Reijonen Minna

Arvoisa puhemies, arvoisa ministeri! Käsittelemme hallituksen esitystä eräiden sosiaaliturvaetuuksien valtionosuuksien maksamista koskevien säännösten muuttamisesta. Valtiohan maksaa joka kuukausi etuuksien toimeenpanosta vastaaville tahoille, kuten Merimieseläkekassalle, Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle ja Kansaneläkelaitokselle, etuusmenojen kattamiseksi. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriö tekee vuosittain jopa 40—50 kappaletta erillispäätöksiä ennakoista ja tarkistuksista. Jatkossa erillispäätökset korvattaisiin edellä mainittujen toimijoiden tekemillä selvityksillä ja laskuilla. Muutokset eivät tule näkymään edunsaajien arjessa, mikä on hyvä asia. Järjestelmän yksinkertaistaminen purkaa tarpeetonta byrokratiaa ja tehostaa julkishallintoa vapauttamalla työntekijöiden aikaa muuhun työhön. Miksi tehdä jotakin vaikeamman kautta, jos sen voi tehdä yksinkertaisemmin? Kevyemmästä byrokratiasta kiittää niin veronmaksaja kuin virkamieskin, ja ihan turhaa on sitä byrokraattista rälssiä ainakaan lisätä. — Kiitos ministerille.

Arvoisa puhemies! Edellisen, vasemmistohallituksen tekemä hyvinvointialueiden rahoitusmalli on osoittautunut epäonnistuneeksi. Se on liian monimutkainen ja liian huonosti kustannusten kasvua hillitsevä. Siksi nykyhallitus on tehnyt ja tekee malliin välttämättömiä korjauksia. Käsittelyssä olevan esityksen ydin on se, että hyvinvointialueiden rahoitusta kehitetään hallitusti ja ennakoivasti. Palvelut on turvattava. Palvelut on turvattava, mutta samalla on uskallettava sanoa ääneen, että menojen kasvu ei voi jatkua nykyisellään. Oppositio puhuu mielellään leikkauksista, mutta aito tosiasia on se, että hyvinvointialueiden rahoitus on kasvanut — on kasvanut — tällä hallituskaudella miljardiluokassa ja kasvaa tulevinakin vuosina. Ajatelkaa sitä. Aiemmin tehdyissä toimissa ja tässä hallituksen esityksessä kyse on ennen kaikkea kustannusten kasvun hillinnästä. Hyvinvointialueiden rahoitus on melkein kolmannes koko valtion budjetista. Alueilla on itsellään suuri vastuu siitä, miten tämä valtava rahamäärä käytetään parhaiten kansalaisia palvelevalla tavalla. Perussuomalaisten mielestä rahoitusmallin tulee perustua todelliseen palvelutarpeeseen. Siksi tarvetekijöiden päivittäminen THL:n tutkimuksen pohjalta on perusteltua. Samalla on oikein, että yksityisen terveydenhuollon diagnoosien vaikutusta rajataan ja tietopohjan virheitä voidaan korjata. Rahoituksen pitää tietenkin perustua mahdollisimman oikeaan ja luotettavaan tietoon. Arvoisa puhemies! Lopuksi totean, että hyvinvointialueiden rahoitusta koskevat esitykset kuuluvat mietinnölle hallintovaliokuntaan. Kannatankin edustaja Wallinheimon tekemää esitystä hallituksen esityksen lähettämisestä mietinnölle hallintovaliokuntaan. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Puolustus ja huoltovarmuus ovat äärimmäisen tärkeitä asioita. Siitä ollaan varmasti melko yhtä mieltä. On kuitenkin hienoa myös nähdä, että oppositiossa on oltu sittenkin huolissaan valtiontaloudesta, vaikka olettekin melko johdonmukaisesti vastustaneet melkeinpä kaikkia sopeutustoimia kuitenkaan tuomatta keskusteluun varteenotettavia ja realistisia vaihtoehtoja. Omien vaihtoehtojenne lisäksi voisitte tuoda keskusteluun myös suhteellisuudentajua. Tämän hallituksen aloittaessa Suomen talous ei ollut noussut vuoden 2008 tasosta yhtään minnekään. Oppositiopuolueista esimerkiksi sosiaalidemokraateilla ja keskustalla olisi ollut tuossa välissä aikaa tehdä ja toteuttaa hyviä suunnitelmia talouskasvun rakentamiseksi, useammassakin hallituksessa. Talouskasvun käyrä kuitenkin näytti melko viivasuoralta, siis vaakatasossa. Jos hallitukset hallituksien perään ovat laiminlyöneet taloudenpitoa ja kasvutoimien tekemistä nämä lukuisat vuodet, niin miten kaikki tämä tihutyö mitätöitäisiin parissa vuodessa? Kyllä siinä olisi taikuri itsekin ihmeissään. Vaihtoehtoja on oppositiosta kyllä esitetty, mutta vaihtoehto se on huonokin vaihtoehto. Sosiaalidemokraatit esimerkiksi ovat ehdottaneet yritystukien karsimista ja yhteisöveron kevennyksen perumista, vaikka seuraavassa käänteessä kiireellisiksi kasvutoimiksi mainittiin muun muassa yritysten rahoituksen kuntoon laittamista jykevillä toimilla. Näillä toimilla lähinnä jykevästi heikennettäisiin yrityksien toimintamahdollisuutta. Koettakaahan nyt päättää, haluatteko tukea yrityksiä ja työllisyyskasvua vai ette. Keskustan vaihtoehdot puolestaan kumisevat tyhjyyttään melkein yhtä paljon kuin se hallitusneuvotteluihin jätetty kuuluisa tyhjä paperi. Vastalauseessanne teillä ei ollut juuri mitään muuta sanottavaa kuin Saarikon junan kustannukset. Silläkö yksin laitetaan Suomi kuntoon? Vai pitääkö tämä ymmärtää niin, että olette lähes kaikkeen muuhun täysin tyytyväisiä? Hallituksen toimet valtiontalouden sopeuttamiseksi ja talouskasvun vauhdittamiseksi ovat oikeasuuntaisia, ja tämän muuten todistaa se, että EU ei vaadi lisätoimia tälle ja ensi vuodelle. Johdonmukainen työ kantaa hedelmää aikanaan. Jos jaossa olisi niitä nopeita pikavoittoja, niin ne olisi varmasti jo aiemmin tehty. — Kiitos.