Talvitie Mari-Leena

Kiitos, arvoisa puhemies! Kyseessä on siis CSC — Tieteen tietotekniikan keskus Oy:hyn liittyvä hallituksen esitys. Arvoisa puhemies! Supertietokoneet tuovat merkittävää lisäetua suomalaiselle tutkimukselle, teollisuudelle, osaamisen kehittämiselle, työllisyydelle ja kilpailukyvylle. Suurteholaskimet ovat nykypäivän tiedetyöläisen naula ja vasara riippumatta siitä, mitä hän nikkaroi ja millä alalla hän tiedettä tekee. Nyt käsittelyssä olevan lakiesityksen keskeinen tavoite on mahdollistaa kansallisen Roihu-supertietokoneen kapasiteetin tarjoaminen myös muille kuin omistajille eli muille kuin valtiolle ja valtion tutkimuslaitoksille sekä korkeakouluille. Nämä uudet käyttäjät olisivat ennen kaikkea startup-yrityksiä ja pk-yrityksiä, joiden olisi mahdollista käyttää kapasiteettia omaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Kapasiteetti ei siis sovellu käytettäväksi yrityksen operatiiviseen liiketoimintaan. Kapasiteetin eli laskenta-ajan käyttö olisi näille ulkopuolisille toimijoille markkinahintaista. Vastaavasta kapasiteetista ei sinänsä ole kansallista tarjontaa, joten markkinat eivät tältä osin vääristy. Ulosmyynti koskee vain niin sanottua ylijäämäkapasiteettia eli sitä kapasiteettia, mikä jää valtiolta, tutkimuslaitoksilta ja korkeakouluilta ylitse, eli sillä hetkellä nämä omistajat eivät sitä tarvitsisi. CSC — Tieteen tietotekniikan keskus Oy voi nyt jo tarjota hallinnoimistaan LUMI-supertietokoneesta ja tulevasta LUMI AI -supertietokoneesta laskenta-aikaa yrityksille taloudelliseen toimintaan enintään 20 prosenttia kapasiteetista. Kansalliset supertietokoneet on tarkoitus saada tältä osin tasavertaiseen asemaan eurooppalaisten supertietokoneiden kanssa. Jo nykyisin olisi mahdollista myydä kansallisten koneiden kapasiteettia hankintalain salliman viiden prosentin tai 500 000 euron verran, mutta CSC:n näkökulmasta ei ole ollut mielekästä rakentaa tarvittavaa palvelua näin vähäistä ulosmyyntiä varten. Arvoisa puhemies! LUMI-supertietokoneen kapasiteetin tarjoamisesta yrityksille on saatu myönteisiä kokemuksia. LUMI:n yrityskäyttäjiä on tähän mennessä ollut yhteensä 124 kappaletta, ja yrityskäytön osuus vuotuisesta kokonaiskapasiteetista on ollut enimmillään seitsemän prosenttia. CSC:lle on muodostunut osaamista ja myöskin riittävä tietopohja siitä, millaista tukea yritykset tarvitsevat laskentakapasiteettinsa käyttöön. Lakiesitys linkittyy eduskunnassa käsiteltävänä olevaan hankintalakiin ja sen muutokseen siten, että hankintalakiin esitettyä kymmenen prosentin sidosyksikön minimiomistusrajaa ei sovellettaisi CSC:hen. CSC on valtion ja korkeakoulujen omistama sidosyksikkö. Valtio omistaa CSC:stä 70 prosenttia ja korkeakoulut 30 prosenttia. Korkeakoulujen lukumäärän vuoksi korkeakoulujen kaikki omistusosuudet jäävät alle kymmenen prosentin rajan. CSC:n omistamat ja hallinnoimat supertietokoneet ovat niin suuria investointeja, ettei yksittäinen korkeakoulu tai valtion tutkimuslaitos pystyisi sellaista toteuttamaan. Lisäksi CSC:n tuottamat muut palvelut ovat suurelta osin sellaisia, että ne palvelevat koko korkeakoulukenttää. Näin ollen yhtiön omistusten koon rajaaminen hankintalain muutoksessa esitettävällä tavalla ei ole mahdollista eikä julkisen talouden kannalta mitenkään perusteltua. CSC:n poikkeamista kyseisestä pykälästä on valmisteltu yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön hankintalain valmistelijoiden kanssa, ja hankintalain muutosta koskevassa hallituksen esityksessä on mainittu CSC:tä koskevan erityislainsäädännön valmistelu opetus- ja kulttuuriministeriössä. Lakiesityksessä on lisäksi haluttu vahvistaa yhtiön varautumista ja tältä osin raportointia omistajille, koska yhtiö ylläpitää tutkimuksen, koulutuksen ja kulttuurin keskeistä kansallista ict-infrastruktuuria. Nykyisessä toimintaympäristössä varautuminen on korostunut ja sensitiivisen datan käsittely edellyttää turvallisuuden korostumista myös normaalioloissa ja normaaliolojen häiriötilanteissa. Arvoisa puhemies! Nämä tekoälykoneiden ja supertietokoneiden kapasiteetit ovat mahdottoman isoja asioita. Tässä nyt meidän tämänhetkiset kaksi supertietokonetta tämän vuoden aikana poistuvat, ja Mahti ja Puhti tullaan korvaamaan sitten Roihulla, joka tänä vuonna otetaan käyttöön ja on siis yksi kansallinen suurteholaskin. Roihu on siellä Kajaanissa, Renforsin Rannassa, vanhassa paperikonetehtaassa. Jos me yritettäisiin korvata Roihun tehoa tällaisilla teholäppäreillä — saamieni erilaisten tietojen pohjalta tein tällaisen paperi- ja päässälaskuharjoituksen, joten voi mennä hieman pieleen, mutta kuitenkin saatte jonkinlaista osviittaa — niin tarvittaisiin 102 000 teholäppäriä vierekkäin yhteen kytkettynä, ja jos yksi läppäri olisi parin sentin paksuinen, niin se käytännössä tarkoittaisi yli kahta kilometriä läppäreitä päällekkäin yhteen kytkettynä. Tämä on siis tämän tänä vuonna avattavan Roihun kapasiteetti. — Kiitos.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kiitos edustajille hyvistä kysymyksistä ja nostoista. Tässä kysyttiin, edustaja Hiltunen kysyi, miksi kätilökoulutuksen osalta tätä kestoa nyt pidennettäisiin, ja vastaus löytyy tosiaan siitä EU:n ammattipätevyysdirektiivistä, joka nyt jatkossa edellyttää, että kätilön koulutus suoritetaan vasta sairaanhoitajatutkinnon suorittamisen jälkeen. Sitten tässä oli useampi kysymys siitä, miksi kätilökoulutuksesta ei tehdä eikä esitetä tehtävän YAMK-tasoista tutkintoa. No, ensinnäkin siis kätilöiden kouluttaminen YAMK-tutkintoon edellyttäisi kätilökoulutuksen sisältöjen muuttamista. Kun YAMK-tutkinnoille on säädetty edellytyksiä, muun muassa valmiudet tieteellisen jatkotutkinnon suorittamiseen, niin näiden edellytysten lisääminen kätilökoulutukseen pidentäisi siis huomattavasti sitä koulutuksen pituutta. Eli sinne tulisi lisää koulutussisältöjä, joita pitäisi käydä, jos se olisi YAMK-tutkinto. Edustaja Hopsu ihan oikein tuossa totesi, että yksi este on myöskin työssäoloehdon täyttyminen. Mutta siinä ei ole pelkästään se työssäoloehto, elikkä jos YAMK-tutkintoa haluaa suorittaa, niin tarvitaan vähintään kaksi vuotta työkokemusta. Mutta se ei ole se ainut este, vaan myös ne, mitä toin äsken esiin. Mutta jatkossa meillä on esimerkiksi nyt korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyöskentely ja toimenpiteiden pohtiminen ja työstäminen tämän loppukevään aikana. Tämä YAMK-tutkinnon työssäoloehto on minun mielestäni sellainen asia, jota on syytä tässä miettiä. Kuten edustaja Hopsu toi esiin, siinä on myöskin tämmöisiä kansainväliseen vertailuun liittyviä asioita, joita on ehkä syytä poistaa. Ja sitten Eloranta kysyi, miksi tätä ei uudistettu kokonaisuutena. No, silloin ei olisi ollut mahdollisuutta tehdä tässä ajassa tätä muutosta, joka sitten kuitenkin vastaa siihen, että jos me mietitään ammattikorkeakoulututkintoja, joita on suoritettu vuosina 2015—2023, niin nimenomaan terveydenhoitaja-, kätilö- ja ensihoitajapuolella on ollut 16—20 prosentilla jo se edellinen sotealan tutkinto, eli aika laajalla osalla on sitä päällekkäistä koulutusta. Sitten edustaja Castrén totesi tästä ensihoitajan ammattinimikkeen laillistamisesta, että se on tärkeä, ja Hänninen Suomen turvallisuuden näkökulmasta. Ja sitten Kallio totesi säännellystä koulutuksesta laillistaa ensihoitaja ja sitten tästä rahoitusmallista. Meillä on korkeakoulujen rahoitusmalli nyt voimassa 25—28, ja osana tätä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen [Puhemies koputtaa] visiotyöskentelyä valmistaudutaan sitten siihen vuoden 28 jälkeiseen rahoitusmalliin. — Kiitos.