Sarkkinen Hanna

Arvoisa puhemies! Vaikka vasemmistoliiton eduskuntaryhmä kannattaa esityksen muita muutoksia, emme kannata kotitalousvähennykseen esitettäviä muutoksia. Hallituksen pyrkimys elvyttää työllisyyttä on kyllä kannatettava, mutta valittu keino eli kotitalousvähennyksen väliaikainen korottaminen on valitettavan tehoton. Tutkimustiedon perusteella tiedämme, että kotitalousvähennyksen korotuksen elvyttävä vaikutus on todennäköisesti vaatimaton ja kotitalousvähennyksen hyödyt painottuvat ja kumuloituvat erityisesti suurituloisille. Aikana, jolloin hallitus on merkittävästi heikentänyt tuloverotuksen progressiota, ei ole perusteltua antaa lisää hyvätuloisille suunnattuja verohelpotuksia. Koska kyseinen vähennys kohdistuu tuloveroon, pienituloisimmat eivät käytännössä pysty käyttämään tukea. Myös korotuksen takautuvuus on ongelmallinen. Koska korotusta sovellettaisiin takautuvasti myös vuoden 2026 osalta, sillä olisi todennäköisesti vielä vähemmän olennaisia käyttäytymisvaikutuksia, sillä päätökset tämän vuoden hankinnoista on jo pitkälti tehty. Esitettyjen muutosten ajoitusta on siis vaikea pitää tavoitteeseen nähden perusteltuna. Kyse on takautuvasti myönnettävästä veronkevennyksestä suurituloisille, ja sen työllisyyttä elvyttävä vaikutus on kyseenalainen. Kuten hallituksen esityksessä todetaankin: ”Tutkimuksen mukaan kotitalousvähennyksen vaikutukset palveluiden kysyntään ja työllisyyteen ovat keskimäärin hyvin pieniä, eikä tutkimuksessa havaittu vaikutuksia veronkierron määrään. Tästä seuraa, ettei ehdotetulla muutoksella arvioida olevan merkittäviä pysyviä työllisyys- tai tuotantovaikutuksia.” Samalla kotitalousvähennykseen tehtävät muutokset kuitenkin vähentävät verotuloja ja syventävät alijäämää 77 miljoonaa euroa vuodessa vuosilta 26—27 kumulatiivisesti yhteensä 154 miljoonaa euroa. Näin ollen kotitalousvähennyksen määräaikainen korotus ei vaikuta erityisen kustannustehokkaalta keinolta työllisyyden elvyttämiseen. Arvoisa puhemies! Mitä tulee rakennusalan ahdinkoon, joka on kiistämätön, suuri ongelma, joka on jatkunut jo monta vuotta, vasemmistoliitto on esittänyt useita huomattavasti tehokkaampia toimia, joilla rakennusalan elpymistä voisi tukea. Vaihtoehtobudjetissa on esitetty esimerkiksi 100 miljoonaa euroa rakennusalan suhdanneavustusta asuinyhteisöille sekä 100 miljoonaa euroa väliaikaista suhdanneavustuspakettia kunnille ja hyvinvointialueille tarpeellisten rakennushankkeiden toteuttamiseen. Näiden lisäksi emme olisi lakkauttaneet Valtion asuntorahastoa vaan pikemminkin kasvattaneet siitä jaettavia valtuuksia, kuten energia-avustusta, erityisryhmien investointiavustusta sekä hissi- ja esteettömyysavustusta. Näillä toimilla voitaisiin työllisyyttä elvyttää huomattavasti tehokkaammin ja suoremmin kuin kotitalousvähennyksen määräaikaisella korotuksella. Arvoisa puhemies! Kotitalousvähennyksen jatkuvat muuttamiset ovat kuin narulla työntämistä. Olisikin syytä muiden työkalujen käytön lisäksi harkita kotitalousvähennysjärjestelmän kokonaisvaltaista remontoimista. Ruotsissa on ymmärtääkseni käytössä järjestelmä, jossa kotitalousvähennys ja remonttivähennys toimivat niin, että vähennys näkyy asiakkaalle heti laskulla alennettuna hintana. Asiakas maksaa vain oman osuutensa, ja palveluntarjoaja hakee loppuosan suoraan Ruotsin verovirastolta. Ruotsin malli olisikin sikäli parempi, että suoraan laskulla näkyvä hyöty kannustaisi todennäköisesti enemmän käyttämään palveluita ja se auttaisi paremmin myös pienituloisia. Jälkikäteen tuleva verohyöty on heikolta tuntuva kannustin suoraan alennettuun hintaan verrattuna. Mutta joka tapauksessa: mikäli eduskunta on tosissaan julkisen talouden sopeuttamispyrkimysten kanssa, ei jatkuviin veropohjaa nakertaviin erilaisiin verovähennyksiin yksinkertaisesti enää ole varaa. Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Hyrkön tekemää esitystä.

Arvoisa puhemies! Merituulivoima on Suomelle iso mahdollisuus. Se voi vahvistaa energiaomavaraisuutta, tukea päästötöntä sähköntuotantoa ja luoda pohjaa puhtaalle teollisuudelle ja uusille investoinneille. Siksi on tärkeää, että sääntely ja verotus ovat selkeitä ja ennakoitavia. Samalla on syytä korostaa reilun vihreän siirtymän merkitystä. Uusiutuvan energian lisääminen on keskeistä sekä ilmastokriisin hillitsemiseksi että Suomen talouden uudistamiseksi. Verotuksen tulee kohdella uusiutuvan energian tuotantomuotoja johdonmukaisesti mutta samalla tunnistaa niiden erilaiset olosuhteet, kustannusrakenteet ja julkisen vallan roolit. Hallituksen esityksen tavoite yhtenäistää merituulivoiman ja maatuulivoiman verokohtelua on kannatettava, joskin kehitettävää jää myös tulevaisuuteen. Myös hallituksen esityksessä esitetty verotuottojen jakosuhde valtion ja kuntien välillä — 80 prosenttia valtiolle ja 20 prosenttia kunnille — on perusteltu. Merituulivoimassa paikalliset vaikutukset ovat aika erilaisia kuin maatuulivoimassa, joten erilainen verotuottojen jakosuhdekin on perusteltu. Suomen talousvyöhyke ei ole kuntien aluetta, ja vastuu sen suunnittelusta, luvituksesta ja valvonnasta kuuluu valtiolle. Valiokunnan mietinnössä esitetty muutos, joka kasvattaisi kuntien osuutta, ei tästä syystä ole tarkoituksenmukainen eikä perusteltu. Se horjuttaa perusteltua tasapainoa ja hämärtää vastuunjakoa. Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Hyrkön tekemää lausumaehdotusta.

Arvoisa puhemies! Maatalouden kannattavuuskriisi on todellinen ja vakava. Viljelijöiden toimeentulo, kotimainen ruuantuotanto ja huoltovarmuus vaativat pitkäjänteisiä ratkaisuja. Hallituksen esitys on kuitenkin ongelmallinen, sillä se kasvattaa energiaveron palautusta tavalla, joka kohdistuu lähes kokonaan polttoöljyn käyttöön, käytännössä siis fossiilisen energian tukemiseen. Samalla se heikentää kannusteita siirtyä kohti energiatehokkuutta, uusiutuvaa energiaa ja vähäpäästöisiä ratkaisuja. Lisäksi esitystä perustellaan poikkeuksellisena ja määräaikaisena toimena. Todellisuudessa vastaavaa veronpalautuksen korottamista on tehty toistuvasti viime vuosina. Kun kriisitukea käytetään näin usein, se ei ole enää poikkeus, vaan siitä tulee odotus. Tämä ohjaa investointeja väärään suuntaan ja hidastaa välttämätöntä irtautumista fossiilienergiasta. Arvoisa puhemies! Maataloutta on tuettava tavalla, joka parantaa kannattavuutta kestävästi. Tuen tulisi ohjata energiatehokkuuteen, sähköistymiseen, biokaasuun ja kotimaiseen uusiutuvaan energiaan, ratkaisuihin, jotka pienentävät kustannuksia pysyvästi ja vahvistavat samalla huoltovarmuutta. Näistä syistä emme pidä esitystä tarkoituksenmukaisena, vaan tuki tulisi valmistella uudestaan ja toteuttaa toista kautta. Tämän vuoksi ehdotamme, että lakiehdotus hylätään ja että eduskunta edellyttää hallitukselta toimia, jotka tukevat maataloutta mutta samalla kannustavat irtautumaan fossiilienergiasta. Arvoisa puhemies! Esitän siis, että lakiehdotus hylätään ja että eduskunta hyväksyy vastalauseen mukaisen lausuman.

Arvoisa puhemies! Digitaalisen viranomaisasioinnin kehittäminen on sinänsä kannatettava tavoite, mutta käsillä olevan lakimuutoksen ongelma on, että se ei selkeytä viranomaisasiointia. Päinvastoin se tuo jo valmiiksi vaikeasti hahmotettavaan sähköisen tiedoksiannon järjestelmään uuden kerroksen eli yksityiset viestienkatseluohjelmat. Vaikka niiden käyttöönotto perustuisi vapaaehtoisuuteen, järjestelmä voi kansalaisen näkökulmasta muuttua entistä epäselvemmäksi. Monelle voi jäädä epäselväksi, mistä viranomaisviestejä pitää seurata ja mitä seuraa, jos viesti jää huomaamatta. Tämä koskee erityisesti ihmisiä, joilla on heikot digitaidot, rajoittunut toimintakyky tai puutteelliset mahdollisuudet käyttää sähköisiä palveluita. Digitalisaation pitäisi helpottaa asiointia eikä siirtää monimutkaisen järjestelmän riskiä kansalaisten kannettaviksi. Jos valtio tekee sähköisestä viranomaisasioinnista ensisijaista, sen on samalla varmistettava, ettei kukaan jää palveluiden tai oikeuksiensa ulkopuolelle. Tässä esityksessä yksityisten toimijoiden tuomiselle viranomaisviestinnän osapuoliksi ei ole esitetty riittäviä perusteita, ja kannatan lakiehdotuksen hylkäämistä. Arvoisa puhemies! Edellisten puhujien tapaan olen erittäin huolissani palveluiden digitalisoinnin vaikutuksista monille ikäihmisille eli digisyrjäytymisestä. Tosiasia kuitenkin on, että iso osa suomalaisista ei selviydy nykyisessä digipalvelumaailmassa. Erityisiä ongelmia on sadoillatuhansilla ikäihmisillä. On selvää, että ihmiset tarvitsevat tukea ja opastusta digiasiointiin, mutta se ei riitä. Vaihtoehtoisten asiointitapojen tulisi myös olla aina aidosti saavutettavissa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys ydinenergialain muutoksesta on valmisteltu huolellisesti, ja lausuntopalautetta on huomioitu melko kattavasti, ja hyvä näin. Tämä esitys ei käsittele ydinaseita. Ydinräjähteitä koskevat pykälät ovat tässä esityksessä ennallaan. Ministeri Multala on väläyttänyt mahdollisuutta yhdistää tämä esitys ja myöhemmin annettava ydinräjähteitä koskeva esitys. Pidän tätä erittäin huonona ideana, ja on tämän esityksen kannalta harmillista, mikäli se yhdistetään ydinräjähdeasiaan eduskuntakäsittelyssä. Se toinen esitys on ytimeltään ja luonteeltaan aivan erilainen asia, ja se jakaa eduskuntaa voimakkaasti, eli toivon ja oikeastaan pyydänkin, että esitysten käsittelyä ei eduskunnassa yhdistetä. Arvoisa puhemies! Pienydinvoimalat ovat kehittyvää teknologiaa, johon liittyy paljon toiveita ja odotuksia sähköntuotannon ja kaukolämmön tuotannon näkökulmasta. Aika näyttää, missä määrin nämä odotukset toteutuvat. On hyvä, että tällä lakimuutoksella virtaviivaistetaan ja mahdollistetaan pienydinvoimaloiden arviointia ja luvitusta. Pienydinvoimalat ovat erilaisia kuin suuren mittakaavan voimalat, joten on perusteltua, että ne huomioidaan laissa selkeästi erikseen. Ydinvoiman etu on tietenkin sen päästöttömyys. Haasteena taas ovat potentiaaliset turvallisuusriskit. Pidän itse pienydinvoimaloita lupaavana teknologiana, kunhan turvallisuus- ja vastuullisuuskysymykset otetaan hyvin ja kattavasti huomioon. Siksi on hyvä, että pienydinvoimaloiden luvitusta kehitetään mahdollistamaan tekniikan käyttöönottoa turvallisuus tietenkin huomioiden. Vaikka en siis vastusta ydinvoimaa, niin suhtaudun skeptisesti suurten ydinvoimaloiden lisärakennusedellytyksiin Suomessa, sillä vaikuttaa epätodennäköiseltä, että suuren mittaluokan uudet ydinvoimalat olisivat taloudellisesti kannattavia ilman valtiontukea, enkä näe perustelluksi pumpata verorahoja suuriin ydinvoimahankkeisiin. Katseet kääntyvät siis erityisesti pienvoimaloihin erityisesti niiden kaukolämmön tuotantopotentiaalin vuoksi. Arvoisa puhemies! Toivon, että eduskunta käsittelee esityksen huolellisesti ja tekee tarvittaessa viilauksia esitykseen. Näen, että isojen ydinvoimaloiden periaatepäätösten olisi perusteltua pysyä eduskunnan päätösvallassa, jotta yhteiskunnan kokonaisetu tulee arvioitua riittävän laajasti. Vaikka luvitusprosesseja voi olla perustellusti tarvetta kehittää, niin lupaprosessien joustavoittamisen ja keventämisen kanssa täytyy aina olla tarkkana, koska ydinvoimalla on aina merkittäviä vaikutuksia koko elinkaarensa aikana. Kiitos ministerille tämän esityksen huolellisesta valmistelusta. Toivon lakiesitykselle laadukasta eduskuntakäsittelyä.