Vuornos Henrik

Arvoisa puhemies! Suomi on hyvä maa nuorille. Meillä tosi moni asia tässä maassa toimii. Täällä on hyvät koulut. Täällä on turvallista saada lapsia, löytyy mukavaa tekemistä. Meillä on ongelma taloudessa ja työllisyydessä — tai itse asiassa oli, koska tämän vuoden ensimmäisellä kvartaalilla Suomen talous pongahti kasvuun. Tämä on nyt erittäin positiivinen asia. Se tarkoittaa sitä, että työllisyys seuraa talouden käännettä aina noin puoli vuotta perässä. Mitä todennäköisimmin meillä syksyllä on jo paljon valoisampi näkymä myös talouden puolella nuorille. [Timo Harakka: Satatuhatta työpaikkaa?] Tämän nuorten asian pitäisi olla asia, joka tässä salissa yhdistää. Täällä on tullut hyviä ehdotuksia, ehkä muutamaan tartun. Takuutyö: Olin yllättynyt, että se tuli keskustalaisten suusta, kuulosti ehkä enemmän vasemmistolaiselta puheelta. Sinänsä hyvä ajatus, hintalappu vain on valtavan suuri, jos me jokaista työllistyvää nuorta tuetaan palkkatuella. Eli ideat ovat varmasti tervetulleita, pitää vain löytää tehokkaita sellaisia.

Arvoisa puhemies! Investointipankki Lehman Brothers ajautui konkurssiin 15.9.2008. Me silloiset 15-vuotiaat vietimme aivan normaalia ysiluokkalaisten elämää, eikä alkava finanssikriisi näkynyt meille juuri mitenkään. Seuraavana vuonna Suomen bruttokansantuote romahti ja ajauduimme syvään taantumaan. Silloin moni ei arvannut, miten pitkään Suomen matalalento kestää. Me 90-luvulla syntyneet ja sitä nuoremmat olemme eläneet koko nuoruutemme nollakasvun aikaa. Kesätyöt ovat olleet kiven alla, ja palkaton harjoittelu on ollut normi, ei poikkeus. Bruttokansantuote asukasta kohden on Suomessa edelleen ollut korkeimmillaan vuonna 2008 — siis 20 vuotta sitten. Siitä asti on eletty velaksi, tulevien sukupolvien piikkiin. Samaan aikaan ilmastokriisi etenee ja moni miettii, onko maailma tullut hulluksi, kun seuraa maailman johtajien toimintaa. [Keskeltä: Varsinkin Suomi!] Arvoisa puhemies! Suomessa on siis eletty parikymmentä vuotta nollakasvun aikaa, pari viimeistä niistä talouden taantumassa. Suomen talous koki voimakkaan šokin Venäjän täysimittaisen hyökkäyssodan alettua. Se romahdutti kuluttajaluottamuksen. Julkisen talouden voimakas sopeutustarve ei ole myöskään helpottanut talouden kasvua, mutta kun rahat uhkaavat loppua, jotain on tehtävä. Tämä on se tausta, jota vasten tänään keskustellaan. Valitettavasti on niin, että talouden taantumassa työttömyys nousee aina. Voimakkaimmin työttömyys nousee heikommassa työmarkkina-asemassa olevilla, kuten nuorilla, maahanmuuttajilla ja matalasti koulutetuilla. [Timo Harakka: Oliko tämä yllätys?] Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton, vaan myönteisiä merkkejä on ilmassa. Talous kasvaa ja investointeja tehdään. Tämä tuo töitä. VATT julkaisi huhtikuussa selvityksen vastavalmistuneiden työllistymisestä. Kuusi kuukautta valmistumisen jälkeen korkeakoulutetuista oli töissä viisi kuudesta, ammatillisen perustutkinnon suorittaneista noin kaksi kolmasosaa ja ei-valmistuneista puolet. Vastavalmistuneet työllistyvät edelleen kohtuullisen hyvin, vaikka työmarkkinatilanne on vaikea. Nuoret ovat hyvin moninainen ryhmä. Osalla nuorista menee hyvin tai jopa erittäin hyvin. Siitä voimme kaikki olla yhdessä iloisia. Valitettavasti kaikilla nuorilla ei kuitenkaan mene. Nuorisotyöttömyys kasautuu nuorille, jotka ovat suorittaneet vain peruskoulun. Työttömiä, vain peruskoulun varassa olevia nuoria on Suomessa arviolta 17 000. Pelkän peruskoulun varassa olevan nuoren todennäköisyys työllistyä on heikko. Suomessa on vahvaa näyttöä siitä, että koulutus kannattaa. Korkeampi koulutus johtaa korkeampaan työllisyyteen, suurempiin ansioihin ja lyhyempiin työttömyysjaksoihin työuran aikana. Siksi hallitus onkin tehnyt merkittäviä panostuksia koulutustason nostamiseen. Hallitus haluaa nostaa korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuuden lähelle 50:tä prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tätä varten hallitus on lisännyt korkeakoulujen aloituspaikkoja. Olemme päättäneet opintosetelistä, jonka avulla saa opiskella maksutta avoimessa korkeakoulussa. Mahdollistamme korkeakoulututkinnon suorittamisen myös avoimessa yliopistossa. Vaikeammin työllistyville nuorille hallitus on luonut täsmätoimena nuorten työllistymissetelin. Sen tarkoituksena on auttaa työttömiä nuoria työllistymään. Terapiatakuu on vihdoin säädetty voimaan. Myös hallituksen lukuisat työmarkkina- ja sosiaaliturvauudistukset tähtäävät siihen, että Suomeen syntyisi lisää työtä. Kaikista tärkein työllisyysteko vain peruskoulun varassa oleville nuorille on kuitenkin toisen asteen koulutuksen hankkiminen, johon edellisenkin hallituksen oppivelvollisuuden pidentäminen tähtäsi. Me haluamme, että Suomessa nuoret sukupolvet ovat edellisiä sukupolvia fiksumpia ja koulutetumpia. Koulutus on pienen kansakunnan tärkein kilpailukykytekijä. Me haluamme kilpailla osaamisella ja korkealla teknologialla, emme matalilla palkoilla. Koulutus on paras vastaus nuorisotyöttömyyteen ja siihen, että Suomi on maa, jonka tulevaisuuteen voi luottaa. Arvoisa puhemies! Nuorille pitää tarjota aito mahdollisuuksien tasa-arvo eli se, että jokainen voi koulutuksella ja ahkeruudella kasvaa parhaimmaksi versioksi itsestään. Mutta samalla pitää uskaltaa myös vaatia: jokaisen suomalaisen nuoren pitää saada toisen asteen koulutus suoritettua, ja monen kannattaa tähdätä vielä korkeammallekin. Me kokoomuslaiset olemme varmoja siitä, että Suomen parhaat päivät ovat vasta edessä. Suomi on jo nyt yksi maailman parhaista maista kasvaa nuoreksi aikuiseksi. [Timo Harakka: Tästä ollaan samaa mieltä!] Tämä on turvallinen maa, jossa jokainen voi kouluttautua taustoista riippumatta aina tohtoriksi asti. Meillä on korkea elintaso ja puhdas ympäristö, ja me luotamme toisiimme. Tämä on hyvä maa perustaa perhe ja saada lapsia. Päivähoitomaksut eivät aja ketään konkurssiin, ja neuvolasta saa jokainen apua. Ei maalata nuorille kuvaa toivottomuudesta, jota tilastot eivät tue. Maailma on mahdollisuuksia täynnä, ja suomalaisnuorilla on kaikki eväät tarttua niihin.

Arvoisa puhemies! Eduskunta käsittelee tällä hetkellä hankintalain päivitystä, joka on oikein tervetullut uudistus. Siinä tarkoitus on tehostaa julkisia hankintoja ja lisätä kilpailua ja markkinan toimivuutta Suomessa. Tämä kyseinen lakiehdotus, joka koskee nyt CSC:tä, on poikkeus hankintalakiin. Itse suhtaudun hyvin pidättyväisesti siihen, kuinka paljon poikkeuksia hankintalaissa tulee olla. Niitä ei mielestäni tule olla juurikaan, [Aki Lindén: Paljon!] mutta juuri tämä on perusteltu poikkeus, koska kaikki me tässä salissa ymmärretään, että tämmöiset supertietokoneet, tulevaisuudessa mahdollisesti kvanttilaskenta, ovat sellaisia asioita, joihin Suomen kokoisessa maassa ei ole sellaisia yrityksiä, jotka voivat investoida, vaan näihin tarvitaan julkinen valta mukaan. On tarkoituksenmukaisuuskysymys, että tämmöisellä alueella, missä ei aidosti ole toimivia markkinoita eikä sellaisia ole lähitulevaisuudessa näköpiirissäkään, mahdollistetaan tämmöinen käytännönläheinen toiminnan järjestäminen, yliopistojen yhteistyö ja yritysyhteistyö. Me tästä suurteholaskennasta tiedetään jo nyt, että suomalaiset yritykset ovat oppineet käyttämään sitä, ja erityisesti startupeille tämä on ollut erittäin hyvä tapa kiihdyttää omia innovaatioita, että kun on saatu superteholaskennasta kaistaa, niin on voitu kokeilla asioita, mitä ei ilman tätä konetta voida käyttää. On tosi hienoa, että meillä tämmöinen edellytys Suomessa on. Eli vaikka porataan yksi reikä hankintalakiin, niin tässä kohtaa pidän sitä reikää varsin perusteltuna.

Arvoisa puhemies! Täytyy hieman ihmetellä, minkä takia keskusta on ottanut yhteisöveron kevennyksen hampaisiinsa. Yhteisöveroa maksetaan yrityksen voitosta, ja silloin, jos yhteisövero laskee, investoinnit tulevat kannattavammiksi Suomeen. Kyllähän keskusta tämän logiikan ymmärtää. Ettehän te muuten olisi vaihtoehtobudjetissa ehdottaneet tätä yhteisöveron uudistamista. Hallitushan tekee samansuuntaisia toimia, mutta me jätetään se osinkoverotuksen kiristäminen siitä tekemättä, ja minä uskon, että osinkoverotuksen kiristäminen ei ainakaan loisi yhtään uutta työpaikkaa. Mistä sitten talouskasvu syntyy pitkällä aikavälillä? Sehän syntyy työn määrästä ja työn tuottavuudesta. Hallitus on tehnyt lukuisia toimia, joilla nostetaan työn määrää: sosiaaliturvauudistukset lisäävät työn tarjontaa, ollaan tehty hyviä toimia työperäisessä maahanmuutossa. Sitten työn tuottavuus syntyy investoinneista ja henkisestä pääomasta. Hallituksella on historiallinen investointien verokannustin. Me ollaan kannustettu investointeihin fyysiseen pääomaan, ja nämä korkeakoulupoliittiset toimet kannustavat koulutustason nostoon. Eli hallitus tekee juuri oikeita toimia, joilla vahvistetaan pitkän aikavälin talouskasvun edellytyksiä.