Räsänen Joona

Arvoisa puhemies! Voin omalta osaltani vakuuttaa, että jätän tämän illan puheenvuorot tähän, mutta ajattelin palata vielä nyt tämän keskustelun ytimeen eli todella tähän julkisen talouden suunnitelmaan, joka nyt meillä lähetekeskustelussa on. Tästä sitten lähtee jokaisen valiokunnan käsittely, ja aikanaan valtiovarainvaliokunnan mietinnön valmistuttua palaamme tähän saliin. Toivoisin nyt, kun tässä talossa ihan jokaisessa valiokunnassa tätä julkisen talouden suunnitelmaa käsitellään, että tätä käsiteltäisiin erityisellä vakavuudella juuri sen takia, että nämä suunnitelmavuosien lukemathan ovat sellaisia, että ne eivät voi päästä tapahtumaan. Tämähän on se valitettava tosiasia. Me emme voi tässä yhteiskunnassa mennä siihen tilanteeseen, että normaalioloissa — siis normaalioloissa — yhden vuoden alijäämämme olisi yli 17 miljardia euroa. Mikäli näin pääsee käymään, niin kyllä se tarkoittaa silloin sitä, että se yhteiskuntamalli, joka meillä on, tulee jossakin vaiheessa tiensä päin. Näin se vaan on, kun katsoo niitä alijäämäkehityksiä, joita tämä suunnitelma antaa. Siksi olisi ihan hyvä, riippumatta siitä, mitä tähän mietintöön kirjataankaan, että ainakin jokainen meistä kävisi nämä ajatusleikit läpi, että minkälaisia toimenpiteitä on välttämätöntä tehdä tulevaisuudessa, jotta tämä tilanne saadaan hallintaan ja tämä tilanne saadaan käännettyä. Kun paljon on puhuttu tästä finanssipolitiikan ohjauskehikosta, josta myös tätä kansanomaista nimeä ”velkajarru” käytetään, niin senkin jälkeen on hyvä muistaa, että mikäli onnistuisimme siinä, että seuraavalla vaalikaudella velkaa tuottavan sektorin alijäämä saataisiin painettua maksimissaan sinne miinus 2,5 prosenttiin, niin senkin jälkeen se tarkoittaa, että me edelleen otamme uutta velkaa joka vuosi lähes kahdeksan miljardia euroa. Tähän on hyvä pysähtyä. Siis todella, jos senkin tavoitteen jälkeen, mikä on äärimmäisen kova, tässä onnistuttaisiin, niin sekin vain puolittaisi nykyiset alijäämät — siis puolittaisi nykyiset alijäämät. Tämä kertoo, kuinka krooninen ja syvä meidän tilanteemme on, ja tämä on välttämätöntä saada käännettyä, koska mikäli niin ei käy, niin sitten todella olemme siinä tilanteessa, että seuraavan kerran kun pilliin vihelletään, tulee pandemia tai jotain muuta vakavampaa, niin kriisinkestävyytemme on olematon. Siinä tilanteessa emme enää pystyisi ottamaan vastaan iskua valtiona, yhteiskuntana kansalaisten ja yritysten puolesta, niin kuin tehtiin esimerkiksi korona-aikana, niin kuin tehtiin Venäjän aloittaman hyökkäyssodan jälkeen. Jos haluamme, että meillä edelleen on kriisinkestävyyttä, jos haluamme, että meillä edelleen on hyvinvointivaltio olemassa, meidän on välttämätöntä saada nämä vuosittaiset alijäämät pienemmiksi. [Tuomas Kettunen: Hyvä puheenvuoro!]

Arvoisa puhemies! Ajattelin tämän toisen puheenvuoron käyttää siitä asiasta, joka kuitenkin varmaan meidän kaikkien mielestä on se tärkein asia, joka meidän pitäisi päätöksillämme saada aikaiseksi ja mahdollistaa, ja sehän on taloudellinen toimeliaisuus ja sitä kautta työllisyyden voimistuminen ja verotulojen kasvu. Tätä kautta pitäisi pyrkiä myös sen julkisen talouden tasapainottamiseen, koska tämä kasvu ja vahvistuva työllisyys ovat kuitenkin ne keskeiset tekijät varsinkin pidemmällä aikavälillä, jos se halutaan tasapainossa pitää. Siitä ihan hyvä mittaluokka on todella se, että jos meillä työllisyys olisi siis edes samalla tasolla kuin se oli tämän kauden alussa, niin julkinen talous olisi useamman miljardin paremmassa tasapainossa. Jo se kuvastaa sitä, kuinka merkittävästä kysymyksestä on kysymys, saati sitten se esimerkki, jonka edustaja Lylykin täällä nosti esille, että jos meillä taloudellinen kasvu olisi vaikkapa edes sitä prosenttiyksikön luokkaa ollut näinä vuosina, kun olemme madanneet lähellä nollaa, niin sitäkin kautta useammalla miljardilla julkinen talous olisi jo tasapainottunut. Senpä takia varmaan me kaikki haluamme etsiä sellaisia toimenpiteitä, joilla tätä talouden kasvua ja työllisyyden vahvistumista voitaisiin edistää. Hallituksen keskeisin keinohan tähän nyt näyttää olevan tämä yhteisöveron alentaminen ensi vuoden tasolla, joka todella nyt laskennallisesti tässä kehyskauden ensimmäisinä vuosina vähentää verotuloja sen 830 miljoonaa euroa. Niin kuin edustaja Lohi tässä hyvin kävi läpi, voin vahvistaa nämä havainnot: en ole itsekään vielä tavannut yhtäkään toimijaa, joka olisi todennut, että talouden kasvun ja investointien näkökulmasta tällä yhteisöveron kahden prosenttiyksikön alennuksella olisi jonkunnäköinen merkitys tässä. Jos sitten ajattelee Suomen taloutta näin laajemminkin, niin missä kahdessa asiassa me tarvitsisimme nyt vauhtia? Ensimmäinen on tuottavuuden kasvattaminen, koska valitettavasti meidän tuottavuuskehitys on viimeiset reilut 15 vuotta ollut kuin kuolleen miehen sydänkäyrä, aina siitä asti, kun Nokia-klusteri meni alas, aina siitä asti, kun meillä metsäteollisuudessa alkoi olemaan ongelmia. Eli tuottavuuden kasvattaminen on tämä toinen. Ja sitten toinen, millä myös voidaan nopealla aikavälillä sitä talouskasvua saada aikaiseksi, on investointien lisääminen. Ja kysymyshän nyt kuuluu, vastaako tämä yhteisöveron alentaminen nyt jompaankumpaan näistä haasteista: parantaako se tuottavuutta, kannustaako se tuottavuuden parantamiseen, tai kannustaako se investoimaan? Uskallan väittää, että kumpaankaan tämä ei todellakaan mikään hopealuoti ole. Siksipä esitän, että esimerkiksi tuottavuuden kasvattamisessa olisi huomattavasti järkevämpää katsoa niitä toimenpiteitä, joita meillä itse asiassa tällä hetkellä on kannusteina käytössä. Siitä tulen esimerkiksi tähän tutkimus- ja kehitystoiminnan verokannustimeen, jota olisi syytä laajentaa sisällyttämällä siihen myös innovaatiotoiminta. Tällä jo olisi kannustava vaikutus siinä, millä tavalla yritykset omaksuisivat uusia innovaatioita käyttöönsä ja sitä kautta parantaisivat omaa tuottavuuttaan. Tällä olisi myös kansantalouden kannalta positiivinen merkitys. Toinen on sitten se, mitä hallitus jo käytti pienen hetken ajan, ja se oli tämä verohyvitys isoille puhtaan teknologian investoinneille, joka valitettavasti nyt on todella tauolla. Nyt odotamme täällä kuin kuuta nousevaa, koska hallitus saa tämän jatkon osalta tuotua esityksensä tähän taloon. Se on huomattavasti järkevämpi kannustin kuin se, että alennetaan kaavamaisesti kaikille yhteisöveroa. Ja miten tämä verohyvitys toimii? Verohyvityshän toimii siten, että senhän saat vain hankkeesta, joka a) on tehty ja b) on kannattava, niin että on jotain maksettavaa veroa, mitä voidaan vähentää, jolloin voidaan varmasti todeta, että se tuki tai kannustin — kummaksi sitä haluaakaan kutsua — kohdistuu siihen, mitä me oikeasti tarvitsemme, eli niihin investointeihin. Mutta väitän, että tämä kaavamainen yhteisöveron alennus ei todellakaan kumpaankaan mikään hopealuoti ole, ei tuottavuuden kasvattamiseen, parantamiseen, eikä myöskään investointien vauhdittamiseen. Siksi olisi syytä varsinkin tilanteessa, missä meillä julkinen talous on kroonisesti alijäämäinen, operoida joillain muilla toimenpiteillä kuin julkisen talouden näkökulmasta kalliilla veronalennuksilla. Tämän yhteisöveron alentamisen voisi siis edes siinä tapauksessa ymmärtää, jos olisi ollut valmiutta sitten muutoin pyrkiä rahoittamaan se toisenlaisilla toimenpiteillä, esimerkiksi sillä, jos olisi sitten ollut valmiutta esimerkiksi siellä yritystuissa tehdä karsintaa — jos ei muulla, niin sitten vaikka sillä perinteisellä juustohöylällä. Tai jos olisi ollut edes valmiutta katsoa muita verotuksen kokonaisuuksia, esimerkiksi tätä osinkoverojärjestelmää, josta kaikki riippumattomat asiantuntijat ovat todenneet, että se pitäisi uudistaa. Mutta kun näitäkään toimenpiteitä ei oltu valmiita tekemään, niin siksi totean, että kyllä tämän vuoden huonoimpia päätöksiä tulee luultavasti olemaan se, kun täällä salissa enemmistö kuittaa tämän yhteisöveron alennuksen, ja pidän sitä kyllä jo etukäteen todella vastuuttomana politiikkana tässä julkisen talouden tilanteessa.

Arvoisa puhemies! Vaikka käsittelyssä on lisätalousarvio, niin ehkä on syytä jo heti alkuun korjata tämä edustaja Reijosen tulkinta siitä, mistä se johtuu, että EU ei vaadi meiltä lisätoimenpiteitä. No, sehän johtuu siitä, että tämä meidän hävittäjähankinta jaksottui toisella tavalla kuin oli suunniteltu, ja nyt te tätä käytätte kikkailemaan niitä suurempia sopeutusvaateita sitten seuraavalle hallitukselle. Kun tämä todetaan, niin on sitten rehellistä myös sanoa, mistä se johtuu. Sillä ei ole pätkän vertaa tekemistä niiden toimenpiteiden kanssa, mitä hallitus on tehnyt, vaan tämä on täysin, vain ja ainoastaan, sen johdosta, että hävittäjähankinta kohdistuu nyt eri tilivuosille kuin alun perin oli ajateltu. Sekään ei tätä meidän julkisen taloutemme tilannetta pätkän vertaa kyllä paranna mutta tuottaa mahdollisuuden todella nykyiselle hallitukselle sitten todeta, että eipä tässä varmaan tarvitse muita toimenpiteitä enää tehdä, että seuraava hallitus hoitaa. Arvoisa puhemies! Mitä tulee nyt tähän lisätalousarvioon, niin kyllähän se surullisin viesti oli se, että verotulokertymää joudutaan jälleen kautta linjan laskemaan, mikä sitten johtaa siihen, että tässäkin lisätalousarviossa tämän vuoden velanottoa kasvatetaan melkein 1,4 miljardilla eurolla. Näin ollen tämän vuoden velanotoksi arvioidaan nyt tällä hetkellä se yli 13 miljardia euroa — siis 13 miljardia euroa uutta velkaa tänäkin vuonna. Kyllähän tämä on kerta kaikkiaan epäonnistuminen varsinkin heiltä, jotka ennen viime vaaleja antoivat ymmärtää, että velkaantuminen loppuu kuin seinään, kunhan vaan valta maassa vaihtuu. Arvoisa puhemies! Kyllä tähän lisätalousarvioon liittyy myös positiivisia asioita, joita hallitus edistää niin yksittäisissä kasvutoimenpiteissä kuin esimerkiksi huoltovarmuuden saralla ja mitä tulee esimerkiksi tähän Fingridin pääomittamiseen ja niihin omistusjärjestelyihin. Näitä voi kyllä kannattaa. Mutta se ei poista sitä, että edelleen todella Suomen julkinen talous ui erittäin syvissä vesissä, ja juuri julkaistu tulevienkin vuosien tekninen kehys tätä entisestään vahvistaa. Siinäkin teknisessä kehyksessä suurin uutinen on se, että tuloarvioita joudutaan vuositasolla tarkistamaan alaspäin kolmella miljardilla. Tässä tilanteessa ei ole kyllä syytä ainakaan puhkoa omilla toimenpiteillä enää uusia aukkoja sinne tulopohjaan, ja siksi tämä yhteisöveropäätös, jonka hallitus viime vuonna teki ja joka olisi tulossa tänä keväänä käsittelyyn eduskunnassa, on syytä jättää kyllä tekemättä. Samalla olisi tarvittu lisätoimenpiteitä varsinkin nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaan. Siksipä, arvoisa puhemies, teen vastalauseemme mukaiset esitykset.