin. Talouskasvukaan ei automaattisesti auta niitä ihmisiä, jotka ovat olleet pitkään työmarkkinoiden ulkopuolella. Osaamisen vahvistaminen antaa mahdollisuuden löytää uusi työpaikka ja parantaa omaa asemaa työmarkkinoilla. Kaiken kaikkiaan tämä lisätalousarvio vahvistaa Suomen turvallisuutta ja huoltovarmuutta ja parantaa entisestään talouskasvun edellytyksiä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä parannetaan työntekijöiden oikeuksia. Esityksellä puututaan työperäiseen hyväksikäyttöön nykyistä tehokkaammin, vahvistetaan työntekijöiden oikeusturvaa sekä turvataan rehellisesti toimivien yritysten asemaa suomalaisilla työmarkkinoilla. Työperäinen hyväksikäyttö on iso ongelma nyky-Suomessa työmarkkinoilla, joissa yleensä maahanmuuttajia käytetään pitkälti muiden maahanmuuttajien toimesta hyväksi. Samalla kärsii myös suomalainen työntekijä, joka ei luonnollisestikaan pysty kilpailemaan työmarkkinoilla, joilla riistetään kiskuripalkalla työntekijää. Pitkässä juoksussa tämä myös heikentää työehtoja. Arvoisa puhemies! Viime vuosina olemme nähneet lukuisia käytännön esimerkkejä siitä, miten vakavasta ilmiöstä on kyse. Ravintola-alalla on tullut paljon ilmi tapauksia, joissa ulkomaalaisilla työntekijöillä on teetetty pitkiä työpäiviä huomattavasti työehtosopimusten mukaista palkkaa alemmalla korvauksella. Rakennusalalla on havaittu tilanteita, joissa työntekijä on ollut täysin työnantajansa varassa asumisen ja toimeentulon osalta. Marjanpoimintaan ja kausityöhön liittyvissä tapauksissa on puolestaan nähty, kuinka työntekijöille annetut lupaukset työstä ja ansioista eivät ole vastanneet todellisuutta. Suomeen on syntynyt tilanteita, joissa osa työnantajista rakentaa liiketoimintaa halpatyövoiman hyväksikäytön varaan. Samalla rehelliset yrittäjät joutuvat kilpailemaan yritysten kanssa, jotka hankkivat kilpailuetua rikkomalla sääntöjä. Arvoisa puhemies! Suomessa toimii valtava määrä yrittäjiä, jotka maksavat työntekijöilleen asianmukaiset palkat, noudattavat työehtosopimuksia ja kantavat vastuunsa. Heidän ei pitäisi joutua tilanteeseen, jossa kilpailija voi voittaa tarjouskilpailun tai kasvattaa markkinaosuuttaan siksi, että se maksaa työntekijöilleen lainvastaisesti liian vähän tai käyttää hyväksi heidän haavoittuvaa asemaansa. Kyse on siis paitsi työntekijöiden suojelusta myös reilun kilpailun turvaamisesta. Rehellinen yrittäjä ei saa olla markkinoilla heikommassa asemassa kuin se, joka rikkoo sääntöjä. Arvoisa puhemies! Työperäinen hyväksikäyttö on ollut yksi työperäisen maahanmuuton merkittävimmistä lieveilmiöistä. Liian usein hyväksikäytön uhrit ovat olleet ulkomailta Suomeen saapuneita työntekijöitä, jotka eivät tunne oikeuksiaan, eivät osaa kieltä tai ovat muuten riippuvaisia työnantajastaan. Monissa tapauksissa hyväksikäyttäjänä on ollut toinen ulkomaalaistaustainen yrittäjä, joka käyttää hyväkseen työntekijöiden haavoittuvaa asemaa. Arvoisa puhemies! Pidän erittäin kannatettavana, että esityksessä säädetään uutena rikoksena törkeä kiskonta työelämässä perusmuotoisen kiskonnan lisäksi. Rangaistus kiskonnasta työelämässä on sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Törkeästä kiskonnasta työelämässä voidaan tuomita vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta vankeutta. Kokonaisuutena esitys on erinomainen ja hyvin valmisteltu. Iso kiitos oikeusministeri Leena Merelle tämän esityksen tuomisesta tänne eduskuntaan, ja kiitos valiokunnalle hyvästä mietinnöstä. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain ja rakentamislain muuttamisesta. Elämme aikaa, jolloin turvallisuusympäristömme on muuttunut nopeasti ja perustavanlaatuisesti. Euroopassa käytävä sota ja kiristynyt maailmanpoliittinen tilanne muistuttavat, että huoltovarmuutta ja omaa puolustuskykyä on ylläpidettävä ja vahvistettava. Tässä käsiteltävänä oleva hallituksen esitys vastaa juuri tähän tarpeeseen. Tavoite on sujuvoittaa maanpuolustukselle keskeisten tuotantolaitosten sijoittamista ja lupamenettelyä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että voidaan nopeammin rakentaa ja kehittää tuotantoa, joka liittyy esimerkiksi vaarallisiin kemikaaleihin ja räjähteisiin eli niihin kriittisiin resursseihin, joilla turvataan puolustuskykymme uskottavuus. Arvoisa puhemies! On tärkeää korostaa, että kyse on harkitusta ja tarkkarajaisesta poikkeamisesta tilanteissa, joissa maanpuolustuksen tarpeet sitä edellyttävät. Turvallisuusvaatimukset pysyvät, mutta menettelyjä nopeutetaan. Samalla varmistetaan, että kansalliseen turvallisuuteen liittyvät arkaluonteiset tiedot pysyvät suojattuina. Esityksessä ehdotettu mahdollisuus asettaa maanpuolustukselle tärkeät hankkeet etusijalle viranomaiskäsittelyssä on erittäin perusteltu. Kriisitilanteessa viiveet voivat muodostua turvallisuusriskeiksi. Arvoisa puhemies! Me tarvitsemme kotimaista puolustustuotantoa, joka on välttämätöntä puolustuksemme ja huoltovarmuutemme kannalta. Tällä hyvällä esityksellä puolustusteollisuuden hankkeiden syntyminen helpottuu, ja siksi kannatankin esitystä. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2024 ja valiokunnan mietintö aiheesta. Euroopan ja koko maailman turvallisuusympäristö on muuttunut viime vuosina merkittävästi. Hybridivaikuttaminen, kyberuhkat, terrorismi ja sodat ovat arkipäivää. Tässä tilanteessa ajantasainen, laillinen ja tehokas tiedustelu on keskeinen osa Suomen ja suomalaisten turvallisen huomisen rakentamista. Arvoisa puhemies! Tiedusteluvalvontavaltuutetun tehtävänä on valvoa, että tiedustelumenetelmiä käytetään lainmukaisesti. Tämä tehtävä on oikeusvaltion ytimessä. Turvallisuutta ei rakenneta perusoikeuksien kustannuksella vaan niiden puitteissa. Kertomusvuonna valtuutettu on jatkanut laaja-alaisia teematarkastuksia, jotka ovat kohdistuneet muun muassa tietoliikennetiedustelun toteuttamiseen sekä tiedustelutietojen jatkokäsittelyyn. Suositukset tietojenkäsittelyn ohjeistuksen täsmentämisestä ovat esimerkki siitä, miten valvonnalla parannetaan toimintaa. Tärkeää on se, että tiedustelumenetelmien käyttö on kohdistunut ainoastaan kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavaan toimintaan. Tämä on tiedustelulainsäädännön keskeinen periaate. Valtuutetun tarkastusten perusteella tästä linjasta on pidetty kiinni. Arvoisa puhemies! Tällä hallituskaudella on määrätietoisesti vahvistettu turvallisuusviranomaisten toimintaedellytyksiä. Olemme huolehtineet siitä, että viranomaisilla on ajantasainen lainsäädäntö, riittävät toimivaltuudet ja paremmat resurssit vastata muuttuvaan uhkaympäristöön. Suomen Nato-jäsenyys lisää tiedusteluyhteistyötä liittokunnan ja sen jäsenmaiden kanssa. Tämä vahvistaa turvallisuuttamme mutta tuo myös uusia ulottuvuuksia valvontaan. Arvoisa puhemies! Tiedustelu on välttämätön väline kansallisen turvallisuuden suojaamisessa. Tämä kertomus osoittaa, että Suomessa tiedustelutoiminta ja sen valvonta ovat vakaalla pohjalla. Meidän tehtävämme on varmistaa, että näin on myös tulevaisuudessakin. — Kiitos.