Vestman Heikki

Arvoisa puhemies! Haluan, että me Suomen päättäjät teemme kaikkemme, jotta sähkön hinta on suomalaisille kohtuullinen. Datakeskusbuumi ei saa realisoitua isoksi sähkölaskuksi suomalaisille kodeille, yrityksille ja koko kansantaloudelle. Datakeskukset ovat Suomelle mahdollisuus vain, jos ne tuovat mukanaan tarvitsemansa sähkön. Tätä datakeskuksilta on vaadittava. Se on tämän lakialoitteen keskeinen sisältö. Tämän lakialoitteen tavoitteena on siis turvata sähkön kohtuullinen hinta suomalaisille sekä sähköjärjestelmän toimintavarmuus tilanteessa, jossa datakeskuksista johtuva sähkönkulutus kasvaa hyvin voimakkaasti lähivuosina. Lakialoitteen on allekirjoittanut 105 edustajaa kaikista eduskuntapuolueista. Suomalaisten sähkönkäyttäjien asia on siis meille yhteinen. Arvoisa puhemies! Lakialoitteessa ehdotetaan lisättäväksi sähkömarkkinalakiin säännökset datakeskusten sähköverkkoon liittämisen erityisistä ehdoista sekä datakeskusten joustavan sähköntuotannon ja kulutusjouston osallistumisesta sähkömarkkinoille. Näiden säännösten tarkoituksena on varmistaa, että sähköjärjestelmän toiminnan kannalta merkitykselliset datakeskukset kattavat sähkönkulutuksensa uudella sähköntuotannolla sekä tarjoavat joustokykyä sähköjärjestelmään. Puhemies! Kantaverkonhaltija Fingridin tuoreen arvion mukaan liittymissopimuksen omaavien datakeskusten yhteenlaskettu sähköteho on jo yli 5 000 megawattia. Se on aivan massiivinen määrä uutta, tasaista sähkönkulutusta lähivuosina. Vertailun vuoksi tuo sähköteho vastaa kymmenen Loviisan ydinreaktorin sähkötehoa. Rakenteilla ja suunnitteilla olevat datakeskukset voivat nostaa Suomen sähkönkulutusta lähivuosina jopa 30 prosenttia. Datakeskukset ovat Suomen kansantaloudelle siis mahdollisuus, kunhan säännöt ovat kunnossa. Datakeskukset tarkoittavat investointeja sekä työpaikkoja rakentamisen aikana ja sen jälkeen. Eilen julkistettiin Suomen historian suurin investointi Suomeen. Google tekee 13 000 miljoonan euron datakeskusinvestoinnin Suomeen. Tämä tuo työtä ja toimeentuloa maahamme. Talouden kasvun ja puhtaan siirtymän kannalta merkittävää on, että datakeskusten kysyntä voi lisätä uutta sähköntuotantoa. Samalla datakeskusten suuri ja joustamaton sähkönkulutus muodostaa merkittävän riskin sähkön hinnalle ja riittävyydelle. Datakeskusten sähkönkulutus on luonteeltaan tasaista. Se ei siis lähtökohtaisesti jousta sähkön hinnan tai tehotilanteen mukaan ilman erityisiä ratkaisuja. Datakeskukset toisin sanoen kuluttavat myös silloin, kun Suomen sähkönkulutus on talvipakkasilla jo valmiiksi huipussaan ja tehotilanne vaikea. Tosiasia on, että kun sähkön kulutus kasvaa, sähkön hinta nousee, ellei sähkön tuotantoa lisätä. Tämä on sähkömarkkinan laki. Arvoisa puhemies! Sähkön hinnan ja riittävyyden ratkaisee siis datakeskusbuumissa se, rakennetaanko uutta sähköntuotantoa samaan tahtiin, kun datakeskusten sähkönkulutus kasvaa. Nykyisin vain osa datakeskuksista hankkii sähkönsä uutta tuotantoa koskevilla sähköntoimitussopimuksilla eli PPA-sopimuksilla. Osa datakeskushankkeista ostaa käyttöönsä siis olemassa olevaa sähköntuotantoa Suomesta. Tämä on pois markkinoilta. Datakeskusten sähkönkulutus tulisi kattaa myös silloin, kun ei tuule. Ilman uutta säätövoimaa tai datakeskuksen muuta joustokykyä datakeskus ei kykene kattamaan omaa kulutustaan joka hetki. Tämä johtaa siihen, että koetaan sähkön hintapiikkejä. No, miksi siis uusi sähkönkulutus ei luonnostaan sähkömarkkinoilla synnytä käsi kädessä uutta sähköntuotantoa? Syynä ovat sähkömarkkinamalliin liittyvät kannustinongelmat: Ensinnäkään se ei ota riittävästi huomioon sähkön erityispiirteitä hyödykkeenä. Sähköä ei voida laajamittaisesti, pitkäaikaisesti ja kustannustehokkaasti varastoida nykyteknologialla, minkä vuoksi riittävä sähköntuotanto on turvattava lähtökohtaisesti joka hetki. Sähkömarkkinoilla ei kuitenkaan makseta kyvystä tuottaa sähköä, vaan siellä maksetaan tuotetusta sähköenergiasta. Tuotantokapasiteettia ei siis kannata rakentaa varastoon. Toiseksi, investoinnit uuteen sähköntuotantoon vievät tavanomaisesti vuosia. Jos sähkönkulutus kasvaa nopeasti — siis lyhyessä ajassa — ilman, että sääntely vaatii vastaavasti sähköntuotannon tai kulutusjouston kasvua, seurauksena voivat olla pitkäaikaisesti hyvin korkea sähkön hinta sekä vakavat tehopulatilanteet. Ellei datakeskusten sähköverkkoon pääsylle aseteta ehtoja, datakeskusten sähkön kulutuksen voimakas ja nopea kasvu voi siten nostaa sähkön hintaa huomattavasti lähivuosina. Tämä heikentäisi sähköistyvän teollisuuden kilpailukykyä sekä kasvattaisi kotitalouksien kustannuksia, jopa kohtuuttomasti. Lisäksi se voisi vakavimmillaan johtaa tehopulaan. Tuoreessa valtioneuvoston julkaisemassa selvitysmies Mattilan raportissa puhutaan jopa yli 80 sentin kilowattituntihinnoista kahden vuorokauden ajan, yli 50 sentin kilowattituntihinnasta neljän vuorokauden ajan ja yli 15 sentin hinnasta yli kahden viikon ajan tilanteessa, jossa Suomen sähköjärjestelmään lisätään datakeskusten it-tehoa yli kaksi ja puoli tuhatta megawattia. Kuten totesin, Fingrid on nyt kertonut, että liittymissopimuksia on tehty tähän nähden jo tuplamäärä, uutta datakeskustehoa Suomen sähköjärjestelmään. Jokainen voi tehdä tästä matematiikan. Kohtuuhintainen ja toimitusvarma sähkö on yksi Suomen tärkeimmistä kilpailueduista. Lisäksi se on välttämättömyyshyödykkeenä kohtuuhintaisen asumisen ja arjen keskeinen tekijä. Kohtuuhintainen sähkö on kerta kaikkiaan turvattava. Siksi tässä lakialoitteessa ehdotetaan sähkömarkkinalakiin lisättäväksi pykälät, jotka edellyttävät, että sähköverkkoon liitettävän datakeskuksen on katettava sähkönkulutuksensa uudella sähköntuotannolla tai kulutusjoustollaan. Ehdotetut pykälät vastaavat Irlannin käyttöön ottamaa sääntelyä. Esittelen ne hieman tarkemmin myöhemmin. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tämä esitys alueidenkäyttölaiksihan on erittäin kannatettava. Se sujuvoittaa kaavoitusta, maankäyttöä, vähentää byrokratiaa, antaa edellytyksiä investoinneille. Ihmettelen kyllä tätä keskustan kritiikkiä, jota äsken tätä esitystä kohtaan kuulimme. Siis onko todella niin, että Suomen Keskusta pitää kuntien itsehallinnon kannalta ongelmallisena sitä, että suomalaisen maanomistajan asemaa kaavoituksessa parannetaan merkittävästi? Tästäkö tämä kritiikki johtuu? Siis tämä alueidenkäyttölaki on suomalaisen maanomistajan asemaa vahvistava laki. Kuten äsken edustaja Jukkolan erinomaisesta puheenvuorosta kuultiin, se vahvistaa maanomistajan asemaa kahdella tavalla. Ensinnäkin tämän lain myötä tuodaan lakiin maanomistajan oikeus saada tietyistä kaavamääräyksistä korvauksia silloin, kun maanomistajan metsänkäyttöä rajoitetaan. Tämä on erittäin tärkeä asia suomalaiselle metsänomistajalle. Toiseksi tässä vahvistetaan maanomistajan oikeutta päättää siitä, miten maanomistajan maata käytetään, millaista toimintaa sinne kaavoitetaan. Tässä tuodaan kaavoitusaloite lakiin, edellytetään kuntaa reagoimaan siihen tietyssä määräajassa. Nythän ovat siis jotkin kunnat toimineet niin, että nämä maanomistajan kaavoitusaloitteet ovat jääneet niin sanotusti mappiin ö, siis määräämättömän pitkäksi ajaksi. Ajatelkaa: kun maanomistaja ilmaisee, että minä haluan kehittää tätä omaa maatani tietyllä tavalla, niin kunta laittaa tämän aloitteen pölyttymään mappiin eikä edes vaivaudu vastaamaan maanomistajalle. Tämä lakiesitys korjaa tämän. Ja sitten kumppanuuskaavoitus tuodaan lakiin. Siihen liittyy myös eräitä perustuslakiin kytkeytyviä kysymyksiä, joita valiokunta varmasti arvioi, mutta poliittisesti pidän hyvin tärkeänä sitä, että parannetaan maanomistajan edellytyksiä osallistua kaavoitukseen ja viedä eteenpäin sitä maankäyttöä omalla maallaan. Sitten vielä nostan esille tästä esityksestä valitusoikeuksien rajaamisen. On hyvin perusteltua se, että asemakaavasta valitusoikeus on asianosaisella eli ei kaikilla kuntalaisilla. Lisäksi Suomessa on esimerkkejä siitä, että yhdistykset toimivat vaikeuttaakseen kunnan maankäyttöä ja kehittymistä. Eli on viitteitä siitä, että valitusoikeutta voidaan käyttää myös ikään kuin väärin. Tällä esityksellä sitten rajoitetaan näiden yhdistysten valitusoikeutta sillä tavalla, että niiden on pitänyt olla aktiivisia kaavoituksen aiemmassa vaiheessa ja pyrkiä sillä tavalla vaikuttamaan, kun kaavasta on päätetty. Lisäksi tämä vähittäiskaupan suuryksikkösääntelyn helpottaminen on erittäin tervetullut uudistus, ja itse toivoisin, että siinä vielä tulevaisuudessa päästäisiin entistä pidemmälle. [Puhemies koputtaa] Nimittäin tämä suuryksikkösääntely on yksi tekijä sille, minkä takia Suomessa vähittäiskauppa on päässyt niin pahoin keskittymään. — Kiitos.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kiitos, ministeri Multala, tämän äärimmäisen tärkeän lakiesityksen esittelystä täällä salille. Tosiaan käsittelemme ydinenergialain kokonaisuudistusta, jota siis perustellusti voidaan pitää tämän vuosikymmenen merkittävimpänä yksittäisenä energiapoliittisena päätöksenä Suomessa. Tämä uudistus edistää varmaa ja kohtuuhintaista — painotan itse näitä kahta ensimmäistä — sekä tietysti puhdasta sähköntuotantoa Suomeen. Suomalaiset kodit ja teollisuus kiittävät tästä uudistuksesta aivan varmasti tulevaisuudessa. Nykyinen ydinenergialaki on siis yli 35 vuotta vanha. Sitä on vuosien varrella paikattu sieltä täältä, ja nyt on aika tehdä perusteellinen uudistus. Hallitus siis päivittää ydinenergialainsäädännön vastaamaan nykypäivän teknologiaa, turvallisuusvaatimuksia ja suomalaisen yhteiskunnan tarpeita. Kuten edustaja Harjanne tuossa aiemmassa puheenvuorossa toi esille, vuonna 2019 teimme ensimmäisenä valtiopäivätoimenamme toimenpidealoitteen ydinenergialain uudistamisesta ja SMR-teknologian edistämisestä. Todella, olen tyytyväinen, että tämä pitkään ajettu tavoite on nyt, kiitos Orpon hallituksen, toteutumassa. Suomihan tarvitsee lisää puhdasta, kohtuuhintaista ja ennen kaikkea säävarmaa sähköä. Tänä talvena tuli jälleen muistutus siitä, että täällä pimeässä, kylmässä Pohjolassa emme voi laskea tulevaisuuden energiajärjestelmää ainoastaan tuulen ja auringon varaan. Tuuleton pakkasjakso nosti sähkön hinnan kohtuuttoman korkeaksi joiksikin viikoiksi. Eli tämän sääriippuvaisen uusiutuvan energiantuotannon rinnalle tarvitaan aivan välttämättä lisää vakaata perusvoimaa eli ydinvoimaa, ja tämä lakiuudistus mahdollistaa tätä. No, ydinvoimallahan on Suomessa maailmanlaajuisesti vertailtuna hyvin korkea hyväksyttävyys. Energiateollisuuden tuoreimpien kyselytutkimusten mukaan yli puolet suomalaisista haluaa lisätä ydinvoiman käyttöä Suomessa. Lähes 70 prosenttia suhtautuu ydinvoimaan myönteisesti. Myös täällä eduskunnassa on kansainvälisesti verraten poikkeuksellisen laaja parlamentaarinen tuki ydinvoimalle. Näin ei ole aina ollut, kuten kollegat ovat edellisissä puheenvuoroissa viitanneet. Käykääpä lukemassa esimerkiksi talousvaliokunnan 2000-luvun alun ja 2010-luvun alun mietintöjen eriäviä mielipiteitä, kun periaatepäätöksiä on täällä eduskunnassa viimeksi käsitelty. Mutta järki voitti, ja on todella arvokasta, että tämä lakiuudistus näyttää nauttivan näin laajaa tukea täällä. Puhemies! Uudistuksen keskeinen tavoite on siis sujuvoittaa ydinenergiahankkeiden luvitusta samalla pitäen kiinni turvallisuudesta ja ydinjätteen vastuullisesta hoitamisesta. Suomen ydinturvallisuushan on maailman huipputasoa, eikä siitä tule tinkiä. Tämä korkea turvallisuustaso on varmasti yksi syy sille, että ydinvoima nauttii Suomessa niin korkeaa hyväksyttävyyttä. Eduskunnan sijaan valtioneuvosto tulee tämän esityksen mukaan tosiaan päättämään uusista ydinenergiahankkeista, ja pienempien laitosten osalta päätösvalta olisi työ- ja elinkeinoministeriöllä, siis periaatepäätöksen osalta, ja eduskunta saa edelleen tosiaan selonteon tehdyistä ratkaisuista. Tämä uusi luvitusmalli kaikkinensa sujuvoittaa ydinvoiman rakentamista ja mahdollistaa esimerkiksi useamman pienydinreaktorin periaatepäätöksen kerralla. Ajattelen, että kaikkein tärkein periaatepäätös tässä salissa luonnollisesti annetaan itse tällä lailla. Sillä annetaan ydinvoimalle se tarvittava yhteiskunnallinen hyväksyttävyys. Pitäisin myös erittäin tärkeänä sitä, että tulevatkin hallitukset tekevät vastaavanlaisen poliittisen lupauksen, jonka Orpon hallitus on tehnyt hallitusohjelmassaan eli minimoinut sitä poliittista riskiä lupaamalla, että kaikki vaatimukset täyttävät hankkeet tulevat saamaan hallitukselta myönteisen vastaanoton. Tietysti erityisen tärkeää on, kuten aiemmissa puheenvuoroissakin on tuotu esille, se, että tämä laki luo edellytykset SMR-reaktoreiden rakentamiselle Suomeen. Nämä uudet modulaariset ratkaisut voivat mullistaa energiantuotannon, niitä voidaan massatuottaa, ne ovat kustannustehokkaita, ja ne soveltuvat erinomaisesti myös lämmöntuotantoon. Puhemies! Seuraava askel on edistää ydinvoiman luvituksen standardointia Euroopan unionin tasolla. Tavoitteena tulee olla, että yhdessä jäsenmaassa hyväksytty reaktori voidaan ottaa käyttöön myös muissa jäsenmaissa ilman tarpeetonta päällekkäistä prosessia. Näin mahdollistetaan sarjatuotantoa paremmin, alennetaan entistä enemmän kustannuksia ja vahvistetaan eurooppalaista energiaturvaa. Toiseksi odotan innolla hallituksen selvitystä lisäydinvoiman taloudellisista edellytyksistä. Pidän nimenomaan suomalaisen sähkönkäyttäjän edun mukaisena sitä, että Suomessa tehdään kaikki tarvittavat päätökset sen eteen, että lisäydinvoimaa, myös suuren mittaluokan lisäydinvoimaa, syntyy Suomeen. Suomi ei voi olla Ruotsia heikompi investointiympäristö ydinvoimalle myöskään taloudellisten edellytysten osalta, ja nostan tässä esille sen, että Ruotsin hallitus on antanut ja tehnyt poliittisia päätöksiä ja lainsäädäntöäkin jo siitä, miten uuden ydinvoiman syntymistä Ruotsiin myös taloudellisesti edistetään. Puhemies! Lisäydinvoiman ja myöskin sääriippumattoman säätövoiman lisääminen ovat ratkaisevan tärkeitä tosiaan suomalaisille kodeille ja yritysten kilpailukyvylle. Sähkön pitää Suomessa riittää, ja sen pitää olla aina kohtuuhintaista, myös tuulettomilla pakkasjaksoilla. Tämä lakiuudistus edesauttaa tämän tavoitteen toteutumista. Tämän myötä jo nykyisellään vahva ydinvoimamaa Suomi on entistä vahvempi ydinvoimamaa.

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat tässä edellä ovat tuoneet esille oikeastaan kaiken oleellisen, mitä tähän hyvään hallituksen esitykseen liittyy, ja minäkin haluan kiittää ministeriä hyvästä esittelystä ja hallitusta tästä esityksestä. Suomalaisen suurin yksittäinen investointi, ja monelle myös suurin haave, on se oma koti. Tämän esityksen ytimessä on se, että tämän investoinnin ja sen haaveen toteutumista edesautetaan keventämällä sääntelyä maltillisesti. Eli tämä nykyinen asuntolainojen 30 vuoden enimmäiskesto nostetaan 35 vuoteen ja sitten myös asuntolainojen enimmäislainakattoa nostetaan, mikä edesauttaa myöskin sitä lainansaantia. Taloyhtiölainojen puolelle myöskin tulee joustavoittamistoimia. On totta, että maltillisesti varmaan riskit nousevat näiden sääntelyn muutosten vuoksi. Mutta on muistettava se, että riskin ottaminen ja riskin kantaminen kuuluvat talouteen, ja semmoinen talous, jossa ei siedetä riskiä, ei myöskään kasva. Tässä haluan yhtyä myös niiden kollegoiden puheenvuoroihin, jotka ovat peräänkuuluttaneet pankkien riskinsietoa. Tästä on kuultu julkisuudessa puheenvuoroja viime aikoina myös pankkisektorilta. Eli on kysyttävä, onko tämä pankkien luottotappioiden pienuus tietynlainen indisio siitä, että suomalaiset pankit eivät sitä riskiä halua ottaa, ja onko tämä itse asiassa yksi taustatekijä sille, minkä takia paitsi asuntolainaa myöskin sitten yritysrahoitusta on pankeista palautteen perusteella vaikea saada. No, pankkisektorin toiminta, lainansaanti ja sääntely eivät tietystikään ole niitä ainoita tekijöitä, joita meillä asuntomarkkinalla on vaivaamassa. Eli kyllähän on niin, että rakentamiseen kohdistuu erityisesti pääkaupunkiseudulla voimakasta sääntelyä, ja jossain määrin myöskin voidaan todeta, että tonttimarkkina ei toimi toivotulla tavalla. Pidän ihan perusteltuna esimerkiksi semmoista kysymystä, että minkä takia kunnat panttaavat sitä tonttiomaisuutta odottaen niin sanotusti parempia aikoja. Tällainen tonttipolitiikka ja maapolitiikka eivät ole omiaan ainakaan pitämään huolta siitä, että sitä kohtuuhintaista asumista syntyy markkinaehtoisesti. Eli kyllä Suomen asuntomarkkinalla on vielä tehtävää, ja tämä on nyt hallitukselta yksi konkreettinen, hyvä toimi, jolla tässä suhdanteessa pyritään helpottamaan sen yksittäisen suomalaisen edellytyksiä toteuttaa oma investointi ja siten myöskin saamaan sitä asuntomarkkinaa toimimaan ja toisaalta rakentamista elvytettyä. — Kiitos.