Siponen Markku

Arvoisa rouva puhemies! Tähän kannattavuusasiaan liittyen fakta on vain se, että tällä hallituskaudella maatalouden kannattavuus on laskenut. Tästä ei päästä yli eikä ympäri, kun lukuja katsotaan. Sitten tämä elintarvikemarkkinalain uudistus: Todellakin on hyvä, että sitä on uudistettu. Se taisi olla kaudella 15—19, kun se tuotiin. Viime hallituskaudella sitä parannettiin. Nyt sitä on parannettu jälleen. Se on hyvä, ja varmasti, niin kuin edustaja Päivärinta totesi, tätä työtä pitää jatkaa. Mutta voin sanoa saman, minkä ministeri Essayah sanoi vuonna 2022 joulukuussa: elintarvikemarkkinalaki ei tuo tässä hetkessä euroakaan lisää viljelijän tilille, ja sen takia täytyy reagoida myös tässä hetkessä maatalouden kannattavuuteen. Arvoisa rouva puhemies! Vielä huoltovarmuudesta vastaavalle ministerille kysymys, kun on ollut puhetta tästä viljasta ja siitä, että suomalaisia viljavarastoja on täytetty ulkomaalaisella viljalla. Hienoa, että edustaja Viljanen tarttui tähän. Haluaisin vielä nyt varmistuksen ministeri Puistolta, huoltovarmuudesta vastaavalta ministeriltä: eihän nyt jatkossakin vielä Suomen huoltovarmuutta turvata ulkomaisella viljalla vaan kotimaisella viljalla?

Arvoisa rouva puhemies! Tässä arvostamani edustaja Hänninen lopetti puheenvuoron hyvään toteamukseen, joka meni jotenkin niin, että tässä esityksessä luonto, talous ja turvallisuus ovat tasapainossa. Tämä on erittäin hyvä ohjenuora, mutta omasta ja keskustan näkökulmasta tällä esityksellä ei pystytä vielä turvaamaan sitä, että nämä olisivat tasapainoisesti huomioituina, tai ainakin täytyy olla todella tarkkana jatkossa tämän ennallistamisasetuksen käsittelyssä ja toimeenpanossa, niin että luonto, talous ja turvallisuus ovat tasapainossa. Siihen liittyen, millä tähän päästään, keskustalla on hyviä esityksiä. Oikeastaan edustaja Kallio kävi äsken tässä esittelemässä nämä keskustan esittämät lausumat, ja kun niitä nyt tässä lueskelen, niin on vaikea oikeastaan ymmärtää, miksi kukaan vastustaisi näitä keskustan esittämiä lausumia. Katsotaan: Ensimmäisessä todetaan, että tulisi sallia kansallinen liikkumavara tätä suunnitelmaa tehdessä ja ”on huolehdittava, että toimenpiteet ovat kustannustehokkaita ja tarkoituksenmukaisia”. Tämä on varmasti järkevää. Toinen lausuma: ”Valtioneuvosto laatii kattavan ja läpinäkyvän arvion suunnitelman taloudellisista vaikutuksista, kustannuksista sekä vaikutuksista kansantalouteen, julkiseen talouteen ja elinkeinoelämään.” On vaikea ymmärtää, miksi kukaan vastustaisi tätäkään toista lausumaa. Seuraavassa: ”Valtioneuvosto arvioi ennallistamissuunnitelman vaikutukset maankäyttöön, omaisuudensuojaan ja elinkeinovapauteen sekä huolehtii, että nämä perusoikeudet toteutuvat täysimääräisesti suunnitelman valmistelussa ja toimeenpanossa.” Erittäin hyvä lausuma ja tavoite tämäkin. Sitten: ”Ennallistamistoimenpiteet suunnitellaan ja priorisoidaan siten, että niistä ei aiheudu kohtuutonta haittaa maanomistajille eikä elinkeinonharjoittajille, ja että vaikutukset kohdennetaan oikeasuhtaisesti ja yhdenvertaisesti.” Maanomistajien, elinkeinonharjoittajien, viljelijöitten, metsätalouden harjoittajien näkökulmasta äärimmäisen tärkeä reunaehto tämäkin. Sitten edellytetään, että valtioneuvosto huolehtii siitä, että ”ennallistamissuunnitelma ei sisällä sellaisia alueellisia rajauksia tai kartallisia esityksiä, jotka voivat ennakoivasti rajoittaa maankäyttöä tai heikentää maanomistajien oikeusasemaa ilman erillistä, lakiin perustuvaa päätöksentekoa”. Jälleen tärkeää, että maanomistajan turva, oikeudellinen asema, säilytetään. Se tulee tässä lausumassa esille. Sitten viimeinen ja kaikista ajankohtaisin: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto antaa eduskunnalle selonteon kansallisen ennallistamissuunnitelman luonnoksesta ennen sen toimittamista Euroopan komissiolle sekä selonteon lopullisesta ennallistamissuunnitelmasta ennen sen hyväksymistä valtioneuvostossa.” Tämä on nyt se ajankohtainen asia, jota keskusta ehdottomasti vaatii, koska jos mennään näin, niin kuin hallitus tätä esittää, niin käytännössä tämä ennallistamissuunnitelman luonnos laadittaisiin ympäristöministeriön johdolla ja se valtioneuvostossa kuitataan ilman eduskunnan käsittelyä, ja tämä ei keskustalle käy. Tämä ei keskustalle käy. Tämä on se asia, johonka nyt vaaditaan pikaista muutosta. Eli eduskunnan on päästävä ottamaan kantaa ennallistamissuunnitelmaan, ja niin, että sitä ei hyväksytetä komissiossa ennen kuin siihen on päässyt myöskin eduskunta lausumaan. Arvoisa rouva puhemies! Hämmästyttää erityisesti perussuomalaisten passiivisuus tämän asian kanssa. Tälläkään hetkellä yhtään edustajaa ei ole täällä salissa, ja aika vähissä ovat olleet puheenvuorot muutenkin tämän kevään, kesän aikana tästä ennallistamisasetuksesta. Ilmeisesti se aiotaan kuitata tällaisenaan ja hyväksyä se, että ympäristöministeriön johdolla laaditaan tämä suunnitelmaluonnos, jonka sitten valtioneuvosto kuittaa. Eli luotetaan ministeriöön ja sen tekemiin suunnitelmiin. No, tietenkin ministeriöihin ja virkamiehiin täytyy luottaa, mutta ei näin isossa asiassa. Kyllä viimeinen sana on pidettävä meillä poliittisilla päättäjillä, poliittisella päätöksenteolla ja Suomen parlamentarismin ylimmällä toimielimellä, eduskunnalla. Miksi keskusta jätti tähän vastalauseen? Juuri siitä syystä, että näemme vakavasti puutteellisena tämän suunnitelman ja myöskin sen, johonka äsken viittasin, että eduskunta ollaan sivuuttamassa tämän suunnitelman valmistelusta ja päättämisestä. Tämä on iso, iso ongelma. Se, mitä meidän mielestä olisi pitänyt ottaa huomioon, on se, että olisi kannattanut mennä Ruotsin mallin mukaisesti, laittaa niitä kansallisia reunaehtoja, olisi hyödynnettävä se EU-asetuksen sallima kansallinen liikkumavara, vältettävä niitä kansallisia lisävelvoitteita ja — äärimmäisen tärkeä asia — minimoitava maanomistajille, yrityksille ja yhteiskunnalle aiheutuvat haitat, huomioitava ne tärkeät vaikutukset huoltovarmuuteen, ruuantuotantoon, energiantuotantoon, metsätalouteen ja aluekehitykseen ja varmistettava se suhteellisuusperiaatteen, yhdenvertaisuuden ja omaisuudensuojan toteutuminen. Näistä syistä, arvoisa rouva puhemies, keskusta on jättänyt vastalauseen. Todellakin toivomme, että nämä edustaja Kallion jättämät perusteelliset lausumat hyväksyttäisiin täällä eduskunnan käsittelyssä tätä ennallistamissuunnitelmaa laadittaessa. — Kiitokset, arvoisa rouva puhemies.

Arvoisa herra puhemies! Tämä esitys poliisireservistä on tarpeellinen, ja kiitokset ministerille tästä hyvästä esityksestä. Sille löytyy varmasti täältä eduskunnan salista suuri tuki. Siinä on hyviä perusteita tämän esityksen tuomiselle ja nimenomaan niitä poikkeustilanteita varten, joissa tätä poliisireserviä pystytään hyödyntämään. Arvoisa puhemies! Mutta kyllähän tämä tällä hetkellä esimerkiksi tuolla Itä-Suomessa vaikuttaa myöskin hyvin ristiriitaiselta esitykseltä. Samaan aikaan ollaan perustamassa poliisille uutta reserviä ja lakkauttamassa jopa 21 poliisiasemaa tästä maasta, ja monet näistä ovat siellä Itä-Suomessa, josta tässäkin salissa on paljon kuultu kauniita puheita, mutta jälleen nähdään, että se keskittämisen luuta on iskemässä myös sinne itäiseen Suomeen niin kuin ympäri Suomea. Kirkkonummi, Nurmijärvi, Kangasala, Saarijärvi, Virrat, Huittinen, Kemiönsaari, Juankoski, Kitee, Outokumpu, Suonenjoki, Alajärvi, Kannus, Laihia, Lapua, Haapavesi, Muhos, Sotkamo, Taivalkoski, Enontekiö ja Utsjoki — näille paikkakunnille, näihin aluekeskuksiin, ollaan nyt sitten laittamassa poliisilaitoksiin pönkkä ovelle. Ja kuten täällä äsken kuultiin, että tälle reserviläispoliisille löytyy tukea, niin on pakko kysyä, että löytyykö tuki, esimerkiksi perussuomalaisilta, myöskin näiden poliisiasemien lakkautukselle. Tämä on yksi esimerkki tästä surullisesta keskittämisen tsunamista, jota tämä hallitus on tekemässä. 240 toimipaikkaa ollaan keskittämässä. Siihen kuuluvat myöskin nämä poliisiasemat, lupapalvelut, ja se tarkoittaa sitä, että kyllä sen keskittämisen maksaa se tavallinen suomalainen ihminen, joka laitetaan sitten hakemaan se palvelu kauempaa, tai sitten hädän hetkellä, onnettomuuden hetkellä joudutaan sitä palvelua tai sitä virkavaltaa odottamaan entistä pidempään. Täällähän on ollut sisäisen turvallisuuden selonteko käsittelyssä, ja siellähän tämmöinen lause kuului, että samankaltaiset poliisipalvelut samankaltaisilla alueilla. Tässä nyt nähdään, mitä se toteutus tarkoittaa. Jos jossakin samanlaisella alueella, aluekeskuksessa, ei ole enää sitä poliisiasemaa, se tarkoittaa nyt sitä, että kaikkialta muualtakin samanlaisilta alueilta on sitten lakkautettu nämä poliisiasemat. Sitähän tämä linjaus tarkoittaa, mitä tämä hallitus on toteuttamassa. Arvoisa puhemies! Näitten poliisiasemien lakkautuksia ollaan perusteltu poliisipartioiden koolla, jonka tulisi olla 14 poliisia. Olisi mielenkiintoista kuulla, mihin tämä linjaus perustuu, koska kyllähän tämä kuitenkin tarkoittaa sitä, että ne poliisiasemat tälläkin perusteella pystytään sitten sieltä pienemmistä keskuksista, seutukaupungeista, lakkauttamaan. Ja kun perustellaan, että kyllä nämä vasteajat pysyvät järkevinä koko maassa, niin silloinhan puhutaan keskiarvoista, silloin puhutaan keskiarvoista. Mutta mitä se tarkoittaa niille ihmisille, jotka asuvat maakuntakeskusta kauempana? Kauanko apua joudutaan odottamaan, tai jättääkö moni jopa soittamatta, kun katsotaan, että avun saaminen, virkavallan paikalle tuleminen kestää kauan? No sitten, arvoisa puhemies, näiden lupapalveluitten lakkautuksia ollaan perusteltu sillä, että kävijöitä on niin vähän. No, jos se lupapalvelu on auki vain vaikkapa kerran viikossa tai kerran kuussa, niin eihän siellä nyt hyvänen aika voi paljon kävijöitä olla. Tällähän ajetaan juuri ratkaisua, että laitetaan ne palvelut niin vähäksi aikaa auki, että saadaan semmoiset rätingit, että ei tätä kannata pitää auki. Tämä on myöskin se, miten on perustettu lupapalveluitten kiinni laittamista. Mutta kyllä, arvoisa puhemies, tiedän tuolta omaltakin kotiseudulta, että esimerkiksi nämä aselupiin liittyvät asiat, mitkä on pystytty kohtuullisella välimatkalla hoitamaan, että jos ne nyt siirtyvät satojen kilometrien päähän, niin kyllä silloin mietitään jo sitä, kannattaako esimerkiksi aseita hankkia tai kannattaako sitä palvelua, lupaa lähteä hakemaan, jos se on niin kaukana, että siihen kuluu jo matka-aikaa ja kustannuksia myöskin. Ja se on, hyvät kansanedustajat, se tavallinen suomalainen, joka maksaa sen keskittämisen hinnan myöskin näitten poliisilaitosten ja lupapalveluitten osalta. — Kiitoksia.

Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Kiitokset kaikille erittäin hyvistä puheenvuoroista. — Täällä on nostettu Holopaisen puheenvuorossa perusopetuslaki ja siellä nämä välitunnit. Kuulun itsekin samaan ryhmään, ja meidän porukalla olisi ollut valmiutta viedä tämä koskemaan myöskin niitä välitunteja siellä perusopetuksen puolella. Tietenkin itse, liikunnanopettajana varsinkin, ajattelen, että välituntien olisi hyvä olla myöskin sitä liikkumista varten, ja kännyköitten kanssa yleensä vähemmän liikutaan. Toki siellä on sitten perusteita myöskin sille, miksi olisi hyvä joissakin tilanteissa päästä puhelimelle, mutta yhtä kaikki mielelläni olisin kyllä perusopetuksen puolella valmis laajentamaan sitä koskemaan koko koulupäivää, myös ruokailuja ja välitunteja. Sitten käytiin keskustelua siitä, mistä tämä aloite lähti liikkeelle, ja oikeastaan omakohtaisesti tietysti opettajana oli aika tärkeä se viesti, mikä tuli opettajilta. Tietenkin siihen vaikuttaa yhtenä, niin kuin muun muassa Kaleva nosti esille aivan oikein, perusopetuksen kännykkäkielto, mikä on ollut erittäin hyvä säädös ja mikä taisi saada kannatuksen kaikilta ryhmiltä myöskin täällä eduskunnassa. Sen jälkeen on oikeastaan voimistunut keskustelu tästä toisesta asteesta. Ehkä siinä aluksi oli vähän epävarmuutta ja arkailua sen suhteen, onko järkevää lähteä laajentamaan toiselle asteelle. Siellä on jo vähän vanhempia oppilaita, joitten pitäisi ottaa itse vastuuta, mikä on ihan totta, mutta kuitenkin sielläkin puhutaan edelleen 16-vuotiaista ja siitä ylöspäin, nuorista. Kyllä me aikuisinakin tietenkin jokainen omakohtaisesti tiedetään se, että ei meistä varmaan kenellekään olisi pahitteeksi, että sitä kännykän käyttöä vähän rajoitettaisiin, varsinkin silloin, jos ollaan oppimassa, oppimistilanteessa, oppitunneilla. Kyllä opettajilta on tullut se... [Välihuuto] — Aivan, eduskunnassa varmaan jokainen meistä edustajista saa paljon viestiä tästä aiheesta. — Se opettajien viesti on ollut se, että kyllä tätä kannattaisi myöskin toiselle asteelle laajentaa, ja todellakin myöskin OAJ on tullut samaan loppupäätelmään. Näitä perusteluja vielä, miksi tätä aloitetta lähdettiin tekemään: Tietenkin se häiritsevä käyttö siellä oppitunneilla. Tämä nettikiusaaminen — kiusaaminen voi kuulostaa siltä, että se on enemmän alakoulujen ja perusopetuksen juttu, mutta kyllä sitä tapahtuu vanhempienkin keskuudessa nimenomaan siellä sosiaalisessa mediassa. Sitten ehkä tämäkin hyvä perustelu vielä, että tietyllä tavalla tulee nuorille myöskin selväksi se selkeä ero siinä, milloin ollaan kouluajalla, milloin ollaan vapaa-ajalla, milloin se kännykän käyttö on suotavaa, milloin se ei ole, kun päästään erottelemaan, että oppitunnilla kun ollaan, niin se on oppimista varten. Silloin jos sitä puhelinta ei käytetä oppimistarkoitukseen, niin sen on parempi olla sitten poissa käytöstä [Puhemies koputtaa] oppituntien aikana. Ja vielä tähän ammatilliseen koulutukseen liittyen, että kyllähän tämä on siellä monesti myöskin turvallisuuskysymys: jos siellä opitaan jotakin ammatillista taitoa, niin harvemmin niiden taitojen opetteluun kännykkää tarvitaan. Se myöskin vielä perusteena. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Kiitoksia omasta puolestanikin tästä oikeuskanslerin kertomuksesta. — Ajattelin nyt keskittyä yhteen teemaan, tähän digitalisaatioon, josta tässä kertomuksessakin on paljon asioita. Tässä kertomuksen alussa on tietysti heti sitaatti tähän liittyen: ”Parhaimmillaan julkisen hallinnon digitalisaatio tuottaa sujuvaa arkea ja asioiden hoitoa sekä virheettömämpää päätöksentekoa.” Näinhän se juuri on. Paljon on mahdollisuuksia. On mahdollisuus saada säästöjä, on mahdollisuus saada helppoutta, tehokkuutta, kun tämä hoidetaan hyvin. Toki on tähän liittyen myöskin uhkia. Täällä muun muassa edustaja Lindén nosti esille kansalaisten taidot, että löytyykö riittäviä digitaitoja ja kuinka isolta osalta kansalaisista, tai oikeastaan niin päin, että kuinka monelta niitä ei löydy, esimerkiksi liittyen ikäihmisiin. Tämä tietysti aiheuttaa huolta, ja meidän täytyisi myöskin tässä talossa omalta osaltamme huolehtia siitä, että kansalaisilla, tavallisilla suomalaisilla ja ikäihmisillä, on mahdollisuuksia nämä taidot hankkia. Toinen edellytys digitalisaatiolle ja sen toimivuudelle ovat tietysti nämä riittävät yhteydet eri puolilla Suomea. Siinäkin on edelleen parannettavaa ja tietenkin siinä, mikä liittyy myöskin oikeuskanslerin työhön ja eduskunnan työhön, että kaikessa huolehditaan myöskin siitä riittävästä turvallisuudesta niin, että niin päätöksenteko kuin myöskin ihmisten asiointi onnistuu turvallisesti toimien.

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia tästä erittäin hyvästä keskustelualoitteesta. Turve liittyy keskeisesti Suomen omavaraisuuteen. Sillä on edelleen merkitystä lämmöntuotannossa, mutta tietysti se aivan keskeinen merkitys ja rooli tällä hetkellä liittyy huoltovarmuuteen. Huoltovarmuuspolttoaineena se on säävarma ja helposti varastoitava, ja ehdottomasti meidän pitää turve pitää edelleenkin mukana paletissa ja, niin kuin on tullut esille, ei pelkästään näistä syistä vaan myöskin kasvu- ja kuiviketurpeen saatavuuden takia, sinne kasvihuoneille, sinne kotieläintiloille. Näistäkin syistä turpeen jatko pitää turvata. Tässä on ongelmana nämä luvitusongelmat, mitkä ovat nousseet esille. Ne on tärkeää ratkaista, ja ylipäänsä on tärkeää pystyä tekemään semmoisia päätöksiä, millä tämä strateginen huoltovarmuuspolttoaine pystytään myöskin jatkossa Suomessa turvaamaan. Arvoisa puhemies! Kun tässä on kuunnellut näitä perussuomalaisten puheenvuoroja, niin tulee mieleen, miksi näitä puheenvuoroja ei pidetty siellä hallitusohjelmaneuvotteluissa, [Puhemies koputtaa] koska kirjaukset täällä hallitusohjelmassa ovat kuitenkin niin, että turpeen energiatuotanto ollaan ajamassa alas. [Puhemies koputtaa] Herää tämä kysymys.

Arvoisa herra puhemies! Näihin energia-asioihin liittyen aloitan ensin tuosta biokaasusta, josta jo aiemmin päivällä täällä puhuttiin. Ehkä hieman hämmästelinkin muutamia puheenvuoroja, kun täällä vähän vähäteltiin biokaasun merkitystä energiantuotannossa. Jos katsotaan, mihin maailma on menossa ja mihin maa on menossa energiantarpeen osalta, niin aivan varmasti biokaasullekin on paikkansa ja sitä tarvitaan. Jos katsotaan biokaasua, joka täyttää todella erinomaisesti nämä uusiutuvan energian tavoitteet tärkeänä lähteenä, niin kyllä se on valitettavasti jäänyt tässä hallituksen politiikassa hyvin vähälle ja ne toimenpiteet, mitä biokaasun osalta on tehty, ovat ennemminkin vieneet väärään suuntaan. Jos katsotaan, mitä tosiaan on esimerkiksi näitten maatilatasoisten biokaasulaitosten perustamiseen ja toimintaan liittyen, niin hallitus on omalla toiminnallaan vaikeuttanut biokaasun tuloa ja biokaasun toimintaa. Nyt kannattaisi pikaisesti perehtyä tähän biokaasun tuotantoon sekä maatilatasoisten laitosten että myöskin näitten isompien laitosten osalta, joita nyt on onneksi suunnitteilla ja joitakin jopa rakenteillakin. Nämä jos mitkä toteuttavat kiertotaloutta ja uusiutuvaa energiaa parhaimmillaan, ja kyllä minä kannustan hallitusta nyt tarttumaan toimeen biokaasun edistämisessä koko maassa. Sitten, arvoisa puhemies, vähän laajemmin sähköön ja sähköistymiseen. Niin kuin hyvin tiedetään, meillä on maahan suunnitteilla iso määrä sääriippuvaista sähköntuotantoa, mutta näyttää siltä, että tämä kokonaisuus ei ole oikein kenelläkään hallussa. Nyt pikaisesti kannustaisin maan hallitusta, sähköntuottajia ja ‑kuluttajia tiiviimpään yhteistyöhön niin, että tämä kokonaisuus olisi hallussa, vai väittääkö joku, että se tällä hetkellä olisi? Tuntuu, että erityisesti säästä riippuvaa sähköntuotantoa on paljon suunnitteilla, mutta sitten tätä säätövoimaa, jota moni on tänäänkin peräänkuuluttanut, ei ole kuitenkaan pystytty kiirehtimään — säätövoimaa, pumppuvoimaloita, sitä, että pystytään nimenomaan turvaamaan se hallituksenkin tavoittelema kohtuuhintainen sähköntuotanto myös pitkinä pakkasjaksoina. Jos joku väittää, että 80 senttiä kilowattitunnilta on kohtuuhinta, niin ei se kyllä sitä ole, kuten on tänäkin talvena nähty. Olisi pitänyt kiirehtiä säätövoimaa, pumppuvoimaloita. Tuntuu, että on kiirehditty vain tätä sähkön tehomaksua tavallisille omakotitaloasujille. Kyllä tässä on ollut väärät kiirehtimisen kohteet sähköntuotannon osalta. Arvoisa puhemies! Tietysti yksi tärkeä osa sähköverkkoihin liittyen on tietysti tämä omaisuudensuoja, miten pystytään varmistamaan, että sähköistämisen edetessä myöskin siirtoyhteyksiä rakennetaan. On äärimmäisen tärkeää tietysti kunnioittaa maanomistajien oikeuksia ja sitä, että vihdoin saadaan maanomistajille myöskin riittävä korvaustaso. Arvoisa puhemies! Vielä viimeisenä tästä turpeesta, josta on paljon puhetta riittänyt. Tässä käsittelyssä olevassa strategiassa todetaan, että Huoltovarmuuskeskus on perustanut polttoturpeen varmuusvaraston, jonka tavoitteena on ylläpitää vähintään vuodet 2022—2028 tätä varmuusvarastoa, mutta jatkosta ei ole tietoa. Sanotaan, että varmuusvarastojen ylläpidon jatkamista vuodesta 2028 eteenpäin arvioidaan geopoliittisen riskikuvan kehittyessä. Kyllä jokainen tässäkin kohtaa voi jo arvioida tätä geopoliittista riskikuvaa, että varmuusvarastoja tarvitaan myöskin jatkossa. Kyllä edelleen on voimassa tämä hallituksen linjaus siitä, että energiaturpeen käyttöä ollaan nykytilanteeseen verrattuna ajamassa alaspäin tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Kyllä tämä turpeen tilanne on edelleen se, että tarvitaan ehdottomasti huoltovarmuuspolttoaineena turvetta tässä maassa, ja tämä linja, jolla ollaan energiaturvetta ajamassa alaspäin, vaarantaa myöskin kasvu‑ ja kuiviketurpean saatavuuden, mikä on sitten myöskin ruuantuotannon kannalta iso riskitekijä. En voi myöskään olla palaamatta niihin koviin lupauksiin, mitä tässäkin salissa istuvat kansanedustajat vielä ennen vaaleja kertoivat siitä, kuinka turve otetaan pois päästökaupasta, turpeen verotusta alennetaan. Mitään näitä konkreettisia toimia ei ole pystytty tekemään. Vähintä nyt olisi se, että tämä turpeen asema huoltovarmuuspolttoaineena yhdessä turvataan ja sitä kautta myöskin kasvu‑ ja kuiviketurpeen saatavuus. — Kiitoksia.