Reijonen Minna

Arvoisa puhemies! Istuvan hallituksen viimeistä budjettia on perinteisesti nimitetty vaalibudjetiksi, jossa äänestäjien miellyttämiseksi tarjoillaan kansalle kivoja pieniä herkkupaloja. Tätäpä ette sellaiseksi kuitenkaan voi nimittää, sillä ensi vuodenkin budjetti tulee edelleen noudattamaan harkitsevaa ja vastuullista talouslinjaa. Menolisäyksiä ei ole tulossa, ja vaikka sopeutuksissa on nostettukin jalkaa kaasulta, niin se ei tarkoita sitä, etteikö sopeutettavaa riittäisi yhdelle tai kahdellekin seuraavalle hallitukselle. Valtionvelkaa ja kulurakennetta on paisutettu hallituskausi hallituskauden perään, joten ei ole millään tavalla realistista muuttaa tilannetta täysin päinvastaiseksi neljässä vuodessa, eikä niin olla edes luvattu. Valtion taloudenpito on tasapainoilua, jossa liian hitaasti sopeuttaminen vain lisää vahinkojen laajuutta ja liian nopeasti sopeuttaminen halvaannuttaa talouskasvua. Hienoa, että oppositiostakin suurin osa on kuitenkin huolissaan valtiontaloudesta ja on sitoutunut velkajarruun. Tosin nytkin huudatte lisäsopeutuksien perään, vaikka olette intohimoisesti vastustaneet joka ikistä hallituksen sopeutustoimea. Nytkin huudatte lisäsopeutuksien perään, vaikka todellakin olette intohimoisesti vastustaneet joka ikistä hallituksen sopeutustoimea. En keksi yhtäkään, josta olisitte olleet samaa mieltä, mutta teidän omia vaihtoehtojanne ei kuitenkaan saa lypsettyä, vaikka käyttäisi ihan aitoa lypsykonetta. Arvon oppositio! Odotan innolla teidän vaihtoehtobudjettejanne, vaikka jo tiedänkin, mitä sieltä löytyy: lyijynraskas veromoukari, tukkapöllyä yrityksille. Mitä enemmän nostatte veroja, sitä arvottomampaa on suomalaisen tekemä työ. Sillä te leikkaisitte juuri siitä, mitä tavalliselle duunarille työstään verojen jälkeen käteen jää. Moisella sosialismilla vain pakoillaan poliitikkojen kyvyttömyyttä kantaa vastuuta ja tehdä vaikeita päätöksiä. Te väitätte hallituksen tekevän julmaa politiikkaa, julmaa leikkauspolitiikkaa, mutta minusta todellista julmuutta on laillisesti ryöstää palkansaajat. Mistä palkansaajat ne verotettavat tulonsa sitten saavat? No, juuri niiltä yrittäjiltä, jotka veromoukarista tai tukkapölystä huolimatta vieläkin jaksavat yrittää. Julkisrahoitteisilla työpaikoilla on yhteiskunnassa paikkansa, mutta kasvua ja työpaikkoja tähän maahan tuovat yritykset. Yrityksien toimintaedellytyksien parantaminen on parasta työllisyyspolitiikkaa, jota vain voi tehdä. Muutos vaatii kuitenkin aikaa, sillä homma ei toimi niin, että tänään tässä salissa kopautetaan nuijalla pöytään ja ensi viikolla syntyy pari isoa kivaa yritystä. Onneksi sentään tällä hallituskaudella on ollut erilainen ääni kellossa ja likipitäen koko 2000-luvun nollakasvussa rämpinyt talous on potkittu liikkeelle työ- ja yrityselämän suunnanmuutoksella. Silloin kun meillä on kassa kunnossa ja aktiivista elinkeinoelämää, on meillä myös erinomaiset lähtökohdat pitää huolta heistä, jotka yhteiskunnan apua tarvitsevat, eli heistä, jotka todellakin yhteiskunnan apua tarvitsevat.

Arvoisa puhemies! Tässä salissa on uskallettava puhua myös niistä hyvistäkin asioista. Omalta osaltani voin sanoa, että Vitostien remontti näyttää hyvälle ja tuntuu hyvälle. Asfaltti loiskuu, tykkään siitä. Kaivurit kuokkivat, tykkään siitä. Moottorit möyryävät, tykkään siitä. Sora soljuu, tykkään siitä. Ei ole enää kinttupolkuja, vaan oikeasti Vitostie on meidän alueen käyntikortti. Viimeinkin tämä haave on toteutunut siellä, ja nyt tätä Vitostietä laitetaan kuntoon. Tämä hallitus on saanut sen aikaiseksi, ja se on ollut erittäin merkittävä asia meidän alueelle Itä-Suomessa. Sitä ei ole aikaisemmin saatu, vaan nyt tämä remontti on käynnissä, ja se on tosi hieno asia. Yrittäjyydestä sen verran, että olen tavannut yrittäjiä tässä syksyn mittaan ja kesän aikana, ja he kaikki sanovat, että he haluavat varmistaa yrittäjyyden sillä tavalla, että veroja ei kiristettäisi. Nimenomaan nämä veronkiristykset ovat heille hirveän pahaa myrkkyä, ja jos yrityksiä ei ole, niin eihän ole työntekijöille töitä. Se on semmoinen vähän niin kuin kierre, mikä jatkuu ja jatkuu. Kun on yrittäjiä, on töitä ja asiat jatkuvat [Puhemies koputtaa] eteenpäin hyvään suuntaan. Pitää vain pitää ne pyörät pyörimässä.

Arvoisa puhemies! Tärkeintähän on turvallisuus, terveydenhuolto ja yleensä elämisen edellytykset. Elämisen edellytyksiä on myös polttoaineiden hinta, ja onneksi nyt verotusta alennetaan. Ja tosiaan myös se jakeluvelvoitteen alentaminen olisi varmasti aika järkevä teko, ettei tähän ilmastonsuojeluun liian paljon mennä, niin että suomalaiset siinä kärsivät. Kehitysyhteistyöstä ulkomaille on karsittu, se on ollut äärettömän hyvä asia. Ja onneksi verokarhu ei enää pure niin kovasti duunaria. Nimittäin nyt alkavat purra nämä verojen alennukset palkansaajille, ne tosiaan alkavat purra. Duunareille jää enemmän käteen, perheet saavat enemmän käyttöön rahaa ja voivat ostaa omalla rahalla enemmän. Ei mene veroja niin paljon. Se on hirveän järkevä teko. Yrittäjät ovat mielissään näistä YEL-muutoksista ja myös siitä, että tämä hallitus on yrittäjämyönteinen, mutta yrittäjät miettivät sitä, että jos seuraava hallitus ei olekaan yrittäjämyönteinen. Osa on sanonut suoraan, että he jopa harkitsevat yrityksen muuttamista ulkomaille, jos seuraava hallitus ei ole niin yrittäjämyönteinen, ja se jos mikä on vakava asia. [Puhemies koputtaa] Meidän pitää saada pysymään yritykset täällä Suomessa.

Arvoisa puhemies, arvoisa ministeri! Käsittelemme hallituksen esitystä eräiden sosiaaliturvaetuuksien valtionosuuksien maksamista koskevien säännösten muuttamisesta. Valtiohan maksaa joka kuukausi etuuksien toimeenpanosta vastaaville tahoille, kuten Merimieseläkekassalle, Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle ja Kansaneläkelaitokselle, etuusmenojen kattamiseksi. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriö tekee vuosittain jopa 40—50 kappaletta erillispäätöksiä ennakoista ja tarkistuksista. Jatkossa erillispäätökset korvattaisiin edellä mainittujen toimijoiden tekemillä selvityksillä ja laskuilla. Muutokset eivät tule näkymään edunsaajien arjessa, mikä on hyvä asia. Järjestelmän yksinkertaistaminen purkaa tarpeetonta byrokratiaa ja tehostaa julkishallintoa vapauttamalla työntekijöiden aikaa muuhun työhön. Miksi tehdä jotakin vaikeamman kautta, jos sen voi tehdä yksinkertaisemmin? Kevyemmästä byrokratiasta kiittää niin veronmaksaja kuin virkamieskin, ja ihan turhaa on sitä byrokraattista rälssiä ainakaan lisätä. — Kiitos ministerille.

Arvoisa puhemies! Edellisen, vasemmistohallituksen tekemä hyvinvointialueiden rahoitusmalli on osoittautunut epäonnistuneeksi. Se on liian monimutkainen ja liian huonosti kustannusten kasvua hillitsevä. Siksi nykyhallitus on tehnyt ja tekee malliin välttämättömiä korjauksia. Käsittelyssä olevan esityksen ydin on se, että hyvinvointialueiden rahoitusta kehitetään hallitusti ja ennakoivasti. Palvelut on turvattava. Palvelut on turvattava, mutta samalla on uskallettava sanoa ääneen, että menojen kasvu ei voi jatkua nykyisellään. Oppositio puhuu mielellään leikkauksista, mutta aito tosiasia on se, että hyvinvointialueiden rahoitus on kasvanut — on kasvanut — tällä hallituskaudella miljardiluokassa ja kasvaa tulevinakin vuosina. Ajatelkaa sitä. Aiemmin tehdyissä toimissa ja tässä hallituksen esityksessä kyse on ennen kaikkea kustannusten kasvun hillinnästä. Hyvinvointialueiden rahoitus on melkein kolmannes koko valtion budjetista. Alueilla on itsellään suuri vastuu siitä, miten tämä valtava rahamäärä käytetään parhaiten kansalaisia palvelevalla tavalla. Perussuomalaisten mielestä rahoitusmallin tulee perustua todelliseen palvelutarpeeseen. Siksi tarvetekijöiden päivittäminen THL:n tutkimuksen pohjalta on perusteltua. Samalla on oikein, että yksityisen terveydenhuollon diagnoosien vaikutusta rajataan ja tietopohjan virheitä voidaan korjata. Rahoituksen pitää tietenkin perustua mahdollisimman oikeaan ja luotettavaan tietoon. Arvoisa puhemies! Lopuksi totean, että hyvinvointialueiden rahoitusta koskevat esitykset kuuluvat mietinnölle hallintovaliokuntaan. Kannatankin edustaja Wallinheimon tekemää esitystä hallituksen esityksen lähettämisestä mietinnölle hallintovaliokuntaan. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Puolustus ja huoltovarmuus ovat äärimmäisen tärkeitä asioita. Siitä ollaan varmasti melko yhtä mieltä. On kuitenkin hienoa myös nähdä, että oppositiossa on oltu sittenkin huolissaan valtiontaloudesta, vaikka olettekin melko johdonmukaisesti vastustaneet melkeinpä kaikkia sopeutustoimia kuitenkaan tuomatta keskusteluun varteenotettavia ja realistisia vaihtoehtoja. Omien vaihtoehtojenne lisäksi voisitte tuoda keskusteluun myös suhteellisuudentajua. Tämän hallituksen aloittaessa Suomen talous ei ollut noussut vuoden 2008 tasosta yhtään minnekään. Oppositiopuolueista esimerkiksi sosiaalidemokraateilla ja keskustalla olisi ollut tuossa välissä aikaa tehdä ja toteuttaa hyviä suunnitelmia talouskasvun rakentamiseksi, useammassakin hallituksessa. Talouskasvun käyrä kuitenkin näytti melko viivasuoralta, siis vaakatasossa. Jos hallitukset hallituksien perään ovat laiminlyöneet taloudenpitoa ja kasvutoimien tekemistä nämä lukuisat vuodet, niin miten kaikki tämä tihutyö mitätöitäisiin parissa vuodessa? Kyllä siinä olisi taikuri itsekin ihmeissään. Vaihtoehtoja on oppositiosta kyllä esitetty, mutta vaihtoehto se on huonokin vaihtoehto. Sosiaalidemokraatit esimerkiksi ovat ehdottaneet yritystukien karsimista ja yhteisöveron kevennyksen perumista, vaikka seuraavassa käänteessä kiireellisiksi kasvutoimiksi mainittiin muun muassa yritysten rahoituksen kuntoon laittamista jykevillä toimilla. Näillä toimilla lähinnä jykevästi heikennettäisiin yrityksien toimintamahdollisuutta. Koettakaahan nyt päättää, haluatteko tukea yrityksiä ja työllisyyskasvua vai ette. Keskustan vaihtoehdot puolestaan kumisevat tyhjyyttään melkein yhtä paljon kuin se hallitusneuvotteluihin jätetty kuuluisa tyhjä paperi. Vastalauseessanne teillä ei ollut juuri mitään muuta sanottavaa kuin Saarikon junan kustannukset. Silläkö yksin laitetaan Suomi kuntoon? Vai pitääkö tämä ymmärtää niin, että olette lähes kaikkeen muuhun täysin tyytyväisiä? Hallituksen toimet valtiontalouden sopeuttamiseksi ja talouskasvun vauhdittamiseksi ovat oikeasuuntaisia, ja tämän muuten todistaa se, että EU ei vaadi lisätoimia tälle ja ensi vuodelle. Johdonmukainen työ kantaa hedelmää aikanaan. Jos jaossa olisi niitä nopeita pikavoittoja, niin ne olisi varmasti jo aiemmin tehty. — Kiitos.