Eerola Juho

Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Meri ja läsnä olevat kansanedustajat! Tämä kyseinen esitys iskee suoraan sinne, missä konnan sydän sykkii, eli lompakkoon, setelitukkuihin ja prameisiin statussymboleihin. Nämä jengiläisten kultakellot ja kaikennäköiset rahasäkit on saatava valtiolle, jotta rikollisen elämäntavan houkuttelevuus romahtaisi. Nyt tehdään lopputili siitä periaatteesta, että rikos kannattaisi. Tähän asti ammattirikolliset ovat voineet naureskella viranomaisille ja esitellä verottomia luksusautojaan ilman päivänkään rehellistä työkokemusta. Kun poliisi on kysynyt näitten varojen alkuperästä, niin vastaukseksi on riittänyt ylimielinen olan kohautus. Tämän esityksen myötä tuo röyhkeys loppuu. Hallitus tuo lakiin selittämättömän omaisuuden menettämisseuraamuksen. Jatkossa näyttökynnystä alennetaan sillä tavoin, että jos kotietsinnässä löytyy säkeittäin rahaa eikä rehellistä tulonlähdettä ole olemassa, omaisuus takavarikoidaan valtiolle varsinaiseksi rosvoveroksi ilman, että viranomaisten täytyy osoittaa yhtä tiettyä sekunnilleen yksilöityä rikoshetkeä. Tämä on merkittävää etenkin tänä päivänä, kun rikollisuus ja rikoshyöty liikkuvat rajojen yli aiempaa paljon helpommin ja samoin myöskin noitten tietoliikenneyhteyksien avulla. Erityisen ylpeä olen siitä, että perussuomalaisen ministerin johdolla Suomen hallitus ei tyydy pelkästään EU-direktiivin minimitasoon ja harmaaseen virkamiesmukavuuteen. Nyt käytetään kansallista liikkumavaraa täysimääräisesti ja mennään EU-vaatimuksia pidemmälle, kuten ministeri tuossa aiemmin kuvasi. Laki ulotetaan koskemaan laajasti eri rikoksia, kuten muun muassa laittomaan tuontitavaraan ryhtymistä, ja sillä halutaan putsata katumme ja varjoyhteiskuntamme rikoshyödystä sataprosenttisesti. Jos Brysselistä meille annetaan talikko, niin nyt me hitsataan siihen muutama lisäpiikki, jotta järjestäytynyt rikollisuus saadaan sinne talikon nokkaan. Ja niille ketkuille, jotka luulevat välttävänsä oikeutta juoksemalla haastemiehiä karkuun, on luvassa kylmää kyytiä. Omaisuuden menettämisvaatimus voidaan jatkossa antaa tiedoksi kuuluttamalla, jos rikollinen leikkii näkymätöntä miestä vaikkapa anomalla turvapaikkaa Venäjältä. Voit juosta, mutta rahojasi et saa mukaan, vaan valtio viepi ne. Laki palauttaa tavallisten, rehellisten veronmaksajien oikeustajun. Rikollisten rahoilla paikataan jatkossa valtion kassaa ja parannetaan markkinoiden tasapuolisuutta. Arvoisa rouva puhemies! Tänään on ministeri Meren kanttiinista tullut monta hyvää esitystä tänne käsiteltäväksi. Pidän tämän hallituksen oikeuspoliittisesta linjasta, joka on ”rajat kiinni, rosvot kiinni, naama kiinni”.

Arvoisa herra puhemies! Esittelen tosiaan tämän lakivaliokunnan ei-yksimielisen mietinnön liittyen työperäistä hyväksikäyttöä koskevan sääntelyn muuttamiseen. [Hälinää — Puhemies koputtaa] — Kiitos. — Tämän esityksen keskeisimmät muutokset, herra puhemies, liittyvät rikoslain työrikoksia koskevaan 47 lukuun. Esityksessä ehdotetaan, että kiskonnan tapaista työsyrjintää koskeva rikoslain säännös korvattaisiin uudella kiskontaa työelämässä koskevalla säännöksellä. Lisäksi tässä ehdotetaan säädettäväksi uutena rikoksena törkeä kiskonta työelämässä. Myös oikeushenkilön rangaistusvastuu ulotetaan kiskontaan työelämässä ja myöskin törkeään kiskontaan työelämässä. Näitten lainmuutosten tavoitteena on selkeyttää työperäisen hyväksikäytön rangaistavuuden edellytyksiä, tehostaa työperäiseen hyväksikäyttöön puuttumista sekä edelleen kiristää väärinkäytöksistä määrättäviä rangaistuksia. Näillä pyritään vahvistamaan heikomman osapuolen suojaa, myös omaisuuden suojaa ja oikeutta hankkia toimeentulo valitsemallaan työllä. Lakivaliokunnan mukaan työperäinen hyväksikäyttö on työntekijöitten oikeuksia vakavasti loukkaavaa toimintaa. Työperäistä hyväksikäyttöä koskevan lainsäädännön tulee olla toimivaa ja selkeää sekä hyväksikäytön uhrien suojelemiseksi että työperäisen hyväksikäytön ennalta ehkäisemiseksi. Mietinnössään lakivaliokunta katsoo, että hallituksen esityksessä ehdotettavilla muutoksilla voidaan tehostaa työperäiseen hyväksikäyttöön puuttumista sekä parantaa hyväksikäytön vaarassa olevien henkilöitten asemaa ja oikeusturvaa sekä edelleen vaikuttaa laajemminkin työmarkkinoiden lainmukaisen toiminnan edellytyksiin. Lakivaliokunta pitää esitystä oikein tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena, ja niin kuin tosiaan sanoin, tässä ei-yksimielisessä mietinnössä valiokunta puoltaa esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä eräin huomioin ja myös muutosehdotuksin. — Kiitokset.

Arvoisa rouva puhemies! Tosiaan suuret kiitokset ministeri Rantaselle tästä erinomaisesta esityksestä. Itse aikoinani tein työuraa, joskus reilut 20 vuotta sitten, tämän kotoutuksen parissa, ja pieleen meni, tulokset ovat kaikkien nähtävillä. Nyt kun olen täällä, pois sieltä kentältä, niin suunta on onneksi parempaan päin. Maahanmuuttajien työttömyys on kantaväestöä korkeampaa, niin kuin tiedetään, ja työllisyys vastaavasti matalampaa. Osa Suomen korkeista työttömyysluvuistakin itse asiassa osittain selittyy sillä, että monet uudistukset ovat tuoneet lisää maahanmuuttajia työttömiksi työnhakijoiksi. Kun ennen ihmisiä siivottiin kortistoista kursseille, niin nyt on suunta toisinpäin, kursseilta kortistoon, mikä minun näkemykseni mukaan kotouttaa paremmin. Erityisen huolissani olen silti toisen polven maahanmuuttajista, siis jopa täällä syntyneistä, joita varsinaisesti ei edes kotouteta. Nyt näyttää siltä, että joissain väestöryhmissä heillä on kotoutuminen ja ikään kuin työllistyminen jopa heidän omia vanhempiaan heikompaa. Mistä tämä johtuu, ja mitä tälle voitaisiin tehdä?

Arvoisa rouva puhemies! Tosiaan kiitokset jälleen kerran ministeri Rantaselle tästä mainiosta maahanmuuttopolitiikkaa kiristävästä esityksestä. Kyllä tässä taas on... [Puhujan mikrofoni sulkeutuu] — Hävisikö mikrofoni? No, nyt tuli mikrofonin ääni takaisin. Otetaan vettä, niin tulee itsellenikin. [Puhuja juo vettä] Hyvä. — Tässä on positiivisia kaikuja. Muistan, kun silloin vuonna 2010 sitä Nuivaa Vaalimanifestia tehtiin, ja tämä kyllä haisee positiivisesti siltä, kuten tällä vaalikaudella useatkin ministeri Rantasen tänne tuomat esitykset ovat tehneet. Julkisuudessa — ja tuossa edelläkin edustaja Hopsu, joka juuri poistui salista — on kritisoitu uutta kansalaisuuslakia ja siihen liittyvää koetta, ja erityisesti erinäköisissä nettikeskusteluissa on tätä kritisoitu. Mutta kuten äsken tuossa debatissakin kerroin, niin tänään aamulla sattumalta Kymen Sanomat ‑nimisessä aviisissa oli pohjustettu tätä keskustelua ja nyt muutenkin tätä esillä olevaa lakiesitystä ja siihen oli laitettu malliksi — tämähän on siis aika monessakin Euroopan maassa käytössä, ja yksi niistä maista tosiaan on Tanska, jossa tämä on ollut jo käytössä — viime syksystä, marraskuusta, käytössä ollut Tanskan kansalaisuuskoe eli ihan vastaava, mikä on tänne Suomeen nytten siis tulossa. Toki se oli siinä sitten suomen kielellä. Minä päätin ihan kokeeksi itse siis tehdä sen testin. Siinä oli 46 kysymystä, ja 35 oli sitten Tanskassa pitänyt saada oikein, että saa Tanskan kansalaisuuden. Ja vaikka minä en ole siis koskaan asunut Tanskassa enkä ole muutenkaan, mitä nyt Pohjoismaiden neuvoston tähden, siellä paljon käynyt, niin minun ihan tällaisilla perustiedoillani 30 kysymystä niistä 46:sta tiesin oikein. Loppuja 16:ta, mitä en tiennyt, kokeilin arvata, ja silleen suht sopivasti kuusi kappaletta niistäkin meni sitten ihan tsägällä oikein, niin että hahaa, olisin Tanskan kansalainen. Toki siellä Tanskassa se pitää suorittaa sitten tanskan kielellä, joka on minulle umuligt. Mutta jos olisin saanut suomen kielellä sen tehdä, niin olisin läpäissyt tämän Tanskan kansalaisuuskokeen. Eli nyt niille henkilöille — edustaja Hopsulle, joka siis poistui jo salista, ja muillekin — ketkä tätä ovat kritisoineet, kyllä sanon, että se voisi minun puolestani olla vaikka huomattavasti vaikeampi. Kyllä jokainen sellainen maahanmuuttaja, joka täällä Suomessa useamman vuoden asuu, tietää tämäntyyppiset perustiedot, kuka nyt on kova urheilija tai kuka on kultalevyn voittanut laulaja täällä. Jos pikkasenkin lukee lehtiä ja seuraa mediaa, niin tämäntyyppiset tiedot oppii, entiset pääministerit ynnä muut. Ei ole liian mahdoton, minun puolestani voisi olla vaikeampi. Toki jos minä sinne Tanskaan muuttaisin ja sitten jossain suomalaisyhteisössä siellä vain rypisin koko sen aikani, niin enhän minä siitä Tanskan kulttuurista ja menosta mitään oppisi, mutta se olisi sitten ihan oma häpeä, enkä ansaitsisi sitten sitä Tanskan kansalaisuutta. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitokset tosiaan ministerille. Tänä aamuna luin Kymen Sanomat -nimistä lehteä, ja siinä oli pohjustettu tätä kansalaisuuskoetta julkaisemalla vastaava Tanskassa käytössä oleva testi, toki onneksi suomen kielelle käännettynä. Siinä oli 46 kysymystä, ja muistaakseni 35 piti saada oikein, ja huvikseni sitten testasin itse tätä testiä. Vaikka en edes asu Tanskassa, niin tiesin varmasti oikein 30 niistä kysymyksistä, ja loput 16 sitten koetin arvata sopivasti. Just ne viisi, itse asiassa kuusi, meni läpi, joten olisin jopa minä saanut Tanskan kansalaisuuden sen kokeen perusteella. Nyt kun julkisuudessa tästä on keskusteltu ja nettipalstoilla jotkut ovat kritisoineet, että tämä on liian vaikea ja että kaikki suomalaisetkaan eivät läpäisisi tätä, niin jos minä, Suomessa asuva peruspersu, saisin Tanskan kansalaisuuden tämmöisen kokeen perusteella, niin ihmettelen suuresti, jos täällä Suomessa vuosia asunut maahanmuuttaja ei halutessaan vastaavia tietoja Suomesta hankkisi.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys on tärkeä, niin kuin tietysti kaikki hallituksen esitykset ovat aina tärkeitä, mutta tämä on oikein erityisen tärkeä, kun tässä ollaan parantamassa duunarin asemaa, mitä monasti on täällä salissa kuultu, että ollaan oltu heikentämässä. Nyt ainakin sitten vähän parannetaan. Tämä työperäinen hyväksikäyttö ei ole mikään pieni yksittäinen ongelma, niin kuin tässä on kuultu, vaan oikein vakava ilmiö, jossa työntekijöitä riistetään taloudellisen hyödyn vuoksi. Heille maksetaan liian vähän, teetetään liian pitkiä päiviä, jätetään lisät maksamatta, peritään jopa kynnysrahoja työpaikasta, ja joskus työsuhde yritetään vielä naamioida yrittäjyydeksi. Tässä esityksessä todetaan myös se, että tätä ilmiötä esiintyy erityisesti siivous-, ravintola-, rakennus-, puutarha- ja kausityöaloilla eli erityisesti tällaisilla maahanmuuttajavaltaisilla aloilla, ja se on tässä keskustelussa usein tullut sanottua, mutta se on vähän unohtunut kertoa, että monasti myös nämä työnantajat ovat maahanmuuttajataustaisia yrityksiä, kuten ravintoloita, joissa sitten omia maanmiehiä sorretaan. Tämä nykyinen kiskonnan tapainen työsyrjintä on ollut käytännössä ongelmallinen, koska siihen liittyvä tämmöinen syrjintäelementti on sitten vaikeuttanut puuttumista aivan epätarkoituksenmukaisella tavalla. No, nyt tilanteeseen ehdotetaan kahta selkeämpää rikosnimikettä: kiskonta työelämässä ja sitten törkeä kiskonta työelämässä. Samalla rangaistuksia kiristetään, oikeushenkilön rangaistusvastuuta laajennetaan, liiketoimintakielto mahdollistetaan suoremmin ja vakavimmissa tapauksissa myös jopa telekuuntelu tulee mahdolliseksi. Tämä on juuri sellaista lainsäädännön selkeyttämistä ja koventamista, jota on tarvittu. Arvoisa rouva puhemies! Tässä nyt kannattaa nähdä myös isompi kuva: Tämä työperäinen hyväksikäyttö on yksi työperäisen maahanmuuton vakavista lieveilmiöistä. Kun ulkomailta tuotua työvoimaa voidaan painaa heikommille ehdoille, sillä ei poljeta vain ja ainoastaan maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä vaan samalla luodaan painetta heikentää myöskin suomalaisten palkkoja ja työehtoja. Tämä on väärin ihan kaikkia kohtaan. [Timo Suhonen: Kyllä!] Sinä aikana, kun vuodesta 2011 saakka täällä olen ollut, perussuomalaiset ovat olleet tässä asiassa hyvinkin johdonmukaisia: Suomeen ei pidä rakentaa halpatyömarkkinoita, joilla rehellinen työnteko muuttuu hyväksikäytön välineeksi. Tänne saa ja on aina saanut minun mielestäni ja meidän mielestä laajemminkin tulla rehellisiin töihin, mutta täällä on myös elettävä Suomen sääntöjen mukaan, ja työnantajien, myös näiden maahanmuuttajataustaisten työnantajien, on noudatettava Suomen lakeja. Tässä kohtaa onkin hyvä kysymys, miksi ne puolueet, jotka ovat vuosikausia tässä salissa vaatineet lisää tätä työperäistä maahanmuuttoa, eivät ole puuttuneet riittävän vakavasti aiemmin niihin ongelmiin, joita siihen on käytännössä liittynyt. Nyt tämä hallitus tekee sen, mitä olisi pitänyt tehdä jo paljon aiemmin, mutta silti tuntuu monia puheita kuunnellessa, että vaikka tehdään enemmän kuin on tehty aiemmin, niin silti ei tehdä riittävästi. Täällä on tänään ammattiliittojen kanneoikeus tullut monessa puheenvuorossa, ja sitten se, että alipalkkaus pitäisi nytten sitten kriminalisoida. No joo, varmaankin näin, mutta tämä puhe on tullut erityisesti SDP:n mutta myös äsken vihreitten ja sitten vasemmistoliitonkin puolelta, ja edellisellä hallituskaudella te kaikki kolme puoluetta — nyt täällä salissakin suurin osa muista ihmisistä on näistä puolueista — olitte kolmestaan hallituksessa. No, siinä oli sitten toki pari muutakin, ja nekö, keskusta ja RKP, sitten estivät silloin, niin että alipalkkausta ei kriminalisoitu tai tätä ammattiliittojen kanneoikeutta ei toteutettu? Heistäkö se jäi viime kaudella kiinni? — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Monasti tässä salissa olen lausunut kiitokseni ministeri Merelle, kun hän on tuonut hyviä esityksiä tänne käsittelyyn, ja nyt taas on oikein erityisen kiitoksen aika. Tästä työperäisestä hyväksikäytöstä on tässä huoneessa, tässä salissa puhuttu vuosikaudet, mutta tosiaan tarvittiin perussuomalainen oikeusministeri ennen kuin saatiin asia nytkähtämään oikein kunnolla eteenpäin. No, viime syksynähän tämä samainen asia nousi julkiseen keskusteluun monessakin mediassa muistaakseni tämän toimittaja Paavo Teittisen kirjan myötä. Tässä julkisessa keskustelussa, mitä käytiin, aika usein korostui se, kuinka nimenomaan maahanmuuttajia sorretaan työpaikoilla, mutta valitettavan usein jäi mainitsematta sitten se tosiseikka, että myös nämä hyväksikäyttäjät ovat usein näitten uhrien maanmiehiä eli maahanmuuttajataustaisia yritysten omistajia nimenomaan ravintola-, rakennus- ja sitten erityisesti siivousalalla. Kiitos, että viette tätä eteenpäin.

Arvoisa herra puhemies! Lakivaliokunnan puheenjohtajana kiitän minäkin edustaja Hopsua ja muita tämän lakialoitteen allekirjoittajia tästä lakialoitteesta, joka meille lakivaliokuntaan nyt tulee ja jolla siis pyritään kieltämään pakottava kontrolli. Minullakaan ei todellakaan ole yhtään mitään sitä vastaan, etteikö tämä pakottava kontrolli tulisi kieltää. Päinvastoin tämä on valitettavan yleinen ilmiö erityisesti tietyissä maahanmuuttajaryhmissä — erityisesti tietyissä maahanmuuttajaryhmissä, jotka myös kuuluvat fundamentaalisiin uskonnollisiin ryhmiin. Myöskin romanivähemmistössä, mikä meillä on, tämä on ollut valitettavan pitkä perinne — ja muussakin yhteiskunnassa, muissakin väestöryhmissä. No se, minkä tähden kuitenkin olen hieman epäilevä ja epävarma, että saataisiin laiksi säädetyksi tämän pakottavan kontrollin kieltäminen, liittyy eniten ehkä siihen, että tämä olisi hirmuisen hankala määrittää tarkkarajaisesti siten kuten lainsäädännössä yleensä on ollut tarkoitus. Tämä pakottava kontrolli, niin kuin tuossa esittelytekstissä kuultiin, koostuu lukuisista yksittäisistä, verraten hyvinkin pienistä teoista, joista mikään ei yksinään täyttäisi minkään rikoksen tunnusmerkkiä, vaan ne seuraavat toisiaan epämääräisen ajanjakson kuluessa, ja niitä on tosiaan sitten hankala näyttää toteen. Se olisi ainakin hyvin hankalaa ja sitten söisi valtavat määrät viranomaisten resursseja. Ja siltikään ei välttämättä saataisi näytettyä toteen, että aukottomasti tällaista pakottavaa kontrollia olisi nytten tapahtunut. Eli tässä olisi vaarana sitten ehkä se, että muodostuisi tämmöinen kuollut kirjain, että meillä olisi joku tämmöinen rikos, joka olisi siis rikokseksi määritelty, mutta sitten sitä ei pystyttäisi näyttämään toteen. Törmäsin tähän ilmiöön silloin aikanaan, kun muutamaankin kertaan tässä eduskunnassa on yritetty kieltää vieraannuttaminen, siis lapsen vieraannuttaminen toisesta vanhemmasta. Aina vastaus on sitten ollut se, että kun tämä on niin vaikea määritellä tarkkarajaisesti, milloin tästä ilmiöstä on kyse, niin sen tähden tätä ei voida tehdä, vaikka se sitten lakitekstissä lukeekin, että tämä on haitallista, ja hallitusohjelmissa ynnä muualla. No, meillä on esimerkki kuitenkin muun muassa just Skotlannista, niin kuin kuultiin, että siellä tämä on onnistuttu tekemään, ja kun tämä lakivaliokuntaan tulee, jos tätä päästään käsittelemään, täytyy siellä sitten kansainvälistä vertailua tehdä, kuinka paljon Skotlannissa on saatu sitten tuomioita tällä uudella lainsäädännöllä aikaiseksi ja onko tämä ilmiö vähentynyt.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä hallituksen esityksessä on lähinnä pohjimmiltaan kyse oikeastaan yhdestä asiasta eli siitä, että viranomaiset pystyvät jatkossa tekemään työnsä ajoissa eikä vasta sitten jälkikäteen. Tämä vakava ja järjestäytynyt rikollisuus, josta tässä on nyt melkein joka puheenvuorossa puhuttu, ei noudata näitä hallinnon rajoja, jos noudattaa yleensä yhtään mitään rajoja. Työperäinen hyväksikäyttö tai sitten tämmöinen ihmiskauppa ei tule viranomaisille siististi valmiina rikosilmoituksina. Siksi onkin mielestäni oikein perusteltua, että tämä tieto kulkee silloin, kun viranomaisella on laillinen tarve ja edelleen vastuut toimia. Toisin kuin jotkut ovat jossain yhteydessä väittäneet, tämä esitys ei murenna tietosuojaa vaan päinvastoin. Se kirjoittaa toimivaltuudet selkeästi lakiin, juuri niin kuin perustuslakivaliokunta ja korkein oikeus ovat myöskin edellyttäneet. Tämä on hallittu, tämä on rajattu, tämä on kohdennettu uudistus, jolla puututaan harmaaseen talouteen, rikollisiin rakenteisiin ja hyväksikäyttöön. Siksikin tämä esitys ansaitsee kaiken lämpimän tukemme. — Kiitos.