Eestilä Markku

Arvoisa puhemies! Tämä on sinänsä tärkeä keskustelunaihe. Kuten edustaja Honkonen täällä totesi, meillä on todella paljon ihmisiä, jotka eivät sähköistä asiointia kykene harjoittamaan. Totta kai meidän lainsäädäntö sallii heille, että he saavat kaikki viranomaispaperit paperisina, kun tekevät sitten ilmoituksen. Mutta jos olen oikein käsittänyt, niin jos joku heitä auttaa ja he menevät sitten tänne verottajan tai muun viranomaisen palveluun, niin se viranomainen tunnistaa sen jälkeen, että nämä ovatkin sähköisessä järjestelmässä, ja sitten loppuu se papereitten tulo. Jos tämä pitää paikkansa, niin kyllähän tämä on semmoinen epäkohta, joka pitäisi pystyä korjaamaan, niin että tämmöistä tekoälyanalyysiä ei tehdä, että ihminen onkin paperijärjestelmästä sitten ulkona. Sitten tullaan siihen, että ovathan nämä erinomaisia järjestelmiä, että Suomi.fi saa sitten ilmoitukset. Toivottavasti kaikilla sitten jatkossa toimii niin, että se ilmoitus tulee myös tekstiviestinä, ettei käy niin, että huomaa, että eräpäivä on mennyt ohi. Näitä järjestelmiä pitää vähän kehittää. Sitten tullaan ihan kokonaan toiseen asiaan: onko tämä enää oikeusturvan kannalta hyväksyttävää, että meillä on kuntia, joissa ihminen silloin, kun hän ei ole internetin eikä sähköisen asioinnin parissa eikä ole tottunut niitä käyttämään tai ei osaa käyttää, on ulkona esimerkiksi pankkipalveluista ja verottajan palveluista? Minun mielestäni nämä kaksi asiaa, pankki ja verottaja, ovat niin fundamentaalisia, että jotenkin tämä pitäisi turvata, ja varmasti tässä salissa kannattaa jatkokeskusteluja käydä, voidaanko lailla velvoittaa, että ihminen saa jonkun henkilön kautta neuvontaa sekä verotusasioissa että pankkiasioissa. Se on aika iso sääntely ja iso askel. Kyllä me pärjäämme, jotka näitä laitteita osaamme käyttää, mutta on todella paljon niitä ihmisiä, jotka eivät näitä ole koskaan osanneet tai eivät halua käyttää ja sitten ajautuvat semmoisiksi, etteivät niitä pysty enää käyttämään.

Arvoisa puhemies! Sillä nyt ei ole suurta väliä, kuka on ollut mitäkin mieltä ja kuka on milloinkin ollut hallituksessa. Venäjän hyökkäys 2022 muutti koko paletin kertaheitolla, ja Venäjältä loppui puu. Silloin viimeistään olisi pitänyt ymmärtää puun ja turpeen yhteys ja tehdä oikeita poliittisia johtopäätöksiä. Arvoisa puhemies! Tässä on bioenergian tuottajat 2025. Minä olen kyllä — voin sen julkisesti todeta — värisokea, mutta tässä on sinisellä merkitty turve ja tämä kartta on ihan täynnä sinistä, niin kyllä sitä turpeen käyttöä vielä on. Ja kuten edustaja Lintilä, entinen ministeri, sanoi, kyllä meillä kapasiteettiakin löytyy. Se edellyttää, että me pystymme tarjoamaan urakoitsijoille riittävän pitkän aikajänteen, jolla sitä tuotantoa tullaan ostamaan, olipa se ostaja Huoltovarmuuskeskus tai sitten meidän lämpölaitokset tai CHP-laitokset, joita ikävä kyllä on alas ajettu alhaisen sähkönhinnan takia jo pitkään. Tämän puheenvuoron käytän sen takia, että poliittinen järjestelmä nyt käyttäisi realismia ja ymmärtäisi, missä sillassa Suomen talous on, ja lähdettäisiin käyttämään energiassa kotimaisia polttoaineita.

Arvoisa puhemies! Huoltovarmuutta käytetään puheissa hyvin usein, mutta sehän tarkoittaa tilannetta, jossa kaikki menee niin sanotusti vähän päin seiniä, ja silloin kaksi asiaa nousee yli muitten: ruoka ja lämpö. Sähkökin tulee vasta sen jälkeen. Sen takia tämä turve on erityisen tärkeä tukipolttoaine niissä kattiloissa, joissa poltetaan puuta, koska jos me luovumme turpeesta, niin meille tulee alueellista huoltovarmuusvajetta. Tämä pitäisi ottaa energiapolitiikassa huomioon. Täytyy todeta, että edustaja Mäenpään alustus oli aivan erinomainen. Siellä esiteltiin muun muassa keinoja, millä tavalla me tämän turvaamme. Ihan pelkillä puheilla tämä ei tule tapahtumaan, ja hän nosti esille turpeen veronalennukset, SGEI-järjestelmät ja muut. Minä toivon, että turve nostetaan senkin takia nyt prioriteettina energiapolitiikassa huomioon, että sillä on selvä yhteys metsäteollisuuden toimintaedellytykseen, koska se tietyllä tavalla tasaa hintaa, jolloin emme joudu sitten siihen tilanteeseen, että kun turvetta sorsitaan, niin pannaan joku sellutehdas kiinni.

Arvoisa puhemies! Onhan se aika hieno saavutus Suomelta, että ydinvoimasähkön tuotanto, vesivoimasähkön tuotanto ja tuulivoimasähkön tuotanto olivat viime vuonna 83 prosenttia koko tuotannosta. Kun tähän lisätään biomassa 11 prosenttia, niin päästään 94:ään. Eihän meillä nyt hirveän paljon ole tässä suhteessa häpeämistä. On yksi ongelma, mikä tästä lisääntyneestä tuulivoimasta on tullut. Tuulivoimahan on lisääntynyt seitsemänkertaiseksi, jos ajatellaan 10 vuoden periodia mitattuna gigawattitunnilla, ja sitten tämä kuuluisa CHP-tuotanto, mihin edustaja Kangas viittasi, on samaa vauhtia mennyt alas. Eli siitä on tullut ongelma niin, että meidän on pakko saada jostain säätövoimaa. Sitä voidaan nopeasti toteuttaa kaasulla, dieselillä tai sitten näillä pumppuvoimalaitoksilla. Valitettavasti Kemijärven valtuusto itsemääräämisoikeuttaan käyttäen hylkäsi nämä pumppuvoimalaitokset. Sitä en tiedä, mitä voidaan tehdä, mutta ne olisivat erittäin tärkeitä ja paljon järkevämpiä kuin käyttää kaasua tai dieseliä.