Tanus Sari

Arvoisa puhemies! Alkuun lämpimät onnitteluni hallitukselle ja samalla kaikille suomalaisille. Eilen julkistettu Googlen jättimäinen investointi on uutinen, jollaista Suomessa on pitkään odotettu. Tässä jo äsken mainittiin sähköstä ja sen riittävyydestä. Kansalaisten huoli sähkön riittävyydestä ja ennen kaikkea sähkön hinnasta on kuitenkin otettava äärimmäisen vakavasti. [Vasemmalta: Kyllä!] On tehtävä tarkat laskelmat siitä, että sähkön hinta saadaan pidettyä edullisena myös tulevaisuudessa. Esitän, että hallitus käynnistää välittömästi hankkeita, joiden avulla kansalaiset voivat omalta osaltaan turvata itselleen edullista sähköä myös tulevina vuosina. Yksi tällainen tapa voisi olla aurinkopaneelijärjestelmien hankintatuki. Hankintatuki vauhdittaisi kotitalouksien siirtymistä puhtaaseen energiaan ja olisi samalla Suomen varautumiseen ja huoltovarmuuteen vaikuttava teko, joka olisi toteutettavissa hyvinkin nopealla aikataululla. Kysyisinkin ministeriltä: olisiko tällainen hankintatuki mahdollista toteuttaa jo ensi vuonna?

Arvoisa rouva puhemies! Kiitokset monille kollegoille hyvistä puheenvuoroista. Erityisesti haluaisin kiittää edustaja Forsgrénia hyvästä listauksesta eli siitä, millä tavoin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa yritettiin parantaa tätä hallituksen reikäistä esitystä. Valitettavasti se ei mennyt läpi. Todellakin lähes 90 000 lapsella on ollut vanhempi tai vanhemmat, joilla on ollut alkoholiongelmia — valtava määrä lapsia. Tälläkin hetkellä kymmeniätuhansia lapsia asuu kodeissa, joissa on alkoholiongelmaa. Se määrittää noiden lasten kasvua ja kehittymistä. Ja ajattelen, että jos ei muu, niin ainakin nämä vaikutukset lapsiin ja nuoriin ja lastensuojelun tilanne ovat sellaisia, minkä pitäisi pysäyttää edustajat tässä salissa. Ajattelen, että suomalaiset ansaitsevat paremman ja toimivamman alkoholilain kuin mitä meillä nyt on esillä. Kun tässä viitattiin myös KD:hen, hallituspuolueeseen, niin omalta osaltani haluan sanoa, että olen todella pahoillani, että tällainen alkoholilaki on täällä käsittelyssä. Olen pahoillani ja surullinen ja myös erittäin vihainen siitä, ettei ryhmämme saanut torpattua tällaista surkeaa esitystä, vaan se on kaikkine vikoineen täällä nyt käsittelyssä ja huomenna äänestyksessä. Mutta niin kuin tuossa ensimmäisessä puheenvuorossani jo vetosin kansanedustajiin — ja tarkoitan kaikkia kansanedustajia, myös hallituspuolueiden kansanedustajia — niin vetoan edelleen, että huomenna tämä surkea esitys äänestettäisiin nurin. Suomalaiset ansaitsevat paremman ja toimivamman alkoholilain. Ajattelen kyllä terveydenhuollon ammattilaisena, että kun me olemme valaehtoisesti luvanneet edistää terveyttä ja hyvinvointia ja me olemme luvanneet pyrkiä ehkäisemään haittoja, niin noiden valojen ja lupausten voimassaolo ei lopu siihen, kun meistä tulee kansanedustajia, vaan ne velvoittavat meitä edelleen tässä talossa ja tässä salissa, ja nimenomaan ne velvoittavat mielestäni niin, että meidän tulee arvioida esitysten sekä lyhyt- että pitkäaikaisia vaikutuksia. Ajattelen niin, että nämä lupaukset ja valat ovat kyllä kirkkaasti vahvempia ja voimakkaammin velvoittavia kuin minkään puolueen omat linjaukset. Me olemme kansanedustajia täällä, emme puolueiden edustajia. Edustaja Wallinheimo lähti tuossa jo salista. Hän on moneen kertaan maininnut tuosta alkoholin kokonaiskulutuksen laskusta, mutta niin kuin on tullut esiin, me emme tarkkaan tiedä, minkä verran on etäostoja tehty, minkä verran ulkomailta on tilattu ja minkä verran on mukana tuotu, joten tosiasiallista kulutusta emme varmuudella voi sanoa. Sen kuitenkin tiedämme, että alkoholihaitat, kun ajatellaan sitä, mitä tulee terveyteen, sairauksiin, syöpien lisääntymisiin, muihin alkoholiongelmiin, ovat erittäin merkittävä osa suomalaista yhteiskuntaa edelleen. Mainittiin myös tuo lausuma, mikä oli sosiaali- ja terveysvaliokunnan vastalauseen lopussa, että ”valtioneuvosto selvittää alkoholin etämyynnin rekisteröimismenettelyn ja verotunnisteen käyttöönoton toteuttamista sekä ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin verovalvonnan tehostamiseksi ja veronkierron ehkäisemiseksi etämyynnissä”. Sitä toivottiin, että se olisi ollut tässä esityksessä jo. Ja kerrottakoon, että suuren valiokunnan kokouksessa tätä nimenomaan kysyin, että kun se on siellä sosiaali- ja terveysvaliokunnan vastalauseen lopussa ja nimenomaan tuo vastalause oli meillä siellä suuressa valiokunnassa pohjana, niin kuuluuko tämä lausumakin automaattisesti siihen pohjaan. Silloin meille vastattiin, ja oli se ymmärrys, että se kuuluu sinne automaattisesti, mutta näin ei valitettavasti ollut. Jos olisimme silloin saaneet erilaisen tiedon, jos olisin saanut erilaisen vastauksen, niin olisin sitä siellä sinne kyllä silloin esittänyt, jolloin se olisi tullut jo suoraan tässäkin pohjaksi, ajatellen sitä, jos tämä huomenna hyväksytään. [Pertti Hemmilä: Ei mitään hätää!] Mutta jos laki huomenna menee läpi — toivottavasti ei — niin toivon mukaan heti välittömästi hallitus ryhtyy sitten tämän alkoholin etämyynnin rekisteröimismenettelyn ja verotunnisteen käyttöönoton selvittämiseen ja sen edistämiseen. Harmikseni kollega Wallinheimo tuossa lähti jo, mutta kun ovat monet nostaneet esiin ja myös hän selitti näitä rajoitteita, mitä tulee EU:n puolelta — mitä sallitaan ja mitä ei sallita — niin haluaisin muistuttaa siitä, että kuitenkaan näissä EU:n säädöksissä määrällisten rajoitusten kielto ei estä sellaista tuontia, vientiä tai kauttakuljetusta koskevia kieltoja tai rajoituksia, jotka ovat perusteltuja julkisen moraalin, yleisen järjestyksen tai turvallisuuden kannalta ihmisten, eläinten tai kasvien terveyden ja elämän suojelemiseksi. Eli ihmisten terveyden ja hengen suojaaminen on myös EU-tasolla erittäin merkittävää ja intresseistä tärkein, ja siksi jäsenvaltioissa me voimme päättää siitä tasosta, jolla haluamme suojella kansanterveyttä, ja siitä tavasta, jolla kyseinen taso on saavutettavissa. Eli kun koko tämän matkan ajan, kun ollaan alkoholilakia käsitelty, on vedottu siihen, että EU määrittelee, että emme saa sitä, tätä tai tuota tehdä, niin kyllä, kyllä saamme silloin, kun on ihmisten terveydestä ja hengestä ja sen suojelemisesta kyse. Samoin haluan nostaa vielä tietoon sen, että Euroopan unionin tuomioistuimesta on tullut oikeuskäytäntö, jonka mukaan siinä tilanteessa, kun on epävarmaa, kohdistuuko henkilöiden terveyteen riskejä tai ovatko tällaiset riskit merkittäviä — siellä on todettu näin — jäsenvaltio voi toteuttaa suojatoimia joutumatta odottamaan, että näiden riskien todellisuus on täysin osoitettu. Eli tällaisessa tilanteessa jäsenvaltio voi toteuttaa toimet, joilla vähennetään mahdollisimman paljon kansanterveyteen kohdistuvia riskejä. Eli tässäkin suhteessa tähän liittyvää tietoa on yritetty selittää suuntaan ja toiseen, mutta todettakoon, että EU ei voi kävellä meidän yli näissä asioissa. Kyse on siitä, mitä me tässä salissa haluamme päättää ja mitä olemme huomenna päättämässä.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan sanoa, että kannatan Päivi Räsäsen tekemää hylkäysehdotusta samoin kuin edustaja Hemmilän tekemää lausumaehdotusta. Myös kollega Aki Lindénin lausumaehdotukset olivat mielestäni niin hyviä, osin myös sellaisia, joita kannatin suuressa valiokunnassa, että kannatan myös niitä. Suuressa valiokunnassa kannatin myös jo aiemmin edustaja Hemmilän tekemää lausumaehdotusta, mutta ymmärsin, että se on siellä suuren valiokunnan mietinnön pohjassa. Erittäin hyvä lausuma. Arvoisa puhemies! Niin kuin monet tietävät ja muistavat, toimin nyt kolmatta kautta kansanedustajana, pian 12 vuotta kansanedustajuutta. Tätä ennen toimin terveydenhuollon ammattilaisena yli 25 vuotta lääkärinä ja tuosta ajasta noin kymmenen vuotta erikoislääkärinä. Terveydenhuollon ammattilaisen identiteetti on se keskeinen osa omaa identiteettiäni myös kansanedustajana. Se tarkoittaa, että kun esityksiä arvioin, niin arvioin niitä hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen näkökulmasta. Olipa sitten kyse ihmisten hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta, yhteisöjen, järjestöjen, toimintaympäristön tai yhteiskunnan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisestä, niin se on toimintani keskiössä. Hyvät kollegat, meidät on valittu tänne kansanedustajiksi. Meitä ei ole valittu tänne puolueiden edustajiksi vaan nimenomaan kansan edustajiksi. Meillä on myös vastuu ensisijaisesti äänestäjillemme eli kansalaisille siitä, miten täällä toimimme. Ajattelen, että kun meidät on tänne kansanedustajiksi valittu, niin meidän velvollisuus on arvioida joka ikistä esitystä ja esitysten vaikutuksia niin lyhyellä tähtäimellä kuin pitkällä tähtäimelläkin. Meillä on nyt käsittelyssä esitys uudeksi alkoholilaiksi. Alkoholilain mukaan alkoholilain tarkoituksena on vähentää alkoholipitoisten aineiden kulutusta alkoholin aiheuttamien haittojen vähentämiseksi. Kun arvioidaan tätä alkoholilain tehtävää ja arvioimme nyt käsillä olevan alkoholilakiesityksen sisältöä, niin mielestäni ei tarvitse olla kovin pitkän linjan terveydenhuollon ammattilainen, kun voi ymmärtää, että tässä esityksessä on erittäin paljon epäkohtia, siinä on erittäin paljon heikkoja kohtia. Sen vuoksi minä haluankin vedota kaikkiin kansanedustajiin ihan riippumatta puoluetaustasta: Näkisin, että meidän kaikkien velvollisuus on arvioida ja toimia oikein ja olemme nimenomaan vastuussa kansalaisille. Ajattelen, että jos ja kun toivon mukaan kaikki näin arvioimme tätä esitystä, niin ei voi tulla muuhun loppupäätelmään kuin siihen, että tämä esitys on hylättävä. Tämä alkoholilakiesitys ei olisi koskaan saanut tulla tähän saliin tällaisena kuin se tuli. Se lähti ministeriöstä lausuntokierrokselle ja tuli myös tähän taloon sellaisena, että se sisältää erittäin paljon epäkohtia, ja sen vuoksi tällaisena sitä ei saa päästää eteenpäin. Me tiedämme hyvin, mitä kaikkea alkoholi aiheuttaa. Se aiheuttaa paljon ja merkittäviä terveyshaittoja. Se lisää syöpäsairauksia, maksa-, aivosairauksia, mielenterveyden ongelmia. Se lisää väkivaltaa, perheväkivaltaa, onnettomuuksia ja tapaturmia. Alkoholiperäisiin tauteihin ja myrkytyksiin kuolee vuosittain yli 1 500 ihmistä. Me emme tarvitse lisää viinan koteihin rahtaamista. Tämä esitys mahdollistaisi jopa 80-prosenttisen viinan tilaamisen ulkomailta kotiin. Sitä voisi tilata kuka vain, ei tarvitse vahvaa tunnistautumista. Sitä voisi tilata kuinka paljon vain, pullon, kaksi, 20 tai jopa rekkalastillisen, ja sitä voisi tilata kuinka usein vain, useita kertoja päivässä, tunnin, muutaman välein. Siinä vaiheessa, kun äiti tai isä herää sammumispisteestään, ei tarvitse enää ruveta soittelemaan kavereille, löytyisikö vähän lisää viinaa, vaan voi pirauttaa ja tilata lisää. Ja niin edelleen. Ja myöskin se, että me emme tosiasiallisesti tiedä, kuka tuota alkoholia myy. Myyjän ei tarvitse ilmoittautua tai rekisteröityä. Kuinka voidaan epäkohtia valvoa tai niihin puuttua, jos myyjän yhteistietoja ei todellisuudessa ole tiedossa? Ostajan ei myöskään tarvitse aina tunnistautua, ei tarvitse henkilökortteja esittää, jotta voitaisiin todentaa, että hän ei ole alaikäinen. Hyvä puhemies! Jatkan seuraavassa puheenvuorossa, jos viisi minuuttia on tässäkin istunnossa rajana. Jos on seitsemän minuuttia, niin sitten voin vielä jatkaa. Jos me ajatellaan, että meidän tehtävänä on pyrkiä parantamaan terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta kaikkien kansalaisten kohdalla, niin kun tuolla takana on Työ ja tulevaisuus -patsaat, toivoisimme, että meidän miehet — jos nyt eivät ihan noin hyvässä kunnossa kuin patsaina — olisivat hyvässä kunnossa kuitenkin tulevaisuudessakin. Ja tuo naisen, äidin ja lapsen patsas muistuttaa ainakin itseäni aina siitä, että meidän tulisi toimia niin, että meidän lapset ja nuoret voivat hyvin ja tulevat sukupolvet voivat hyvin. Mitä tämä lakiesitys tuo tullessaan? Se tuo tullessaan myös sen, että verkossa voi mainostaa. Myös nämä influensserit, vaikuttajat voivat verkossa mainostaa jopa vahvoja viinoja. Siellä meillä on paljon lapsia ja nuoria. Heihinkö me haluamme olla tällä tavalla vaikuttamassa? Ja sitten tuo Alkon kansanterveydellinen asema. Alkon kansanterveydellinen asema on sellainen, josta todellakin meidän hallitusohjelmaan on kirjattu, että sitä ei saa heikentää. Nyt meillä tulee etämyynnin ja kotiinkuljetusten myötä toimipisteitä erilaisiin paikkoihin. Näitä pisteitä tulee niin valtavasti, että on aivan selvää, että Alkon kansanterveydellinen asema ei jää koskemattomaksi. Puhumattakaan, että sitä asemaa pitäisi vahventaa, niin kuin esimerkiksi naapurimaassa Ruotsissa Systembolagetin asema on huomattavasti Alkoa parempi. Jatkan seuraavassa puheenvuorossa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston selonteko kuvaa selkeästi sitä taloustilannetta, jossa Suomi on viime vuosina ollut. Julkisen talouden alijäämä ja velkaantuminen olivat kasvussa jo ennen viime vuosien kriisejä, mutta pandemia, Venäjän hyökkäyssota, korkojen nopea nousu, rakentamisen syvä kriisi, viennin vaikeudet sekä heikko kansainvälinen kysyntä ovat entisestään pahentaneet tilannetta. Nollakorkojen aika näyttää olevan takana, ja jokaisen velkaeuron korkomenot ovat pois tulevaisuuden mahdollisuuksista, pois koulutuksesta, pois sosiaali- ja terveyspalveluista, pois turvallisuudesta sekä välttämättömistä investoinneista. Julkisen talouden tasapainottaminen ei ole mielipidekysymys eikä ideologinen valinta vaan välttämättömyys. Emme voi rakentaa hyvinvointia velaksi lastemme ja lastenlastemme kustannuksella. Arvoisa puhemies! Suomen julkinen talous on ajautunut tilanteeseen, jossa pitkään jatkuneen velkaantumisen seurauksena alijäämä ylittää EU:n rajat. Suomi on EU:n liiallisen alijäämän menettelyssä, mikä edellyttää uskottavia toimia velkaantumisen hillitsemiseksi ja alijäämän pienentämiseksi. Selonteon viesti on selvä: julkisen talouden suunta on käännettävä kestävälle uralle, ja tämä edellyttää sekä sopeutustoimia että talouskasvua tukevia ratkaisuja. Hallitus on tehnyt merkittäviä päätöksiä tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Julkista taloutta on sopeutettu useiden miljardien kokonaisuudella: menojen kasvua on hillitty, rakenteita uudistettu ja vaikeitakin päätöksiä tehty. Pelkillä leikkauksilla tilannetta ei korjata, vaan rinnalle tarvitaan kasvua ja rakenteellisia uudistuksia. Hallitus on vahvistanut työnteon kannustimia, uudistanut työmarkkinoita ja parantanut yritysten toimintaedellytyksiä. Yritysten hallinnollista taakkaa on pyritty keventämään ja investointiympäristöä vahvistamaan. Lisäksi tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin on panostettu. Myös investoinnit infrastruktuuriin, liikenneverkkoihin, huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen ovat merkittäviä. Turvallinen ja vakaa toimintaympäristö on keskeinen edellytys talouskasvulle ja Suomen kilpailukyvylle. Arvoisa puhemies! Voimme nyt todeta, että suunta on kääntymässä ja toimet alkavat näkyä talouden kehityksessä. Vaikka julkisessa keskustelussa ovat korostuneet talouden ongelmat, on tärkeää nähdä myös ne myönteiset signaalit ja valonpilkahdukset, joita taloudessa on havaittavissa. Bruttokansantuote on kääntymässä kasvuun, ja kasvun ennustetaan vahvistuvan tulevina vuosina. Kasvu on vielä maltillista, mutta suunta on oikea. Myös yksityinen kulutus elpyy, ja inflaation hidastuminen helpottaa kotitalouksien arkea. Hintojen nousun hidastuminen ja korkotason vakaantuminen lisäävät luottamusta tulevaisuuteen. Rakennusalalla tilanne on edelleen vaikea, mutta merkkejä suunnan kääntymisestä on nähtävissä. Investoinneissa alkaa näkyä piristymistä, ja teollisuuden näkymät ovat monin paikoin vahvistuneet. Erityisesti puolustusteollisuus, energiateknologia ja puhtaan siirtymän investoinnit tarjoavat uusia kasvun mahdollisuuksia. Myös vientiteollisuudessa on myönteisiä signaaleja. Suomalainen osaaminen kiinnostaa edelleen maailmalla. Metsäteollisuus, teknologiateollisuus ja meriteollisuus ovat esimerkkejä aloista, joilla Suomella on vahvaa kilpailukykyä myös tulevaisuudessa. Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraateille on tärkeää, että perheet pärjäävät, lapsilla ja nuorilla on turvallinen kasvuympäristö ja ikäihmiset saavat tarvitsemansa hoivan. Talouspolitiikan onnistumista ei mitata vain kasvuluvuilla, vaan myös sillä, kokevatko ihmiset yhteiskunnan turvalliseksi, oikeudenmukaiseksi ja toiveikkaaksi. Tämän eteen teemme työtä. Selonteon keskeinen viesti on: Suomi on tällä hetkellä oikealla uralla liiallisen alijäämän korjaamisessa. Lähivuosiin liittyy edelleen riskejä, ja kehityksen jatkuminen edellyttää johdonmukaisia toimia. Tähän työhön meidän on yhdessä sitouduttava. Suomen mahdollisuudet ovat edelleen vahvat. Meillä on koulutettu väestö, korkea osaaminen, vahvat instituutiot ja kyky uudistua. Historiamme osoittaa, että vaikeistakin ajoista noustaan.

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä kiittää hallintovaliokuntaa perusteellisesta mietinnöstä, joka tarjoaa laaja-alaisen kuvan sisäisen turvallisuuden tilanteesta sekä muuttuneen toimintaympäristön uhista. Suomi on edelleen turvallinen maa, mutta turvallisuutemme ei ole itsestäänselvyys. Turvallisuusympäristö on muuttunut perusteellisesti. Ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden välinen raja on hämärtynyt, ja erilaiset uhat kietoutuvat toisiinsa aivan uudella tavalla. Hybridiuhat, kyberrikollisuus, informaatiovaikuttaminen ja kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvat riskit ovat valitettavasti jo osa arkea. Samalla turvallisuustilanne rajoillamme muistuttaa siitä, että meidän on varauduttava myös välineellistettyyn maahantuloon ja muihin hybridivaikuttamisen muotoihin. Rajaturvallisuus on keskeinen osa kansallista turvallisuutta. Viimeaikaisten droonitapausten myötä uudenlaiset turvallisuusuhat ovat realisoituneet myös Suomessa. Tapaukset ovat yksittäisiä, mutta ne korostavat kykyä tunnistaa ja torjua riskejä sekä viestiä niistä tehokkaasti. Vaaratiedottamisen selkeyteen on syytä kiinnittää huomiota, ja kaikki helposti saavuttava vaaratiedotusjärjestelmä on kiireellisesti saatava käyttöön. Erilaisiin uhkiin vastaaminen edellyttää viranomaisilta tiivistä yhteistyötä, ajantasaista tilannekuvaa, tehokasta tiedonvaihtoa sekä riittäviä toimivaltuuksia ja resursseja. Nämä nousevat hyvin esiin myös mietinnössä. Arvoisa puhemies! Rikollisuus kansainvälistyy, kovenee ja verkottuu, ja järjestäytyneet ryhmät hyödyntävät yhä enemmän laillisia rakenteita. Teknologia, erityisesti tekoäly, laajentaa rikollisuuden muotoja, mikä vaatii viranomaisilta uutta osaamista ja tiiviimpää yhteistyötä. Toimivaltuuksien on oltava ajan tasalla, ja rikoshyödyn tehokas pois ottaminen on varmistettava, sillä rikollisuus ei saa kannattaa. Kriittisen infrastruktuurin, kuten energia-, tietoliikenne- ja liikenneverkkojen, suojaaminen on entistä tärkeämpää, sillä yhteiskunnan toimivuus riippuu niiden häiriöttömästä toiminnasta. Tämä korostuu Itämeren alueella, missä merenalaisen infrastruktuurin vauriot, satelliittipaikannuksen häiriöt ja varjolaivaston riskit ovat lisänneet onnettomuusvaaraa erityisesti Suomenlahdella. Yksittäisetkin häiriöt voivat vaikuttaa laajasti, ja viranomaisten yhteistyö ja riittävä varautuminen ovat välttämättömiä. Valiokunta kiinnittää perustellusti huomiota siihen, että pelastustoimen rooli jää selonteossa liian vähälle huomiolle suhteessa sen todelliseen merkitykseen. Pelastustoimi on sisäisen turvallisuuden kivijalka ja toimii monesti ensimmäisenä paikalla onnettomuuksissa, vastaa väestön suojaamisesta ja kantaa vastuuta myös kriisitilanteissa. Samoin sopimuspalokuntien rooli on korvaamaton, ja niiden toimintaedellytyksistä on huolehdittava pitkäjänteisesti. Arvoisa puhemies! Luottamus on sisäisen turvallisuuden perusta: luottamus viranomaisiin, luottamus oikeuslaitokseen ja ennen kaikkea luottamus toisiin ihmisiin. Polarisaatio ja eriarvoisuus voivat kuitenkin murentaa tätä luottamusta ja heikentää turvallisuutta. Siksi on tärkeää ehkäistä eriarvoistumista ja vahvistaa osallisuutta. Huolestuttavaa on nuorisorikollisuuden kehitys: vakava rikollisuus kasautuu pienelle joukolle, alaikäisten väkivaltarikollisuus lisääntyy, ja teot raaistuvat sekä siirtyvät verkkoon. Tarvitsemme vahvempaa ennaltaehkäisyä, varhaista tukea, tiivistä yhteistyötä ja johdonmukaisia seuraamuksia, jotta rikoskierteet katkaistaan ajoissa. Jokainen syrjäytynyt nuori on inhimillinen tragedia. Arjen turvallisuus syntyy toimivista perusasioista: siitä, että apu tulee nopeasti ja viranomaiset ovat läsnä. Samalla on tärkeää vahvistaa myös kansalaisten omaa varautumista. Kriisinsietokyky rakentuu siitä, että jokainen pystyy huolehtimaan perustarpeistaan myös häiriötilanteissa. Sisäistä turvallisuutta on kehitettävä kokonaisuutena, vahvojen viranomaisten, ajantasaisen lainsäädännön ja riittävien resurssien varassa. Samalla on huolehdittava siitä, että jokaisella on paikka yhteiskunnassa.

Arvoisa puhemies! Hyvä ministeri! Alkuun haluan kiittää maaseutupoliittisen selonteon tekijöitä erittäin laajasta ja kattavasta selonteosta. Selonteko antaa hyvän kokonaiskuvan suomalaisen maaseudun tilanteesta, haasteista ja mahdollisuuksista. Edelleen yli puolet suomalaisista elää maaseudulla vähintään osa-aikaisesti. Myös harvaan asuttujen alueiden parlamentaarinen ryhmä on osallistunut selonteon valmisteluun. HARVA-ryhmän puheenjohtajana olen erittäin tyytyväinen siihen, että nyt valmistuneesta selonteosta löytyy monia konkreettisia ratkaisumalleja harvaan asutun maaseudun haasteisiin. Eduskunta edellytti jo vuonna 2009 toisen maaseutupoliittisen selonteon yhteydessä hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin, joilla maaseutuvaikutusten arviointia tehtäisiin ennakkotoimena kaikessa kansallisessa päätöksenteossa, jolla on alueellisia vaikutuksia. Suosituksessa korostettiin maaseutututkimuksen ja -opetuksen vahvistamista. Elävän maaseudun kehittämiseen tarvitaan tutkittua tietoa, mutta ennen kaikkea siihen tarvitaan vahvaa tahtoa ja ymmärrystä maaseudun merkityksestä koko Suomen tulevaisuuden kannalta. Väestön muuttamista kaupunkeihin ja taajamiin pidetään usein annettuna tekijänä ja aikaan kuuluvana ilmiönä. Ulkoistamme vastuun pois itseltämme ajatellen, ettei ilmiölle ole mitään tehtävissä. Näin ei suinkaan ole. Voimme itse ja vain itse vaikuttaa siihen, millainen suomalaisen maaseudun tulevaisuus on. Maaseutuun liittyvissä kysymyksissä on usein kyse arvovalinnoista. Esimerkiksi maaseudun kattava kouluverkko on lasten hyvinvointia ja maaseudun elinvoimaa vahvistava tekijä. Kun kunnassa haetaan nopeita säästöjä kyläkouluja lopettamalla ja kouluverkkoa supistamalla, unohdetaan helposti laajemmat vaikutukset, joita kyläkoulun lopettaminen alueelle aiheuttaa. Kyläkoulu on saattanut olla alueen ainoa julkinen palvelu. Koulun myötä katoavat monesti myös kylän viimeisetkin lapsiperheet. Nuorten Akatemia toteutti ministeriön toimeksiantona maaseutualueiden lasten ja nuorten kuulemisen osana osallistavaa prosessia. Suurin osa maaseutualeiden lapsista ja nuorista haluaa myös tulevaisuudessa asua maaseudulla. Arvoisa puhemies! Kun puhumme maaseudun yrityksistä, puhumme yli kolmasosasta suomalaisista yrityksistä, vaikka maatilayrityksiä ei edes laskettaisi mukaan. Ellemme ota tosissamme maaseutualueen väestökehitystä ja tartu tässä selonteossa esitettyihin ongelmiin, maaseutualueet voivat seuraavan 15 vuoden kuluessa menettää yli 130 000 työikäistä ja yli 40 000 työpaikkaa. Maaseudun tulee jatkossakin olla osa elävää suomalaista yhteiskuntaa, ei vain silloin tällöin auki oleva kotiseutumuseo. Maaseudulla tarvitaan kauppoja, liikenneyhteyksiä, tietoverkkoja, palveluja ja tietysti työpaikkoja. Suomalaisen maatalouden elämisen edellytykset tulee turvata. Metsäteollisuuden työpaikat tulee säilyttää Suomessa, maassa, jonka vauraus rakennettiin puusta. Myös huoltovarmuus ja ruokaturva edellyttää elävää maaseutua. Emme voi ulkoistaa ruoantuotantoamme emmekä huoltovarmuuttamme. Korona-aikana tapahtunut etätyömahdollisuuksien kehittyminen loi monille edellytykset muuttaa maaseudulle. Nopeammat tietoliikenneyhteydet mahdollistavat yhä useammalle työn tekemisen muuallakin kuin yrityksen tai viraston tiloissa kaupungissa. Tätä mahdollisuutta tulisi hyödyntää nykyistä paremmin. Ratkaisuna voisi olla kaksoiskuntalaisuuden voimakkaampi edistäminen, mikä mahdollistaisi yhä useammalle asumisen osa-aikaisesti harvaan asutuilla alueilla. Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarinen ryhmä on nostanut esiin useita ratkaisumalleja, joiden avulla olisi mahdollista saada nuoria muuttamaan maaseudulle. Yksi konkreettinen hanke on opintolainahyvityskokeilu. Kokeiluun on osoitettu jo nyt suurta kiinnostusta, ja hankkeesta toivotaan saatavan vetoapua ikääntyvillä harvaan asutuilla alueilla. Arvoisa puhemies! Maaseudun ongelmiin ja haasteisiin tulee tarttua nyt. Ympäri Suomen kymmenettuhannet talot rapistuvat ja menettävät arvoaan. Ihmiset eivät pysty korjaamaan ja kunnostamaan kiinteistöjään, koska talojen vakuusarvot eivät ole riittäviä korjauslainojen saamiseksi. Pankkien kiristynyt lainapolitiikka haittaa myös maatiloja ja alueiden yritystoimintaa. Suomalainen maaseutu tarvitsee toimivan rahoitussektorin. Ilman rahaa ja investointeja alueet kuihtuvat ja kuolevat. Ihmisillä tulee olla oikeus rakentaa elämäänsä kaikkialla Suomessa, myös maaseudulla.

Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta on Orpon hallituksen tärkein energia- ja ilmastopoliittinen asiakirja. Se vaikuttaa oleellisesti koko Suomen tulevaisuuteen. Strategia korostaa muun muassa pitkäjänteisyyttä, johdonmukaisuutta, investointeja ja varautumista. Tämän hetken energiapolitiikan kolme tärkeintä kysymystä ovat resilienssi, resilienssi ja resilienssi. Olemme sivilisaationa tehneet itsestämme täysin riippuvaisia sähkö- ja tietoliikenneverkon toimivuudesta. Ukrainasta näemme, että hyökkäyssota on sotaa energiainfrastruktuuria vastaan. Kaupungin autioittamiseen ei tarvita massapommituksia tai strategisia ydinaseita vaan kyberisku ja muutama halpa drooni, tai ehkä pelkkä ohjelmointivirhe. Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n mukaan energiaverkkoja vastaan tehdyt kyberiskut ovat globaalisti kolminkertaistuneet neljässä vuodessa. Myös muuttuva ilmasto lisää paineita energiaverkoille. Energiapolitiikan elämän ja kuoleman kysymys on, olemmeko tehneet kaiken voitavamme varautumisessa. Energiaturvallisuus, huoltovarmuus ja puolustuskykymme ovat saman kolikon kaksi puolta. Tasapainoinen energiapolitiikka tukee sekä turvallisuutta että kilpailukykyä. Arvoisa puhemies! Lenkkeillessä Töölönlahden ympäri törmää Linnunlaulun luona seisovaan muistomerkkiin, häpeäpaaluksikin nimettyyn paateen. Siihen on kaiverrettu ydinvoiman puolesta äänestäneiden silloisten kansanedustajien nimet. Taitaa siinä olla myös kovasti arvostamamme kansanedustaja Ben Zyskowiczin nimi. Olisikohan jo aika poistaa tämä suomalaista demokratiaa halventava muistomerkki, varsinkin kun ymmärtääksemme myös vihreät ovat kääntyneet kannattamaan ydinvoiman rakentamista juuri sen ympäristöystävällisyyden vuoksi? Tämä esimerkki kuvaa hyvin sitä ongelmaa, joka energia- ja ilmastokysymyksiä vaivaa. Ei ole olemassa energiamuotoa, johon ei sisältyisi joitain ongelmia, haittoja tai riskejä. Kukaan ei halua takapihalleen tuulimyllyä, sähkötolppaa, kaivosta, alumiinisulattoa, ydinvoimalaa tai valtavaa vesiallasta. Puhdas luonto ja seesteinen maisema ovat suomalaisille luovuttamattomia asioita. Hallitus on etsinyt tasapainoa koetun haitan sekä energiaturvallisuuden ja kilpailukyvyn välillä. Prosessi on ollut vaikea, eivätkä nämä kysymykset ole helppoja tulevaisuudessakaan. Arvoisa puhemies! Energia- ja ilmastopolitiikan ratkaisuissa ei ole kyse vain ilmastotavoitteista, vaan samalla on turvattava pitkän aikavälin kilpailukyky, energiajärjestelmän toimintavarmuus sekä ihmisten perustarpeisiin vastaavan alkutuotannon ja biotalouden kehitys ja terveysturvallisuus muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarvitaan myös toimia, joilla turvataan kohtuuhintainen sähkö niin kotitalouksille kuin yrityksille, etenkin kun sähköntarve jatkuvasti kasvaa. Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomi puhtaan energian edelläkävijäksi Euroopassa. Keskeistä on teollisuuden energiasiirtymän ja investointien edistäminen. Suomi on usein nimetty EU:n mallioppilaaksi erilaisten asetusten ja säädösten noudattamisessa. Tässä maailmantilanteessa myös kansallisen edun ajaminen on kuitenkin erityisen tärkeää. Ei voi olla niin, että kilpailijamaidemme mittausmenetelmät esimerkiksi hiilipäästöjen suhteen eroavat merkittävästi omistamme. Kristillisdemokraatit pitää hyvänä, että hallitusohjelman mukaisesti huolehditaan metsien kasvusta ja hiilinieluista pitkäjänteisesti, huomioiden vaikutusten osittain hidas realisoituminen, että huolehditaan teollisuuden puun saatavuudesta ja ettei metsien käyttöä rajoiteta. Arvoisa puhemies! Globaali ilmastopolitiikka on synnyttänyt uusia teollisuudenaloja, joiden arvoketjut tuovat kansantalouksiin merkittävää lisäarvoa. On tärkeää, että Suomi panostaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Aktiivisella teollisuuspolitiikalla voimme edelleen vahvistaa kilpailukykyämme ja kasvattaa vientiä. Kansainvälisen ilmastohyödyn eli hiilikädenjäljen kasvattaminen tulee asettaa Suomen ilmastopolitiikan tavoitteeksi päästöjen vähentämisen ohella. Etusija tulisi antaa toimille, jotka auttavat tuottamaan maailmalle uusia kilpailukykyisiä ratkaisuja ja joiden mahdollisuudet maailmanlaajuisesti ovat erityisen suuria.