Valtonen Elina

Arvoisa puhemies! Suomelle on erittäin tärkeää, että Israel pystyy elämään turvallisesti alueella, kuten myös kaikki muut alueen kansat. Samalla on selvää, että Suomi kannattaa ja on vahvasti kansainvälisen oikeuden takana kaikissa tilanteissa, myös Lähi-idän osalta. Nyt on valitettavasti niin, että Israel on lisännyt laitonta siirtokuntarakentamista merkittävästi viimeisten vuosien aikana, ja myös siihen liittyvää väkivaltaa, eikä ole puuttunut aiheeseen riittävästi. Suomi on tukenut jo aikaisemmin Euroopan unionin piirissä väkivaltaisille siirtokuntalaisille asetettavia pakotteita, ja nyt liityimme julkilausumaan, jossa tuomitsemme toisaalta siirtokunnat mutta edelleen tuomitsemme myös Hamasin kammottavan iskun [Juho Eerola: Kammottavat!] Israelia vastaan kolme vuotta sitten ja myös edellytämme, että Israel voi elää turvassa. Mitä tulee puolustusmateriaalihankintoihin, ne ovat pitkäaikaisia. Niitä Suomi on tehnyt omien suorituskykyjensä vuoksi. Jo edellisellä kaudella on tehty päätöksiä, ja nyt niitä jatketaan. Vastaavasti meiltä ei juurikaan viedä [Puhemies koputtaa] minkäänlaista asemateriaalia Israeliin. [Mikko Savola: Yhdessä päädyttiin Daavidin linkoon!]

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Kiitän eduskuntaa ja valiokuntia ajankohtaisselonteon käsittelystä kuluneen kevään aikana. Selonteko laadittiin vastaamaan nopeasti muuttuneen geopoliittisen tilanteen haasteisiin. Se täydentää vuoden 2024 ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa. Ulkoasiainvaliokunta kiteyttää tilanteen osuvasti: Kyse ei ole vain turvallisuusympäristön tilapäisestä heikkenemisestä, kyse on laajemmasta kansainvälisen järjestyksen murroksesta. Suomen turvallisuuspolitiikkaa palvelevat realismi, pitkäjänteisyys, kansallinen toimintakyky, liittolaisuus, alueelliset kumppanuudet, eurooppalainen vaikuttaminen ja strateginen ennakointi. — Emme ole sokeita maailman muutokselle, emme myöskään ole sen armoilla. Suomi on aktiivinen toimija, Suomi on vaikuttaja, ja Suomi pitää huolta omista eduistaan. Arvoisa puhemies! Suomen tärkeimpänä tavoitteena on itsenäisyyden ja alueellisen koskemattomuuden turvaaminen, sotilaalliseen konfliktiin joutumisen estäminen ja suomalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin takaaminen. Ulkopolitiikkamme perustuu demokratiaan, oikeusvaltioon, ihmisoikeuksiin, tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen. Nämä eivät ole vain arvoja, ne ovat myös turvallisuutemme perusta. Venäjän aggressiivinen toiminta on edelleen merkittävin uhka Suomelle, Euroopalle ja koko transatlanttiselle turvallisuudelle. Siksi Ukrainan tukemista on jatkettava pitkäjänteisesti ja päättäväisesti. Kuten ulkoasiainvaliokunta toteaa, turvallisuuspolitiikkamme ei voi perustua oletukseen nopeista suunnanmuutoksista. Tulitauko tai rauhansopimus ei poista Venäjän uhkaa. Ratkaisevaa on yhteinen tilannekuva liittolaisten ja kumppaneiden kanssa. Myös Lähi-idän tilanne vaikuttaa Euroopan ja Suomen turvallisuuteen. Se lisää epävarmuutta, siirtää huomiota Ukrainasta ja hyödyttää Euroopan turvallisuutta haastavia toimijoita, kuten Venäjää. Arvoisa puhemies! Transatlanttinen suhde on keskeinen Euroopan turvallisuudelle ja pohjautuu pitkäaikaiselle kumppanuudelle. Suomen yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa on monella saralla läheisempää kuin koskaan. Yhdysvallat tuntee vahvuutemme ja tunnistaa luotettavuutemme liittolaisena. Se on hyvä lähtökohta niin käytännön yhteistyölle kuin monelle muullekin arvopohjaiselle työlle. Samalla Yhdysvaltain muuttuvat ulkopoliittiset painopisteet korostavat vahvemman Euroopan unionin ja eurooppalaisemman Naton merkitystä. Myös Euroopan unionin on toimittava aiempaa strategisemmin. Euroopan on kannettava suurempi vastuu omasta turvallisuudestaan. Kuten puolustusvaliokunta huomioi, turvallisuus ei synny ainoastaan sotilaallisesta puolustuksesta. Se rakentuu myös taloudellisesta kestävyydestä, teknologisesta kilpailukyvystä, huoltovarmuudesta ja yhteiskunnan kriisinkestävyydestä. Näillä aloilla Euroopan unionilla on keskeinen rooli täydentämässä kansallisia kykyjä.

Arvoisa puhemies! Kiitos laajasti tuesta tälle selonteolle ja toden totta Ukrainan tukemiselle, joka on meille erittäin tärkeätä, ei pelkästään omasta kansallisesta ja Euroopan turvallisuusintressistä käsin vaan myös kansainvälisen oikeuden puolustamisen näkökulmasta. Tuli paljon kysymyksiä myös drooneista. Nyt on muistettava se, että nämä droonit todella liittyvät Venäjän käymään hyökkäyssotaan Ukrainassa. Ukraina ei kohdista meihin iskuja, ei kohdista meihin uhkaa. On myös todettava se, että Suomen ilmatilaa eikä maaperää käytetä myöskään droonien tai minkään muunkaan uhan kohdistamiseen esimerkiksi itänaapuriin päin. [Mika Kari: Juuri näin!] Sitten, mitä tulee laajasti peräänkuulutettuun yhteistyöhön Ukrainan kanssa erityisesti liittyen drooneihin, sitä todella on nyt paljon käynnissä. Nostan tässä esimerkiksi tämän, mikä tälle vuodelle vielä on sovittu, 300 miljoonan lisärahoitus Ukrainan tukeen, joka käytännössä toteutetaan myös tilaamalla suoraan Suomeen puolustusteollisuudelta, jolloin saamme toisaalta sen Ukrainan tarpeen yhdistettyä meidän teolliseen intressiimme, mikä on hyvä asia. Meillä on laajemminkin puolustusteollisuudessa ja droonituotannossa suoraa yhteistyötä ukrainalaisten kanssa, koska heillä on erinomainen osaaminen toisaalta tämän valmistuksen osalta mutta myös käytännön osaamista torjunnan osalta koskien itse valmistamiaan drooneja ja toki myös niitä drooneja, joita Venäjä käyttää hyökkäyssodassaan Ukrainaa vastaan liittyen havainnointiin, liittyen koulutukseen. Sitten on tietysti erilaisia varoitusjärjestelmiä, ja näiden kaikkien osalta meillä on kanavat ja yhteydet auki Ukrainan kanssa. Esimerkiksi edustaja Kari kysyi tästä Yhdysvaltain Ukraina-tuesta. Nyt on niin, että yli vuoden ajan käytännössä Eurooppa on kantanut tämän asiallisen rahamääräisen vastuun Ukrainan tukemisesta. Onneksi saimme muutama viikko sitten eteenpäin tämän kahden vuoden lainan 90 miljardin osalta, joka siis hyödyntää Venäjän jäädytettyjä keskuspankkivaroja, joiden kautta Ukraina on nyt saanut hyvän rahoituksellisen näkymän toisaalta puolustautumiseen mutta myös yhteiskunnan pyörittämiseen ja laajempaan resilienssiin. Se on hyvä asia. Me toivomme, että Yhdysvallat säilyttää toisaalta sen materiaalituen, jota se kykenee toimittamaan tiettyjen asejärjestelmien osalta, joita meillä Euroopassa ei tuoteta, vaikkakin pääasiassa eurooppalaisin varoin, esimerkiksi Naton PURL-ohjelman kautta toisaalta tiedustelutukea ja laajasti muutakin poliittista tukea. Toki teemme selväksi Yhdysvalloille, ja esimerkiksi huomenna meillä alkaa Naton ulkoministerikokous Helsingborgissa, jonne kollega Rubio osallistuu, ja aion kyllä kertoa siitä, että on myös Yhdysvaltain intressissä paitsi jatkaa Ukrainan tukemista myös säilyä vahvasti Euroopan takana tässä maailmanajassa, ja en usko, että siitä isompaa horjumista on tiedossakaan. [Mika Kari: Hyvä!] Edustaja Kalmarin kysymykseen, miten Eurooppa kantaa suuremman vastuun puolustuksesta: No, tästä on tosiaan määrä puhua tuolla Nato-kokouksessa, ja Euroopan maat ovat nyt todella lisänneet merkittävästi puolustusmenojaan ja sitä kautta varautumista. Me Suomena olemme myös tähän sitoutuneet. Kiitos siitä myös koko eduskunnalle, koska tämä on pitkäaikainen hanke ja parlamentaarinen tuki tarvitaan. Nyt todella esimerkiksi tämän puolentoista prosentin laajemman turvallisuuden tavoitteen saavutamme jo, ja kun 3,5 prosenttia siinä rinnalle vaaditaan ikään kuin tähän kovaan sotilaalliseen puolustukseen, olemme hyvällä tiellä sitä kohti. Sitten viimeisenä näistä rauhanponnisteluista: No, Suomi ehdottomasti tukee rauhaa Ukrainaan, ja teemme kaikkemme sen eteen, että siihen päästään. Nyt on kuitenkin niin, että me Suomessa ehkä ymmärrämme vielä paremmin kuin monessa muussa paikassa, että myös sillä rauhan laadulla on merkitystä, onko se kestävä, noudattaako se kansainvälistä oikeutta. Annamme kaiken osaamisemme sen saavuttamiseksi, että tähän rauhaan päästään ja laajemmin Euroopan turvallisuusjärjestystä tulevaisuudessa kunnioitetaan myös Venäjän taholta, ja Venäjä on siihen saatava mukaan. Olemme avoimia käytävälle vuoropuhelulle, mutta kaikista tärkeintä on se, että me koordinoimme kantamme yhdessä meidän lähimpien kumppaneiden kanssa, toisaalta liittokunnan sisällä Euroopassa ja eritoten tässä Pohjoismaat—Baltia-akselilla.

Arvoisa puhemies! Nyt keskustelussa olevassa selonteossa käsitellään Suomen osallistumista Ukrainaa tukevaan operaatio Legioon sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain puitteissa. Suomen esitetään osallistuvan operaatio Legioon enintään 40 sotilaalla. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan rikkoo Euroopan turvallisuusjärjestyksen keskeisiä periaatteita ja on palauttanut sodan osaksi Euroopan todellisuutta. Kyse ei ole vain Ukrainan kohtalosta, vaan koko Euroopan turvallisuudesta ja sääntöperustaisen kansainvälisen järjestyksen tulevaisuudesta. Hyökkäyssodasta on jouduttava vastuuseen. Jatkamme tukea Ukrainalle ja lisäämme painetta Venäjää kohtaan. Vahvistamme omaa ja liittokuntamme puolustusta. Toimimme aktiivisesti Euroopan turvallisuuden edistämiseksi. Puolustustuki on ratkaisevaa Ukrainan puolustuskyvyn ja neuvotteluaseman kannalta. Suomen koulutustuki on tärkeä osa tätä kokonaisuutta. Suomi osallistuu EU:n EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon, Iso-Britannian johtamaan Interflex-operaatioon sekä Naton NSATU-toimintaan. Ukrainan muuttuneiden tarpeiden myötä Suomen on tarkoituksenmukaista lopettaa osallistumisensa Pohjoismaiden ja Baltian maiden Ukrainaa tukevan aloitteen johto-osaan ja sen puitteissa annettavaan koulutustukeen EU- ja Nato-maissa ja keskittää osallistuminen Ukrainan tarpeiden kannalta tarkoituksenmukaisimpaan tuki- ja koulutustoimintaan. Operaatio Legion tavoitteena on kouluttaa ja varustaa Ukrainan tarvitsemia suorituskykyjä. Operaatioon ei sisälly sotilaallisten voimakeinojen käyttöä. Johtovastuussa on Norja, ja mukana ovat Pohjoismaat, Baltian maat sekä Puola. Operaatio on käynnistänyt koulutustoiminnan Puolassa sijaitsevassa koulutuskeskuksessa. Koulutuskeskuksessa annetaan perus-, erikois- ja johtajakoulutusta. Koulutustehtäviin voidaan sijoittaa myös reserviläisiä, mikä on Suomelle tärkeää. Suomen esitetään osallistuvan operaatio Legioon enintään 40 sotilaalla. Osallistuminen toteutetaan määräaikaisena päättyen viimeistään 31. päivä maaliskuuta 2028. Mahdolliset Suomen kansallista osallistumista koskevat muutokset käsitellään sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain mukaisesti. Operaatio Legion pääasiallinen toiminta-alue on Puolassa. Lisäksi tiettyjä johtoesikunnan toimintoja toteutetaan Norjassa. Operaatioon osallistuva Puolustusvoimien henkilöstö ei toimi Ukrainan alueella. Kustannusarvio 40 sotilaan 12 kuukauden kustannuksista on 9 miljoonaa euroa. Arvoisa puhemies! Suomen osallistuminen Legio-operaatioon olisi osoitus Suomen sitoutumisesta Ukrainan tukemiseen tilanteessa, jossa eurooppalaisten valtioiden odotetaan ottavan siitä enemmän vastuuta. Samalla vahvistamme Suomen asemaa johdonmukaisena ja luotettavana tukijana. Venäjän hyökkäyssodan jatkuessa Ukrainan tuki- ja koulutustarpeet muuttuvat. Meidän on pystyttävä vastaamaan niihin tehokkaasti. Samalla tuki- ja koulutustoimintaan osallistuvat maat saavat tärkeää vastavuoroista kokemusta Ukrainan puolustussodankäynnin oppien pohjalta.

Arvoisa puhemies! Kiitos edustajille erittäin hyvästä keskustelusta. — Ensin tästä meidän Euroopan unionin politiikastamme: Kuten tuossa selonteossa todetaan, Euroopan unioni on meidän tärkein arvoyhteisö ja myös poliittinen viitekehys. Siinä ei ole toistettu kaikkea sitä, mitä meidän aikaisemmassa ulko- ja turvallisuuspolitiikan selonteossa on kirjattu, ja kaikki, mikä siinä on, on sinällään voimassa. Toki tässäkin on puhuttu Euroopan unionista, mutta tuon eduskunnan huomioon sen, että Euroopan unionissa valmistellaan juuri paraikaa myös turvallisuusstrategian päivitystä ja siinä tullaan myös ottamaan kantaa transatlanttisen suhteen uusiutumiseen ja haetaan keinoja sen hallintaan. Suomi on tässä työssä tietysti aktiivisesti mukana. Meillä tosiaan on hallitusohjelmakirjaus ja myös muistaakseni varsinaisessa selonteossa kirjaus määräenemmistöpäätöksistä koskien ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, että niitä Suomi tukee ja edistää. Niin kuin ollaan nähty, erityisesti pakotteiden osalta on ollut ikävää, että tämä täysi konsensus on estänyt varsinkin nopean edistymisen meille kuitenkin yhteisesti tärkeissä aiheissa koko Euroopan unionin saralla, ja toivon, että tässä kysymyksessä päästään eteenpäin, mutta valitettavasti Euroopan unionissa on useita maita, joille määräenemmistöpäätökset eivät käy missään kysymyksessä, eivät edes ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä. Sitten käyn näitä eri kysymyksiä läpi: Edustaja Kalmari kysyi näistä lannoitteista: Suomi ja Ruotsi laativat tammikuussa kirjeen EU:n komissiolle, jossa vaadimme lisää toimia Venäjän sanotaan taloudellisen liikkumavaran suitsimiseksi, ja siinä toimme erityisesti myös lannoitteet esille, joko niin, että ne kielletään kokonaan, tai ainakin supistetaan niiden määrää, mitä Euroopan unioniin voidaan tuoda. Suomi on ollut aloitteellinen myös siinä, että kaikessa tuonnissa, mitä Euroopan unioniin tulee Venäjältä, sovellettaisiin jonkinlaista tullia — ja tämä myös semmoista mahdollista tulevaisuutta varten, että osin tai kokonaan luovutaan esimerkiksi pakotteista, jos olisi jokin rauhansopimus tai muu. Tämä valitettavasti ei juuri nyt ole näköpiirissä, mutta sen olisi hyvä olla tässä rinnalla kuitenkin takataskussa. Myös nämä yhteydet itärajalle ja kaikki huoltovarmuuskysymykset ovat meille erittäin tärkeitä. Ne ovat osa Suomen laajaa kokonaisturvallisuuden mallia, jota tämäkin hallitus vie laajasti eteenpäin. Edustaja Immosen ehdotus tästä kaikkia ministeriöitä koskevasta arktisen osaamisen strategiasta on erinomainen. Meillä itse asiassa erityisesti kaupallisessa yhteistyössä mikä tahansa tuote tai palvelu, joka Suomessa tehdään ja testataan, on arktisesti yhteensopiva. Se on todella semmoinen osaamisen ala, jota voidaan edistää todella teknologisissa ja kaupallisissa yhteistyöhankkeissa mutta laajasti myös politiikassa. Me tosiaan edistetään meidän arktisen turvallisuuden edistämistä niin Natossa kuin Euroopan unionissa, ja Suomi yhtenä seitsemästä arktisesta demokraattisesta maasta on tässä varsin aloitteellinen. Totean vielä sen, että Euroopan unionista on tulossa 17 miljoonaa nyt tässä ihan ensi kädessä näihin itärajan ja Suomenlahden valvontaan ja tilannekuvan muodostamiseen liittyviin kysymyksiin. Sitten edustaja Tynkkynen kysyi tästä, ollaanko realistisia USA-yhteistyön suhteen: No, kyllä näkisin, että me hyvin realistisia ollaan. Nyt on niin, että kaikkien otsikoiden taustalla kuitenkin meidän yhteistyö, sekä puolustuspoliittinen turvallisuuden saralla että sitten kaupallisesti ja teknologisesti, etenee käytännössä erittäin hyvin. Kytken tähän kysymykseen myös tämän, kun sekä edustaja Holopainen että edustaja Honkasalo taisivat kysyä tästä datasuvereniteetista ja toisaalta liittyen tähän Pax Silica ‑sopimukseen: Se ei lisää meidän riippuvuutta. Me pyrimme kaikin mahdollisin tavoin, kuten myös tässä selonteossa todetaan, laajaan riskienhallintaan siis paitsi datan myös erityisesti kriittisten mineraalien ja eri toimitusketjujen osalta ja tämän lisäksi myös kilpailukykyyn, ja tämän Pax Silican osalta Euroopan unioni todennäköisesti on myös etenemässä. Ruotsi solmi jo sopimuksen, ja me tosiaan tässä aivan viime aikoina. Se avaa meikäläisille yrityksille valtavasti mahdollisuuksia, ja totta kai jatkamme kaupankäyntiä Yhdysvaltain kanssa, mutta samalla kiinnitämme huomiota laajasti, maantiedeneutraalisti, siihen, että emme ole riippuvaisia mistään suunnasta. Sitten liittyen näihin Lähi-idän kysymyksiin, erityisesti tämä Euroopan unionin ja Israelin assosiaatiosopimuksen jäädytys ja siihen liittyvät kaikki toimenpidekysymykset: No, Suomihan suhtautuu näihin avoimesti, ja olemme tämän kertoneet jo viime kesänä, kun Euroopan komissio meidän aloitteesta valmisteli erilaisia toimenpiteitä sille, miten pystymme siinä kohtaa toisaalta saamaan Israelin lopettamaan sotatoimet Gazassa mutta vastaavasti myös panttivangit vapaaksi, ja tämä koskee tietysti Hamasia. No, nyt panttivangit on vapautettu, ja se, mitä tässä välissä on tapahtunut, on se, että tosiaan ensin oli kahden valtion mallin konferenssi New Yorkissa elokuussa, ja Suomi oli julkilausumassa mukana. Tämän jälkeen heti YK:n UNGA-viikon jälkeen Yhdysvallat ja Israel pääsivät tulitaukosopimukseen Hamasin kanssa, ja sen jälkeen, kun Gazassa on ollut tulitauko, Euroopan unionissa on haluttu antaa työrauha ja pidetty nämä toimet irrallaan. Nyt on kuitenkin nähty, että toisaalta tulitaukokin on Gazassa rakoillut, ja varsinkin Israelin toimet sekä Länsirannalla että myös Libanonin osalta herättävät kysymyksiä, olkoonkin, että tässä Libanon-raiteella on nyt myös toiveikkuutta ilmassa sen takia, että neuvotteluyhteys Israelin ja Libanonin hallinnon välillä on avattu, joten haluamme sitä ilman muuta tukea. Esimerkiksi Suomi on ollut ajamassa näille väkivaltaisille siirtokuntalaisille lisää pakotteita, ja nyt toivomme, että se etenee, kun Euroopan unionissa mahdollisesti siihen löytyisi konsensus. Sitten varjolaivastokysymyksiin, edustaja Eerolalle esimerkiksi: Me ollaan Euroopan unionissa juuri laatimassa tästä laajempaa yhteistyötä kolmansien maiden kanssa, joka koskee erityisesti pienempiä maita, joiden lipun alla usean varjolaivaston alus täällä purjehtii, jotta nämä kolmannet maat osallistuisivat näihin talkoisiin. Nyt viime aikoina paitsi että toki olemme tehneet laajaa poliittista ja oikeuspalveluiden yhteistyötä varjolaivaston kitkemisen suhteen plus tietysti kaikki pakotteet, jotka taustalla ovat, ollaan nähty erittäin aktiivistakin toimintaa Itämerellä kumppanimailta, mukaan lukien Ruotsilta, joka on ottanut haltuun sellaisia aluksia, jotka eivät täytä kriteereitä. Joten uskon, että tämä on erittäin myönteinen kehityssuunta. Aivan viimeisenä, puhemies, otan kantaa vielä tähän ydinasekysymykseen: Niin kuin hallitus on todennut ja viime viikolla eduskunta tästä keskusteli, Suomen hallitus tuo meidän ydinasepolitiikan pohjoismaiseen linjaan. Muilla Pohjoismailla, jos puhutaan Ruotsista, Tanskasta tai Norjasta, ei ole lainsäädännössä vastaavia rajoitteita ydinaseiden suhteen. Heillä on poliittinen julistus, joka on ikään kuin eduskunnan hyväksymä, ja kun me tässä selonteossa tämä kirjaus tarjotaan, niin meillä on mahdollisuus aivan identtiseen politiikkaan kuin meidän lähimmillä kumppanimailla. [Puhemies koputtaa] Todella mitään laajempaa muutosta meidän ydinasepolitiikkaan ei tältä osin ole tulossa.

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä olevassa ajankohtaisselonteossa arvioidaan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa toimintaympäristössä tapahtuneita keskeisimpiä muutossuuntia. Ajankohtaisselonteko täydentää vuonna 2024 julkaistua ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa. Vuoden 2024 jälkeen Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa toimintaympäristössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Suurvaltakilpailu on kiristynyt, sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää haastetaan, transatlanttinen toimintaympäristö on murroksessa, ja sota jatkuu Euroopassa. Tunnistamme muutoksen, mutta emme ole sen vietävissä. Suomen toiminta epävarmuudenkin aikana on ennakoivaa. Tilannekuvamme rakentuu realistiselle pohjalle. Suomi on varautunut hyvin. Kansainvälisillä areenoilla olemme aktiivinen toimija, joka pyrkii määrätietoisesti vahvistamaan maamme vaikutusvaltaa sekä muovaamaan toimintaympäristöä arvojemme ja etujemme mukaisesti. Tärkein päämäärämme on turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin ja taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi. Toimintamme perustan muodostavat demokratia, oikeusvaltioperiaate, ihmisoikeudet, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Ulkopolitiikkamme pohjaa arvopohjaiseen realismiin. Ajankohtaisselonteko on paitsi perusta eduskuntakeskustelulle myös viesti kansalaisille, liittolaisille, kumppaneille ja maailmalle laajemmin. Kaikkia vuoden 2024 selonteossa käsiteltyjä teemoja ei ole sisällytetty tähän asiakirjaan. Ne ovat kuitenkin yhä Suomen kannalta keskeisiä, ja niitä koskevat linjaukset ovat edelleen voimassa. Kiitän jo tässä vaiheessa ulkoasiainvaliokuntaa rakentavasta vuoropuhelusta selonteon valmistelussa. Myös kansalaisyhteiskunta on antanut tärkeän panoksensa prosessin aikana. Arvoisa puhemies! Euroopan turvallisuustilanne on vaikea. Suurimman uhan muodostaa Venäjä, joka jatkaa aggressiivista ja imperialistista toimintaansa sekä asevoimiensa kehittämistä. Samalla Venäjän laaja-alainen vaikuttaminen Euroopassa on lisääntynyt. Venäjän muodostamaan pitkäkestoiseen uhkaan vastaaminen säilyy prioriteettina. Venäjän hyökkäyssota voi jatkua vielä pitkään tai saada uudenlaisia muotoja. Rauhansopimuskaan itsessään ei takaa turvallisuustilanteen paranemista. Varaudumme erilaisiin kehityskulkuihin kansallisesti ja osana Natoa ja Euroopan unionia. Keskeistä on yhteinen tilannekuva liittolaisten ja kumppanien kanssa. On ratkaisevaa jatkaa hyökkäyssodan kohteeksi joutuneen Ukrainan tukemista. Tätä on tehtävä pitkällä tähtäimellä, myös mahdollisen tulitauon tai rauhansopimuksen jälkeen. Samalla peräänkuulutamme tasaisempaa taakanjakoa Ukrainaa tukevien valtioiden kesken. Suomi edistää kestävää ja oikeudenmukaista rauhaa Ukrainaan. Arvoisa puhemies! Poliittinen muutos Yhdysvalloissa asettaa liittolaiset uuteen tilanteeseen. Kovenevasta retoriikasta on kuitenkin pystyttävä erottamaan käytännön yhteistyö. Yhdysvallat säilyy Suomen tärkeänä liittolaisena. Vahvuutemme tunnetaan maassa, ja monin tavoin yhteistyömme on läheisempää kuin koskaan. Hyvä suhde mahdollistaa keskustelut myös asioista, joissa näkemyksemme eroavat. Yhdysvaltojen ulkopoliittiset painopisteet ovat liikkeessä ja siten myös transatlanttinen toimintaympäristö muutoksessa. Suunnan on nyt oltava kohti vahvempaa Euroopan unionia ja eurooppalaisempaa Natoa. Tämä on jo pitkään ollut Suomen tavoite. Intresseissämme on pitää Yhdysvallat sitoutuneena Euroopan turvallisuuteen. Samalla Euroopan tulee ottaa vahvempi rooli maanosamme turvallisuuden takaamisessa yli suhdanteiden ja poliittisten painotusten. Kauppa, teknologia ja turvallisuus kytkeytyvät yhä tiiviimmin toisiinsa. Haitallisten riippuvuuksien hallinta korostuu. Keskinäisriippuvuuksien kasvu alleviivaa tarvetta riskienhallinnalle sekä kilpailukyvyn vahvistamiselle. Tätä työtä Suomi tekee niin kansallisesti kuin osana Euroopan unionia. Lähi-idän kriisit ja Iranin sota ovat luoneet pitkäaikaista ja kauaskantoista epävarmuutta, jolla on merkittäviä vaikutuksia kansainväliseen järjestelmään. Tilanteen kehitys koskettaa myös Eurooppaa vaikeastikin ennakoitavin tavoin.