Reijonen Minna

Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallintotuomioistuinasiaa, ja meillä on ministeri Meri täällä ollut kertomassa näistä asioista. Nyt ollaan tätä oikeusprosessia sujuvoittamassa, ja se on erittäin järkevää. Nämä hallintotuomioistuimet tulevat tehokkaammiksi, ja myös tämmöinen joustavoittaminen on ihan järkevää. Kaiken kaikkiaan nämä kuulostavat aika monimutkaisille systeemeille, kun näitä rupeaa tavallinen kansalainen kuuntelemaan, mutta järkevöittäminen tässä on takana, ja se on hyvä. On se kyllä valtavasti ihmeellistä, miten paljon meilläkin Suomessa menee aikaan ja rahaa tämmöisiin ulkomaalaisten asioiden käsittelyyn. Se on tosi hyvä, että tämmöiseenkin asiaan on puututtu. Kiitoksia Merelle tästä asian eteenpäinviemisestä.

Arvoisa puhemies ja arvoisa ministeri! Nyt käsittelemme puolustustarvikkeita ja niiden vientiä. Puolustustarvikkeet ovat tosiaan tärkeitä meille, ja Suomelle on myös vienti äärettömän tärkeää. Jo talouden takia me tarvitaan sitä vientiä. Oli ilo kuulla, että hallinnosta ehkä vähän karsitaan — tuossa puheenvuorossa kävi ilmi, että hallintokuluista on tulossa karsintaa — mutta tämä vientiasia on hyvä. Kuitenkin meillä on osaamista puolustustarvikkeiden tekemiseen, ja turvallisuus on tärkeintä, mitä voidaan kansalaisille taata. Totta kai meidän pitää varmistaa, että meille itsellemme riittää näitä tarvikkeita, mutta vienti on todella järkevää. Ihannetila olisi se, että ei olisi niitä sotia eikä tarvittaisi puolustustarvikkeita yhtään missään maailmassa, mutta on ihan varma, että meidän aikanamme emme tule koskaan näkemään semmoista tilannetta. Sota koskettaa, ja hyvin lähellä Suomeakin koskettaa tämä sotatila, mikä täällä on maailmassa. Todellakin on tärkeätä, että puolustuksesta pidetään huolta. Turvallisuus on varmasti ensi vaalien iso teema, ja mikäpäs muu se on tärkeämpää. Jos ei ole turvallisuutta, niin ei ole kerta kaikkiaan yhtään mitään. — Kiitos.

Arvoisa puhemies ja arvoisat ministerit! Garden Helsinki ei etene. Hyvä niin, että saatiin selvitys. Se oli ihan hyvä. Avoimuus on tärkeää. Hämmästyttävää, miksi eduskuntaa ei kutsuttu koolle, kun tässä unisessa Uniper-asiassa sählättiin aivan järjettömät määrät suomalaisten rahoja. [Vasemmalta: Tehän olitte valiokunnassa!] Jos Uniper-sotkua ei olisi tullut suhmuroitua, meillä olisi nyt enemmän rahaa meille suomalaisille. Näistä on syytä puhua. Paljonko enemmän meillä olisi nyt rahaa, jos Uniper-mokaa ei olisi ulkomaille tehty? Tuntuu, että onko nyt selvää, paljonko enemmän nollia oli siinä luvussa, joka Uniper-sotkussa menetettiin. Miljoonat ja miljardit, niinpä niin. Korruptiosta on toki syytä puhua aina. Suomi olikin Uniperissa oikein suhmuroinnin valtakunta. [Suna Kymäläinen: Teidän olisi valiokunnassa pitänyt toimia!]

Arvoisa puhemies, arvoisat ministerit! Meille kaikille terveys on tärkeätä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi tällä viikolla hoitoonpääsemisestä tuoreet tilastot, joissa näkee positiivisen kehityksen alle 23-vuotiaiden pääsyssä erikoissairaanhoidon mielenterveyspalveluihin. Kun tilannetta nuorten mielenterveyspalveluiden kohdalla tilastoista tarkastelee parin viime vuoden ajalta, on positiivinen eli myönteinen kehityssuunta vieläkin selkeämpi. Koska kertaus on opintojen äiti — koska kertaus on opintojen äiti — voisitteko, arvon sosiaali- ja terveysministeri Rydman, pitää meille kaikille pienen kertauskurssin siitä, mitä toimia on tehty ja mitä ollaan vielä tekemässä nuorten mielenterveyspalveluiden odotusajan lyhentämiseksi entisestään?

Arvoisa puhemies, arvoisa ministeri! Käsittelemme hallituksen esitystä eräiden sosiaaliturvaetuuksien valtionosuuksien maksamista koskevien säännösten muuttamisesta. Valtiohan maksaa joka kuukausi etuuksien toimeenpanosta vastaaville tahoille, kuten Merimieseläkekassalle, Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle ja Kansaneläkelaitokselle, etuusmenojen kattamiseksi. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriö tekee vuosittain jopa 40—50 kappaletta erillispäätöksiä ennakoista ja tarkistuksista. Jatkossa erillispäätökset korvattaisiin edellä mainittujen toimijoiden tekemillä selvityksillä ja laskuilla. Muutokset eivät tule näkymään edunsaajien arjessa, mikä on hyvä asia. Järjestelmän yksinkertaistaminen purkaa tarpeetonta byrokratiaa ja tehostaa julkishallintoa vapauttamalla työntekijöiden aikaa muuhun työhön. Miksi tehdä jotakin vaikeamman kautta, jos sen voi tehdä yksinkertaisemmin? Kevyemmästä byrokratiasta kiittää niin veronmaksaja kuin virkamieskin, ja ihan turhaa on sitä byrokraattista rälssiä ainakaan lisätä. — Kiitos ministerille.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministeri Merelle. Käsiteltävänä on hallituksen esitys vesilaista, jossa ehdotetaan säännöksiä uuden kalatalousvelvoitteen, kalatalousmaksun tai niiden yhdistelmän määräämisestä niin sanottujen nollavelvoitelaitosten lupiin, joihin näitä ei vielä sisälly. Puutteet lupamääräyksissä liittyvät yleensä vanhoihin hankkeisiin, joiden kohdalla vaikutuksia esimerkiksi vaelluskalakantoihin ei olla kunnolla otettu huomioon. Muutokset mahdollistaisivat edellä mainitun kaltaisten laitosten lupamääräysten tarkistamisen nykyistä helpommin, jotta voimme edistää kalakantojen säilymistä ja luonnon monimuotoisuutta. Kalastus on varmasti monen suomalaisen kesäisiä lempiharrastuksia. Saaliin eteen tehty työ opettaa arvostamaan sekä luontoa että ruokaa. Mikä olisikaan ympäristön kannalta parempaa ruokaa kuin itse pyydystetty kala kotimaamme puhtaasta vesistöstä? Tällä esityksellä luodaan edellytyksiä sille, että vesissämme ui jatkossakin esimerkiksi lohta, taimenta, vaellussiikaa, nieriää ja nahkiaisia, joille koski- ja virtauspaikat sekä kulkureitit merelle ovat elinehto. Vaikka on tunnustettava, että lupamääräyksiin kajoaminen astuu myös vesivoimaloiden varpaille, on meidän silti kyettävä löytämään tasapaino voimaloiden [Puhemies koputtaa] ja kalakantojen välillä. Paljon kuulee myös puhuttavan näistä ikiaikaisista vesivoimaoikeuksista. Ne varmasti puhuttavat kovasti vielä jatkossakin. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Olen oikeastaan järkyttynyt edustaja Vigeliuksen puheesta. En sen takia, että Vigelius puhui, vaan sen takia, mistä hän puhui, ja niistä totuuksista, mitä nyt tuli ilmi. En ole voinut ikinä kuvitella, mitenkä paljon tämmöistä järjestörahaa käytetään sellaiseen, mikä menee tavallaan ulkomaille, ulkomaalaisille. Aika huikeita summia. Kyllä nämä pitää perata auki. On järjestöissä paljon hyvää, tekevät paljon tärkeätä työtä, mutta kyllä nämä kaikki pitää perata auki, kun tämmöisiä summia, satojatuhansia, miljoonia, häviää vaikka minnekä ihmeellisyyksiin. Kyllä nämä on ihan syytä katsoa läpi tarkalla, tarkalla silmällä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Se on tosiaan sillä tavalla, että jos perustetaan kokonaan uusia hallinnon yksiköitä, niin kuin perustettiin nämä hyvinvointialueet, niin kyllähän siinä käy niin, että ne hallinnon kulut lisääntyvät. Jos perustettaisiin vielä joku yksi kokonainen uusi rälssi, niin sekö tavallaan sitten vähentäisi kuluja? Tällä logiikalla se ei näin ole. Nythän kunnat jäivät, kunnan hallitukset ja valtuustot jäivät kaikki tavallaan voimaan. Hyvinvointialueet tulivat erikseen, siihen tulivat valtuustot ja monenlaiset valiokunnat tai muut semmoiset mallit, ja sitten edelleen jäivät vielä maakunnat. Kyllähän nyt jotenkin voisi yhdistää näitä hallintojuttuja. Kyllä näissä hallinnoissa kuitenkin on sitä karsimisen varaa. Edelleenkin olen sitä mieltä, että esimerkiksi meillä Pohjois-Savossa minusta on ihan hullua, että siellä on jopa luotu ei-lakisääteisiä poliittisia tehtäviä enemmän kuin lakisääteisiä. Eikö se ole hullunkurista? Pitäisi vähän miettiä, tarvitaanko nyt niitä. Edelleenkin tästä Iisalmesta ja Varkaudesta kysyn, kun SDP ja keskusta ovat nimenomaan nyt lopettamassa sitä varallaoloa — ne ovat suurimmat puolueet siellä — minkä takia nyt näin on sitten käymässä, koska edustajat Suhonen ja Siponen aina ovat halunneet pitää sitä päivystystä. Miksi eivät enää pidäkään, mitä on tapahtunut? Kuitenkin siellä sitten on päätöksissä ollut, että ei enää ole tarvittu sitä. Halusin kysyä, mihinkä se perustuu. Koen kyllä, että näihin hallinnon kuluihin kannattaa puuttua, vaikka tuntuu, että eräät puolueet vähän paheksuvat sitä. Oli puhetta, että minäkin olen kaupunginhallituksessa ja hyvinvointialueen hallinnossa ollut. Kyllä, olin molemmissa yhtä aikaa, ja koen, että ei ole mitään järkeä olla niin monella hallinnon tasolla. Neljällä tasolla jouduin olemaan jossain vaiheessa. Kaikki ovat tärkeitä tehtäviä, mutta käytännössähän se on niin, että maanantaina saattaa olla neljä kokousta päällekkäin, ja siinä ei ole mitään järkeä. Minä näen hyväksi sen, että edustajat eivät ole ihan kaikilla päättämistasoilla. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kyllähän näissä soteasioissa on paljon korjattavaa, ja sitten on nämä hallinnon kulutkin. Se tahtoo olla vähän niin, että näistä hallinnon kuluista ei aina paljon kärsitä puhua, ja nimenomaan niistäkin pitäisi kyllä puhua. Sehän on fakta, että aika monella hyvinvointialueella nuo palkkiot esimerkiksi puheenjohtajistossa saattoivat viisinkertaistua silloin, kun soteuudistus tehtiin. Puhun ihan omasta puolestani. Olin aikaisemmin sairaanhoitopiirissä hallituksen varapuheenjohtajistossa, ja se oli muutama tonni, mitä sitä maksettiin vuodessa, mutta sitten kun menin valtuuston varapuheenjohtajistoon, kun tuli tämä hyvinvointialue, se palkkio oikeasti noin viisinkertaistui. Että ovathan nämä puheenjohtajiston palkkiot muuttuneet aika paljon. Näistä ei puhuta minun mielestäni tarpeeksi edelleenkään. Sitten piilopuoluetuki — tätäkään ei ollut ennen kuin soteuudistus tehtiin. Elikkä demokratiatonneja syydellään valtuustoryhmille, mitkä voivat käyttää sitten näitä rahoja semmoisiin omiin tarpeisiinsa, missä tuetaan demokratiaa. Mutta tarvitaanko tämmöistäkään? Nämä demokratiatonnit eivät koskaan hoida. Ja jos miettii sitten näitä luottamuspaikkoja, niin kun sanotaan, että näistä tuli säästöjä, niin kannattaisi varmaan laskea se kokonaisuus. Elikkä kun tehtiin hyvinvointialueet, päätettiin, että sinne tulee paljon myös semmoisia ei-lakisääteisiä paikkoja. Siinähän se asian pihvi onkin. Elikkä ne lakisääteiset poliittiset luottamuspaikat ovat ihan ok, mutta sitten on niitä ei-lakisääteisiä. Ja paljonko niitä ei-lakisääteisiä sitten on? Niitä on Suomessa yli 1 500 elikkä aika paljon, 1 500 tämmöistä paikkaa, mitkä eivät ole edes lakisääteisiä. Teinkin itse siitä toimenpidealoitteen, että näitä alettaisiin vähän vähentämään siellä hyvinvointialueilla. Ovatko nämä välttämättömiä? No eivät ole, ne eivät koskaan hoida. Näissä on kyllä paljon semmoisia asioita, mihinkä pitäisi vielä puuttua. Kyllähän tässä on tämä järjestöjen juttukin, kovien pomojen palkkiot siellä. Minusta on hirveän hyvä, että ministeri Rydman näihin puuttui, koska näihin pitää puuttua. Se on tosiaan tärkeätä. Tämmöisistäkin asioista pitää uskaltaa puhua, mitkä ovat vähän kiusallisia — ainakin tuntuu, että joillekin puolueille kiusallisia — mutta minusta nämä on tärkeätä nostaa esille. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Wallinheimon tekemiä valiokuntiin lähettämisen esityksiä. Samalla voisin kysyä vähän yhteen asiaan liittyen. Täällä edustaja Suhonen ja edustaja Siponen, jotka nyt eivät taida enää olla salissa, ovat ottaneet esille nämä Iisalmen ja Varkauden päivystysasiat. Koska nyt kuitenkin SDP ja keskusta ovat suurin puolue siellä hyvinvointialueilla, niin olisin kysynyt heiltä, vaikka valitettavasti he eivät ole paikalla, minkä verran rahaa pitäisi laittaa tähän Iisalmen ja Varkauden lääkäreiden varallaoloon, niin kuin euroja. Tällä hetkellä siihen menee euroja 332 000 vuodessa, eli 332 000 euroa laitetaan vuodessa Iisalmen ja Varkauden varallaoloon. SDP ja keskusta ovat suurin puolue siellä ja päättävät siellä hyvinvointialueella. Nyt kuitenkin sitten hyvinvointialue on päättänyt tällä tavalla, että päätösesitys perustuu alkuvuoden seurantaan ja tämä lääkäreiden varallaolo on päättymässä jo ensi kuussa, koska yöaikaiselle varallaolopalvelulle ei ole ollut tarvetta — elikkä ei ole ollut tarvetta, ja sitten tämä summa, mikä käytetään vuodessa, on 332 000. Niin olisin kysynyt edustaja Siposelta ja edustaja Suhoselta, paljonko heidän mielestään pitäisi laittaa rahaa tähän varallaoloon, jos siihen ei ole ollut tarvetta, ja nyt laitetaan 332 000. Mutta heitä ei näy nyt kiinnostavan, kun eivät enää salissa ole. Harmi, ettei tämä Iisalmen ja Varkauden asia nyt kiinnostanut enää. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Edellisen, vasemmistohallituksen tekemä hyvinvointialueiden rahoitusmalli on osoittautunut epäonnistuneeksi. Se on liian monimutkainen ja liian huonosti kustannusten kasvua hillitsevä. Siksi nykyhallitus on tehnyt ja tekee malliin välttämättömiä korjauksia. Käsittelyssä olevan esityksen ydin on se, että hyvinvointialueiden rahoitusta kehitetään hallitusti ja ennakoivasti. Palvelut on turvattava. Palvelut on turvattava, mutta samalla on uskallettava sanoa ääneen, että menojen kasvu ei voi jatkua nykyisellään. Oppositio puhuu mielellään leikkauksista, mutta aito tosiasia on se, että hyvinvointialueiden rahoitus on kasvanut — on kasvanut — tällä hallituskaudella miljardiluokassa ja kasvaa tulevinakin vuosina. Ajatelkaa sitä. Aiemmin tehdyissä toimissa ja tässä hallituksen esityksessä kyse on ennen kaikkea kustannusten kasvun hillinnästä. Hyvinvointialueiden rahoitus on melkein kolmannes koko valtion budjetista. Alueilla on itsellään suuri vastuu siitä, miten tämä valtava rahamäärä käytetään parhaiten kansalaisia palvelevalla tavalla. Perussuomalaisten mielestä rahoitusmallin tulee perustua todelliseen palvelutarpeeseen. Siksi tarvetekijöiden päivittäminen THL:n tutkimuksen pohjalta on perusteltua. Samalla on oikein, että yksityisen terveydenhuollon diagnoosien vaikutusta rajataan ja tietopohjan virheitä voidaan korjata. Rahoituksen pitää tietenkin perustua mahdollisimman oikeaan ja luotettavaan tietoon. Arvoisa puhemies! Lopuksi totean, että hyvinvointialueiden rahoitusta koskevat esitykset kuuluvat mietinnölle hallintovaliokuntaan. Kannatankin edustaja Wallinheimon tekemää esitystä hallituksen esityksen lähettämisestä mietinnölle hallintovaliokuntaan. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Puolustusvoimat ovat meille äärettömän tärkeitä, ja tässä esityksessä ehdotetaan, että Puolustusvoimien virkojen eroamisikää koskevia säännöksiä muutettaisiin siten, että ne vastaisivat julkisten alojen eläkelainsääntelyä, jolla eläkkeelle siirtymistä on eliniänodotteen muutoksen vuoksi myöhennetty. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Tosiaan Puolustusvoimat on äärettömän tärkeä asia, ja siitä on hyvä aina muistuttaa, että varsinkin tämmöisenä ajankohtana, kun sodat riehuvat vaikka missä, me emme koskaan tiedä, mitä täällä meillä Suomessakin tapahtuu. Näin muuten tämä uudistus ja tämä esitys on melko tekninen kuitenkin. Oletan, että tämä menee ihan tämmöisenä eteenpäin. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Nyt on puhe Yleisradion kertomuksesta. Yleisradiota kun miettii, mikä se Yleisradion historia on, mistä se nimi on napattu, niin se oli oikeastaan aika mielenkiintoinen: Kun netistä tutkiskelin kaikkia aikaisempia tietoja Yleisradiosta, niin kävi ilmi, että tämä Yleisradion nimi on tullut Puolustusvoimilta. Se on oikeastaan aika mielenkiintoinen Suomen historian sinällään palanen. Tässä kun tätä keskustelua kuuntelin, niin oikeastaan vähän hirvittävälle tuntuu vihreiltäkin tämä keskustelu, mitä nyt kuulee. Siellä lueteltiin lähinnä perussuomalaisia vastaan olevia argumentteja. Kirjoitin vähän ylös, että siellä ajateltiin, että me perussuomalaiset haluamme omia ehtoja sinne tai joitakin autoritäärisiä juttuja ja uhkailla ruutuajalla ja uhkailla rahoituksen vähentämisellä. Vähän oudolle kuulostavat kyllä tämmöiset puheet. [Mari Holopaisen välihuuto] Totta kai jokainen varmasti miettii, mitenkä Yleisradio turvaa, mitenkä turvataan se puolueettomuus ja tasapuolisuus. Jossakin keskustelussa nousi esille tämä heteromiesten määrä. Totta kai itse ihmettelen kyllä semmoista, jos jossakin on mainittu, että on liikaa heteromiehiä jossakin tällä lailla. Mitenkä se nyt määritellään? Kuka sen määrittelee? Miten se määritellään, minkälainen prosenttiosuus jossakin on heteromiehiä, onko niitä liikaa vai liian vähän? Minusta tämmöiset määrittelyt ovat kyllä aika kummallisia, aika kummallisia. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tässä nousi esille tämä rakentaminen ja julkinen rakentaminen. Julkinen rakentaminenhan on merkittävää, ja varsinkin tämmöisenä aikana kannattaa tosiaan rakentaa, hinta voi olla edullisempi. Työllistäminenkin on tärkeä asia. Siinä tulee sitten työllistettyä ja saadaan sitä uutta rakennuskantaa. No, esimerkiksi tuolla Pohjois-Savossa Leppävirralle uutta terveysasemaa on suunnitteilla tulevaisuudessa. Kuopion kaupungissa on aina hirmu hyvä kaavoituskatsaus, tämmöinen ”Kuopio suunnittelee ja rakentaa” — yli 20 sivua tietoa siitä, mitä siellä suunnitellaan ja rakennetaan. On kyllä todella hyvä, että sieltä netistä löytyy sitten enemmän tietoa. Tätä on ollut monena vuotena hieno katsoa, ja nyt on taas tullut uusi ”Kuopio suunnittelee ja rakentaa”. Siellä kannattaa kyllä tutustua vielä varsinkin Kuopion suunnan rakennuksiin. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Terrorismi — se on äärettömän vakava asia. Terrorismi on määritelmältään poliittisella aatteella tai uskonnollisin motiivein väritettyä suunnitelmallista väkivaltaa, jonka tavoitteena on hyökätä yhteiskunnan turvallisuudentunnetta vastaan, herättää kauhua sekä levottomuutta ja horjuttaa valtiota ja sen rakenteita. Se kohdistetaan usein siviileihin niin kuin esimerkiksi Turussa tapahtuneessa terrori-iskussa elokuussa vuonna 2017. Tekijänä oli Marokosta turvapaikanhakijana Suomeen tullut mies, joka oli omaksunut Isis-terroristijärjestön aatteet. Hänet tuomittiin Suomen ensimmäisen ja toivottavasti myös viimeisen terroristi-iskun tekijänä. Suojelupoliisin uhka-arvion mukaan terrorismin uhka on Suomessa viisiportaisella asteikolla portaalla kolme eli kohonnut — eli kohonnut. Saman uhka-arvion mukaan Euroopassa keskeisin uhka on edelleen radikaali-islamistinen terrorismi. Kun siellä salin vasemmalla laidalla jossitellaan, että terrorismille on muitakin motiiveja kuin radikaali-islamismi, niin haluan korostaa, että tämä lainsäädäntö koskee ihan kaikkia terroristeja motiiveista huolimatta ja ette löydä laista kohtaa, jolla rajattaisiin terrorismilaki koskemaan vain tiettyjä motivaattoreita, vaan se koskee tasa-arvoisesti kaikkia niitä. Nyt tätä lakia ollaan selkiyttämässä ja termi ”terroristisessa tarkoituksessa tehty rikos” muutetaan yksinkertaisesti muotoon ”terrorismirikos”. Rangaistavuuden alaa laajennetaan koskemaan esimerkiksi vapaudenriistoja, törkeitä raiskauksia, törkeitä ryöstöjä sekä törkeitä lapsenraiskauksia. Rangaistavaksi tulee myös yritys antaa terroristista koulutusta, toiseen valtioon matkustaminen edistääkseen siellä terroristista matkustamista ja terroristisen rikoksen tekemiseksi matkustaminen sellaiseen valtioon, jonka kansalainen tai asukas ei ole. Lisäksi rangaistuksia myös kovennetaan. Edellä mainitut ovat tarpeellisia muutoksia lainsäädäntöön, jotta voimme pitää huolen siitä, että oikeuden edessä terroristit saavat ansaitsemansa tuomion. Terrorismi on hyökkäys koko yhteiskuntaamme vastaan, ja meidän tehtävämme on pyrkiä varmistamaan se, että maamme rauha ja turvallisuus säilyvät. Ne ovat äärettömän tärkeitä asioita.

Arvoisa puhemies! No tämä on kyllä hyvä uutinen osakaskunnille. On erittäin järkevä uudistus, että pystyy osallistumaan etänä kokouksiin tietoliikenneyhteyksien kautta. On tosi harmillista, ettei ole aikaisemmin tälleen tehty, mutta onneksi nyt viimeinkin tulee tämä, että ihmiset, jotka ovat tosi etäällä ja jotka eivät välttämättä olisi aikaisemmin päässeet kokouksiin, pystyvät osallistumaan kokouksiin. Todella järkevänä pidän tätä uudistusta — erittäin hieno ja kannatettava asia.

Arvoisa puhemies! Jokainen liikennekuolema on äärettömän paha asia. Kodissa suretaan, suku suree, koulu suree, koko kylä suree, koti itkee, suku itkee, koulu itkee, koko kylä itkee. Vaikka se nuorista tuntuu pahalle, että yöaikaan ei saisi ajella autolla, niin kuitenkin on järkevää, että yöaikaan ei ajella, koska onnettomuuksia just silloin sattuu. Vaikka se tuntuu pahalta, niin se ei kuitenkaan ole hallituksen ilkeyttä vaan sitä, että hallitus haluaa pitää nämä nuoret elossa. Ja onhan se näin, että jokainen liikennekuolema on liikaa. Kuolla kyllä ehtii muutenkin kuin liikenteessä. Se on vain fakta sekin, ja toivon, että tämä nollalinja toteutuu. Ei tarvita niitä liikennekuolemia. Tässä edustaja Eerola muisteli sitä kahdeksankympin lätkää ansiokkaasti, ja sehän oli vähän just tämmöistä aikaa, että kun kahdeksankympin lätkä nähtiin — tai en nyt puhu omasta puolestani, mutta yleisesti puhutaan — ja se oli näkösällä, niin se takana oleva auto kiihdytti hirveätä vauhtia. Se vain on tämmöistä faktaa, mitä on varmasti sattunut tuolla liikenteessä. Nämä muutokset ovat erittäin tervetulleita, ja nuoret kuljettajat ovat kyllä ansiokkaasti kuljettaneet, mutta totta kai ikäviä ovat nämä kuolemat aina. Näihin ei pitäisi joutua.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme nyt liikenneasioita ja nuorten asioita yhdessä. Suomen tavoitteena on, että vuonna 2050 meillä on liikennekuolemia ja vakavia loukkaantumisia pyöreät nolla. Tavoite on kunnianhimoinen, mutta se on toteutettavissa, sillä viimeisen kymmenen vuoden aikana liikenneturvallisuuden kannalta on tehty paljon hyvää työtä. Tästä kertoo se, että liikennekuolemat ovat Suomessa laskeneet lähes kaksinkertaisesti muihin Euroopan unionin maihin verrattuna. Voimmekin ylpeydellä sanoa olevamme esimerkkimaa tässäkin asiassa. Nuorten liikenneonnettomuuksien ja -kuolemien ennaltaehkäisyssä meillä sen sijaan on paljon varaa parantaa, sillä nuoret ovat yliedustettuina onnettomuustilastoissa. Lähes joka kolmas liikenteessä loukkaantunut on iältään 15—24-vuotias, vaikka heidän osuutensa väestöstä on vain noin 11 prosenttia. Liikenteessä kuolleista joka viides on nuori kuljettaja. 15—17-vuotiailla on suurempi riski muihin Pohjoismaihin verrattuna menehtyä liikenteessä. Korkein riski liikenteessä menehtymiseen on nuorilla miehillä, sillä heillä riski on moninkertainen verrattuna samanikäisiin naisiin. Syitä onnettomuuksille on monia: Halutaan kenties näyttää kavereille, kuka on porukan taitavin kuski. Ajetaan liian suurella tilannenopeudella ja otetaan riskejä. Yllytetään kuskina olevaa kaveria ottamaan vähän vielä lisää riskejä ja vielä suuremmalla nopeudella. Ei käytetä turvavyötä. Lähdetään rattiin jopa muutaman oluen jälkeen. Onnettomuuden tapahtumahetki sijoittuukin yleensä yöaikaan, viikonloppuihin ja kesään. 17-vuotiaan poikkeusluvan tarkoitus on mahdollistaa liikkuminen harrastuksiin ja töihin. Valtaosa onnettomuuksista kuitenkin tapahtuu vapaa-ajalla, ei matkalla töihin tai harrastuksiin. Tällä hallituksen esityksellä kiristetään oletusarvoksi muuttuneen poikkeusluvan myöntämisehtoja ja kielletään se yöaikainen ajaminen. Tämän esityksen muutoksilla puututaan edellä mainittuihin riskeihin ja otetaan askel oikeaan suuntaan onnettomuuksien ehkäisemisessä. Tavoitteena ei ole nuorten ilon pilaaminen. Tavoitteena on se, että illalla jokainen nuori pääsee ehjänä ja hengissä kotiin. Tavoitteena on siis se, että illalla joka ikinen nuori pääsee ehjänä ja hengissä kotiin. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Todellakin tuo turvallisuus on todella tärkeää meille suomalaisille, se on näin aina, kaikenlainen turvallisuus niin arkena kuin juhlapäivänäkin. Jos miettii tätä Nato-asiaa, niin silloin kun niitä Nato-päätöksiä tehtiin, ne olivat isoja asioita. Joskus aina miettii, mikä se tilanne olisi, jos ei oltaisi Natossa, mikä se tilanne nyt olisi. Se voisi olla aika hankala, ja otettaisiinkokaan meitä enää Natoon tämän jälkeen, jos oltaisiin tähän pisteeseen menty. Tässä nousivat esille nuo reserviläisten asiat, ja kyllähän reserviläiset ovat tosi tärkeitä. Heillä on tosiaan motivaatiota kanssa olla mukana. Näin jatkoakin ajatellen he ovat tärkeitä, ja heidät pitää pitää mukana tässä puolustushommassa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme nyt vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuutta. Maailmantilanne ei ole koskaan ennustettava. Voimme esittää seuraavista juonenkäänteistä vain sivistyneitä arvauksia, mutta siksi meidän täytyy varautua. Esityksen tarkoituksena on nopeuttaa ja helpottaa maanpuolustukselle tärkeiden tuotantolaitosten rakentamista ja lupaprosessien sujumista. Tällaisia tuotantolaitoksia olisivat esimerkiksi tehtaat, jotka valmistavat kemikaaleja tai räjähteitä puolustuksemme tarpeisiin. Kysymys kuuluu: haluammeko tilanteen, jossa kriittiset tuotantolaitokset jumittuvat vuosiksi byrokratian hampaisiin? Aivan varmasti emme halua. Sen sijaan haluamme lainsäädännön varmistavan, että pystymme toimimaan ketterästi, kun on kyse maanpuolustuksen intresseistä. Tämä esitys valitsee toimimisen jo etukäteen. Se valitsee varautumisen ja turvallisuuden sekä takaa maamme huoltovarmuutta. On myös ilmeisen tärkeää sanoa suoraan: tämä ei ole oikotie tinkimiseen ympäristöstä. Esityksessä on tarkkarajaisesti linjattu se, minkälaisia tuotantolaitoksia tämä koskee. Edelleen: olisi myös noudatettava sijoittamista ja turvallisuutta koskevia säädöksiä sekä varmistettava, ettei päästöillä vahingoiteta ympäristöä. Tämä on äärettömän tärkeä esitys.