Seppänen Sara

Arvoisa herra puhemies ja arvoisa puolustusministeri! Meillä Suomessa ei saa olla mitään tilannetta, missä emme pystyisi täysimääräisesti puolustamaan tätä maata. Esitys muuttaa ydinenergialakia ja rikoslakia siten, että nykyinen kansallinen ydinräjähteiden kielto poistetaan ydinenergialaista ja sääntely siirretään rikoslakiin. Tietyissä tilanteissa ydinräjähteen tuominen Suomeen, kuljettaminen tai hallussapito voisi täten olla sallittua, silloin kun se liittyy puolustamiseen osana Nato-yhteistyötä, yhteistä puolustusta tai puolustusyhteistyötä. Meidän on reagoitava tähän muuttuneeseen turvallisuusympäristöön, Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa sekä Suomen Nato-jäsenyyden myötä tulleisiin tarpeisiin. Turvallisuustilanne Euroopassa on vakava edelleen, ja Suomen tulee huolehtia puolustuksesta uskottavasti, kun naapurissa on sodanhaluinen ydinasevaltio. Ydinaseisiin liittyvä kansallisen kiellon purkaminen on merkittävä poliittinen ja symbolinen muutos, mutta turvallisuutta ei varmisteta tyylipisteillä vaan sillä, [Puhemies koputtaa] että vastuulliset päättäjät kykenevät kaikissa tilanteissa turvaamaan Suomen täysimittaisen turvallisuuden.

Arvoisa herra puhemies! Keskusta ja vasemmisto ovat vuosikausia puhuneet vihreästä siirtymästä ja ilmastovastuusta, mutta samalla on täysin unohdettu suomalaisen teollisuuden ja vientiteollisuuden kilpailukyky. Nyt kun EU tuo hiilirajamekanismin eli käytännössä hiilitullin, niin me perussuomalaiset sanomme, että periaate on oikea ja tervetuloa. Ei ole reilua, että suomalainen terästehdas maksaa täysillä päästöoikeuksista, kun samaan aikaan tuodaan Kiinasta terästä, jonka valmistuksessa on päästetty moninkertainen määrä hiiltä ilman mitään kustannuksia. Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä korjataan tätä asiaa. Nimittäin pienet ja keskisuuret yritykset eivät enää tule hukkumaan tähän byrokratiaan. 50 000:n kynnysarvo vapauttaa näitä pk-yrityksiä turhista ilmoituksista. Seuraamusmaksuihin saadaan järkevä jousto, koska tiedot ulkomailta ovat usein puutteellisia tai vaikeasti saatavia. Tämä on juuri sitä kevennystä, mitä tarvitaan. Arvoisa puhemies! Muistutan, että tämä ei kuitenkaan ratkaise kaikkea. Jos EU jatkaa itsensä kurjistamista entistä tiukemmilla päästötavoitteilla samalla, kun Kiina rakentaa uusia hiilivoimaloita, ei mikään hiilitulli pelasta suomalaista teollisuutta. Tarvitaan realismia ilmastopolitiikkaan — sellaista, jossa suomalainen metsä, ydinvoima ja puhdas teknologia otetaan aidosti käyttöön.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tutkimustieto lisääntyy hurjaa vauhtia, ja me tiedetään oikeasti jo näitten alustojen ja sosiaalisen median haitat kehittyville aivoille. Sosiaalipsykologian professori Jonathan Haidt osoittaa teoksessa Ahdistunut sukupolvi, että silloin kun sosiaalinen media yleistyi 2010-luvulla, niin samaan aikaan nämä erilaiset lieveilmiöt räjähdysmäisesti lähtivät kasvuun. Kun tutkittiin esimerkiksi masennusta teineillä, yliopistossa opiskelevien mielenterveyshäiriöitä, ahdistuneisuutta, poliklinikkakäyntien määrää itsensä vahingoittamisen takia, murrosikäisten itsemurhia, mielenterveyssyistä sairaalaan otettujen määrää, sosiaalista eristäytyneisyyttä kouluissa ja alle seitsemän tuntia yössä nukkuvien määrää ja yksinäisyyden kokemusta, niin näissä kaikissa tuli jyrkkä nousu niiden määrän suhteen. Vastaavasti sitten taas tuli jyrkkää laskua, kun tutkittiin esimerkiksi koululaisten päivittäin ystäviensä kanssa viettämää aikaa, läheisten ystävien määrää ja nuoren tyytyväisyyttä itseensä. Eikä tämä ole mikään ihme. TikTok suoltaa anoreksiatrendiä ja Ozempicin käyttöä ja itsetuhoisia kokeiluja nuorille. Niistä on Suomessakin ollut esimerkkejä, että kun joku ihmeellinen trendi lähtee leviämään TikTokissa, niin sitä mennään sitten joukolla kokeilemaan. Jotenkin meidän pitää ymmärtää nyt tämä sosiaalisen median luonne. Se on tullut jäädäkseen. Meillä on hyvin vähän keinoja vaikuttaa aikuisten sosiaalisen median käyttöön, mutta me voidaan vielä pelastaa lasten maailmaa ja lasten aivoja näiltä vaikutuksilta. Mielestäni on aikuisten vastuu tehdä näitä rajoituksia, ja nimenomaan näitten somejättien ja alustojen suhteen on vaadittava, että heillä on vastuu todentaa näiden käyttäjien ikä. Olen kyllä ihan samaa mieltä tässä edustaja Kallion kanssa siitä, että ehkä olisi ihan terveellistä tänne eduskuntaankin meille edustajille tämän kännykän käytön suhteen laittaa rajoituksia valiokuntiin ja muualle. Aika paljon aikaa menee sen käyttöön, ja se on myös melko noloa silloin, kun meillä on asiantuntijoita tuolla valiokunnassa kuultavana, niin edustajat katselevat sitten sieltä älypuhelimelta sähköposteja.

Arvoisa herra puhemies! Kansakunnan vahvuus mitataan kriisin hetkellä. Tällä hetkellä me puhumme täällä energiasta ilmastopolitiikan näkökulmasta, mutta energia on ennen kaikkea huoltovarmuutta ja turvallisuuspolitiikkaa. Se on sitä, että sairaalat pysyvät käynnissä, kodit lämpiminä ja teollisuus pyörimässä kaikkina aikoina. Meillä ei ole öljyä, kuten Norjalla, mutta meillä on turve, kotimainen, varastoitava ja säädettävä energianlähde. Norja ei sulkenut öljyhanojaan maailman muuttuessa vaan teki siitä strategisen voimavaran ja rakensi samalla tulevaisuuttaan. Turpeen alasajaminen oli virhe. Nyt me kaipaamme takaisin sitä säätökykyä ja omavaraisuutta, josta luovuimme. Ei ole parempaa ja turvallisempaa antibioottiresistenttiä kuiviketta kuin turve. Esimerkkinä lammas, joka saa kasvaa turpeen päällä, tekee parempaa ja terveempää villaa kuin se lammas, joka ei saa kasvaa turpeen päällä. Kysymys ei ole menneeseen palamisesta, vaan Suomen edun ajamisesta. [Puhemies koputtaa] Uskallammeko käyttää omia voimavarojamme osana energiapalettia ja vaurastua?

Arvoisa rouva puhemies! Maa- ja metsätalousministeriön MISU-arviointeja koskevassa tiedotteessa sanotaan selkeästi, että hiilineutraalisuustavoite tehtiin väärin perustein. Luonnonvarakeskus julkaisi tammikuussa 26 hiilinielulaskennan epävarmuusanalyysin, jonka mukaan maankäyttösektorin kasvihuonekaasujen laskentaan sekä metsien, puuston ja maaperän hiilinielujen ja -varastojen pysyvyyteen liittyy sektorin ominaispiirteiden vuoksi merkittäviä epävarmuuksia. Raportin mukaan Suomen kansalliset ilmastotavoitteet perustuivat virheellisiin oletuksiin puuston kasvusta ja maaperän hiilinielujen pysyvyydestä. No, onneksi hallituksen toimesta näitä laskelmia tarkennetaan parhaillaan, ja toivottavasti saamme vertailukelpoisemmat laskelmat. Ei nimittäin ole mitään järkeä siinä, että Suomi esimerkiksi maksaisi vaikkapa Romanialle joistakin päästöoikeuksista näiden epävarmojen laskelmien perusteella. Metsäsektori on Suomen talouden ja ilmastopolitiikan selkäranka. Se luo työtä [Puhemies koputtaa] ja huoltovarmuutta koko maahan. Meidän on pidettävä kiinni siitä. Tässä maailmanpolitiikan ajassa meidän on ensisijaisesti huolehdittava [Puhemies koputtaa] huoltovarmuudesta energiasektorilla, ruoantuotannossa ja myös tämän ilmastopolitiikan osalta.

Arvoisa rouva puhemies! Suomen pitkän aikavälin tavoitteena on olla hiilineutraali. Perussuomalaiset ovat aina peräänkuuluttaneet, että ilmastotavoitteiden suhteen tarvitaan enemmän realismia ja vähemmän punavihreyttä. Meidän on varmistettava, etteivät toimet heikennä talouskasvua, jonka tielle Suomi on vihdoin pääsemässä. On hyvä, että kansalaisia kannustetaan vähentämään päästöjä omilla valinnoillaan. Me emme voi heikentää yritystemme kilpailukykyä tai lisätä kohtuuttomasti kuluttajien kustannuksia. Suomi ei yksin ratkaise ilmastonmuutosta, mutta se voi vahingoittaa itseään ja koko maapalloa politiikan johtaessa työpaikkojen ja tuotannon siirtymiseen muihin maihin, joissa ympäristö- ja ihmisoikeusnormeista ei pidetä kiinni. On muistettava, että Suomen osuus maailman päästöistä on 0,8 promillea. Arvoisa puhemies! On myös tunnistettava Suomen maantieteellinen sijainti. Pitkät etäisyydet, harva asutus, kylmä ilmasto ja vientivetoinen teollisuus tarkoittavat, että kuljetus- ja energiakustannukset ovat meillä väistämättä korkeammat kuin monissa Keski-Euroopan maissa. Ilmastopolitiikkaa ei voida rakentaa oletukselle, että kaikki jäsenvaltiot ovat samassa asemassa. Jos näin tehdään, Suomi maksaa suhteellisesti enemmän pelkästään sijaintinsa vuoksi. Energia- ja ilmastopolitiikan strategiat voivat oikein toteutettuina lisätä ennakoitavuutta ja vahvistaa jo nyt vahvaa puhtaan teknologian alaa. Tämä luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi liikenteessä. Euroopan unionin sääntely ei saa estää kansallisesti järkeviä ratkaisuja. Uusiutuvien biopolttoaineiden rinnalla kehitystä tulee edistää sähkö- ja kaasuautojen osalta kysyntää vastaavasti. Samalla on todettava, että perinteiset polttomoottoriajoneuvot ovat yhä merkittävä osa suomalaista liikkumista. Sähköauto on monelle suomalaiselle edelleen aivan liian kallis. Perussuomalaiset liputtavat vahvasti puurakentamisen puolesta. Puurakentaminen luo työpaikkoja, vahvistaa vientiä ja toimii hiilivarastona. Suomella on edellytykset olla puurakentamisen suunnannäyttäjä Euroopassa. Arvoisa puhemies! On tärkeää, ettei maa- ja metsätaloutta ajeta alas liian kunnianhimoisilla päästövähennystavoitteilla. Maatalous on jo vähentänyt ravinnekuormitustaan merkittävästi nykytekniikan ansiosta. Meidän on varmistettava, että koko Suomessa voidaan jatkossakin asua ja harjoittaa maataloutta kannattavasti. Energiajärjestelmässämme on huolehdittava huoltovarmuudesta. Turve on kotimainen ja varastoitava polttoaine, jonka käyttö varavoimana on turvattava. Myös kasvu- ja kuiviketurpeen sekä korkean jalostusasteen turvetuotteiden saatavuus on tärkeää kotimaisen elintarviketuotannon kannalta. Samalla on varmistettava säävarma, kohtuuhintainen ja toimitusvarma sähkö. Ydinvoiman lisääminen on tässä kokonaisuudessa välttämätöntä. Saksan ydinvoimavastaisuus on tullut koko Euroopalle kalliiksi. Suomen sähköjärjestelmän on oltava sellainen, että sähköä on saatavilla aina, kun sitä tarvitaan — edullisesti ja luotettavasti. Arvoisa puhemies! Metsäsektori on keskeinen osa Suomen taloutta, huoltovarmuutta ja ilmastopolitiikkaa. Se luo työtä koko maassa ja vahvistaa hiilinieluja. On varmistettava, ettei Suomi omilla toimillaan ohjaa hakkuita muihin maihin tai romahduta tätä kansantaloutemme perustaa. Metsäpolitiikan tulee pysyä kansallisessa päätösvallassa, ja yrityksille on turvattava vakaa toimintaympäristö investointien varmistamiseksi. Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten näkemyksen mukaan energia- ja ilmastopolitiikan kulmakivinä tulee olla omavaraisuus, huoltovarmuus, kohtuuhintaisuus ja vähäpäästöisyys, ydinvoima mukaan lukien. Kun nämä näkökulmat huomioidaan tasapainoisesti, Suomella on enemmän voitettavaa kuin hävittävää.

Arvoisa rouva puhemies! Perussuomalaiset lähtevät energia- ja ilmastopolitiikassaan yhdestä perusperiaatteesta: Suomen etu ja huoltovarmuus aina ensin. Me haluamme vähentää totta kai päästöjä, mutta emme romuttaa suomalaisten ostovoimaa, teollisuutta tai etenkään kotimaista ruuantuotantoa vihreän ideologian nimissä. Suomen sähköntuotanto on jo nyt lähes kokonaan puhdasta. Siksi ongelma eivät olekaan sähköntuotannon päästöt vaan se, onko sähköä saatavilla silloin, kun sitä tarvitaan, myös pakkasilla ja tyynellä säällä. [Anne Kalmari: Miten meni noin omasta mielestä?] Kuten tänä talvena olemme nähneet, sääriippuvainen tuotanto ei ole ratkaisu. Tarvitsemme lisää säävarmaa perus- ja säätövoimaa. Siksi ydinvoiman, mukaan lukien pienydinvoima, kehittäminen on täysin välttämätöntä. Sinivalkoinen siirtymä tarkoittaa sitä, että me teemme tämän siirtymän suomalaisille järkevällä tavalla, ei Brysselin ehdoilla vaan Suomen arktiset olosuhteet huomioiden. Turve on kotimainen, kriisitilanteissa korvaamaton energianlähde. Miten, hyvä ministeri, edistätte turpeen hyödyntämisen tulevaisuutta Suomessa?

Arvoisa herra puhemies! Tämä lisätalousarvio on kokonaisuus, joka korostaa nimenomaan vakautta, turvallisuutta ja sitä, että me uudistamme näitä talouden rakenteita. Talousennusteet ovat heikentyneet, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa, että me joudumme tekemään näitä säästöjä edelleen ja myös tulevalla kaudella. Tässä tehdään pitkäjännitteistä työtä, jonka vaikutukset tulevat näkymään ajan kanssa, ja oppositio tietää kyllä tämän. Nämä työmarkkinoiden ja sosiaaliturvan uudistukset luovat nimenomaan sitä perustaa tälle tulevalle kasvulle. Valtion päätös kasvattaa omistusta Fingridissä on selkeä osoitus siitä, että Suomen turvallisuus on etusijalla. Sähköverkot ovat kriittistä infrastruktuuria, mutta aivan liian pitkään sen omistuksessa ja ohjauksessa on tehty lyhytnäköisiä ja kalliiksi käyneitä ratkaisuja. Tämä suunta korjataan nyt. Edellisellä kaudella Tuppuraisen johdolla tehtiin Uniper-kaupat ja nyt tehdään Purran johdolla Fingrid-kaupat, eli vahvistetaan kotimaista omistusta.