Satonen Arto

Arvoisa rouva puhemies! Ymmärrän myös hyvin, että nyt olisi jo aika päästä kohta äänestämään, mutta haluan myöskin puuttua samaan asiaan kuin edustaja Zyskowicz viimeksi, koska tässä edustaja Koskelan puheenvuorossa jäi minuakin niin paljon mietityttämään tämä asia, onko tosiaan näin, että tätä asiaa ei voida ihmisille avata. Nyt kun edustaja Lyly on pyytänyt puheenvuoron, niin minä pyydän, että vastaatte, kun tiedän, että te olitte yhdessä ministeri Ikosen kanssa keskeisiä henkilöitä tässä Tampereen Nokia-areenan päätöksessä. Oliko niin, että kun siihen Tampereen Nokia-areenaan Tampere pisti — oliko se peräti 60 miljoonaa? — kovan panoksen omilla rahoillaan, niin ihmiset, päätöksentekijät... Minä luulen, että kukaan niistä päätöksentekijöistä, jotka siellä olivat, mistään puolueesta ei ollut sitä mieltä, että se areenan rakentaminen on tärkeämpää kuin huolehtia terveydenhoidosta tai koulutuksesta, vaan se raha annettiin siihen areenaan sen takia, että se areena tuo työpaikkoja. Kun niitä turisteja käy, se tuo hotelleille, ravintoloille, kaupoille työpaikkoja. Sitä kautta se tuo verotuloja myös Tampereen kaupungille ja Suomen valtiolle, ja näin on Tampereella käynyt. Nyt on enemmän rahaa laittaa terveydenhoitoon ja koulutukseen. Tästä siinä oli kyse. Tämä on se investoinnin ja käyttömenon välinen ero, ja minä nyt toivoisin, että sen jokainen täällä jo vähitellen ymmärtäisi. [Minja Koskela pyytää vastauspuheenvuoroa]

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Wallinheimo kuvasi hyvin sitä, mikä tämän uudistuksen tarkoitus on. Toki nämä alueelliset neuvostot ovat varmaan aikanaan puolustaneet paikkaansa, mutta uskon kyllä, että tälläkin järjestelmällä hyvin päästään eteenpäin. Se, mistä ehkä enemmänkin kannan huolta, kun tässä nyt liikunnasta ja liikuntarakentamisesta puhutaan, on se, että jos oikein ymmärsin, niin kuntien hankkeiden määrä oli vähentynyt ainakin siinä jaossa, mikä tänä vuonna tehtiin. Kun rakentaminenkin elää tämmöistä lama-aikaa, niin nythän nimenomaan on semmoinen aika, että nyt pitäisi kuntien näitä isoja rakennushankkeita tehdä, sikäli kuin ne ovat taloudellisesti mahdollisia ja järkeviä. Oma kotipaikkakuntani kyllä tässä näyttää esimerkkiä. Meillä on parasta aikaa käynnissä uimahallin, liikuntahallin rakentaminen, joka on reilusti yli 20 miljoonan euron hanke. Se on vähän yli 20 000 asukkaan kunnalle iso panostus, mutta kun se tehdään tähän aikaan, se saadaan todennäköisesti selvästi edullisemmin kuin se saataisiin siihen aikaan, kun rakentaminen on aktiivisempaa, ja se vielä todennäköisesti myöskin valmistuu etuajassa, niin että kuntalaiset saavat sen hyödyn sitten aikaisemmin. Nyt on kyllä kunnilla oikea aika rakentaa eikä pelkästään liikuntahankkeita vaan myös päiväkoteja ja kouluja, jos niihin on tarvetta, koska nyt on siinä suhteessa otollinen jakso. Tämän vain halusin tuoda tässä esille.

Arvoisa puhemies! Tämä on ollut hyvää keskustelua. Muutama ajatus vielä tähän loppuun. Ensinnäkin siitä, mikä ylipäätään on oikein ja mikä on väärin työmarkkinoilla: Lähtökohta tietysti on se, että Suomessa tehdään töitä suomalaisin työehdoin ja suomalaisin pelisäännöin, [Timo Suhonen: Oikein!] ja se on sekä työntekijän että työnantajan etu. On tietysti tässä suhteessa tärkeätä myös se, että tämä valvonta toimii. Ja täällä jo aiemminkin oli puhetta esimerkiksi siitä, että kun tiedonsaanti viranomaisten kesken on riittävää, niin näihin ongelmiin voidaan myös puuttua. Täällä on keskustelun kuluessa jo aika paljon käyty läpi näitä yksittäistapauksia, minkälaisia näitä on ollut, mutta otan muutaman esimerkin, jotka ovat jääneet itselleni erityisesti mieleen. Yksi on se, että tämä lainsäädäntö eri maissa on erilainen ja myös kulttuuri on erilainen. Esimerkiksi tämä kynnysraha, josta täällä on puhuttu, on Suomessa laiton, ja meidän pitää pystyä valvomaan, että sitä ei myöskään oteta. Mutta monissa muissa maissa se on täysin laillinen, ja siitä seuraa ikään kuin se, että ne ihmiset, jotka tulevat näistä köyhemmistä maista, ovat saattaneet omassa maassaan tottua tällaiseen käytäntöön. Se vaikeuttaa sen asian ratkaisemista Suomessa. Eli ainakin niihin meidän työperäisen maahanmuuton kohdemaihin meidän pitää pystyä välittämään semmoista tietoa, että Suomessa tällaista kynnysrahaa ei hyväksytä. Se on ensimmäinen näkökohta. Ja ylipäätäänhän, kuten täällä on käynyt ilmi, nämä ongelmat — eivät pelkästään, mutta suurelta osin — liittyvät nimenomaan näihin maahanmuuttajien keskinäisiin suhteisiin. Eli usein kyllä hyväksikäytetty on maahanmuuttaja, mutta usein myös hyväksikäyttäjä on maahanmuuttaja. Tämä on se haaste, joka tähän liittyy, ja siellä saattaa olla epäluottamusta viranomaisia kohtaan, mikä myös tarkoittaa sitä, ettei niin helposti näistä asioista uskalleta puhua eteenpäin. Arvoisa puhemies! Sitten toinen tilanne on sellainen, johon on vaikea päästä kiinni, ja se on se, että molemmilla on ikään kuin intressi tässä asiassa. Eli työnantajan intressi on se, että ei tarvitse maksaa suomalaisten pelisääntöjen mukaista palkkaa, mutta myös työntekijällä on intressi: jos hän tulee selvästi köyhemmästä maasta, niin vaikka hän ei saisikaan kuin vaikka 80 prosenttia siitä palkasta, niin se on hänelle ikään kuin suuri palkka. Tämä oli ongelma erityisesti silloin, kun Suomen ja Viron välinen palkkaero oli merkittävä. Silloinhan meillä oli tämäntyyppisiä tapauksia, että maksettiin palkat ihan normaalisti, kyllä, mutta sitten Tallinnassa otettiin pankkiautomaatista osa rahoista poies ja niin poispäin. Tämäntyyppiset asiat ovat myös sellaisia, joihin on vaikea päästä kiinni. Sitten meillä oli tämä marja-ala, jossa oli erittäin suuria väärinkäytöksiä sekä Suomessa — ei kaikissa yrityksissä, mutta laajalti — että myöskin Thaimaan päässä. Siinä oli paljon sellaista, joka ei kestänyt päivänvaloa. Onneksi jo tämän hallituksen aikana se systeemi muokattiin aivan uudeksi. Se toki vaikuttaa siihen, miten koko toimiala voi toimia, mutta ei liiketoiminta voi perustua siihen, että jatkuvasti työehtoja poljetaan. Eli se oli erittäin tärkeää, ja jos tämäntyyppisiä esiintyy muillakin aloilla, niin niihin on ilman muuta puututtava. No, sitten lisään tähän vielä myöskin kuluttajavastuun. Eli kyllä meistä jokaisen pitää se ymmärtää, että jos meillä on lähipitseria, joka jatkuvasti myy kuuden euron pitsaa, niin siellä eivät varmasti ole työntekijöiden oikeudet kunnossa eivätkä mitkään muutkaan asiat. Eli silloin kannattaa myös sitä miettiä, ostaako sen palveluita, koska jokainen meistä voi myös itse vaikuttaa. Arvoisa rouva puhemies! Ihan lopuksi haluan nostaa sen esille, että on esimerkkejä myös sellaisesta toimialasta, jolla työnantajat ja työntekijät yhdessä ovat tehneet todella paljon harmaan talouden kitkemiseksi ja reilujen pelisääntöjen saamiseksi työmarkkinoille. Nostan tästä esimerkkinä rakennusalan, jolla sekä työnantaja- että työntekijäpuoli ovat yhdessä miettineet niitä ratkaisuita, joilla siihen päästään kiinni. Sen takia siellä on esimerkiksi tilaajavastuulaki, siellä on veronumero, siellä on sellaisia käytäntöjä, joita muilla aloilla ei ole käytössä. Juuri sen takia harmaata taloutta on saatu kitkettyä ja parannettua rehellisten työnantajien asemaa, jotta he voivat myös maksaa työntekijöilleen sellaiset palkat kuin Suomessa kuuluu maksaa.

Arvoisa puhemies! Minua vähän ihmetyttää tämä rakentamiseen liittyvä keskustelu. Niin kauan kuin meillä on tyhjiä, myymättömiä uusia asuntoja, niin siellä ei varmaan hirveästi rakenneta. Mitä sitten tulee julkiseen rakentamiseen, niin ainakin siinä kunnassa, josta itse tulen, Sastalamassa, on kymmenillä miljoonilla rakennettu. Nimenomaan on hyödynnetty tämä heikko rakennusalan tilanne ja tehty todella paljon kouluja, uimahalleja ja päiväkoteja. Niin että kunnat voivat myös itse tehdä näitä toimenpiteitä. Täällä sitten vasemmistoliitosta puhuttiin, että kulutusta on hyydytetty. No, eihän se näin ole. Viime vaalikaudella keskivertopalkansaajan ostovoima putosi kuusi prosenttia. Nyt tällä hetkellä ostovoima kaikilla, jotka ovat töissä, on parantunut, [Välihuutoja vasemmalta] koska palkat nousevat enemmän kuin inflaatio ja korot ovat tulleet alaspäin ihan jokaisella. Sille, että ihmiset pelkäävät sitä geopoliittista tilannetta, Ukrainan sotaa, ja ollaan varovaisia kulutuksessa, meidän on hyvin vaikea kotimaisin toimin mitään tehdä, mutta oikeaan suuntaan ollaan menossa.