Tanus Sari

Arvoisa rouva puhemies! Kiitokset monille kollegoille hyvistä puheenvuoroista. Erityisesti haluaisin kiittää edustaja Forsgrénia hyvästä listauksesta eli siitä, millä tavoin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa yritettiin parantaa tätä hallituksen reikäistä esitystä. Valitettavasti se ei mennyt läpi. Todellakin lähes 90 000 lapsella on ollut vanhempi tai vanhemmat, joilla on ollut alkoholiongelmia — valtava määrä lapsia. Tälläkin hetkellä kymmeniätuhansia lapsia asuu kodeissa, joissa on alkoholiongelmaa. Se määrittää noiden lasten kasvua ja kehittymistä. Ja ajattelen, että jos ei muu, niin ainakin nämä vaikutukset lapsiin ja nuoriin ja lastensuojelun tilanne ovat sellaisia, minkä pitäisi pysäyttää edustajat tässä salissa. Ajattelen, että suomalaiset ansaitsevat paremman ja toimivamman alkoholilain kuin mitä meillä nyt on esillä. Kun tässä viitattiin myös KD:hen, hallituspuolueeseen, niin omalta osaltani haluan sanoa, että olen todella pahoillani, että tällainen alkoholilaki on täällä käsittelyssä. Olen pahoillani ja surullinen ja myös erittäin vihainen siitä, ettei ryhmämme saanut torpattua tällaista surkeaa esitystä, vaan se on kaikkine vikoineen täällä nyt käsittelyssä ja huomenna äänestyksessä. Mutta niin kuin tuossa ensimmäisessä puheenvuorossani jo vetosin kansanedustajiin — ja tarkoitan kaikkia kansanedustajia, myös hallituspuolueiden kansanedustajia — niin vetoan edelleen, että huomenna tämä surkea esitys äänestettäisiin nurin. Suomalaiset ansaitsevat paremman ja toimivamman alkoholilain. Ajattelen kyllä terveydenhuollon ammattilaisena, että kun me olemme valaehtoisesti luvanneet edistää terveyttä ja hyvinvointia ja me olemme luvanneet pyrkiä ehkäisemään haittoja, niin noiden valojen ja lupausten voimassaolo ei lopu siihen, kun meistä tulee kansanedustajia, vaan ne velvoittavat meitä edelleen tässä talossa ja tässä salissa, ja nimenomaan ne velvoittavat mielestäni niin, että meidän tulee arvioida esitysten sekä lyhyt- että pitkäaikaisia vaikutuksia. Ajattelen niin, että nämä lupaukset ja valat ovat kyllä kirkkaasti vahvempia ja voimakkaammin velvoittavia kuin minkään puolueen omat linjaukset. Me olemme kansanedustajia täällä, emme puolueiden edustajia. Edustaja Wallinheimo lähti tuossa jo salista. Hän on moneen kertaan maininnut tuosta alkoholin kokonaiskulutuksen laskusta, mutta niin kuin on tullut esiin, me emme tarkkaan tiedä, minkä verran on etäostoja tehty, minkä verran ulkomailta on tilattu ja minkä verran on mukana tuotu, joten tosiasiallista kulutusta emme varmuudella voi sanoa. Sen kuitenkin tiedämme, että alkoholihaitat, kun ajatellaan sitä, mitä tulee terveyteen, sairauksiin, syöpien lisääntymisiin, muihin alkoholiongelmiin, ovat erittäin merkittävä osa suomalaista yhteiskuntaa edelleen. Mainittiin myös tuo lausuma, mikä oli sosiaali- ja terveysvaliokunnan vastalauseen lopussa, että ”valtioneuvosto selvittää alkoholin etämyynnin rekisteröimismenettelyn ja verotunnisteen käyttöönoton toteuttamista sekä ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin verovalvonnan tehostamiseksi ja veronkierron ehkäisemiseksi etämyynnissä”. Sitä toivottiin, että se olisi ollut tässä esityksessä jo. Ja kerrottakoon, että suuren valiokunnan kokouksessa tätä nimenomaan kysyin, että kun se on siellä sosiaali- ja terveysvaliokunnan vastalauseen lopussa ja nimenomaan tuo vastalause oli meillä siellä suuressa valiokunnassa pohjana, niin kuuluuko tämä lausumakin automaattisesti siihen pohjaan. Silloin meille vastattiin, ja oli se ymmärrys, että se kuuluu sinne automaattisesti, mutta näin ei valitettavasti ollut. Jos olisimme silloin saaneet erilaisen tiedon, jos olisin saanut erilaisen vastauksen, niin olisin sitä siellä sinne kyllä silloin esittänyt, jolloin se olisi tullut jo suoraan tässäkin pohjaksi, ajatellen sitä, jos tämä huomenna hyväksytään. [Pertti Hemmilä: Ei mitään hätää!] Mutta jos laki huomenna menee läpi — toivottavasti ei — niin toivon mukaan heti välittömästi hallitus ryhtyy sitten tämän alkoholin etämyynnin rekisteröimismenettelyn ja verotunnisteen käyttöönoton selvittämiseen ja sen edistämiseen. Harmikseni kollega Wallinheimo tuossa lähti jo, mutta kun ovat monet nostaneet esiin ja myös hän selitti näitä rajoitteita, mitä tulee EU:n puolelta — mitä sallitaan ja mitä ei sallita — niin haluaisin muistuttaa siitä, että kuitenkaan näissä EU:n säädöksissä määrällisten rajoitusten kielto ei estä sellaista tuontia, vientiä tai kauttakuljetusta koskevia kieltoja tai rajoituksia, jotka ovat perusteltuja julkisen moraalin, yleisen järjestyksen tai turvallisuuden kannalta ihmisten, eläinten tai kasvien terveyden ja elämän suojelemiseksi. Eli ihmisten terveyden ja hengen suojaaminen on myös EU-tasolla erittäin merkittävää ja intresseistä tärkein, ja siksi jäsenvaltioissa me voimme päättää siitä tasosta, jolla haluamme suojella kansanterveyttä, ja siitä tavasta, jolla kyseinen taso on saavutettavissa. Eli kun koko tämän matkan ajan, kun ollaan alkoholilakia käsitelty, on vedottu siihen, että EU määrittelee, että emme saa sitä, tätä tai tuota tehdä, niin kyllä, kyllä saamme silloin, kun on ihmisten terveydestä ja hengestä ja sen suojelemisesta kyse. Samoin haluan nostaa vielä tietoon sen, että Euroopan unionin tuomioistuimesta on tullut oikeuskäytäntö, jonka mukaan siinä tilanteessa, kun on epävarmaa, kohdistuuko henkilöiden terveyteen riskejä tai ovatko tällaiset riskit merkittäviä — siellä on todettu näin — jäsenvaltio voi toteuttaa suojatoimia joutumatta odottamaan, että näiden riskien todellisuus on täysin osoitettu. Eli tällaisessa tilanteessa jäsenvaltio voi toteuttaa toimet, joilla vähennetään mahdollisimman paljon kansanterveyteen kohdistuvia riskejä. Eli tässäkin suhteessa tähän liittyvää tietoa on yritetty selittää suuntaan ja toiseen, mutta todettakoon, että EU ei voi kävellä meidän yli näissä asioissa. Kyse on siitä, mitä me tässä salissa haluamme päättää ja mitä olemme huomenna päättämässä.

Arvoisa puhemies! Opposition välikysymys tuo esiin huolen, jonka me kristillisdemokraatit jaamme: liian moni nuori kamppailee epävarmuuden, työttömyyden ja heikentyneen tulevaisuususkon kanssa. Yksikään nuori ei saa jäädä yksin, eikä kenenkään tule kokea olevansa yhteiskunnalle tarpeeton. Nuorisotyöttömyyden kasvu on tapahtunut aikana, jolloin Suomen ja koko Euroopan talous on kärsinyt heikosta kasvusta, vähäisistä investoinneista ja epävarmasta kansainvälisestä tilanteesta. Tämän kaltaisessa tilanteessa vaikutukset näkyvät valitettavasti juuri nuorten työllisyydessä. Hallitus ei voi määrätä maailmantalouden suuntaa mutta voi vahvistaa kasvun ja työllisyyden edellytyksiä, ja näin on tehty. Hallitus on pyrkinyt vahvistamaan työllisyyttä muun muassa joustavoittamalla työmarkkinoita, tukemalla yritysten mahdollisuuksia työllistää ja parantamalla työnteon kannustimia. Nuorten asemaan työmarkkinoilla on kiinnitetty erityistä huomiota, ja nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi on käynnistetty useita toimia. Keskeinen väline on nuorten työllistämisseteli, joka madaltaa työnantajien kynnystä palkata nuoria ja tarjoaa heille ensimmäisiä työkokemuksia. Sen kriteereitä uudistetaan parhaillaan käytön lisäämiseksi. Hallitus toteuttaa myös pilottihankkeita nuorten työttömyyden vähentämiseksi kaupungeissa, joissa nuorisotyöttömyys on korkea. Hallitus on vahvistanut koulutuksen ja työelämän välistä yhteyttä. Samalla on kuitenkin todettava, että harjoittelupaikkojen saatavuudessa on tällä hetkellä ongelmia. Tähän on puututtava määrätietoisesti, myös lisärahoituksella. Monilla aloilla, kuten sosiaali- ja terveysalalla, harjoittelu on pakollinen ja olennainen osa koulutusta. Arvoisa puhemies! Työurat ja osaaminen rakentuvat vaiheittain. Harva siirtyy suoraan vaativiin asiantuntijatehtäviin, vaan uran alkuvaiheen työpaikat ovat välttämätön osa kehitystä. On tärkeää, että sekä nuoret että yhteiskunta arvostavat monenlaisia tehtäviä. On myös tunnistettava, että osaamista syntyy muuallakin kuin palkkatyössä: vapaaehtoistoiminta, järjestötyö ja harrastukset kehittävät työelämässä tarvittavia taitoja, kuten vastuunkantoa, yhteistyökykyä ja oma-aloitteisuutta. Näiden taitojen parempi tunnistaminen edistää nuorten siirtymää työelämään. Tulevaisuususko rakentuu mahdollisuuksista osallistua, oppia ja kasvaa. Siksi haluamme panostaa koulutukseen, saavutettaviin harrastuksiin ja niihin polkuihin, joiden kautta jokainen nuori voi kokea merkityksellisyyttä sekä kiinnittyä yhteiskuntaan. Työelämä on murroksessa, ja meidän on reagoitava teknologian muutoksiin. Tekoäly ja automaatio lisäävät tuottavuutta mutta voivat vähentää nuorille tyypillisiä ensimmäisiä työpaikkoja. On huolehdittava, että jatkossakin on riittävästi työelämän alkupään tehtäviä ja että koulutusjärjestelmä antaa riittävästi valmiuksia myös uusiin tehtäviin. Nuorten hyvinvoinnin ja tulevaisuususkon edistäminen edellyttää myös perheiden hyvinvointiin panostamista. KD:lle perheiden arjen turvaaminen on politiikan keskiössä. Perheen hyvinvointi tukee suoraan nuoren tulevaisuususkoa ja mahdollisuuksia kouluttautua ja työllistyä. Matalan kynnyksen palvelujen on oltava saavutettavissa koko maassa, ja perheitä on autettava ajoissa. Hyvinvointialueiden on tärkeää panostaa toimiviin ja tavoittaviin matalan kynnyksen palveluihin silloinkin, kun ne eivät ole lakisääteisiä. Varhainen tuki säästää sekä perheiden että yhteiskunnan voimavaroja ja maksaa itsensä takaisin. Arvoisa puhemies! Oppositiosta esitetään useita kannatettavia toimia nuorten työllistymisen parantamiseksi: esimerkiksi kesätyö- ja harjoittelupaikkojen lisääminen sekä yhteistyön vahvistaminen kuntien, yritysten ja järjestöjen välillä. Haluan kuitenkin muistuttaa välikysymyksen jättäneitä keskustalaisia, että monella teistä on mahdollisuus päättää näistä asioista jo nyt kunnissa ja hyvinvointialueilla eikä toimiin ryhtymisessä tarvitse odottaa ensi kevään eduskuntavaalien tulosta. [Välihuutoja keskustan ryhmästä] Käyttäkää annettua valtaa ja lisätkää nuorille suunnattuja työmahdollisuuksia. Kesää on vielä jäljellä, ja vielä voi palkata nuoren kesätöihin. Taloudessa on monia myönteisiä merkkejä. Toivon, että yritykset ja organisaatiot, joiden tilanne on jo parantunut, harkitsevat vielä yhden nuoren palkkaamista edes kesäksi tai harjoitteluun. [Välihuutoja keskustan ryhmästä] Moni motivoitunut nuori etsii yhä mahdollisuutta tarttua töihin. Nuoruuteen kuuluu oman suunnan etsiminen, pohdinta siitä, mitä opiskelee, missä on hyvä ja mikä kiinnostaa. Se on usein myös epävarmuuden sävyttämä vaihe, johon liittyvät tunteet ovat osa kasvua ja oman paikan löytämistä. Jokainen sukupolvi kohtaa omat haasteensa, mutta tarve tulla nähdyksi ja kannustetuksi on sama. Siksi on tärkeää, miten me aikuisina ja yhteiskuntana kuljemme nuorten rinnalla: rohkaisemme epävarmuudessa, tuemme kaatuessa ja vahvistamme uskoa siihen, että vaikeuksista voi selvitä.

Arvoisa puhemies! Kiitokset ministereille hyvistä puheenvuoroista. Niin kuin tuossa aiemmin puheessa sanoin, meille on erittäin tärkeätä, että meillä Suomessa perheet pärjäävät ja lapsilla ja nuorilla on turvallinen kasvu- ja oppimisympäristö, ja toisaalta, että ikäihmiset saavat oikea-aikaisesti sen hoidon ja hoivan, mitä he tarvitsevat. On tärkeätä, että heikoimmista pidetään huolta, samaten kuin että myös yritykset pärjäävät ja niille luodaan kasvuedellytyksiä. Tätä ajatellen on selvää, että julkisen talouden tasapainottaminen on todella välttämättömyys. Se ei ole vain mielipidekysymys. Kun me katsotaan meidän taloustilannetta, niin entistä suurempi osa meidän euroista kuluu korkoihin. Julkisen velan korot ovat valtavat, ja ne kasvavat edelleenkin. Olisinkin kysynyt ministeriltä, pyytänyt vielä avaamaan tätä korkotilannetta: kuinka suuri osuus meidän rahoistamme tällä hetkellä menee korkoihin, ja miten se on jatkossa, koska nämä korkoeurot ovat kaikki poissa tärkeistä palveluista?

Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston selonteko kuvaa selkeästi sitä taloustilannetta, jossa Suomi on viime vuosina ollut. Julkisen talouden alijäämä ja velkaantuminen olivat kasvussa jo ennen viime vuosien kriisejä, mutta pandemia, Venäjän hyökkäyssota, korkojen nopea nousu, rakentamisen syvä kriisi, viennin vaikeudet sekä heikko kansainvälinen kysyntä ovat entisestään pahentaneet tilannetta. Nollakorkojen aika näyttää olevan takana, ja jokaisen velkaeuron korkomenot ovat pois tulevaisuuden mahdollisuuksista, pois koulutuksesta, pois sosiaali- ja terveyspalveluista, pois turvallisuudesta sekä välttämättömistä investoinneista. Julkisen talouden tasapainottaminen ei ole mielipidekysymys eikä ideologinen valinta vaan välttämättömyys. Emme voi rakentaa hyvinvointia velaksi lastemme ja lastenlastemme kustannuksella. Arvoisa puhemies! Suomen julkinen talous on ajautunut tilanteeseen, jossa pitkään jatkuneen velkaantumisen seurauksena alijäämä ylittää EU:n rajat. Suomi on EU:n liiallisen alijäämän menettelyssä, mikä edellyttää uskottavia toimia velkaantumisen hillitsemiseksi ja alijäämän pienentämiseksi. Selonteon viesti on selvä: julkisen talouden suunta on käännettävä kestävälle uralle, ja tämä edellyttää sekä sopeutustoimia että talouskasvua tukevia ratkaisuja. Hallitus on tehnyt merkittäviä päätöksiä tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Julkista taloutta on sopeutettu useiden miljardien kokonaisuudella: menojen kasvua on hillitty, rakenteita uudistettu ja vaikeitakin päätöksiä tehty. Pelkillä leikkauksilla tilannetta ei korjata, vaan rinnalle tarvitaan kasvua ja rakenteellisia uudistuksia. Hallitus on vahvistanut työnteon kannustimia, uudistanut työmarkkinoita ja parantanut yritysten toimintaedellytyksiä. Yritysten hallinnollista taakkaa on pyritty keventämään ja investointiympäristöä vahvistamaan. Lisäksi tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin on panostettu. Myös investoinnit infrastruktuuriin, liikenneverkkoihin, huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen ovat merkittäviä. Turvallinen ja vakaa toimintaympäristö on keskeinen edellytys talouskasvulle ja Suomen kilpailukyvylle. Arvoisa puhemies! Voimme nyt todeta, että suunta on kääntymässä ja toimet alkavat näkyä talouden kehityksessä. Vaikka julkisessa keskustelussa ovat korostuneet talouden ongelmat, on tärkeää nähdä myös ne myönteiset signaalit ja valonpilkahdukset, joita taloudessa on havaittavissa. Bruttokansantuote on kääntymässä kasvuun, ja kasvun ennustetaan vahvistuvan tulevina vuosina. Kasvu on vielä maltillista, mutta suunta on oikea. Myös yksityinen kulutus elpyy, ja inflaation hidastuminen helpottaa kotitalouksien arkea. Hintojen nousun hidastuminen ja korkotason vakaantuminen lisäävät luottamusta tulevaisuuteen. Rakennusalalla tilanne on edelleen vaikea, mutta merkkejä suunnan kääntymisestä on nähtävissä. Investoinneissa alkaa näkyä piristymistä, ja teollisuuden näkymät ovat monin paikoin vahvistuneet. Erityisesti puolustusteollisuus, energiateknologia ja puhtaan siirtymän investoinnit tarjoavat uusia kasvun mahdollisuuksia. Myös vientiteollisuudessa on myönteisiä signaaleja. Suomalainen osaaminen kiinnostaa edelleen maailmalla. Metsäteollisuus, teknologiateollisuus ja meriteollisuus ovat esimerkkejä aloista, joilla Suomella on vahvaa kilpailukykyä myös tulevaisuudessa. Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraateille on tärkeää, että perheet pärjäävät, lapsilla ja nuorilla on turvallinen kasvuympäristö ja ikäihmiset saavat tarvitsemansa hoivan. Talouspolitiikan onnistumista ei mitata vain kasvuluvuilla, vaan myös sillä, kokevatko ihmiset yhteiskunnan turvalliseksi, oikeudenmukaiseksi ja toiveikkaaksi. Tämän eteen teemme työtä. Selonteon keskeinen viesti on: Suomi on tällä hetkellä oikealla uralla liiallisen alijäämän korjaamisessa. Lähivuosiin liittyy edelleen riskejä, ja kehityksen jatkuminen edellyttää johdonmukaisia toimia. Tähän työhön meidän on yhdessä sitouduttava. Suomen mahdollisuudet ovat edelleen vahvat. Meillä on koulutettu väestö, korkea osaaminen, vahvat instituutiot ja kyky uudistua. Historiamme osoittaa, että vaikeistakin ajoista noustaan.

Arvoisa puhemies! Viime vuodet ovat olleet Suomen taloudessa melkoisen synkkyyden aikaa. Suomi on velkaantunut pahoin, työttömyys kasvanut ja usko tulevaisuuteen horjunut. Nyt kuitenkin, niin kuin tässä jo todettiin, monet mittarit näyttävät, että talous on vihdoin kääntynyt kasvuun ja usko tulevaisuuteen on palamassa. Tämä näkyy niin yksityisessä kulutuksessa, teollisuustuotannossa kuin investoinneissakin. Myös vientisektorin tilaukset ovat nousussa, ja vähittäiskauppakin on elpynyt. Arvoisa ministeri, minäkin olisin halunnut kysyä teiltä: miltä Suomen talouden kehitys näyttää sieltä ministeriaitiosta käsin [Juho Eerola: Kysykää uudestaan, se oli hyvä!] — siihen osin jo vastasittekin — ja voisimmeko vihdoin katsoa tulevaisuuteen positiivisesti? Mietin myös, kun Sveitsissä pelataan parhaillaan jääkiekon maailmanmestaruudesta, voisimmeko toistaa 90-luvun alun laman jälkeisen, vuoden 95, ihmeen. Eli voisiko uusi kasvu ja usko tulevaisuuteen saada vauhtia myös Suomen jääkiekon maailmanmestaruuden siivittämänä?

Arvoisa puhemies! Kaoottinen maailmantilanne ei helpota Suomen talouskasvun odotuksia. Tässä tilanteessa kuulimme juuri, että Elinkeinoelämän keskusliitto haluaa Suomeen vuosittain jopa 45 000 työperäistä maahanmuuttajaa — tämä samanaikaisesti, kun Suomen työttömyysluvut ovat ennätyksellisen korkealla tasolla. Jo nyt ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste on Suomessa 20 prosenttia eli kaksinkertainen kantaväestöön verrattuna. Pääkaupunkiseudulla vieraskielisten osuus työttömistä on jo noin 40 prosenttia. Arvoisa ministeri, olisiko nyt viisasta painaa hieman maahanmuuttojarrua ja keskittyä nykyisten työttömien työnsaantiin? Pitäisikö ensin löytää töitä 350 000 työttömälle ja vasta sen jälkeen pyrkiä saamaan Suomeen uusia työnhakijoita? Työllisyystilanteen muuttuessa voidaan työvoiman tarvetta varmasti tarkastella myöhemmin uudelleen. Kysyisinkin, arvoisa ministeri, myös sitä, mikä on teidän arvionne nykyisestä ja tulevien vuosien työperäisen maahanmuuton tarpeesta.